Browsing by Subject "kaksikielisyys"

The aim of this research is to clarify experiences of six teachers with different qualifications about Language awareness in a simultaneous teaching -pilot program. This program has been implemented in schools in Helsinki. My objective in this research is to sort out teachers’ experiences about planning, implementation, possible effects, or changes within this program and how translanguaging has been used in teaching. Important theoretical concepts of this research are language awareness and translanguaging. In addition, I examine mother tongue teaching, Finnish as a second language teaching, preparatory teaching for newly arrived students and multilingualism in Finnish schools from the perspectives of Finnish school system and Finnish primary school curriculum. The character of this research is qualitative content analysis. In this research I will specify the material which I have collected by using semi-structured interviews and I will present themes that were established from the material. The material contains interviews of six teachers which have been part of the pilot program. In the material we can hear experiences of mother tongue teachers, class teacher, subject teacher, and Finnish as a second language -teacher, from the middle and elementary school point of view. The results of my research give indication about capabilities of language awareness simultaneous teaching in practice and what types of thoughts teachers have about multilingual, language awareness and translanguaging utilised in teaching during this pilot program. The main results of my research indicate that middle and elementary schools have differences between teachers pedagogical planning which depend on the qualifications of the teachers. In planning, structural challenges and difficulties occurred during scheduling. In the implementation there were differences in using different languages, for example the languages were centre of the teaching or part of teaching to support learning. Experiences of possible effects of the pilot program were developed in language skills, changes in motivation, individual and peer attitude in language skills, learning and support in work, knowing students, interests of teachers outside of the pilot program and parents’ varying feedback. Utilizing translanguaging and various types of languages in classes appeared dissimilar and the teacher’s role in multilingual interaction differed based on the qualifications of the teacher. The teachers experienced the pilot program overall as a positive, useful, and necessary matter. The need for this kind of language awareness simultaneous teaching in which mother tongue teachers work together with other teachers were reflected within the teachers’ experiences. There were many advantages which display that there might be a lack or shortage in linguistic support and in multilingualism becoming a norm in the Finnish comprehensive school.

Tutkielma on tapaustutkimus, jossa käsitellään erään suomalais-unkarilaisen pariskunnan kahdenkeskistä kielenkäyttöä ja siinä esiintyvää koodinvaihtoa keskustelunanalyysin menetelmää hyödyntäen. Tutkimus valottaa unkarin ja suomen käyttöä vuorovaikutuksessa, jossa tutkittavat taitavat toistensa äidinkieltä. Tarkasteltavana on, milloin ja millä tavoin kielet vaihtuvat, mitä vuorovaikutuksellisia funktioita koodinvaihtokohdissa voi ilmetä, ja millä tavoin koodinvaihtovuoro vaikuttaa koodinvaihtovuoron vastaanottajan kielivalintaan. Tutkimusaineistona on viisi tuntia äänitallennetta. Tutkimusmetodina on keskustelunanalyysi: aineistoa tarkastellaan vuorottelun näkökulmasta. Lisäksi analyysissa hyödynnetään aiempia koodinvaihtotutkimuksia ja pyritään havainnoimaan, milloin koodinvaihto toimii kontekstivihjeenä ja milloin se on pikemminkin tutkittavien kiteytynyttä kielenkäyttöä. Analyysissa keskitytään havainnoimaan tutkittavien kielenkäytössä esiintyviä ilmiöitä ilman ennalta määrättyjä luokitteluja. Ensin tarkastellaan unkarinkielistä ilmausta izé ’t(u)ota’, joka on vakiintunut toisen puhujan suomeen, ja havainnollistetaan, kuinka monipuolisesti ilmaus toimii muuten suomenkielisessä puheessa. Toisessa analyysiluvussa käsitellään korjausjaksoja, joissa esiintyy koodinvaihtoa: ensin tarkastellaan unkarin kysymyssanaa mi ’mikä, mitä’ korjausaloitteena, ja sen jälkeen käsitellään