Browsing by Subject "mainonta"

Tutkielmassa tarkastellaan mainonnan keinoja ja representaatioita virolaisen makeisvalmistaja Kalevin audiovisuaalisissa mainoksissa. Kalevin makeistehdas on Viron suurin ja vanhin, ja kyseessä on hyvin perinteinen yhtiö, sillä Kalev on saanut alkunsa jo vuonna 1806 Tallinnassa. Aineisto koostuu kuudesta audiovisuaalisesta mainoksesta vuosilta 2011–2021. Tutkielmassa on kaksi tutkimuskysymystä. Tutkielma tarkastelee, millaisia kielellisiä ja kuvallisia mainonnan keinoja aineiston mainoksissa on käytetty sekä luo yleiskuvan siitä, miten mainokset representoivat Viroa ja virolaisuutta. Tutkielman teoriataustana on diskurssintutkimus, joka tarkastelee kielenkäytön ja sosiaalisen toiminnan välistä suhdetta. Mainonnan keinojen ja representaatioiden tarkasteluun käytetään metodeina Hallidayn systeemis-funktionaalista kielitiedettä sekä Kressin ja van Leeuwenin visuaalisen kieliopin teoriaa. Hallidayn teoriaa hyödynnetään kielellisen osuuden tarkasteluun ja Kressin ja van Leeuwenin omaa visuaalisten piirteiden analyysiin. Aineiston mainoksista löytyy useita samankaltaisuuksia. Peilaamalla mainoksia AIDA-malliin voidaan todeta mainosten toimivan suhteellisen samoin tavoin. Jokainen mainos on esimerkiksi nopeatempoinen, niissä puhuu ulkopuolinen ääni ja mainosten lopussa on esillä Kalevin logo. Erojakin löytyy, sillä jokainen mainos lähestyy mainostettavaa hyödykettä ja brändiä eri tavalla. Siinä missä yksi mainos sisältää osallistujien välistä diskurssia ja huumoria, keskittyy toinen mainos esittämään kuvia luonnosta ja suklaasta luoden katsojalle tietynlaista tunnelmaa. Voidaan siis todeta, että tietyt mainonnan lainalaisuudet toistuvat aineistossa, mutta jokaisella mainoksella on omat yksittäiset tapansa vaikuttaa katsojaan. Mainokset sisältävät useita symboleja ja elementtejä, jotka representoivat virolaisuutta. Mainokset eivät pyri vain myymään Kalevin suklaita, vaan ne ovat tapa rakentaa brändiä. Mainoksissa on tuotu esille niin Kalevin pitkää historiaa makeisvalmistajana kuin luotu mielikuvaa, jossa yhdistyvät suklaa ja virolainen luonto. Nykyaikaiselle mainonnalle on ominaista brändi-identiteetin luominen. Kalev rakentaa mainoksillaan brändiä, joka pohjautuu virolaisuuteen ja perinteikkyyteen. Tutkielma tuo esille, että Kalevin mainokset esittävät perinteisiä ja geneerisiä sukupuolirooleja ja perhemalleja sekä etnistä yksipuolisuutta. Aineiston pohjalta ei kuitenkaan voida tehdä yleistäviä johtopäätöksiä Kalevista tai virolaisesta mainonnasta, vaan tarvitaan kattavampi aineisto. Tutkielma tarjoaa näkökulmia virolaiseen mainontaan ja sen tutkimukseen.

