Browsing by Subject "markkinointi"

Suurten suomalaisten pankkien kuluttajaviestintä on muuttunut 2010-luvulla. Pankit ovat lisänneet omien sähköisten medioiden kuten verkkosivustojen ja uutiskirjeiden käyttöä ja ryhtyneet käymään entistä aktiivisemmin vuoropuhelua asiakkaidensa ja sidosryhmiensä kanssa digitaalisissa kuluttajaviestintäkanavissa ja sosiaalisessa mediassa. Pankit myös ostavat entistä vähemmän mainostilaa painetusta mediasta ja tuottavat sen sijaan runsaasti sisältöä omiin medioihinsa. Tämä on osaltaan aiheuttanut sen, että suomalaisten mediayhtiöiden mainostulot ovat vähentyneet 2010-luvulla. Tutkimuksessa selvitetään, miten ja miksi pankit ovat muuttaneet ulkoisten kuluttajaviestintäkanaviensa käyttöä 2010-luvulla, mikä on muuttunut pankkien markkinointiviestinnässä tällä vuosikymmenellä ja miksi, ja mitä seuraavaksi. Tieto pankkien mediamainospanostuksista on saatu pyytämällä maksutta tutkimuskäyttöön Suomen suurimman markkinatutkimusyrityksen Kantar TNS Oy:n Kantar TNS Ad Intelligence -yksiköstä. Lisäksi tutkimusta varten on haastateltu Suomen suurimpien pankkien markkinointi- ja viestintäjohtoa, koska he ovat päättäneet tai päättävät, kuinka pankkien ulkoiset kuluttajaviestintäkanavat kehittyvät. Haastateltavat ovat Danske Bank A/S:n Suomen sivuliikkeen kaupallinen johtaja Ulla Koret, Nordea Suomen viestintäjohtaja Kati Tommiska, OP Ryhmän viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuuli Kousa ja S-Pankin markkinoinnista ja viestinnästä vastaava johtaja Pekka Haverinen. Teemahaastattelut on tehty loppuvuonna 2018 ja alkuvuonna 2019. Haastatteluaineistosta ja mediamainospanostustiedoista selvisi, että pankit ovat siirtyneet käyttämään enenevissä määrin digitaalisia viestintäkanavia, koska niiden avulla on mahdollista tavoittaa asiakkaat ja sidosryhmät kustannustehokkaasti. Lisäksi digitaalisissa kanavissa viestin sisältöä pystytään muuttamaan nopeasti kuluttajan ja pankin tarpeita vastaavaksi. Myös olennaisten kohderyhmien tavoittaminen on haastatteluaineiston mukaan helpompaa digitaalisissa kanavissa kuin painetussa mediassa, samoin viestintään käytetyn panostuksen tuoton todentaminen. Ilmiö on havaittu jo myös tuoreessa tutkimuskirjallisuudessa. On mahdollista ennakoida, että pankkien kuluttajaviestintäkanavissa digitaalisten kanavien suhteellinen osuus suurenee entisestään. Haastatteluaineiston perusteella pankit kertovat jatkossakin tuotteistaan ja palveluistaan mediamaisin keinoin. Näyttää kuitenkin siltä, että pankeista ei tule medioita siinä mielessä, että niiden pääasiallinen ansainta koostuisi mediasisältöjen myynnistä tai jakelusta. Suuret suomalaiset pankit käyttävät yhä enemmän rahaa omiin digitaalisiin kuluttajaviestintäkanaviin ja yhä vähemmän rahaa mainostilan ostoon painetuista sanoma- ja aikakauslehdistä.