ymmärtämisen ongelmallisuutta viestiviä korjausaloitteita. Korjausjaksoissa esiintyvistä koodinvaihtotapauksista osa näyttää olevan tyypillinen käytänne tutkittavien kielen-käytössä. Esimerkiksi mi-korjausaloite osoittautuu kiteytyneeltä ilmaisulta, eikä se automaattisesti synnytä kielenvaihtoa korjausvuoroissa. Lisäksi esimerkeistä näkyy, että mi-korjausaloite osin toimii merkitystä kantavana koodinvaihtona. Seuraavaksi käsitellään koodinvaihtokohtia, jotka toimivat kontekstivihjeenä. Ensin tarkastellaan koodinvaihtokohtia, jotka esiintyvät siirtymäkohdissa, kuten esimerkiksi uutta topiikkia aloitettaessa ja uuteen toimintaan siirryttäessä, jolloin koodinvaihdon funktioksi osoittautuu vastaanottajan huomion ohjaaminen kontekstissa tapahtuviin muutoksiin. Toisena tarkastelun kohteena ovat huudahduskäytänteissä ja tunneilmaisuissa esiintyvät koodinvaihtokohdat, joiden merkitys on toimia asennonvaihdoksen merkkinä. Viimeiseksi tarkastellaan koodinvaihtotapauksia, jotka liittyvät jollain tavalla tutkittavien kulttuuriin, kuten esimerkiksi henkilökohtaiseen historiaan tai kulttuurihistoriaan, jolloin koodinvaihdon funktioksi voi katsoa puhujan näkökulman muuttumisen merkitseminen. Tutkielman tulokset nostavat esiin jatkotutkimusaiheita. Osa koodinvaihtotapauksista, kuten esimerkiksi izén ja mi-kysymyssanan käyttö korjausaloitteena, osoittautuvat olevan vakiintuneita tutkittavien kielenkäytössä. Silti esimerkiksi avointen korjausaloitteiden tapauksessa olisi syytä lisätutkimuksiin: viestivätkö erikieliset korjausaloitteet esimerkiksi siitä, liittyykö ongelma kuulemiseen vai ymmärtämiseen. Aineiston muutamat tapaukset antavat viitteitä siitä, että mi-korjausaloite on lyhyt kiteymä ja se viestii mekaanisesti kuulemisongelmasta, kun taas mitä-korjausaloite vihjaa paitsi kuulemis- myös ymmärtämisongelmasta.

In order to manage in Finnish environment of daycare and school, it is crucial that a child from a different linguistic and cultural background masters Finnish in addition to his/her own mother tongue. Finnish is a way to make friends and to participate to his/her community. There are many methods to support language development of a children from a different linguistic backgrounds in early childhood education. This study focuses on one method: literature education. Main purpose of this study is to discover kindergarten teacher´s and Finnish as a secondary language kindergarten teacher´s experiences and views related to literature usage in Finnish development with children from a different linguistic and cultural backgrounds. This research discovers what sort of literature teachers use with children from a different linguistic and cultural backgrounds. Teachers were asked what objectives they set for literature usage. In addition, research explores how literature usage has been supporting children from a different linguistic and cultural backgrounds to learn Finnish and how teachers evaluate learning process of the secondary language. Qualitative research was conducted by using content analysis and theme interviews as a research method. Four kindergarten teachers and four Finnish as a secondary language kindergarten teachers of Helsinki attended to interviews. Interviewees` answers revealed that literature is very usable tool for language development. Interviewees use literature daily in daycare in different situations and compositions. In particular reading with smaller groups are recommended because it supports small language learner better. Interviewees try to utilize literature versatile and to expand the story by drama or drawing. Discussion of story are highlighted so that a child from different linguistic and cultural background understands the story and learns essential concepts. Interviewees told that they choose literature for Finnish learning that are from the topic that children are interested about, language is versatile and literature includes pictures. Only auditative acceptance demanded a lot from a child from a different linguistic and cultural background. Interviewees aim for literature usage was richening child’s vocabulary, improving listening skills and sentence structure. Interviewees used “Kettu-test” and language follow-up form for evaluating children language development. Also using observation and evaluation results as a base for child’s language learning plan was mentioned.