Tutkielmani aiheena on tutkia, minkälaista myyttistä ainesta esikoiskirjojen digitaalisessa mainonnassa hyödynnetään. Tutkimusaineistonani ovat kaksi vuonna 2018 ilmestynyttä kotimaista esikoiskirjaa: Satu Vasantolan En palaa takaisin koskaan, luulen ja Sisko Savonlahden Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu. Teosten kannet ovat tutkimuksessani suuressa osassa, koska molempien kirjojen mainonta, joka toteutettiin pääosin digitaalisesti, keskittyi kirjojen kansiin, kuten kirjojen markkinoinnissa yleisestikin on tapana. Hyödynnän tutkielmassani semiotiikan ja markkinoinnin teorioita. Tutkin valitsemieni esikoiskirjojen markkinointia erityisesti mainosten herättämien merkitysten ja mielleyhtymien kautta apuvälineenäni semiotiikka ja etenkin Roland Barthesin semioottinen myyttiteoria. Tutkimukseni tarkoituksena on kokeilla Barthesin myyttiteorian soveltuvuutta ja käyttökelpoisuutta digitaalisen mainonnan tutkimuksessa. Tässä tutkimuksessa tarkastelen Savonlahden ja Vasantolan teoksia varten luotuja markkinointimateriaaleja. Minua kiinnostavat erilaiset mainoksista löytyvät merkit ja merkitykset ja niiden semioottiset keinot, jotka vetoavat potentiaaliseen lukijaan ja kuluttajaan. Markkinoinnin ydinajatuksena on sitouttaa asiakas ja ymmärtää hänen tarpeitaan eli ymmärtää oma kohderyhmä ja luoda markkinointimateriaalia, joka vetoaa potentiaaliseen kohderyhmään. Tätä kohderyhmään eli asiakkaisiin vetoamista tarkastelen semiotiikan lasien läpi. Uskon, että kirjojen mainoksista on semiotiikkaa ja Barthesin myyttiteoriaa vasten peilattaessa löydettävissä ihmiseen vetoavia elementtejä. Näiden elementtien avulla kirjasta pyritään tekemään houkutteleva ja näin lisäämään potentiaalisen lukijan luku- ja ostohalukkuutta. Näitä houkuttelevia elementtejä voivat olla huomiota herättävä kansi ja sen käyttö mainoksissa, kirjan mieleen jäävä nimi, ylistävät arviot kirjasta, erilaiset värit ja niiden käyttö sekä lyhyet tekstivirkkeet, jotka herättävät näkijän uteliaisuuden. Osoitan tutkielmassani, että molemmat tutkimani mainokset sisältävät monipuolisia myyttisiä aineksia. Tunnetasolla myyttisiä elementtejä löytyi muun muassa lähtemisen, kaipauksen ja perheen alueelta. Lisäksi molemmat tutkielmassa analysoidut mainokset käyttivät ristiriitaisuutta ja vastakkaisuuksia kiinnittääkseen kohderyhmänsä huomion. Lisäksi molemmista mainoksista löytyi ihmiseen vetoavia myytin elementtejä, kuten esimerkiksi perhe.

Tämän Pro Gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, millaista identiteettiä aikakauslehtien mainokset tarjoavat ikääntyvälle naiselle, sekä miten mainosten tarjoama identiteetti on muuttunut noin 30 vuoden aikana. Tutkimusaineistona käytetään ET-lehden mainoksia vuosilta 1974, 1983, 1993, 2003 ja 2012. Tutkielman tieteenfilosofinen lähtökohta on konstruktionistinen. Työn teoreettisen viitekehyksen muodostavat erilaiset identiteetin määritelmät sekä representaation käsite, jota käytetään myös analyysityökaluna. Representaatioanalyysin lisäksi työssä pohditaan mainoskuvien ja tekstin suhdetta sekä sitä, millaiset representaatiot houkuttelevat katsojan ostamaan mainostetun tuotteen. Edellä mainitun laadullisen analyysin pohjana käytetään laskennallista lähilukua. Tämä tarkoittaa ET-lehtien mainosten jakamista mainostetun tuotteen perusteella erilaisiin luokkiin sekä sitä, kuinka usein ja millä tavalla nainen esiintyy näissä mainosluokissa. Laskennallisen lähiluvun tulokset kertovat seuraavaa. Vuonna 1974 ikääntyvä nainen esiintyy mainoksissa yhtä paljon sekä yksin että yhdessä miehen kanssa. Vuonna 1983 nainen esiintyy mainoksissa eniten yhdessä miehen kanssa. Vuosina 1993, 2003 sekä 2012 nainen esiintyy