Browsing by Subject "seksuaalivähemmistöt"

Teachers who identify as sexual minorities face multiple hardships and problems in the workplace based on their identity. This study aims to approach these issues by examining the perceptions that queer teachers have about their respective speech styles and the context- based language variation that occurs. Spoken language and voice can act as meaningful cues of a person’s sexual identity, thus having the power to inflict various consequences on a person’s life. This study aims specifically to find out what queer teachers find to be meaningful reasons behind the context-based language variation, and how these reasons are connected to both heteronormativity and to their work as teachers. This research was conducted through semi-structured thematic interviews of eight Finnish primary, lower secondary and upper secondary school teachers who identified as being part of a sexual minority. The collected data was analyzed by discourse analysis, more specifically using methods from critical discourse analysis (CDA). The use of critical discourse analysis enabled this study to try and uncover hidden power relationships and inequalities from the data. The results indicate that sexual minority teachers strategically alter different features of their language and show variation in their speech styles when faced with unjust situations and contexts that are based on heteronormative power structures. Four separate discourses were derived from the data: the discourses of safety, incompatibility, strength, and resistance. The discourse of safety brought out that queer teachers prepare for possible homophobia and have various means to protect their safety. The discourse of incompatibility revealed that queer teachers experience an inner conflict between working as a teacher and identifying as a sexual minority. The discourse of strength brought out that queer teachers can make good use of their minority identity, essentially it being an aid to their work as a teacher, and that they utilize their authority as teachers when tackling challenges brought on by heteronormativity. Finally, the discourse of resistance revealed the critical and questioning stances that teachers have adopted towards heteronormativity and its hegemonic power, as well as towards the obligations and assumptions that is expected of them as queer teachers.

Maisterintutkielmani tutkii, miten Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa hiippakuntatasolla aktiivisesti ehkäistään kirkon sateenkaarevien työntekijöiden syrjintää, millaisia hiippakuntatason suunnitelmia ja ohjeistuksia on olemassa, ja miten piispat pyrkivät vaikuttamaan sateenkaari-ihmisten yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon hiippakunnissa. Tutkimusaineistoni koostuu hiippakunnista saamistani yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasiakirjoista sekä kahdeksan piispan haastatteluvastauksista, jotka olen anonymisoinut analyysiä varten. Tutkimusmenetelmänä käytän temaattista sisällön analyysiä. Analysoin tutkimusaineistosta nousseita teemoja intersektionaalisuuden, inklusiivisuuden ja kontekstuaalisen teologian käsitteiden näkökulmasta siten, että peilaan niitä sateenkaari-ihmisten kohtaaman hengellisen väkivallan ja siitä seuraavan vähemmistöstressin kontekstiin. Tutkimustuloksia analysoidessani hyödynnän myös seksologian alan viitekehystä pohtiessani sitä, onko sateenkaarevilla työntekijöillä ja sateenkaari-ihmisillä tosiasiallinen turvallinen mahdollisuus eli lupa puhua (Annon 1976) omaan seksuaali- tai sukupuoli-identiteettiin liittyvästä syrjinnästä, häirinnästä ja hengellisestä väkivallasta evankelis-luterilaisen kirkon kontekstissa. Tutkielmani yhdistää siten uudella tavalla sukupuolen tutkimusta ja seksologiaa teologiseen viitekehykseen. Piispojen vastaukset ja hiippakuntien julkiset asiakirjat osoittavat, että hiippakunnissa on erilaisia käytäntöjä liittyen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien työntekijöiden yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon varmistamiseen. Osassa hiippakunnissa on olemassa yksityiskohtaisia ohjeistuksia, osassa hiippakunnista ei ole mainittu sateenkaari-ihmisiä ohjeistuksissa lainkaan ja osassa hiippakunnista ohjeistukset ovat puutteellisia. Haastatteluvastauksista käy ilmi, että piispat ovat tietoisia, että seurakuntien toimintatavat ovat keskenään epätasa-arvoisia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta. Evankelis-luterilaisen kirkon sisällä sateenkaarevien työntekijöiden yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kokemukseen liittyy olennaisesti se, että sateenkaarevat työntekijät kohtaavat syrjinnän lisäksi hengellistä väkivaltaa ja sen uhkaa. Sateenkaari-ihmisten kohtaamaan hengelliseen väkivaltaan liittyy erityisiä osa-alueita, joita ei ole riittävästi huomioitu yleisessä hengellisen väkivallan määrittelyssä eikä evankelis-luterilaisen kirkon sisällä määritellyssä hengellisen väkivallan käsitteessä. Oma tutkimukseni laajentaa ymmärrystä sateenkaari-ihmisten kohtaaman hengellisen väkivallan erityispiirteistä ja niiden huomioimisesta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmissa ja evankelis-luterilaisen kirkon työssä. Maisterintutkielmani tuloksia on mahdollista hyödyntää kokonaiskirkollisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyön suunnittelussa.

