Browsing by Subject "arki"

This study reviews the everyday life of special needs families during the Covid-19-pandemic. In special needs families at least one child has an increased need for services for their health, growth and/or development. Previous studies show that these services are an important resource and help in everyday life, as it is often built around taking care of the child. In previous studies special needs families have mainly been reviewed during normal conditions and the more recent studies conducted during the pandemic emphasize the perspective of authorities. The purpose of this study is to highlight the everyday life of special needs families during the Covid-19-pandemic and how services have been organized. This study applies qualitative methodology. The data was collected by semi-structured interviews. Seven mothers of special needs families took part in the interviews. The families were from across Finland. The family structures, children’s diagnoses and available resources varied within these families. Tran scripted data was analyzed with content analysis. The study shows that the everyday life of the families focused at home during the Covid-19-pandemic, which led to everyday life routines, free time and use of money changing. During the pandemic the families had to quickly rebuild their everyday life and its routines. Everyday life became more restricted as the routines focused at home. Parents' free time decreased as the children did not attend school or free-time activities. The meaning of home and its surroundings were highlighted because families were not able to spend their time together in shopping centers or restaurants. It became apparent that the realization of services varied between the families during the Covid-19-pandemic. During the pandemic the services were no longer considered safe due to the increased risk of infection, which led to some of the services coming to a halt and the implementation of special arrangements to other services. The decision of realization of the services was partly held by the service providers, while in some cases the families made the decision themselves to pause the service. The need for help in the families did not decrease and especially mothers had to answer this with their own work input. The families found the service system to be rigid and hoped for more flexibility from their service providers. That would mean considering the wishes of the family and the focusing on the best interest of the child.

Ruokakulttuuri on kokenut merkittäviä muutoksia viime vuosien aikana. Siihen liittyvät ilmiöt ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta niin tutkijoiden kuin kuluttajienkin keskuudessa. Erilaiset syömisen mahdollisuudet ovat lisääntyneet ja ravintoloissa käymistä sekä ruokahifistelyä kotikeittiöissä pidetään trendikkäänä. Tässä sosiokulttuurisen tutkimuksen piiriin kuuluvassa maisterintutkielmassa tutkitaan ruokakulttuurin estetisoitumista keskittyen ravintolakulutukseen sekä ravintolamaisten käytäntöjen harjoittamiseen kotona. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella esteettisyyden ja ravintolamaisuuden ilmenemistä osana nuorten aikuisten ruoka-arkea. Lisäksi tarkastellaan koronapandemiasta ja Ukrainan sodasta johtuvia muutoksia näissä ruokakäytänteissä, haasteita esteettisten ja ravintolamaisten käytäntöjen toteuttamisessa ja selvitetään, miten erilaiset käytäntöjen elementit näyttäytyvät ravintolamaista kulutusta koskevassa kuluttajien puheessa. Elementeillä viitataan materiaaleihin, toimintatapoihin sekä merkityksiin. Tutkimus pyrkii täsmentämään ja tarjoamaan uutta tietoa ruokaestetisaation ja kotona harjoitettavien ravintolamaisten käytäntöjen välisestä suhteesta. Tutkimuksessa haastateltiin kymmentä ruoasta kiinnostunutta pääkaupunkiseudulla asuvaa henkilöä puolistrukturoiduin teemahaastatteluin. Aineisto analysoitiin laadullisesti teoriaohjaavan sisältöanalyysin keinoin aiempaa tutkimusta sekä käytäntöteoriaa hyödyntäen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että estetisoituneemmat kulutustavat painottuvat erityisesti viikonlopuille niin ravintoloissa käymisen kuin kotona valmistettavan ruoan suhteen, ja arkipäivinä ruokailutavat voivat olla hyvinkin vaatimattomia. Ravintoloissa vierailu sekä ravintolamaisten käytäntöjen harjoittaminen kotona koetaan erityisesti nautinnon lähteenä sekä merkityksellisenä kenttänä sosiaalisten suhteiden ylläpitämiselle. Ruokaan liitetään myös erilaisia ominaisuuksia, jotka samalla ohjaavat ruokailun suhteen tehtäviä valintoja. Syötiin ruokaa sitten kotona tai ravintoloissa, ruoalta odotetaan hyvää makua ja hinta-laatusuhdetta sekä terveellisyyttä. Estetisoituneemmissa ruokailuhetkissä myös ympäristön ja tunnelman merkitys korostuu. Estetisoituneet ruokailukäytännöt heijastelevat kasvanutta kiinnostusta ruokaa sekä ruoanlaittoa kohtaan tehden niistä mielenkiintoisia kulutussosiologisia tutkimuskohteita. Tutkielman lopussa esitelläänkin muutamia jatkotutkimusehdotuksia, joille tämä tutkimus voisi toimia taustoituksena. Estetisoituneiden ruokakäytäntöjen yhteydessä olisi esimerkiksi mielekästä tutkia lisää ikärakenteen ja asuinalueen merkitystä käytäntöjen toteuttamiselle sekä toisaalta myös autenttisten ja esteettisten käytäntöjen kytkeytymistä nuorten kaupunkilaisten ruoka-arjessa.