Logopedisellä tutkimuskentällä kaksikielisten lasten normatiivisesta kielellisestä kehityksestä ei ole yhtä selkeää linjaa, minkä takia kaksikielisyydestä tarvitaan lisää tutkimusta puheterapeuttisen arvioinnin ja kuntoutuksen tueksi. Koodinvaihdolla tarkoitetaan kahden kielen omaksumiseen kuuluvaa ilmiötä, jossa lapsi vaihtaa kieltä puhuessaan yhden lausuman tai lauseen sisällä. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tutkia, millä tavoin toisen kielen dominanssi ilmenee simultaanisesti kaksikielisten lasten koodinvaihdossa ja miten ikä tai kielitaito määrittelevät koodinvaihdon dominanssia lapsen puheessa. Lisäksi halutaan selvittää, mitä menetelmiä näiden tutkimusongelmien arvioinnissa käytetään. Kandidaatintutkielman menetelmä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Tutkielmassa tarkasteltavat artikkelit etsittiin Scopus ja Ovid Medline- tietokannoista. Hakulausekkeena oli ((bilingual* OR “dual* language*” OR “bi-lingual*”) AND (“code-switch*” OR codeswitch* OR “code switch”) AND (child* OR preschool* OR toddler*) AND NOT (“sign language*”)). Tutkielmaan valittiin lopullisesta 44: stä hakutuloksesta neljä artikkelia ja yksi haettiin käsin poimintana. Hakusanat esiintyivät artikkeleiden abstraktissa, otsikossa tai avainsanoissa. Artikkelit olivat englanninkielisiä ja ne oli julkaistu vuosien 2014–2022 välillä. Aineiston analyysissa keskityttiin erityisesti tulos- ja pohdintaosion analysointiin, jotta varmistuttiin siitä, että artikkelit vastaavat asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Lisäksi tulokset taulukoitiin, jotta niitä oli helpompi analysoida sekä verrata tutkimuksia keskenään. Tutkimusten tavoitteena oli tutkia kielten välistä dominanssia. Tutkimustulosten perusteella saatiin yhteneväisiä tuloksia koodinvaihdon dominanssin ilmenemisen osalta neljässä viidestä tutkimuksessa. Kielitaito ja/tai ikä määrittelevät koodinvaihdon dominanssia kaikissa paitsi yhdessä tutkimuksessa. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tutkimusta simultaanisesti kaksikielisten lasten normatiivisesti kielen kehityksestä ja siihen liittyen koodinvaihdosta ja dominanssista. Lisää tutkimusta tarvitaan, jotta puheterapeuttinen arviointi ja diagnosointi helpottuu sekä osataan tunnistaa epätyypillinen kielellinen kehitys.

Kielen kehityksen tukeminen ennen kouluikää on yksi opettajan tärkeimmistä tehtävistä, sillä kielen oppiminen on yhteydessä sosiaalisuuteen, ajatteluun ja oppimiseen sekä vaikuttaa kokonaisvaltaisesti lapsen kasvuun ja kehitykseen. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka varhaiskasvatuksessa huomioidaan ja tuetaan lasten kielen kehitystä. Toteutin tutkielman laadullista menetelmää käyttäen ja analyysimenetelmäksi valitsin aineisto-lähtöisen sisällönanalyysin. Aineistona tässä tutkielmassa toimi vuoden 2018 Varhaiskasva-tussuunnitelman perusteet, josta tarkastelin ainoastaan kielen kehitykseen liittyvät luvut. Vaikka ihmisellä on synnynnäinen taipumus kielen oppimiseen, ympäristöllä on suuri merkitys kielen omaksumisessa ja sen kehittymisessä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa nousikin esiin erityisesti vuorovaikutuksen ja yhteistyön merkitys lasten kielellisessä kehityksessä. Sekä lasten keskinäistä vuorovaikutusta että lasten ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välistä vuorovaikutusta pidettiin lapsen kielen kehitystä tukevana ja edistävänä. Myös varhaiskasvatuksen ja kotien välisen yhteistyön tärkeyttä korostettiin lasten kielen kehityksen tukemisessa. Pyrin tutkielmassa tarkastelemaan myös sitä, millaisia työkaluja opettajille tarjottiin lasten kielen kehityksen tukemiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta Varhaiskasvatussuunnitelmassa ei juurikaan noussut esiin konkreettisia ohjeita tuen toteuttamiseksi käytännössä.