mainoksissa eniten yksin. Kaikkina edellä mainittuina vuosina mainostetaan eniten terveyden- ja sairaudenhoitoon liittyviä tuotteita. Laskennallisen lähiluvun tulosten perusteella, eli miten naista on esitetty eniten ja mitä on mainostettu eniten, kultakin vuodelta on valittu yksi mainos laadullisen analyysin kohteeksi. Laadullisen analyysin perusteella mainosten representaatiot sekä kuvan ja tekstin suhde tarjoavat ikääntyvälle naiselle seuraavanlaisia identiteettejä. Vuonna 1974 ikääntyvän naisen identiteetti rakentuu henkisistä ominaisuuksista. Vuonna 1983 ikääntyvän naisen identiteetti rakentuu suhteessa mieheen, mutta toisaalta taas ikääntyvä nainen on näkymätön. Vuonna 1993 ikääntyvän naisen identiteetti rakentuu nuoruuden representaatioista ja vuonna 2003 poissaolevan nuoruuden kautta. Vuonna 2012 identiteetti on mielentila, ja toisaalta taas ikääntyvä nainen on näkymätön. Yllä esitettyjen tulosten perusteella kaksi keskeisintä ET-lehden mainosten ikääntyvälle naiselle tarjoamaan identiteettiin liittyvää johtopäätöstä ovat stereotypisointi ja näkymättömyys. Tulosten perusteella näyttää siltä, että mainokset liittävät yhteen sairauden ja ikääntyvän naisen. Tällöin sairaus alkaa määrittää stereotyyppisesti ikääntyvää naista. Toinen ikääntyville naisille suunnatussa mainonnassa silmiinpistävä piirre on naisten näkymättömyys. Ikääntyville naisille suunnatuissa mainoksissa on suhteellisen vähän henkilökuvia, joihin naiset voisivat samaistua ja joiden kautta he voisivat rakentaa omaa identiteettiään. Tämä tarkoittaa sitä, että ikääntyvä nainen saattaa kokea itsensä näkymättömäksi. Jos ikääntyvää naista ei ole olemassa, häntä ei tarvitse ottaa huomioon esimerkiksi sosiaalipoliittisessa päätöksenteossa.

Tutkielmani käsittelee neuvostoliittolaisten henkilöautojen maahantuontia, myyntiä ja markkinointia Suomessa vuosina 1962-1974. Maahantuonnista vastasi suomalaisneuvostoliittolainen Oy Konela Ab. Konelan liiketoimintaa suojasi vuoteen 1962 asti henkilöautojen tuontisäännöstely, minkä jälkeen yhtiö joutui kilpailemaan länsimaisia, itäeurooppalaisia ja japanilaisia automerkkejä vastaan Suomen kasvavilla automarkkinoilla. Vuonna 1971 lanseerattiin Lada, joka nousi Suomen myydyimpien automerkkien joukkoon. Tutkin Konelan sopeutumista kylmänsodan ajan automarkkinoiden ja suomalaisten Neuvostoliitto-suhteen muutokseen. Tarkastelen myös liiketoiminnan ja poliittisen suhdetta Konelassa. Tutkielmassani hyödynnän aineistoa erityisesti vuosilta 1961-63 ja 1971-74. Käytän arkistoituja lähteitä Konelan arkistosta Elinkeinoelämän keskusarkistossa sisältäen myyntitilastoja, henkilöstölehtiä, sopimuksia, markkinointimateriaaleja ja kokouspöytäkirjoja sekä Ulkoministeriön arkiston Suomen ja Neuvostoliiton kauppasopimuksia koskevaa aineistoa. Lisäksi mukana on Konelan Eläkesäätiön arkiston, Mobilian ja Kansallisarkiston aineistoja sekä Patentti- ja rekisterihallituksen historiaote Konelasta. Konelan mainontaa analysoin sanoma- ja aikakauslehdistä. Konelan Uutiset -sidosryhmäjulkaisu taustoittaa tutkielmani useimpia lukuja. Konelan tuottamat mainos- ja esittelyelokuvat tarjoavat tarkasteluikkunan yhtiön tapaan kertoa tuotteistaan audiovisuaalisesti. Tutkielmaa varten haastattelin Konelan entisiä työntekijöitä sekä autokaupan ammattilaista. Tutkimuskirjallisuuteen kuuluu teoksia liittyen muun muassa idänkauppaan, yhteiskunta- ja taloushistoriaan, käytettyihin tutkimusmetodeihin ja autohistoriaan. Suomalaisten muuttunutta Neuvostoliitto-suhdetta käsittelen ystävyyspolitiikka-teesin avulla. Ystävyyspolitiikkaa johdettiin politiikan korkealta tasolta. Sen välittävän tason tärkeimpänä muotona toimi idänkauppa. Arjen tasolla