Objectives Due to the COVID-19pandemic that is rampant in the world, remote work has become the focus of working life in the spring of 2020. Many people have had to rebuild their everyday working life while planning new practices of working. This study aims to examine what kinds of rhythms there are in remote workers’ everyday life. It also studies how different dimensions of function interlace in the everyday life of remote workers. The theoretical framework of this study consists of different studies of time-use, the most important being the four kinds of time by Dagfinn Ås. This study focuses on how remote workers’ work, housework and free time interlace. Methods This study was a qualitative study. I used a time-use diary as a data collection method. The participants were selected randomly and they filled in the diary for three days. I collected the data working together with the National institution of occupational health and the workers’ employer. I contacted the participants via e-mail and they could take part in this study in their own initiative. This study had seven participants. I analyzed the data first by dividing the participants in different worker types. In addition to this I grouped different functions I found in the diaries based on the four kinds of times by Ås and studied the interlacing and overlapping of these functions. Results Out of the workers that participated in this study I could clearly find two worker types, daytime workers and night time workers. Families and spouses can fit their rhythms easier together while working during the daytime. There were interlacing of work, housework and freetime in every participants everyday life. Six out of seven workers did housework on their work breaks. Especially chores involving cooking and laundry where represented in the data during working hours. It can also be said that interlacing house work with the working day opens up time during free time for relaxation, socializing and for recovery.

Tutkielma käsittelee kotipaikkaan kuulumisen kokemuksia Kaakkois-Lontoon Peckhamissa. Tarkastelen aineistoni kautta mikä synnyttää paikkaan kuulumista, millaisia käytänteitä siihen liittyy ja millaisia vaikutuksia se saa aikaan kaupunkitilassa. Tutkimusalueeni Peckham on monikulttuurinen, tiiviisti asuttu ja nopeasti gentrifioituva alue noin kuuden kilometrin päässä Lontoon keskustasta. Analyysi perustuu kahdentoista paikallisen asukkaan haastatteluihin, jotka toteutin itse Peckhamissa helmi- ja maaliskuussa 2017. Haastattelut on nauhoitettu ja litteroitu pääpiirteissään, paitsi yksi haastattelu joka käytiin sähköpostitse. Haastateltaviksi tavoiteltiin Peckhamissa pitkään asuneita henkilöitä. Viisi heistä oli haastatteluhetkellä asunut alueella noin viisi vuotta ja loput seitsemän useita vuosikymmeniä. Haastatteluissa pyrin selvittämään miten asukkaat käsittävät oman kotipaikkansa ja kokevatko he kuulumisen tunteita. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja: jokaisessa haastattelussa keskityttiin ennalta määriteltyihin teemoihin, kuten arkielämä, sosiaaliset suhteet, paikkaan kuuluminen sekä paikan muutos, mutta tarkat kysymykset ja niiden esittämisjärjestys vaihtelivat tilanteittain. Tutkielma on alue- ja kulttuurintutkimukselle tyypillisesti poikkitieteinen. Tutkimuksen kohteena ovat kokemukset, ja metodisesti tutkielma liittyy hermeneuttiseen kokemuksen tutkimukseen sekä aineiston puheesta nousevien diskurssien erittelyyn ja kontekstualisointiin. Kokemuksen määrittelyssä nojaan niinikään