Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "seksuaalivähemmistöt"

Sort by: Order: Results:

  • Tuomola, Johanna (2021)
    Tarkastelen tutkimuksessani sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten olosuhteita yläasteella ja toisen asteen oppilaitoksissa systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmin. Tutkimukseni tarkoituksena on vertailla ja yhtenäistää aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa esiteltyjä tuloksia ja selvittää, millä tavoin sukupuoli- ja heteronormatiivinen asenneilmapiiri vaikuttaa kouluissa ja miten se on mahdollisesti muuttunut 1990-luvulta tähän päivään. Tarkastelen koulujärjestelmää ensisijaisesti sen luomien erontekojen suhteen, ja tutkimustulosteni analyysin nojaa poststrukturalistiseen kriittiseen feminismiin. Systemaattisen kirjallisuuskatsaukseni lähdeaineisto koostuu vuosina 2000-2020 julkaistuista tutkimuksista ja teoksista. Rajasin aineistoa vaiheittain tarkkojen haku- sekä sisäänotto- ja poissulkukriteerien avulla. Seulonnan jälkeen katsaukseeni jäi kolmetoista tutkimuskysymysteni kannalta olennaisinta lähdettä, joiden pohjalta tarkastelin Suomen yläasteilla ja toisen asteen oppilaitoksissa vallitsevia sateenkaarinuoria syrjiviä rakenteita sekä asenneilmapiirin ongelmia. Aineiston analyysi paljasti monia sateenkaarinuorten kohtaamia ongelmia Suomalaisessa koulujärjestelmässä. Vaikka viimeisen vajaan kahdenkymmenen vuoden aikana suhtautuminen sateenkaarinuoria kohtaan on muuttunut parempaan suuntaan, ovat sukupuoli- ja heteronormatiivisuus edelleen läpileikkaavia teemoja kouluissa. Etenkin koulujärjestelmän virallinen, opetustoiminnasta ja järjestyksen ylläpitämisestä vastaava ulottuvuus tuottaa ja toistaa perinteisiä normeja ja ylläpitää sateenkaarinuoria syrjiviä rakenteita. Ongelmia löytyy myös koulun sosiaalisen ulottuvuuden kontekstissa ja nämä ongelmat vaikuttavat yleensä suoremmin nuorten hyvinvointiin. Esimerkiksi kiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän kokemukset ovat sateenkaarinuorilla huomattavasti muita ikäisiään yleisempiä. Tulosten perusteella voidaan todeta, etteivät yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toteudu kouluissa. Sateenkaarinuorten aseman parantaminen vaatii sukupuolten ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta koskevan tietoisuuden lisäämistä sekä normikriittisen pedagogiikan toteuttamista kouluissa. Vuonna 2014 uusittuihin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin on kirjattu selkeämmin linjauksia sukupuolten ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden huomioimisesta koulun käytänteissä. Myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakeihin tehdyt muutokset kielsivät seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjinnän entistä selkeämmin. Muutoksen suunta on oikea, mutta kun tarkastellaan sateenkaarinuorten kouluhyvinvoinnin tasoa suhteessa ikätovereihinsa, voidaan helposti todeta, että yhdenvertaisuuden toteutumisen eteen on tehtävä tehokkaita toimenpiteitä.
  • Niinisalo, Tommi (2022)
    Teachers who identify as sexual minorities face multiple hardships and problems in the workplace based on their identity. This study aims to approach these issues by examining the perceptions that queer teachers have about their respective speech styles and the context- based language variation that occurs. Spoken language and voice can act as meaningful cues of a person’s sexual identity, thus having the power to inflict various consequences on a person’s life. This study aims specifically to find out what queer teachers find to be meaningful reasons behind the context-based language variation, and how these reasons are connected to both heteronormativity and to their work as teachers. This research was conducted through semi-structured thematic interviews of eight Finnish primary, lower secondary and upper secondary school teachers who identified as being part of a sexual minority. The collected data was analyzed by discourse analysis, more specifically using methods from critical discourse analysis (CDA). The use of critical discourse analysis enabled this study to try and uncover hidden power relationships and inequalities from the data. The results indicate that sexual minority teachers strategically alter different features of their language and show variation in their speech styles when faced with unjust situations and contexts that are based on heteronormative power structures. Four separate discourses were derived from the data: the discourses of safety, incompatibility, strength, and resistance. The discourse of safety brought out that queer teachers prepare for possible homophobia and have various means to protect their safety. The discourse of incompatibility revealed that queer teachers experience an inner conflict between working as a teacher and identifying as a sexual minority. The discourse of strength brought out that queer teachers can make good use of their minority identity, essentially it being an aid to their work as a teacher, and that they utilize their authority as teachers when tackling challenges brought on by heteronormativity. Finally, the discourse of resistance revealed the critical and questioning stances that teachers have adopted towards heteronormativity and its hegemonic power, as well as towards the obligations and assumptions that is expected of them as queer teachers.