ystävyyspolitiikka näyttäytyi esimerkiksi neuvostoliittolaisten autojen ja muiden kulutustuotteiden kauppana. Konelan luonnetta neuvostoliittolaisena yrityksenä erilaisten talousjärjestelmien välissä tarkastelen valtiokapitalismi-teorian näkökulmasta. Konelan markkinointimateriaalien analyysissä hyödynnän semioottista lähestymistapaa. Tutkielmani keskeisiin tuloksiin kuuluvat havainnot siitä, että Konela onnistui säilyttämään asemansa Suomen automarkkinoilla ja jopa kasvattamaan myyntiään tutkimani ajanjakson lopulla. Syinä tähän olivat yleinen elintason nousu ja autokaupan kasvu, suomalaisten positiivisemmaksi muuttunut suhtautuminen Neuvostoliittoon, yhteiskunnan yleinen vasemmistolaistuminen ja Konelan myymien autojen tekninen kehitys. Konelan toiminta ammattimaistui ja keskittyi autoliiketoimintaan näkyvän poliittisen väistyessä taka-alalle. Suomalainen talouden ja politiikan eliitti antoi tukensa Konelalle ja hyödynsi sitä osana idänkaupan järjestelmää ja suhdetoimintaa. Konelan markkinointi ja viestintä seurasivat ajalle tyypillisiä esittämisen tapoja. Niillä esitettiin Konelan edustamat autot kiinnostavasti tavoitelluille kohderyhmille. Konela hyödynsi neuvostoliittolaisten autojen markkinoinnissa mielikuvamarkkinoinnin keinoja, kuten muutkin vapailla markkinoilla toimivat yritykset. Neuvostoliitto autojen kotimaana esitettiin harkiten. Yhtiöllä oli tiiviit yhteydet suomalaiseen kommunismiin, mutta politiikka oli alisteista liiketoiminnan tavoitteille. Konelan liiketoimintaa ja liiketoimintaympäristöä tutkittuani esitän, että idänkauppaan osallistuneet suomalaiset ja neuvostoliittolaiset toimijat ja yritykset olivat osa yhtä, valtionrajat ylittänyttä kapitalistista järjestelmää. Tämä havainto vahvistaa osaltaan käsitystä Neuvostoliitosta valtiokapitalistisena yhteiskuntana. Konelan toiminnalla oli selkeä poliittinen ulottuvuus, mutta sen toimintaa ohjattiin liiketoiminnallisten periaatteiden mukaisesti. Konelan myyntityö helpottui vuosien 1962–74 välillä ja se vakiinnutti asemansa moneksi vuodeksi Suomen suurimpien automaahantuojien joukossa.

Laihduttamiseen ja painonhallintaan on tarjolla lukuisia eri keinoja, menetelmiä ja apuvälineitä. Myös internetissä voi nykypäivänä laihduttaa ja hallita painoaan. Internetin ilmaiset ja maksulliset painonhallintapalvelut tarjoavatkin kuluttajille monenlaisia palveluja. Tutkimuksessa tarkastellaan internetin painonhallintapalvelujen antamia lupauksia, mielikuvia sekä palvelujen asettamia ehtoja käytölle eli käyttäjän vastuuta onnistumisesta. Tutkimuksessa tarkastellaan myös palvelun maksullisuuden vaikutusta lupausten antamiselle. Lisäksi tutkimus käsittelee palvelujen internetsivuilla olevia onnistumiskertomuksia ja sitä kuinka kertomusten kautta suostutellaan. Tutkielman laadullinen aineisto koostuu yhdeksän internetin painonhallintapalvelun sivus-toista. Tutkielmassa tarkastellaan sivustojen mainos- ja mediatekstiä. Aineiston analyysi-menetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysiä sekä sisällönerittelyä. Internetin painonhallintapalvelujen antamat lupaukset liittyvät palvelujen ominaisuuksiin sekä ohjelmien tarjoamiin palveluihin. Lupauksia esiintyi huomattavasti enemmän maksul-listen palveluiden sivuilla. Palvelujen ominaisuuksiin liittyviä lupauksia olivat tehokas, helppo ja onnistumisen mahdollistava. Painonhallintaohjelmien tarjoamiin palveluihin liit-tyviä lupauksia olivat puolestaan tuen, tiedon ja opastamisen antaminen sekä ohjelmien erilaisten työkalujen tarjoaminen. Käyttäjän vastuulle jäi omien tavoitteiden asettaminen, ohjeiden noudattaminen sekä mittaaminen ja raportointi. Palvelujen käyttäjien kokemuksiin perustuvissa onnistumiskertomuksissa