hermeneutiikan tapaan määritellä kokemus diskursiivisena ja valmiiksi merkityksellistyneenä. Käsittelytapa on vahvasti käsitteellinen ja tulkitseva. Teoreettinen pohja yhdistää tutkimusta monilta aloilta kuten sosiologiasta ja kulttuuri-, ihmis- ja humanistisesta maantieteestä. Aineistossa keskiöön nousevat arkiset toimet ja rutiinit sekä merkitykset, joita ihmiset niille antavat. Tutkielma liittyykin kiinteästi arkielämän tutkimukseen. Tutkielma näyttää, että paikkaan kuuluminen on monitahoinen ja muuttuva ilmiö, johon liittyy olennaisesti tuttuuden kokemus. Tuttuus liittyy niin materiaaliseen paikkaan kuin sen sosiaaliseen ulottuvuuteen. Arkiset rutiinit ja askareet muodostavat paikkakokemuksen ytimen. Niin ikään tutut sosiaalisen kanssakäymisen muodot ja erilaiset paikalliset sosiaaliset suhteet sekä koettu yhteisöllisyys vaikuttavat kuulumiseen moni tavoin. Tutkielmalle luo lisäksi yhden kontekstin paikan muutos eli Peckhamin läpikäymä gentrifikaatioprosessi, joka saa paikan kiistellyt merkitykset erityisellä tavalla näkyväksi. Pohjimmiltaan tutkielma tarkastelee kuinka erilaiset valtarakenteet vaikuttavat paikan kokemiseen, ja miten valta vaikuttaa ja tuottuu arkielämän sosiaalisissa suhteissa ja käytänteissä. Erityisesti luokan ja etnisyyden merkitys kuulumiselle nousee tärkeäksi.

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on Helsingin Pakilan seurakunnan Paloheinän kirkon luomat merkitykset lähiyhteisölle tilanteessa, jossa kirkko homekirkkona oli jo päätetty purkaa. Esitöiden ja tutkimuskirjallisuuden perusteella tutkimusongelmaksi määrittyi, että Paloheinän kirkon luomia merki-tyksiä alueen ihmisten mielipidemuodostuksen taustatekijöinä ei tunneta. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa ja kuvailla näitä merkityksiä ja ymmärtää niiden taustalla olevat ilmiöt. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa ja etsiä selityksiä ja kausaalisuhteita eri merkitysten välillä sekä kehittää kirk-koisuuden teoreettisia malleja Pessin kirkkoisuuden kehien teoreettiseen malliin perustuen. Tavoitteena on myös tuottaa tietoa niille seurakunnille, joissa vastaava tilanne on käsillä. Grounded theory toimii tutkimuksen taustateoriana ja tutkimusta ohjaa tulkintateoriana Pessin kirkkoi-suuden kehien teoreettinen malli. Sosiologisesti tutkimus perustuu Èmile Durkheimin teoriaan sosiaalisesta. Tutkimus on fenomenologis-hermeneuttinen, sosiaalisen konstruktivismin tradition piiriin kuu-luva kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimuksen aineisto muodostuu kymmenestä haastattelusta sekä haastattelun yhteydessä haastateltavien täyttämien väittämälomakkeiden tiedoista. Tutkimuksen analyysimetodina käytetään aineistolähtöistä, teorian ohjaamaa sisällönanalyysiä. Tutkimuksen tuloksena merkitysten yhdistäväksi luokaksi ja ydinkategoriaksi muodostuu Orasen kirkkoisuuden subliimi sosiaalinen. Subliimi-termi yhdistää kirkollisen pyhyyden ja maallisen arvokkuuden ylevyydeksi, joka yhteisöllisen arjen sosiaalisen kanssa muodostaa subliimin sosiaalisen käsitteen. Tutkimus osoittaa, että kirkkorakennus konstruoi sekä subjektiivisia että objektiivisia sosiaalisen elämään liittyviä merkityksiä, jotka voivat olla niin mentaalisia kuin sosiaaliseen toimintaan liittyviä. Kirkkojen merkityksiä tutkivassa tutkimuksessa painotus on uusi. Tutkimus vahvistaa pyhyyteen, arvoihin, arvokkuuteen ja perinteisiin sekä kirkkoarkkitehtuuriin ja arkeen liittyvät aikaisempien tutkimusten merkityskategoriat mutta ei vahvista Pessin kirkkoisuuden pyhyyttä