  • Niinisalo, Tommi (2022)
    Teachers who identify as sexual minorities face multiple hardships and problems in the workplace based on their identity. This study aims to approach these issues by examining the perceptions that queer teachers have about their respective speech styles and the context- based language variation that occurs. Spoken language and voice can act as meaningful cues of a person’s sexual identity, thus having the power to inflict various consequences on a person’s life. This study aims specifically to find out what queer teachers find to be meaningful reasons behind the context-based language variation, and how these reasons are connected to both heteronormativity and to their work as teachers. This research was conducted through semi-structured thematic interviews of eight Finnish primary, lower secondary and upper secondary school teachers who identified as being part of a sexual minority. The collected data was analyzed by discourse analysis, more specifically using methods from critical discourse analysis (CDA). The use of critical discourse analysis enabled this study to try and uncover hidden power relationships and inequalities from the data. The results indicate that sexual minority teachers strategically alter different features of their language and show variation in their speech styles when faced with unjust situations and contexts that are based on heteronormative power structures. Four separate discourses were derived from the data: the discourses of safety, incompatibility, strength, and resistance. The discourse of safety brought out that queer teachers prepare for possible homophobia and have various means to protect their safety. The discourse of incompatibility revealed that queer teachers experience an inner conflict between working as a teacher and identifying as a sexual minority. The discourse of strength brought out that queer teachers can make good use of their minority identity, essentially it being an aid to their work as a teacher, and that they utilize their authority as teachers when tackling challenges brought on by heteronormativity. Finally, the discourse of resistance revealed the critical and questioning stances that teachers have adopted towards heteronormativity and its hegemonic power, as well as towards the obligations and assumptions that is expected of them as queer teachers.
  • Peltonen, Reetta (2021)
    Keskityn tässä tutkielmassa analysoimaan viiden suomalaisen peruskoulun laatimien viimeisimpien toiminnallisten tasa-arvosuunnitelmadokumenttien diskursseja ja representaatioita sukupuolen moninaisuudesta, seksuaalivähemmistöistä ja sukupuolitietoisuudesta. Analysoin lisäksi sitä, millainen sukupuoli- ja seksuaalisuuskäsitys suunnitelmista välittyy ja millaista valtaa nämä representaatiot heijastelevat: esiintyvätkö suunnitelmissa esimerkiksi pääosin sukupuolibinäärin ja heteronormatiivisuuden asetelmat, vai ottavatko suunnitelmat diskursseissaan huomioon sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden ja näitä tukevan sukupuolitietoisuuden. Käsittelen aihetta tarkastellen samalla etenkin Opetushallituksen laatimaa tasa-arvotyöopasta Tasa-arvotyö on taitolaji (Jääskeläinen ym., 2015) ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteita (2014). Analyysimenetelmänäni toimii Michelle Lazarin (2007) teoretisoima feministinen kriittinen diskurssianalyysi, ja tuen analyysiäni queer-teorian tarjoamalla sukupuolen ja seksuaalisuuden käsitteistöllä. Tällöin tutkitaan normikriittisellä näkökulmalla sitä, ketkä tuodaan diskursiivisesti näkyväksi ja ketkä sen sijaan jätetään diskurssin ulkopuolelle, sekä millä tavoin sukupuolen ja seksuaalisuuden kategorioita rakennetaan. Tutkimustulokseksi muotoutui etenkin suunnitelmien representaatioiden vaihtelevuus. Sukupuolen moninaisuutta ja sukupuolitietoisuutta käsitellään laajasti kolmessa suunnitelmassa viidestä, kun taas seksuaalivähemmistöjen representaatiot ovat tätä marginaalisemmassa asemassa: aihe sisällytetään esimerkiksi syrjinnän ehkäisyn ja hyväksyvän toimintakulttuurin käsittelyn yhteyteen. Binääri cisnormatiivisuus tiivistyy yhdessä suunnitelmassa, ja yksi suunnitelma kuvaa aihetta siteeraten Opetushallituksen dokumenttien sisältöä. Sukupuolitietoisuus, jolle opetuksen tulee perustua, ymmärretään suunnitelmissa pääosin Opetushallituksen määritelmien mukaisesti mutta osittain myös binääristen sukupuolierojen näkökulmasta. Suunnitelmat, jotka käsittelevät laajemmin sukupuolen moninaisuutta, seksuaalivähemmistöjä ja sukupuolitietoisuutta, ovat informatiivisesti kattavia ja korostavat ihmisyyden moninaisuuden kunnioitusta sekä tietoisuuden lisäämistä. Kyseiset diskurssit hajottavat siis osittain sukupuolen ja seksuaalisuuden normatiivisia kategorioita. Tasa-arvosuunnittelua tulisi tulevaisuudessa standardoida. Jatkotutkimusta tulisi toteuttaa valtakunnallisessa kuin kunnallisessakin perspektiivissä. Intersektionaalinen tutkimusnäkökulma antaisi mahdollisuuden aiheen moniulotteisempaan käsittelyyn. Lisäksi lisätutkimus oppilaitosten henkilökunnan ja oppilaiden kokemuksista ja osaamisesta aiheeseen liittyen voisi hyödyttää tasa-arvosuunnittelun tulevaisuuden kehitystä.