Ikääntyneet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset kokevat valtaväestöä enemmän terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Tähän vähemmistöön kuuluvat ovat myös erityisen alttiita perus- ja ihmisoikeuksiensa rikkomiselle. Tämä maisteritutkielma tarkastelee ikääntyneitä seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvia sosiaalityön asiakasryhmänä ja sen tavoitteena on tuoda yhteen aiheeseen liittyviä kansainvälisiä tutkimustuloksia. Tutkielman tutkimuskysymyksenä on: Millaista sosiaalityön kannalta olennaista tietoa on mahdollista saada esiin ikääntyneistä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla? Tutkimusmenetelmä on systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja aineisto on kerätty kansainvälisestä, englanninkielisestä tutkimuskirjallisuudesta, sillä suomalaista tutkimusta aiheesta ei juuri ole olemassa. Aineisto on haettu tietokannoista Ebscohost, ProQuest, Scopus ja Web of Science lokakuussa 2022 ja aineiston haun aikarajauksena on 1.1.2015-30.9.2022. Tutkielman aineisto koostuu yhteensä seitsemästätoista empiirisestä tutkimusartikkelista. Aineiston analyysissa on ensin tehty yhteenveto kaikista kirjallisuuskatsaukseen sisällytetyistä tutkimuksista ja sen jälkeen aineisto on koodattu aineistolähtöisesti ja tämän jälkeen teemoiteltu. Tutkimusaineiston koodauksen ja teemoittelun perusteella keskeisiksi yläteemoiksi muodostettiin 1) ikääntyneiden seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien erityinen asema yhteiskunnassa ja yhteisöissä ja sen vaikutus palveluihin hakeutumiseen sekä 2) organisaatioiden ja työntekijöiden arvojen ja osaamisen vaikutus ikääntyneiden seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien asiakaskokemukseen. Tutkimuksen keskeisten tulosten mukaan ikääntyneillä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöillä on runsaasti syrjinnän kokemuksia, jotka vaikuttavat palveluihin hakeutumiseen ja aiheuttavat pelkoja liittyen sosiaalipalveluiden käyttöön. He ovat usein näkymättömiä palveluissa, jolloin heidän kokemuksiaan tai palvelutarvettaan ei tunnisteta. Sosiaalityössä tulisi myös pystyä tunnistamaan ja tunnustamaan perheen ulkopuolisten epävirallisten tukiverkostojen vaikutus yksilöiden elämässä. Samalla sosiaalityössä tulisi tunnistaa ikääntyneiden seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen sisäinen moninaisuus ja vähemmistöryhmän jäsenten erilaiset tarpeet. Keskeistä on myös huomioida, että sosiaalipalveluita tarjoavat organisaatiot voivat vaikuttaa ikääntyneiden seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien asiakkaiden asiakaskokemukseen. Organisaatioiden olisi tärkeää tuoda avoimuus seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan osaksi arvojaan, kasvattaa työntekijöiden osaamista seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta sekä viestiä avoimuuttaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan fyysisillä merkeillä, kuten sateenkaarilogolla varustetuilla julisteilla tai moninaisuutta esiin tuovilla mainoksilla. Sosiaalityössä on myös keskeistä tiedostaa sosiaalityön heteronormatiivinen arvomaailma ja käytännöt ja pyrkiä purkamaan niitä, sillä ne vaikuttavat erityisesti heteronormatiivisesta normista poikkeavien ihmisten elämään.