ydinkategoriana eikä sen merkityskategorioiden kehämallia. Tutkimus paljastaa, että purku-uhan alla kirkko generoi kriittisiä merkityksiä seurakunnallisen toiminnan avoimuudesta ja luotettavuudesta sekä saa ihmiset arvioimaan omaa uskonnollista identiteettiään. Tutkimus osoittaa, että sosiaalisen merkitys kirkkoisuuden tutkimuksessa on ollut puutteellista. Kirkkorakennus on merkityksellinen myös muille seurakuntalaisille ja sen merkitys sosiaalisen toiminnan tilana liturgisen ohella on tärkeä. Kirkon purku-uhalla erityisenä olosuhteena ja sosiaalisen toiminnan korostumisella on välitön yhteys. Kirkkorakennus osoittautui sekä sakraalien että profaanien merkitysten edustumaksi, johon ei liitetä negatiivisia merkityksiä edes kirkkoinstituutioon kriittisesti suhtautuvien taholta.

Objectives: The aim of this research was to study the building of the everyday life of the young peoples in the age of 16–17 years studying in vocational collages and to gain understanding in challenges of everyday life present society. In addition the aim was to gain description on the base of young peoples describing everyday life of those factors which promote proceeding of studies or appear as a threat to proceeding of the studies. Today every fourth young people interrupted the vocational studies. As many as 110 000 young people under the age of 30 years is lacking vocational education which is worrying when it is known that the lack of education is one of the factors that increase of the risk exclusion. In this research the building of everyday life is reviewed as a sequence structure (Korvela, 2003). The sequence structure gives possibilities to study different phases an actions of the day of which the weekday is built by. It has been found that the familiar routines and recurrence of everyday life brings safety and anticipation and promoting the attachment in the rhythm of traditional society. Methods. The research data was gathered with the photo elicitation interviews from eleven young people under age of 16-17 studying at vocational collages at the capitol region. The data was analyzed by qualitative methods. The building of the everyday life of young people was reviewed first as theoretically as sequence structure and after that an analysis of content was made. The features of discourse analysis were also used in analyzing the being together phenomenon. The gathering review of the data was conducted by holistic thinking and the understanding of the diversity of everyday life. Results and discussion. In this research it was observed that the everyday life was relatively regular for the majority of the young people. It was observed that the everyday life was irregular for part of the young people, which was revealed as being late from lessons or going late to sleep. The obvious consequence of this was the tiredness during daytime. The days within the studying week consisted of five to six sequences. The sequence of media-time at evening was shown in the research. The problems in trying to delimit the media time was shown among the young people having irregular everyday rhythm. The lack of friends and problems of rhythming the activities of free time was shown in part of the young people. On the basis of the results it is clear that especially the young people living in period of transition need support in time management. The sequence method developed by sequence structure could be used as a tool in promoting the studies and in supporting the everyday life of young people.