  • Iivanainen, Ani (2023)
    Maisterintutkielmani tutkii, miten Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa hiippakuntatasolla aktiivisesti ehkäistään kirkon sateenkaarevien työntekijöiden syrjintää, millaisia hiippakuntatason suunnitelmia ja ohjeistuksia on olemassa, ja miten piispat pyrkivät vaikuttamaan sateenkaari-ihmisten yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon hiippakunnissa. Tutkimusaineistoni koostuu hiippakunnista saamistani yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasiakirjoista sekä kahdeksan piispan haastatteluvastauksista, jotka olen anonymisoinut analyysiä varten. Tutkimusmenetelmänä käytän temaattista sisällön analyysiä. Analysoin tutkimusaineistosta nousseita teemoja intersektionaalisuuden, inklusiivisuuden ja kontekstuaalisen teologian käsitteiden näkökulmasta siten, että peilaan niitä sateenkaari-ihmisten kohtaaman hengellisen väkivallan ja siitä seuraavan vähemmistöstressin kontekstiin. Tutkimustuloksia analysoidessani hyödynnän myös seksologian alan viitekehystä pohtiessani sitä, onko sateenkaarevilla työntekijöillä ja sateenkaari-ihmisillä tosiasiallinen turvallinen mahdollisuus eli lupa puhua (Annon 1976) omaan seksuaali- tai sukupuoli-identiteettiin liittyvästä syrjinnästä, häirinnästä ja hengellisestä väkivallasta evankelis-luterilaisen kirkon kontekstissa. Tutkielmani yhdistää siten uudella tavalla sukupuolen tutkimusta ja seksologiaa teologiseen viitekehykseen. Piispojen vastaukset ja hiippakuntien julkiset asiakirjat osoittavat, että hiippakunnissa on erilaisia käytäntöjä liittyen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien työntekijöiden yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon varmistamiseen. Osassa hiippakunnissa on olemassa yksityiskohtaisia ohjeistuksia, osassa hiippakunnista ei ole mainittu sateenkaari-ihmisiä ohjeistuksissa lainkaan ja osassa hiippakunnista ohjeistukset ovat puutteellisia. Haastatteluvastauksista käy ilmi, että piispat ovat tietoisia, että seurakuntien toimintatavat ovat keskenään epätasa-arvoisia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta. Evankelis-luterilaisen kirkon sisällä sateenkaarevien työntekijöiden yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kokemukseen liittyy olennaisesti se, että sateenkaarevat työntekijät kohtaavat syrjinnän lisäksi hengellistä väkivaltaa ja sen uhkaa. Sateenkaari-ihmisten kohtaamaan hengelliseen väkivaltaan liittyy erityisiä osa-alueita, joita ei ole riittävästi huomioitu yleisessä hengellisen väkivallan määrittelyssä eikä evankelis-luterilaisen kirkon sisällä määritellyssä hengellisen väkivallan käsitteessä. Oma tutkimukseni laajentaa ymmärrystä sateenkaari-ihmisten kohtaaman hengellisen väkivallan erityispiirteistä ja niiden huomioimisesta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmissa ja evankelis-luterilaisen kirkon työssä. Maisterintutkielmani tuloksia on mahdollista hyödyntää kokonaiskirkollisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyön suunnittelussa.