Pop-artistin työ 2020-luvulla on muutakin kuin musiikin julkaisemista ja esiintymistä. Nykyään siihen kuuluu olennaisena osana myös markkinointi sosiaalisessa mediassa. Artistit kamppailevat verkossa kuluttajien rajallisesta huomiosta siinä missä muutkin markkinoijat, kun mediasisältöjä julkaistaan enemmän kuin koskaan aiemmin. On siis heidän etunsa mukaista pyrkiä aktiiviseen sisältöjen julkaisemiseen verkossa kuluttajien mielessä pysymiseksi. Yksi suosituimmista sosiaalisen median kanavista on kuvapalvelu Instagram, joka on erityisesti nuorille artisteille ja heidän faneilleen tärkeä kohtaamispaikka. Palvelua käyttää maailmanlaajuisesti yli miljardi käyttäjää, joista selvä enemmistö on alle 34-vuotiaita. Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee pop-artistien markkinointia Instagramissa. Tutkielman tutkimuskysymykset syntyivät teoriasidonnaisesti tutkimuskirjallisuuden pohjalta, ja ne ovat: 1. Millaisia tehtäviä Instagram-julkaisuilla on artistin markkinoinnissa? 2. Millaiset Instagram-julkaisut lisäävät aktiivisuutta ja sitoutuneisuutta artistien ja seuraajien välille? Markkinoinnin ja sosiaalisen median tutkimuksesta ilmeni, että markkinoijien yleisimmät tavoitteet sosiaalisessa mediassa ovat brändin rakentaminen, myynnin lisääminen ja yhteisöllisyyden luominen. Nämä kolme tavoitetta muodostavat tutkielman teoreettisen viitekehyksen, jonka läpi artistien Instagram-julkaisuja tarkasteltiin. Esiin nousi myös käytännön markkinointikeinoja, jotka edistävät näiden tavoitteiden saavuttamista. Tutkielman aineistoksi kerättiin yhteensä 75 Instagram-julkaisua kolmelta suomalaiselta, alle 30-vuotiaalta pop-artistilta. Instagram-aineistolle tyypillisesti julkaisut kerättiin kokonaisuudessaan, eli ne sisälsivät kuvia, kuvatekstejä, aihetunnisteita, emoji-kuvakkeita sekä kaikki julkaisujen yhteyteen kirjoitetut kommentit seuraajilta ja artisteilta itseltään. Aineisto kategorisoitiin sisällönanalyysin keinoin kolmeen kategoriaan edellä mainitun viitekehyksen mukaan: brändiä rakentaviin, myyntiä lisääviin ja yhteisöllisyyttä luoviin julkaisuihin. Julkaisujen tehon seuraamiseksi laskettiin samalla niiden sitoutuneisuusasteet, eli kuinka suuri osuus artistien seuraajista reagoi mihinkin julkaisuun joko kommentoimalla tai painamalla tykkäyspainiketta. Tutkimusaineiston pop-artistit julkaisivat Instagramissa päivityksiä kaikista kolmesta kategoriasta. Eniten artistit julkaisivat brändiä rakentavia sekä myyntiä lisääviä julkaisuja, joista ensimmäisiä hieman useammin. Selvästi vähiten julkaistiin yhteisöllisyyttä luovia julkaisuja. Aineiston perusteella eri markkinointitavoitteisiin liittyviä keinoja hyödynnettiin usein myös muiden kategorioiden julkaisuissa – erityisesti artistin brändiä rakennettiin lähes jokaisessa julkaisussa. Julkaisujen sitouttavuutta tarkastellessa kävi ilmi, että yhteisöllisyyttä luovat sekä brändiä rakentavat julkaisut keräsivät keskiarvoa enemmän reaktioita ja kasvattivat siten julkaisujen keskiarvoista sitoutuneisuusastetta. Vastaavasti myynnin lisäämiseen tähtäävät julkaisut laskivat sitä. Aineiston perusteella artistien oli kuitenkin mahdollista parantaa sitoutuneisuusastetta minkä tahansa kategorian julkaisuissa hyödyntämällä niissä yhteisöllisyyttä lisääviä ja brändiä rakentavia markkinointikeinoja, kuten seuraajien suoraa puhuttelua, kiitollisuuden osoittamista seuraajille, henkilökohtaisten asioiden paljastamista sekä lähikuvia. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että pop-artistien olisi kannattavaa julkaista Instagramissa nykyistä enemmän yhteisöä luovia sekä brändiä rakentavia päivityksiä, tai ainakin hyödyntää näihin kategorioihin liittyviä markkinointikeinoja, jos sosiaalisen median markkinoinnin tavoitteena on seuraajien sitouttaminen ja vuorovaikutuksen lisääminen. Vastaavasti heidän kannattaisi julkaista vähemmän päivityksiä, joiden ensisijainen tavoite on myynnin lisääminen, tarkoitti se sitten konserttilippujen myyntiä tai musiikin kuluttamista.