Objectives. This bachelor’s thesis examines the relationship between a vegetarian diet and social relationships in the everyday lives of young adults. Vegetarian, or more specifically, vegan diet, has become increasingly popular in Finland over the past years. However, its impact on social relationships has not been thoroughly examined. The aim of this research is to gather young adults’ experiences on how following a vegan diet has affected their relationships with family, friends, and romantic partners. The study has specific emphasis on situations where a shared diet has connected people. Methods. A qualitative study was carried out to measure how peoples’ relationships were affected by their vegan diet. The chosen method for this study was a focus group. Three people between the ages of 20 and 21 participated in the focus group. The interview was recorded and then transcribed word for word. The ten-page transcription was analysed by utilizing content analysis method. Conclusions. The overall attitude towards a vegetarian diet was found to be positive and encouraging. Increasing knowledge on vegetarian diet and its growing popularity were said to be the source of the positive attitude. The participants reported that a vegetarian diet had caused conflicts in their relationship with their family, if the family did not understand the participants’ diet or failed to take it into consideration. A vegetarian diet was found to be a connective aspect in both friendships and romantic relationships when others were either interested in or following a similar diet. Overall, vegetarian diet was perceived as a part of normal and flowing everyday life. The main limitation of this study is the small sample size, which may skew the results. Further research on this topic ought to expand the sample size by selecting participants from areas of Finland and backgrounds.

Sustainability transition is a multidisciplinary topic currently researched broadly. The great necessity of sustainability transition is commonly accepted, but the needed changes in different levels of society from political actions to individual behavior are still slow and inefficient. Socio-technic systems as food-, housing- and transportation systems are fundamentally built for facilitating individuals’ wellbeing in everyday life, and thus the everyday life becomes an important arena of sustainability transition. Former research agrees that many factors having different, independent influences on an individuals behavior are making it difficult to promote sustainable behavior. In this research the aim was to study how individuals explain their actions that have an impact on sustainability and investigate the differences in these arguments’ obligatority. This study utilizes qualitative research methods and narrative approach. The research material used in this study contains 73 writings originally collected in 2018 with an open invitation letter by Suomalaisen kirjallisuuden seura (Society of Finnish literature) and Talonpoikaiskulttuurisäätiö (Foundation of peasant culture) as a part of Writings about sustainable development 2018 -writing competition. Some of the writings were sorted out based on their unclearness or artistic form. The remaining 43 writings were analyzed using analysis of narratives. Narrative approach was used due to the format of the research material, but it also brought in the conception of telling as a humane way of constructing and sharing knowledge. The explanations given for the sustainable behavior were divided into ten upper classes, from which three main classes were formed. Main classes were named personal features (feelings, likings, values, health), personal resources (money, time, knowledge and abilities, personal justifications and compensations) and external factors (influence of others, environment). The difference in effect of the given explanations was named obligatority and it ranges on a scale from adaptive to unconditional. The individuals perceive many personal and external factors influencing their actions. The factors can be of differing obligatority and thus the individual sees less or more chances to change their behavior.

Asumista muuttavia älykkään sähköverkon ratkaisuja rakennetaan ja kehitetään tällä hetkellä myös Suomessa. Tutkielmassa tarkastellaan asunnon sähkönkulutuksen seuraamisen ja asunnon sähköjen ohjaamisen mahdollistavaa kodin etäohjauspalvelun käyttöä. Tutkielman palvelu on käytössä Mansikka- ja Mustikka-nimisissä taloyhtiöissä (nimet ovat pseudonyymejä) Suomessa sijaitsevassa suuressa kaupungissa. Tutkielman aineisto koostuu 12 kotitaloudelle eli 15 asukkaalle tehdystä teemahaastattelusta, jotka on tehty syksyllä 2015. Haastattelujen analysointi tapahtuu sisällönanalyysin avulla. Aineiston analyysissa oli kolme vaihetta: luokittelu aktiivisimman toimijuuden käsitteellä täydennetyn kotouttamisen teoriakehyksen avulla, analysointi ja tulkinta. Sisällönanalyysin