luodaan mielikuvia menestyjistä ja onnistujista, jotka suostuttelevat uusia palvelunkäyttäjiä. Kertomuksissa korostetaan tuen ja tiedon saamista osana onnistumista sekä uusien elämäntapojen elinikäistä oppimista. Onnistumisen seurauksena ulkonäöllisten tekijöiden ja uusien, pienempien vaatteiden merkitystä tuotiin runsaasti esille. Nykypäivän internetin painonhallintapalvelut tarjoavat kätevän apuvälineen laihduttamiseen ja painonhallintaan. Tarjolla on monia ilmaisia ja maksullisia palveluja. Palvelujen käyttämiseksi tarvitaan lähinnä toimiva internetyhteys sekä käyttäjän omaa aktiivisuutta. Internetin painonhallintapalvelut korostavat uusien elinikäisten elämäntapojen oppimista, jotka saavutetaan tarjoamalla ravitsemuksellista, liikunnallista sekä henkistä tietoa. Tämän uuden elämäntavan saavuttaminen eli onnistuminen tehdään helpoksi, tehokkaaksi ja mahdolliseksi – ainakin mainosmielessä.

Suurten suomalaisten pankkien kuluttajaviestintä on muuttunut 2010-luvulla. Pankit ovat lisänneet omien sähköisten medioiden kuten verkkosivustojen ja uutiskirjeiden käyttöä ja ryhtyneet käymään entistä aktiivisemmin vuoropuhelua asiakkaidensa ja sidosryhmiensä kanssa digitaalisissa kuluttajaviestintäkanavissa ja sosiaalisessa mediassa. Pankit myös ostavat entistä vähemmän mainostilaa painetusta mediasta ja tuottavat sen sijaan runsaasti sisältöä omiin medioihinsa. Tämä on osaltaan aiheuttanut sen, että suomalaisten mediayhtiöiden mainostulot ovat vähentyneet 2010-luvulla. Tutkimuksessa selvitetään, miten ja miksi pankit ovat muuttaneet ulkoisten kuluttajaviestintäkanaviensa käyttöä 2010-luvulla, mikä on muuttunut pankkien markkinointiviestinnässä tällä vuosikymmenellä ja miksi, ja mitä seuraavaksi. Tieto pankkien mediamainospanostuksista on saatu pyytämällä maksutta tutkimuskäyttöön Suomen suurimman markkinatutkimusyrityksen Kantar TNS Oy:n Kantar TNS Ad Intelligence -yksiköstä. Lisäksi tutkimusta varten on haastateltu Suomen suurimpien pankkien markkinointi- ja viestintäjohtoa, koska he ovat päättäneet tai päättävät, kuinka pankkien ulkoiset kuluttajaviestintäkanavat kehittyvät. Haastateltavat ovat Danske Bank A/S:n Suomen sivuliikkeen kaupallinen johtaja Ulla Koret, Nordea Suomen viestintäjohtaja Kati Tommiska, OP Ryhmän viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuuli Kousa ja S-Pankin markkinoinnista ja viestinnästä vastaava johtaja Pekka Haverinen. Teemahaastattelut on tehty loppuvuonna 2018 ja alkuvuonna 2019. Haastatteluaineistosta ja mediamainospanostustiedoista selvisi, että pankit ovat siirtyneet käyttämään enenevissä määrin digitaalisia viestintäkanavia, koska niiden avulla on mahdollista tavoittaa asiakkaat ja sidosryhmät kustannustehokkaasti. Lisäksi digitaalisissa kanavissa viestin sisältöä pystytään muuttamaan nopeasti kuluttajan ja pankin tarpeita vastaavaksi. Myös olennaisten kohderyhmien tavoittaminen on haastatteluaineiston mukaan helpompaa digitaalisissa kanavissa kuin painetussa mediassa, samoin viestintään käytetyn panostuksen tuoton todentaminen. Ilmiö on havaittu jo myös tuoreessa tutkimuskirjallisuudessa. On mahdollista ennakoida, että pankkien kuluttajaviestintäkanavissa digitaalisten kanavien suhteellinen osuus suurenee entisestään. Haastatteluaineiston perusteella pankit kertovat jatkossakin tuotteistaan ja palveluistaan mediamaisin keinoin. Näyttää kuitenkin siltä, että pankeista ei tule medioita siinä mielessä, että niiden pääasiallinen ansainta koostuisi mediasisältöjen myynnistä tai jakelusta. Suuret suomalaiset pankit käyttävät yhä enemmän rahaa omiin digitaalisiin kuluttajaviestintäkanaviin ja yhä vähemmän rahaa mainostilan ostoon painetuista sanoma- ja aikakauslehdistä.