Tässä tutkimuksessa käsitellään lapsen kielen kehitystä ja sen tukemista varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaisia kokemuksia varhaiskasvatuksenopettajilla, kas- vattajilla ja hoitajilla on lasten kielen kehityksen tukemisesta päiväkotiryhmässä, jossa on myös suomea vieraana kielenä puhuvia monikielisiä lapsia. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää var- haiskasvatuksen ammattilaisten kokemuksia siitä, millaisia työkaluja Varhaiskasvatussuunni- telma antaa kasvattajille lasten kielen kehityksen tukemiseksi. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, haastattelemalla neljää varhaiskasvatuksen ammattilaista, puolistrukturoitua teemahaastattelurunkoa käyttäen. Haastattelut olivat yksilö- haastatteluja ja toteutuivat haastateltavien työaikojen ulkopuolella. Haastatteluaineisto litteroi- tiin ja aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia. Aineistosta nousi esiin tärkeäksi kielen kehityksen tukemisessa erityisesti positiivinen vuoro- vaikutus lasten kanssa, yhteistyö huoltajien kanssa sekä kannustus ja rakentava palaute. Lisäksi kasvattajat pitivät oman äidinkielen kehityksen tukemista tärkeänä yleisesti lapsen kielen kehi- tyksessä ja uusien kielten oppimisessa.

Tutkimus käsittelee kaksikielisten perheiden lasten nimeämisprosesseja sellaisissa perheissä, joissa toinen vanhemmista on suomenkielinen ja toinen arabiankielinen. Tavoitteena on selvittää, millä perusteilla lapsen nimi valitaan, minkä kieliseksi lapselle valittu nimi koetaan ja kuka nimen antaa. Tutkimus on otteeltaan sosio-onomastinen. Aineisto koostuu 18 lapsen ensimmäisestä etunimestä eli ensinimestä. Myös toisia ja kolmansia etunimiä tarkastellaan lyhyesti. Tutkimu saineisto on kerätty haastattelemalla 10 suomalais-arabialaista perhettä. Haastattelut on toteutettu Zoom-videopuhelun välityksellä syys-joulukuussa 2020. Yksi haastatteluista tehtiin pääosin sähköpostitse. Kaikissa haastatelluissa perheissä arabiankielinen vanhempi on lapsen isä ja suomenkielinen vanhempi on lapsen äiti. Kaikissa haastatteluissa vastaajana on ollut lapsen äiti. Tutkimuksen analyysiosio pohjautuu Eero Kiviniemen nimenvalintaperusteiden luokitteluun. Kiviniemen nimenvalintaperusteiden luokitteluja on tutkimuksessa sovellettu aineistosta esiin nousseiden havaintojen mukaan. Uskonnon vaikutus nimenvalintaan on tutkimuksessa oma nimenvalintaperusteensa. Nimeämistä syntymä- tai kastepäivän mukaan ei sen sijaan ole sisällytetty mukaan tutkimukseen, sillä aineistossa ei esiinny yhtään osumaa kyseiselle valinta perusteelle. Aineiston tärkein nimenvalintaperuste on nimen käytännöllisyys. Käytännöllisyyden alakategorioista erityisesti nimen kansainvälisyys, nimen sointuminen arabian ja suomen kieleen sekä nimen helppo lausuttavuus nousevat tärkeiksi valintaperusteiksi. Myös uskonnon vaikutus nimenvalintaan osoittautuu aineistossa merkittäväksi. Viidessä nimeämistapauksessa valitun nimen on tullut olla musliminimi. Neljässä tapauksessa vaatimuksena on ollut kristinuskon näkyminen nimessä. Toisin kuin Kiviniemen aineistossa, ensimmäisen etunimen valintaa suvusta ei tutkimuksen aineistossa esiinny lainkaan. Jälkinimien kohdalla nimen valinta suvusta on aineistossa tyypillistä, sillä aineisto sisältää 10 isän nimeä ja 7 isoisän nimeä. Isän ja isoisän nimiä annetaan sekä tytöille että pojille. Kymmenen aineiston ensinimistä koetaan arabiankielisiksi ja viisi mielletään yleisesti kansainvälisiksi. Ensinimen mieltäminen suomenkieliseksi on aineistossa harvinaista, sillä vain yksi ensinimi mielletään suomenkieliseksi. Aineistossa esiintyy kaksi ensinimeä, jotka koetaan hepreankielisiksi. Tyypillisimmin lapsen nimenantajana toimivat vanhemmat yhdessä. Isä toimii ainoana nimenantajana äitiä useammin. Perheen ulkopuolisen henkilön toimiminen nimenantajana on aineistossa harvinaista.