tarkoituksena on muodostaa kodin etäohjauspalvelun käytöstä tiivistetty kuvaus, joka kytkee tulokset älykkään sähköverkon ja teknologian tutkimuksen tutkimuskeskusteluihin. Aiempi tutkimus osoittaa, että käyttäjillä on paljon vaikutusta älykkään teknologian käyttötapoihin, ja sitä kautta sen lopulliseen muotoutumiseen. Kodille annetuilla merkityksillä on huomattu olevan vaikutusta kotitalouden suhtautumiseen sähköön ja teknologiaan. Myös sillä on todettu olevan merkitystä, millaisille käyttäjille älykkään palvelun ratkaisuja suunnitellaan. Tutkimuskeskusteluissa on ehdotettu, että älykkään asumisen kohdalla tulisi tukia lisää etenkin teknologioiden käyttäjien kokemuksia. Tutkielman tutkimustulosten mukaan kodin etäohjauspalvelun käyttäjillä oli aktiivinen rooli siinä, millaisen roolin kodin etäohjauspalvelu sai kotitalouksissa. Palvelua käytettiin suunnitelluilla ja suunnittelemattomilla tavoilla. Noin puolessa kotitalouksissa käyttö oli lopetettu, sillä aiemmat odotukset palveluista, kodinkoneet ja arjen dynamiikka estivät käytön. Käyttämistä jatkaneissa kotitalouksissa palvelun rooli muodostui sen tarjoaman hyödyn, turvallisuuden tai viihteen kautta. Aineistosta noussut yllättävin suunnittelematon käyttötapa oli kotitalouden toisten aikuisten seuraaminen ja heidän toimintansa ohjaileminen. Johtopäätöksenä tutkielmassa esitetään se, että myös kotitalouden sosiaaliset suhteet kietoutuvat osaksi kodin etäohjauspalvelun käyttöä. Lisäksi tutkielman tulokset viittaavat siihen, että kyseinen palvelu huokoistaa kotitalouksien rajoja suhteessa ulkomaailmaan. Siksi tutkielmassa ehdotetaan, että uusia älykkään asumisen ratkaisuja suunnitellessa tulee pohtia entistä tarkemmin eettisiä kysymyksiä tasa-arvoisesta käytöstä ja etäohjauksen vaikutuksista, jotta tulevaisuuden asuminen tapahtuisi kotitalouden kaikkien asukkaiden ehdoilla.

Objectives: The purpose of this master´s thesis is to study the everyday life of homes, based on the articles published in Helsingin Sanomat. The articles were published in 2005-2015. The focus for the research was the ”Kodin arki” article collection (Janhunen-Abruquah [ed.] 2009. It was decided to analyse the articles in Helsingin Sanomat (HS) because it is the widest newspaper by its circulation in Finland and the articles were also available as digital material. The theoretical part of this thesis is focused on everyday life, on the changes of it within society and on the research done on the subject. The research questions are the following: 1. In which style is the everyday life of homes written about? 2. Which themes of everyday life are brought up in the articles? 3. Which common factors can be found from the themes brought up from the writings of the everyday life at home? The study consisted of 33 articles from Helsingin Sanomat and were intended to provide a comprehensive overview of the image created by one media representative regarding the everyday life. By analysing an overview of the individual articles, a more reliable description of the media style becomes visible and the result may also differ from the type of image the random may form. Methodology: The methodology used in this research is of qualitative and descriptive. The method used in analysing the data is content analysis. Since the content of the articles always represents a wide range of perspectives and the different connections between various matters, it is important to remember that in this type of research these matters are described as accurately as possible and interpreted in a variety of ways. People's experiences of the data vary and consequently the causes and consequences are of diverse nature. In contrast to qualitative research which does not aim at statistical generalizations but instead aims at describing phenomena or events, in understanding a particular activity or in giving a theoretical interpretation of a phenomenon. Results and conclusions: Home and everyday life are much analysed subjects in the media, including the press. HS writings also deal with these topics from many different perspectives. Everyone has one's own experiences and opinions on the topic in question. The topics which HS and other media chooses to write on modifies the opinions of the citizens, raising certain issues and topics which are being discussed in different contexts in the society. The everyday life at homes is reflected in HS articles as a busy and effective activity or as a continuous struggle on everyday basis, such as social or interpersonal relationships. The readers are told of everyday experiences which are familiar to many working adults. Eleven articles were discovered out of the data and four of them were summed up. These were as follows: skills, the endurance, the actions and the environment. These themes appeared in all articles with a slightly different emphasis on the type of writing and could be seen as aggregating factors in the context of everyday life in HS.