Tässä pro gradu -tutkielmassa perehdytään luomun markkinointiin mainoskuvan analyysin keinoin. Tutkielmassa tutkitaan kvalitatiivista mainosanalyysiä apuna käyttäen, mitä mainoskuvat viestivät luomusta ja millä keinoin. Luomumainokset ovat elintarvikemainonnan osa ja luomu yhä nousevan ekologisen tietoisuuden aikana ajankohtainen tutkielman aihe. Tutkielmassa syvennytään mainoskuvan katselukokemukseen siten, että tutkija tekee analyysin kuudesta (6) luomumainoksesta, jotka ovat Finfood – Suomen Ruokatieto Ry:n (nykyinen Ruokatieto Ry) toimeksi antamia tai sellaisia, joissa näkyy luomumerkki. Mainokset on kerätty vuosilta 1998–2004, joten niistä saadaan näkökulma siihen, miten luomumainostaminen on tapahtunut aiemmin ja miten mainonta on kehittynyt näiden vuosien aikana. Tutkielman tavoite on selvittää, mitä ja miten luomumainoksilla on viestitty luomusta. Erityistä huomiota kiinnitetään visuaaliseen rakenteeseen ja yhteneväisyyteen ja pohditaan, millaisia mielikuvia mainokset herättävät. Elintarvikemainosten tehokkuutta tutkitaan usein kvantitatiivisesti, esimerkiksi myynnin kehitystä seuraamalla. Mainoskuvassa on kuitenkin myös kvalitatiiviselle tutkimukselle hyvää aineistoa löydettävissä, sillä mainoskuvat ovat sisällöltään rikkaita. Tavoite saavutetaan tutkimalla, mitkä elementit aiheuttavat mainoskuvassa tämän sanattoman kommunikaation ja miten päällisin puolin yksinkertaiselta tuntuvan kuvan kielioppi kertoo mainostettavasta aiheesta. Tutkielmasta saadaan tätä ajatusta kuljettamalla sivutuotteena tulokseksi, mitä luomusta on mainoskuvilla viestitty. Tulevaisuudessa on tärkeää, että mainostaja ymmärtää tuottamansa visuaalisen materiaalin vaikutukset ja syyt syvällisesti. Suomessa on monia erilaisia mainosalan ja media-alan toimijoita, jotka tuottavat tutkimusdataa ja mainonnan mittaristoja. Suurasiakkaat, kuten Ruokakesko Oy, tilaavat mittaristoja, sekä ylläpitävät omia mainonnan mittaristojaan. Samat tahot myös tilaavat mainokset. On tilaa tutkielmalle, jossa perehdytään elintarvikemainontaan tuorein silmin, syvästi sisällölliseltä näkökannalta. Mainoskuvan analyysillä visuaalisen kieliopin avulla voidaan avata uusia näkökulmia mainoksiin. Tutkielmassa halutaan myös tuottaa lisää materiaalia mainoskuvan tutkimuksen saralla. Tutkielman pääkysymys oli; mitä ja miten luomumainoksilla on viestitty luomusta, johon löytyi monia vastauksia mainoksista. Luomusta on viestitty, että luomun ostaminen on erilainen tapa ajatella kotitalouden ruokaostoksia. Luomukuluttajalle on viestitty vahvasta ja uskaliaasta valinnasta, jolla on vaikutusta. Mainoskuvat luokittelevat luomun luonnonläheisyyteen, lisäaineettomuuteen ja turvallisuuteen kulutusvalinnoissa. Monessa tutkielman mainoksessa luomun vihreä värimaailma ja sloganit, www-sivut sekä tiedottavuus ovat mainoksen pääelementtejä. Mainokset kertovat luomun olevan ennen muuta turvallinen valinta, joka perustuu tulevaisuuteen.