Current food production and consumption practices have major impacts on the climate and the environment. Studies are calling for a transition towards plant-based diets as climate change poses an imminent threat of global natural catastrophes. Plant-based milk (PBM) products can be seen as radical innovations and as alternatives to liquid dairy milk that have started to break away from their former ethical and medical market niches. This study aims to gain understanding in how PBM products are positioned as alternatives to dairy milk and how the mainstreaming of these products could challenge the dairy sector. Specifically, the study is interested in how Finnish PBM products are marketed and how these PBM producers could be potential drivers of a sustainability transition in the food industry. This study focused on the digital marketing material that Finnish PBM producers used during the initial launch of their PBM products. The materials were collected online from existing and locatable sources (e.g. websites and social networking spaces) as well as from solicited material acquired from company representatives. The data was analyzed by conducting qualitative content analysis on the materials. The results showed that Finnish PBMs are marketed as alternative yet convenient products that are simultaneously health, tasty, and functional, as well as sustainable and plant-based. Even though Finnish producers were found to be hesitant to explicitly challenge the dairy sector, some brands positioned their products as part of a new food system that is transitioning away from the use of animal-products. These results suggest that the mainstreaming of Finnish PBMs and specifically oat milk is a positive shift towards more sustainable modes of production and consumption. Furthermore, the involvement of well-established food and dairy industry actors in the Finnish PBM market could have a role in reforming the institutional structures that empower people to eat animal-derived products. The seemingly neutral, non-provocative marketing style of Finnish PBM products is aiming to normalize the use of PBMs and thus claim its spot in Finnish food culture as an everyday consumer good.

Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia lainsäädännön asettamia rajoja ravintolisien kuluttajamarkkinoinnille. Näiden rajojen tarkasteleminen on merkityksellistä, sillä ravintolisien markkinoinnissa esiintyy lainsäädännöstä huolimatta useita ongelmia, kuten harhaanjohtavia pakkausmerkintöjä, olennaisten tietojen antamatta jättämistä kuluttajille sekä totuudenvastaisia tietoja tuotteiden ominaisuuksista. Ravintolisien markkinoinnissa ilmenee usein väitteitä, joissa luvataan tuotteiden esimerkiksi tukevan tai kohentavan terveyttä. Tällaisia väitteitä kutsutaan terveysväitteiksi, ja niiden käyttöön markkinoinnissa kiinnitetään tutkielmassa erityistä huomiota. Ravintolisät ovat elintarvikkeita, joten tutkimuksessa tarkastellaan kuluttajansuojalain 38/1978 lisäksi keskeistä kansallista ja eurooppalaista elintarvikelainsäädäntöä. Erityisen merkittävä asetus on Euroopan parlamentin ja neuvoston antama asetus 1924/2006 elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä, sillä se ilmentää terveysväitteiden käytölle vaadittavia yleisiä ja erityisiä periaatteita. Elintarvikkeita koskevan sääntelyn lisäksi tutkielmassa tarkastellaan lääkelainsäädäntöä ja erityisesti rajanvetoa lääkkeen ja ravintolisän välillä. Erityisen haastavassa asemassa ravintolisien markkinoilla ovat kuluttajat, jotka ovat olosuhteidensa tai yksilöllisten ominaisuuksiensa vuoksi tavanomaista alttiimpia markkinoinnin vaikutuksille. Tällöin puhutaan haavoittuvista kuluttajista. Suomalaisessa oikeuskirjallisuudessa haavoittuvuutta on systematisoitu korostaen tiettyjä yksilöllisiä ominaisuuksista olosuhteiden sijaan. Tutkielmassa tullaan tarkastelemaan kriittisesti tätä haavoittuvuuden systematisointia, sillä tässä määrittelyssä ongelmaksi voi muodostua haavoittuvuuden näkeminen vain tiettyjä rajattuja ryhmiä koskevana kapeana ilmiönä. Eurooppalaisessa oikeuskirjallisuudessa on