  • Iivanainen, Ani (2023)
    Maisterintutkielmani tutkii, miten Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa hiippakuntatasolla aktiivisesti ehkäistään kirkon sateenkaarevien työntekijöiden syrjintää, millaisia hiippakuntatason suunnitelmia ja ohjeistuksia on olemassa, ja miten piispat pyrkivät vaikuttamaan sateenkaari-ihmisten yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon hiippakunnissa. Tutkimusaineistoni koostuu hiippakunnista saamistani yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasiakirjoista sekä kahdeksan piispan haastatteluvastauksista, jotka olen anonymisoinut analyysiä varten. Tutkimusmenetelmänä käytän temaattista sisällön analyysiä. Analysoin tutkimusaineistosta nousseita teemoja intersektionaalisuuden, inklusiivisuuden ja kontekstuaalisen teologian käsitteiden näkökulmasta siten, että peilaan niitä sateenkaari-ihmisten kohtaaman hengellisen väkivallan ja siitä seuraavan vähemmistöstressin kontekstiin. Tutkimustuloksia analysoidessani hyödynnän myös seksologian alan viitekehystä pohtiessani sitä, onko sateenkaarevilla työntekijöillä ja sateenkaari-ihmisillä tosiasiallinen turvallinen mahdollisuus eli lupa puhua (Annon 1976) omaan seksuaali- tai sukupuoli-identiteettiin liittyvästä syrjinnästä, häirinnästä ja hengellisestä väkivallasta evankelis-luterilaisen kirkon kontekstissa. Tutkielmani yhdistää siten uudella tavalla sukupuolen tutkimusta ja seksologiaa teologiseen viitekehykseen. Piispojen vastaukset ja hiippakuntien julkiset asiakirjat osoittavat, että hiippakunnissa on erilaisia käytäntöjä liittyen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien työntekijöiden yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon varmistamiseen. Osassa hiippakunnissa on olemassa yksityiskohtaisia ohjeistuksia, osassa hiippakunnista ei ole mainittu sateenkaari-ihmisiä ohjeistuksissa lainkaan ja osassa hiippakunnista ohjeistukset ovat puutteellisia. Haastatteluvastauksista käy ilmi, että piispat ovat tietoisia, että seurakuntien toimintatavat ovat keskenään epätasa-arvoisia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta. Evankelis-luterilaisen kirkon sisällä sateenkaarevien työntekijöiden yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kokemukseen liittyy olennaisesti se, että sateenkaarevat työntekijät kohtaavat syrjinnän lisäksi hengellistä väkivaltaa ja sen uhkaa. Sateenkaari-ihmisten kohtaamaan hengelliseen väkivaltaan liittyy erityisiä osa-alueita, joita ei ole riittävästi huomioitu yleisessä hengellisen väkivallan määrittelyssä eikä evankelis-luterilaisen kirkon sisällä määritellyssä hengellisen väkivallan käsitteessä. Oma tutkimukseni laajentaa ymmärrystä sateenkaari-ihmisten kohtaaman hengellisen väkivallan erityispiirteistä ja niiden huomioimisesta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmissa ja evankelis-luterilaisen kirkon työssä. Maisterintutkielmani tuloksia on mahdollista hyödyntää kokonaiskirkollisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyön suunnittelussa.