The aim of this study was to find out the methods and practices, used by pre-school teachers in everyday life of preschool, to support children with immigrant background the development and learning of their Finnish language. In addition to methods and practices my goal was to find out pre-school teachers’ opinion on what kind of learning environment supports the development of the Finnish language and how important they think their own role as teachers is in the children’s Finnish language development. The theory is based on the studies of native language and its importance for a child, the definition of bilingualism and second language learning. In addition to these parts the theory contains information of methods how to support Finnish language learning and development, the importance of learning environment and the role of an adult in the development of the Finnish language. The study involved six kindergarten teachers. Five of them had graduated from Ebeneser- college and one from the University of Helsinki. All teachers are working in pre-school classes, where some children have an immigrant background. I carried out the data collection using a theme interview and observation of the physical learning environment. This study is a qualitative case study research and interviews were analysed using content analysis. The physical learning environment observation I left almost entirely without an analysis, because the material of the observation didn’t produce supporting results to my research. The results showed that it is possible to support the Finnish language development with various ways in pre-school. In most responses came out the use of images, correct child's speech and paying attention to your own speech, small group activities and the utilization of the different situations in language learning. Almost all of the teachers saw the learning environment as an important support for the development of the Finnish language, but not all of the teachers paid attention to the environment or tried to highlight the Finnish language in their groups’ premises. All the teachers felt that their own role is important from the perspective of the Finnish language learning and development. Most of the teachers thought that the role of the teacher is very important, and the development of the Finnish language must be supported systematically. Finnish as a second language- teaching was organized in only three of the participating research groups, which was a surprise to myself. Today it is not defined that the Finnish as a second language- teaching would be obligated and half of the teachers saw that the Finnish as a second language- teaching is happening at all times.

Tämän Pro gradun aiheena on tutkia, mitä messuun ja jumalanpalveluksiin osallistuvat kokevat kyseisissä tilaisuuksissa Inkoon seurakunnassa. Erityiskysymyksenä on kaksikielisyyden vaikutus messun ja jumalanpalveluksen kokemukseen. Lisäksi tutkimuksessa tutkitaan niiden työntekijöiden kokemusta, jotka pitävät kaksikielisiä messuja ja jumalanpalveluksia. Kaksikielisyys on erityiskysymyksenä, koska Inkoo on kaksikielinen seurakunta, jossa käytetään suomea ja ruotsia käyttökielinä. Päätutkimuskysymyksiä ovat seuraavat kysymykset. Mikä on tärkeää messussa ja jumalanpalveluksessa? Mitä messu ja jumalanpalvelus antavat hengellisessä mielessä osallistujalle? Vaikuttaako kaksikielisyys messu- ja jumalanpalveluskokemukseen? Vaikuttaako kaksikielisyys messun ja jumalanpalveluksen ymmärrettävyyteen? Tutkimus tehtiin kyselytutkimuksella Inkoon seurakuntalaisille sekä haastattelemalla kaksikielisiä messuja ja jumalanpalveluksia pitävät seurakunnan työntekijät, joita on kaksi. Kyselylomakkeessa oli avoimia kysymyksiä, joihin osallistuja pystyi vastaamaan omin sanoin, sekä kysymyksiä, joissa oli valmiit vastausvaihtoehdot. Kyselytutkimus toteutettiin Internet tutkimuksella, johon Inkoon kirkossa järjestettäviin jumalanpalveluksiin ja messuihin osallistujat pystyivät vastaamaan. Lisäksi Inkoon kirkkoon vietiin paperisia versioita kyselystä. Tutkimukseen, joka toteutettiin 8.12.2017 – 11.2.2018, saattoi vastata molemmilla kielillä. Haastattelut tapahtuivat 12.2.2018, 1.3.2018 ja 4.4.2018, ja haastattelut tehtiin suomenkielellä. Haastateltavina olivat seurakunnan kirkkoherra ja seurakuntapappi. Tutkimuksen tulokseksi saadaan, että osallistujat pitävät messuissa ja jumalanpalveluksissa tärkeimpänä asiana yhteyttä Jumalaan ja yhteyttä seurakuntaan. Yhteyden kokemisen kautta seurakuntalaiset saavat parhaan kokemuksen messuista ja jumalanpalveluksista. Muita tärkeiksi nousseita asioita messussa ja jumalanpalveluksessa ovat virret, musiikki, laulaminen, rukous ja että osallistuja