viime aikoina korostettu haavoittuvuuden monimuotoisuuden merkitystä sekä sitä, että kaikki kuluttajat voivat tietyissä tilanteissa olla tavanomaista alttiimpia markkinoinnin vaikutuksille. Elinkeinonharjoittajan tiedonantovelvollisuus ravintolisien kuluttajamarkkinoinnissa velvoittaa elinkeinonharjoittajaa kertomaan olennaiset tiedot hyödykkeestä kuluttajalle. Erityisesti vaikuttajamarkkinoinnissa ja puhelinmarkkinoinnissa tiedonantovelvollisuuden merkitys korostuu. Kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:ssä kielletään totuudenvastaisten ja harhaanjohtavien tietojen antaminen markkinoinnissa. Mikäli markkinointi on suunnattu tietylle kuluttajaryhmälle, tulee markkinointia arvioida tällaisen ryhmän keskivertojäsenen näkökulmasta. Ravintolisien markkinoinnin harhaanjohtavuutta arvioitaessa on keskeistä tarkastella sitä mielikuvaa, mikä kuluttajalle muodostuu markkinointiin perehtyessä. Markkinoinnissa esitetyt tosiasiaväittämät on pystyttävä näyttämään toteen, ja tällaisiksi tosiasiaväitteiksi katsotaan myös yksittäisten kuluttajien kokemukset. Kuluttajien saama kokonaisvaikutelma markkinoinnista on olennaisempi kuin tietyt yksittäiset markkinoinnissa käytetyt sanamuodot. Johtopäätöksenä tutkimuksessa todetaan, että kuluttajansuojalainsäädäntö yhdessä elintarvike- ja lääkelainsäädännön kanssa luo yhtenäiset rajat ravintolisien kuluttajamarkkinoinnille. Tutkielmassa käsitellyn oikeuskäytännön perusteella on todettavissa, että markkinoinnin kokonaisvaikutelman periaate sekä markkinoinnin kohderyhmän merkitys tunnistetaan kattavasti tuomioistuinten ratkaisuissa.

The concept of social media includes a wide range of online, word-of-mouth forums including blogs, company sponsored discussion boards, chat rooms, consumer product or service ratings websites, and social networking sites. Social media is top of the agenda for many business executives today. Decision makers and consultants try to identify ways in which firms can make profitable use of applications such as YouTube, Facebook and Twitter. One of the main goals of an industrial company is to execute its new product development process in a way where new technological opportunities can be identified and commercialized before its competitors. In this study it was investigated how wood processing companies, log house builders and hardware stores currently exploit social media in their commercial efforts such as marketing and sales. Further it was also examined do wood processing companies, log house builders and hardware stores use social media in their new product development (NPD) process. The empirical part of the study was carried out by interviewing a small number of companies and conducting a desk research of the social media activity of a larger number of companies. Most of the companies studied were present in social media. The type and the intensity of social media presence varied depending on the type of the company. E.g. hardware stores used social media merely for marketing and sales related purposes whereas in wood processing companies the focus was on communication and PR. Besides the normal customer feedback systems there was no evidence that the companies of this study would actively use social media in collecting end user driven ideas for R&D purposes. Based on the theoretical background, framework of the study, desk research and company interviews a model for collecting feedback and product development ideas from end users is created. Furthermore some ideas for more effective usage of social media regarding the topic of the study are offered as well.