Advertising creates images around products. The idea of advertising images is to bring value to the product in the eyes of the consumer. Advertising links various images to products. Images are designed to bring more allure to the products. For example advertising associate products with images of social relationships and well–being. The image that is linked to the product usually represents something positive from the view point of the consumer. The research goes through Finnish beer advertising from the years of 2000–2010. In the material of the research there are 62 different commercials. With content analysis there have been formed different advertising images theme classifications from the base material. 8 commercials have been selected. These commercials represent the most common image themes. These commercials have been analysed more qualitatively. In this qualitative analysis have been used semiotics, advertising formats and advertising theories. In the research the focus has been on what kind of images there is in the commercials, what is the structure of the images and what are the reasons behind these images. For example the advertising images in beer advertising are social person, humour, masculinity and nature. Different elements are used in the commercials in order to create the images mentioned before. Beer is linked to these stories and images of the commercials. The stories of the commercials appeal more to feelings than contain a lot of information. For example the advertising images are creating feelings about being fun and being a social person or being in the social situation linked with beer consumption. The commercials are intended to entertain and create humour. The alcohol law prohibits advertising that describes increase of enjoyment and social success as result of beer consumption. The allure and persuasiveness meaning of the commercials is less exposed or it is not clearly stated in the messages of the commercials. The entertainment in the commercials diminishes the meaning of clear sales purpose of the messages.

Tutkielma käsittelee menneisyyden käyttöä mainonnassa ja muussa markkinointiviestinnässä. Tutkielmassa tarkastellaan, miksi ja miten menneisyyttä käytetään – mitä sen käytöllä tavoitellaan ja millä kaikilla eri tavoilla menneisyyttä voidaan mainonnassa hyödyntää. Aihetta lähestytään kahden tapausesimerkkikampanjan kautta, jotka ovat Hartwall Jaffan vuonna 2012 alkanut, graafikko Erik Bruunin 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa luomaan ilmeeseen perustuva retrokampanja sekä Coca-Colan 125 vuotta juhlistava kampanja vuodelta 2011. Pääasiallisena lähdeaineistona toimivat tapausesimerkkikampanjoiden kampanjamateriaalit, joihin lukeutuvat mainosvideot, kampanjasivut, tiedotteet sekä muut kampanjatoimenpiteet. Lisäksi lähdeaineistoina on käytetty kahta teemahaastattelua, jotka tehtiin Coca-Colan tuotepäällikön ja Hartwall Jaffan markkinointipäällikön kanssa. Brändien markkinointiviestintää tarkastellaan myös pidemmältä ajalta muun muassa historiikkien ja vanhempien mainosvideoiden avulla. Aineistoa analysoidaan semioottisen analyysin ja sisällönanalyysin keinoin. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu sekä historiakulttuurin että mainonnan ja markkinoinnin tutkimukseen. Tutkimuskirjallisuuden perusteella nyky-yhteiskunnan menneisyyssuhteesta on erotettavissa kolme ulottuvuutta, joita hyödynnetään myös mainonnassa: nostalgia, retro ja autenttisuuteen kytkeytyvä brändiperintö. Kaikki kolme menneisyyden käytön tapaa näkyvät myös tapausesimerkkikampanjoissa. Menneisyyden käyttö brändiperintönä näkyy siinä, miten kampanjoissa käytettiin brändien omaa historiaa tuomaan uskottavuutta kampanjoiden lupauksille. Kampanjoiden visuaalinen toteutus perustui puolestaan pitkälti menneisyyden käyttöön retrona. Nostalgisten elementtien roolina oli kytkeä kampanjat ja sitä kautta brändit kuluttajien omiin muistoihin ja tunteisiin. Tutkielma osoittaa, että menneisyyttä käytetään mainonnassa luovasti eri tapoja, tyylejä ja aikakausia yhdistelemällä. Menneisyyttä hyödyntävän mainonnan menneisyysviittausten paikkansapitävyyden todennäköisyys riippuu siitä, mitä menneisyyden käytöllä tavoitellaan. Jos menneisyys on vain retromainen tyylikeino tai nostalginen viittaus yleiseen menneisyyteen, käyttö voi olla luovempaa ja historiaan väljemmin perustuvaa. Silloin kun menneisyydestä haetaan uskottavuutta ja perusteluja brändin tämän hetken lupauksille, menneisyysviittausten tulee olla paikkansapitäviä. Muuten mainonta toimii omia tavoitteitaan vastaan. Hartwall Jaffan ja Coca-Colan kampanjat perustuivat kumpikin brändien omaan menneisyyteen. Menneisyyden pääasiallisena roolina oli toimia perusteluina tämän päivän lupauksille, minkä takia menneisyysviittausten totuudenmukaisuus oli erityisen tärkeää. Menneisyyden käyttö ei kuitenkaan muuta mainonnan peruslogiikkaa, vaan lopulta myös menneisyyttä hyödyntävä mainonta kertoo aina enemmän mainostettavasta asiasta kuin menneisyydestä sinänsä.

Tutkin väkevien alkoholijuomien mainontaa Yhdysvaltalaisissa aikakauslehdissä. Lähdeaineistona käytän lehtiä Life ja Ebony, joista ensimmäinen edustaa valtavirran valkoista amerikkalaisuutta ja tälle kohderyhmälle suunnattua mainontaa, ja jälkimmäinen mustalle vähemmistölle kohdennettua alkoholimainontaa. Tutkimuk-sen mielenkiinnon kohteena on väkevien alkoholijuomien printtimainonta: miten mainonta eroaa kyseisissä lehdissä ja tapahtuuko tässä muutosta tarkastelujakson, vuosien 1960–1968 välillä. Tutkielmani aineistona ovat pääasiassa suuret, kokosivun mainokset. Käytän tutkielmassani laadullisia menetelmiä, sisällönanalyysiä ja historiallista laadullista lähestymistapaa joiden pohjalta teen tulkintoja kuvallisesta mainosaineistosta. Vertailen Lifen ja Ebonyn antamaa kuvaa siitä, millaisia juomia ajanjaksona kulutettiin ja millaisen kuvan mainostajat halusivat tuotteistaan välittää. Otan huomioon historiallisen ajanjakson erityispiirteet, keskittyen erityisesti mustan väestön erikoisasemaan ja kansalaisoikeustaistelun etenemiseen. Pääpaino tutkimuksessa on kuitenkin mainosten välittämässä kuvassa 1960–luvun yhteiskunnasta. Väkevien alkoholijuomien mainonta erosi toisistaan, kun vertailin kahta eri aikakauslehteä. Eroja oli juomien laadussa ja mainosten sisällössä. Valkoisille keskiluokkaisille kuluttajille suunnatussa lehdessä ei näkynyt juurikaan vähemmistöjen edustajia, ei myöskään mustia amerikkalaisia. Usein sama mainos oli tehty uudes-taan vähemmistön lehteen, luoden eri mallien avulla samaistuttavia kohteita mustille kuluttajille. Kansalaisoikeustaistelu ja mustien poliittisen ja yhteiskunnallisen aseman paraneminen näkyi mainosaineis-tossa hitaasti. Muutamat integroidut mainokset, siis mainokset joissa esiintyi sekä mustia että valkoisia, olivat poikkeuksia joita esiintyi vasta käsittelemäni ajanjakson loppupuolella. Näitä mainoksia esiintyi sekä Lifessä että Ebonyssä. Mainostajat muuttivat toimintatapojaan hitaasti, taustalla tähän vaikuttivat sekä taloudelliset että yhteiskunnalliset syyt. Poliittiset edistysaskeleet mustien kansalaisoikeuksien paranemisen suhteen nä-kyivät tutkimassani aineistossa vain vähäisissä määrin.