kokee olevansa Jumalaa lähellä. Messun ja jumalanpalveluksen osioista tärkeimmäksi nousee vastaajille saarna ja ehtoollinen. Saarna koetaan merkitykselliseksi sen takia, että sen kautta Raamatun sanaa tuodaan nykypäivään, ja se välittää kuulijoilleen Jumalan armoa ja rakkautta. Ehtoollinen nousee tärkeäksi sen henkilökohtaisuuden ja pelastusmerkityksen kautta. Ehtoollinen koetaan asiaksi, jolla saa syvimmän yhteyden Jumalaan, pelastukseen ja koko messun tai jumalanpalveluksen sanomaan. Messun ja jumalanpalveluksen hengellinen anti vaihtelee suuresti vastaajien kesken, johtuen sen henkilökohtaisuudesta. Hengellisesti messu ja jumalanpalvelus voivat antaa osallistujalle yhteyttä Jumalaan, voimaa arkeen, rauhaa sydämeen, Jumalan läsnäoloa, ja se voi hoitaa ja rakentaa osallistujan suhdetta Jumalaan. Tuloksissa tulee esille, että kielellä on suuri merkitys osallistujan kokemukseen messusta ja jumalanpalveluksesta. Kaksikielisyys koetaan useimmiten negatiiviseksi asiaksi, joka huonontaa messu ja jumalanpalveluskokemusta. Kaksikielisyys koetaan vaikeaksi ja negatiiviseksi sen tähden, että toista kieltä ei ymmärretä tai osata. Messu- ja jumalanpalveluskokemus jää näin ollen epätäydelliseksi kuulijalle. Kaksikielisyys vaikeuttaa ymmärtämistä, tuntuu usein häiritsevältä ja rikkoo kokonaisuutta. Messun ja jumalanpalveluksen seuraaminen on näin ollen vaikeaa. Kaksikielisyys koetaan myös positiivisena asiana messussa ja jumalanpalveluksessa. Kaksikielisyyden avulla osallistuja oppii uusia virsiä ja kokee yhteyttä toisiin seurakuntalaisiin, kielestä riippumatta. Kaksikielisyydestä ja kielimuurista huolimatta ihmiset kokevat yhteyttä Jumalaan ja seurakuntaan Inkoon yksi- ja kaksikielisissä messuissa ja jumalanpalveluksissa. Saatujen tulosten perusteella Inkoon seurakunnan kannattaa erityisesti kaksikielisissä messuissa ja jumalanpalveluksissa kiinnittää vielä enemmän huomiota kielten tasapainoon, tunnelman ja yhteyden luomiseen, ihmisten kohtaamiseen, saarnan ymmärrettävyyteen, ja ehtoollisen jakosanojen kieleen. Näihin osa-alueisiin siksi, että ne koetaan tärkeimmiksi asioiksi, jotka vaikuttavat osallistujan kokonaiskokemukseen.

Aims. This study examines the expressions of 4–5 year old bilingual (Russian-Finnish) children with and without developmental language disorder and the aim is to examine, how the morphosyntactic repertoires of these children differ from each other, what type of morphosyntactic changes are observable in these expressions and is it possible to track traces that illustrate the effect of crosslinguistic transfer of Russian language on the morphosyntax of Finnish language. Examining the language development of bilingual children with and without developmental language disorder is important, because more information about the linguistic features that indicate developmental language disorder is needed. This study is one of the first studies in Finland that examines the morphosyntax in the Finnish-language expressions of bilingual children, whose first language is a minority language. This study is part of the PAULA-project, which examines the effects of a small group intervention targeted to children with refugee and foreign backgrounds. Methods. The material of this study consists of video footage from the PAULA-project’s language assessment situations. The children’s skills were assessed with the Finnish Test of Phonology, the Reynell Developmental Language Scales (test of receptive speech) and The Cat Story 3 picture sequencing narrative task and in three short play situations. The expressions of four typically developing bilingual 4–5-year-old children and three 4-year-olds with developmental language disorder were transcribed from the video footage. The language samples were analyzed with the Index of Productive Syntax (IPSyn). Verb and noun inflection were also examined with qualitative methods. Results and conclusions. The morphosyntactic repertoires of case markers in the typically developing children’s nominal phrases turned out to be more extensive than the repertoire of the children with developmental language disorder. Use of adverbials in verb phrases indicated that the typically developing children were able to produce more complex phrases than children with developmental language disorder. In this study, the morphosyntactic features that seem to indicate developmental language disorder in the Finnish-language expressions were inappropriate use of case markers or the complete lack of case markers in noun phrases, frequent errors in subject-verb agreement, and ungrammatical word formation. Effects of crosslinguistic transfer were identified in the use of negatition, past tense and code-switching.