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, kuinka sosiaalista mediaa hyödynnetään tällä hetkellä suomalaisten elintarviketeollisuusyritysten markkinoinnissa. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelujen avulla haluttiin saada selville, millä tavalla tutkittavissa yrityksissä hyödynnettiin sosiaalista media markkinoinnissa, ja mitattiinko sosiaalisesta mediasta saatavia hyötyjä millään tavalla. Tutkimuksessa haastateltiin kahdeksaa elintarviketeollisuusyrityksen edustajaa, jotka olivat yrityksissään vastuussa sosiaalisen median markkinoinnista, tai työskentelivät sen parissa tiiviisti. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostettiin kirjallisuuskatsauksen ja aikaisempien tutkimuksien perusteella kolmen oleellisen sosiaalisen median markkinointiin liittyvän tekijän ympärille, jotka ovat sosiaalisen median markkinoinnin pitäminen osana yrityksen digitaalista markkinointia ja muita markkinointitoimenpiteitä, asiakkaan pitäminen markkinointiajattelun keskiössä sekä kaksisuuntainen vuorovaikutus yrityksen ja asiakkaan välillä ja asiakaslähtöisen sisällön tuottaminen. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että sosiaalisen median merkitys tutkimusyritysten markkinoinnissa oli yhtä poikkeusta lukuun ottamatta merkittävä. Facebook oli tärkein sosiaalisen median markkinoinnin kanava, sillä sen kautta tavoitettiin eniten kuluttajia. Facebookin lisäksi markkinoinnissa käytetyimpiä sosiaalisen median kanavia olivat Instagram, Twitter ja Youtube. Markkinoinnin kannalta tärkeimmiksi sosiaalisen median päivitysten aiheiksi nousivat erilaiset vinkit yrityksen tuotteiden käytöstä, ruokareseptit, uutuustuotteista viestiminen sekä kampanjalähtöinen markkinointiviestintä. Sosiaalinen media oli tutkituissa yrityksissä linkitetty osaksi muuta markkinointistrategiaa ja sen suhteen oli määritelty tavoitteita, kuten yrityksen brändimielikuvan parantaminen ja kuluttajien sitouttaminen, mutta niiden mittaaminen ja seuranta koettiin osittain haastavaksi. Facebook oli ainoa sosiaalisen median kanava, jossa kaikki tutkitut yritykset seurasivat edes jossain määrin markkinointitoimenpiteidensä toimivuutta. Tulevaisuudessa sosiaalisen median hyödyntäminen markkinoinnissa tulee mitä todennäköisemmin vaatimaan yrityksiltä lisää henkilöstöresursseja sekä suurempaa markkinointibudjettia. Olennaista sosiaalisen median markkinoinnissa on tutkimuksen perusteella nyt ja tulevaisuudessa asiakkaan pitäminen kaiken tekemisen keskiössä ja mielenkiintoisen sisällön tuottaminen nimenomaan asiakkaan näkökulmasta.

Tuotesijoittelu on oleellinen osa nykyisen markkinointiviestinnän kenttää. Viestintäkanavien tukkeutuessa tuotesijoittelu tarjoaa vaihtoehtoisen kanavan kommunikoida omasta tuotteesta tai brandista entistä selkeämmin. Tuotesijoitteluun liittyy kuitenkin myös eettisiä kysymyksiä ja kuluttajien hyväksyntä käytännön suhteen on tärkeää sen tehon varmistamiseksi. Tietokone- ja konsolipelaaminen on Suomessa ja maailmalla merkittävä viihteen muoto erityisesti nuorten miesten ja naisten keskuudessa. Tuotesijoittelua käytetään yhä enenevissä määrin myös peleissä, sillä pelien kasvavat tuotantokustannukset ajavat pelituottajat käyttämään entistä enemmän hyväkseen mainostajien tuomaa rahoitusta riskien hallitsemiseksi. Kuluttajien suhtautumista tuotesijoitteluun eri medioissa on tutkittu maailmanlaajuisesti jonkin verran, mutta Suomessa heikosti. Tämän tutkimuksen tarkoituksena antaa kuva suomalaisten pelaajien asennoitumisesta pelien tuotesijoittelua kohtaan. Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena ja vastaajat hankittiin suomalaisen viihde- ja pelisivuston v2.fi uutisoinnin kautta sekä sosiaalista mediaa käyttäen. Tavoitteena oli saavuttaa erityisesti pelaamista harrastavat. Vastauksia kyselyyn saatiin 205. Tilastollisten menetelmien avulla aineistosta saatiin luotua yleiskuva suomalaisten pelaajien asenteista. Yleisesti ottaen tuotesijoitteluun suhtaudutaan neutraalisti tai hieman positiivisesti. Tutkimuksen avulla tunnistettiin kuitenkin pelityyppejä, joihin tuotesijoittelu ei pelaajien mielestä sovi lainkaan, ja toisia, joihin se sopii erityisen hyvin. Vastaavasti myös tuoteryhmällä on merkitystä sijoittelun hyväksyttävyyteen. Tuotesijoitteluun suhtautumista määrittelevät tämän tutkimuksen perusteella kolme ulottuvuutta: tuotesijoittelun eettisyys, tuotesijoittelun koettu tehokkuus ja tuotesijoittelun realistisuus. Tutkielma antaa yleiskuvan tuotesijoittelusta ilmiönä, peleistä tämän ilmiön erityisalueena sekä suomalaisten pelaajien suhtautumisesta tuotesijoitteluun peleissä.

The purpose of the study was to review the outlook of pet food e-commerce from the perspective of a pet food supplier and its retailers. The study was conducted through a qualitative approach utilizing theme interviews. The study was directed by the concept of marketing mix which offered a theoretical basis for the research process. Five theme interviews were conducted, in which altogether 12 people participated. The participants were from one supplier company and from four retailing companies, both from the grocery and pet specialty channels. The findings clearly suggest that more collaboration between the suppliers and retailers is called for. Based on the findings, it can be stated that both the supplier and the retailers find the online channel still as something very new and unfamiliar. Therefore, they would like to develop this unique channel in collaboration with each other. Information and its management were a clear theme in all interviews. The importance of correct and exhaustive product information, and the availability of product pictures and videos, among other things, were frequently emphasized. All interviewees also appeared very open and eager to test new approaches to conduct marketing in the e-channel. E-commerce was clearly seen as an opportunity to create new ways of collaboration, and also to increase the efficiency of the entire distribution chain.

This thesis investigates the development of the visibility of slavery in the brochures of four Virginia plantations over a time period of 90 years. The four plantations are Monticello, Mount Vernon, Belle Grove, and Long Branch, all of different sizes but with similar pasts as sites of enslavement prior to the abolishment of slavery in 1865. The goal is to discover how and why the narrative of slavery has changed over the years, and if any larger societal changes may have contributed to this development. As tour brochures have the ability to affect a visitor’s interpretation of a site, it is important to understand what type of discourses and images are directing the visitor’s gaze in the brochures. It is equally vital to attempt to understand the reasoning behind those choices of language and imagery. In this thesis, Critical Discourse Analysis (CDA) is used to discover what is being said, what is left unsaid, and why those decisions were made. The primary sources for this thesis are the print brochures collected at each plantation and the plantation websites. The material is primarily analyzed using textual analysis although some image analysis is also included to give a more comprehensive understanding of the content of the brochures. In addition, secondary sources are used to support the historical and conceptual framework of the thesis. The main result of this thesis is that the visibility of slavery in plantation brochures has developed from non-existent or minimal to attempted integration. Until the late 1970s the institution of slavery and the experiences of the enslaved, if mentioned, are trivialized, marginalized, and/or segregated. Slow but steady progress in increasing the presence of slavery in the brochures can be witnessed throughout the years as the general opinion in the United States became more accepting, even demanding, of racial equality. No individual event or phenomenon has had a direct impact on the content of the brochures but a clear development into including slavery can be seen. Based on the results, it is the conclusion of this thesis that the main themes of the brochures have not changed very much since the 1920s. Owner families, prestigious guests, architecture, gardens, and the achievements of the wealthy owners have remained the main focus of attention although some new themes can be found in the more recent brochures. It is also evident that these themes persist at the expense of others, such as slavery, bringing about an interesting discussion of remembering and forgetting. In addition, these conclusions raise an important question about the roles of plantation museums as educators, entertainers, and research facilities.

Tutkimuksen tavoitteet: Tutkin Pro Gradu työssäni länsimaisten yritysten ja tuotemerkkien brändikäännöksiä kiinan kielelle. Lähestyn tutkimustani seuraavilla keskeisillä tutkimuskysymyksillä: 1. Miten määritellään menestyksekäs brändikäännös kiinan kielelle? 2. Mitä käytäntöjä länsimaiset yritykset käyttävät nykyisissä brändikäännöksissään? 3. Miten edellemainittuja käytäntöjä voitaisiin edelleen parantaa? Aineisto ja metodologia: Menestyksekkään brändikäännöksen määrittely perustuu tässä tutkimuksessa lähinnä sekundaarikir- jallisuuteen aiheesta. Primääriaineistona tutkimuksessa käytetään brändikäännösten otantaa, joiden ominaisuuksia verrataan kirjallisuuskatsauksessa muodostettuun teoriaan menestyksekkäästä brändikäännöksestä. Tutkimuksen päämetodina käytetään kvantitatiivista sisällönanalyysiä. Johtopäätökset: Sisällönanalyysini tulokset viittaisivat siihen, että yritykset ovat onnistuneet brändikäännöksissä niiden pituuden, morfologisten ominaisuuksien sekä konnotaation suhteen. Parantamisen varaa saattaisi olla kuitenkin esimerkiksi käännösstrategian valitsemisessa ja brändättävän kohteen ominaisuuksien esilletuonnissa.