  • Lindholm, Jenni (2023)
    Ikääntyneet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset kokevat valtaväestöä enemmän terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Tähän vähemmistöön kuuluvat ovat myös erityisen alttiita perus- ja ihmisoikeuksiensa rikkomiselle. Tämä maisteritutkielma tarkastelee ikääntyneitä seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvia sosiaalityön asiakasryhmänä ja sen tavoitteena on tuoda yhteen aiheeseen liittyviä kansainvälisiä tutkimustuloksia. Tutkielman tutkimuskysymyksenä on: Millaista sosiaalityön kannalta olennaista tietoa on mahdollista saada esiin ikääntyneistä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla? Tutkimusmenetelmä on systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja aineisto on kerätty kansainvälisestä, englanninkielisestä tutkimuskirjallisuudesta, sillä suomalaista tutkimusta aiheesta ei juuri ole olemassa. Aineisto on haettu tietokannoista Ebscohost, ProQuest, Scopus ja Web of Science lokakuussa 2022 ja aineiston haun aikarajauksena on 1.1.2015-30.9.2022. Tutkielman aineisto koostuu yhteensä seitsemästätoista empiirisestä tutkimusartikkelista. Aineiston analyysissa on ensin tehty yhteenveto kaikista kirjallisuuskatsaukseen sisällytetyistä tutkimuksista ja sen jälkeen aineisto on koodattu aineistolähtöisesti ja tämän jälkeen teemoiteltu. Tutkimusaineiston koodauksen ja teemoittelun perusteella keskeisiksi yläteemoiksi muodostettiin 1) ikääntyneiden seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien erityinen asema yhteiskunnassa ja yhteisöissä ja sen vaikutus palveluihin hakeutumiseen sekä 2) organisaatioiden ja työntekijöiden arvojen ja osaamisen vaikutus ikääntyneiden seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien asiakaskokemukseen. Tutkimuksen keskeisten tulosten mukaan ikääntyneillä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöillä on runsaasti syrjinnän kokemuksia, jotka vaikuttavat palveluihin hakeutumiseen ja aiheuttavat pelkoja liittyen sosiaalipalveluiden käyttöön. He ovat usein näkymättömiä palveluissa, jolloin heidän kokemuksiaan tai palvelutarvettaan ei tunnisteta. Sosiaalityössä tulisi myös pystyä tunnistamaan ja tunnustamaan perheen ulkopuolisten epävirallisten tukiverkostojen vaikutus yksilöiden elämässä. Samalla sosiaalityössä tulisi tunnistaa ikääntyneiden seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen sisäinen moninaisuus ja vähemmistöryhmän jäsenten erilaiset tarpeet. Keskeistä on myös huomioida, että sosiaalipalveluita tarjoavat organisaatiot voivat vaikuttaa ikääntyneiden seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien asiakkaiden asiakaskokemukseen. Organisaatioiden olisi tärkeää tuoda avoimuus seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan osaksi arvojaan, kasvattaa työntekijöiden osaamista seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta sekä viestiä avoimuuttaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan fyysisillä merkeillä, kuten sateenkaarilogolla varustetuilla julisteilla tai moninaisuutta esiin tuovilla mainoksilla. Sosiaalityössä on myös keskeistä tiedostaa sosiaalityön heteronormatiivinen arvomaailma ja käytännöt ja pyrkiä purkamaan niitä, sillä ne vaikuttavat erityisesti heteronormatiivisesta normista poikkeavien ihmisten elämään.
  • Lindholm, Jenni (2023)
    Ikääntyneet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset kokevat valtaväestöä enemmän terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Tähän vähemmistöön kuuluvat ovat myös erityisen alttiita perus- ja ihmisoikeuksiensa rikkomiselle. Tämä maisteritutkielma tarkastelee ikääntyneitä seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvia sosiaalityön asiakasryhmänä ja sen tavoitteena on tuoda yhteen aiheeseen liittyviä kansainvälisiä tutkimustuloksia. Tutkielman tutkimuskysymyksenä on: Millaista sosiaalityön kannalta olennaista tietoa on mahdollista saada esiin ikääntyneistä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla? Tutkimusmenetelmä on systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja aineisto on kerätty kansainvälisestä, englanninkielisestä tutkimuskirjallisuudesta, sillä suomalaista tutkimusta aiheesta ei juuri ole olemassa. Aineisto on haettu tietokannoista Ebscohost, ProQuest, Scopus ja Web of Science lokakuussa 2022 ja aineiston haun aikarajauksena on 1.1.2015-30.9.2022. Tutkielman aineisto koostuu yhteensä seitsemästätoista empiirisestä tutkimusartikkelista. Aineiston analyysissa on ensin tehty yhteenveto kaikista kirjallisuuskatsaukseen sisällytetyistä tutkimuksista ja sen jälkeen aineisto on koodattu aineistolähtöisesti ja tämän jälkeen teemoiteltu. Tutkimusaineiston koodauksen ja teemoittelun perusteella keskeisiksi yläteemoiksi muodostettiin 1) ikääntyneiden seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien erityinen asema yhteiskunnassa ja yhteisöissä ja sen vaikutus palveluihin hakeutumiseen sekä 2) organisaatioiden ja työntekijöiden arvojen ja osaamisen vaikutus ikääntyneiden seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien asiakaskokemukseen. Tutkimuksen keskeisten tulosten mukaan ikääntyneillä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöillä on runsaasti syrjinnän kokemuksia, jotka vaikuttavat palveluihin hakeutumiseen ja aiheuttavat pelkoja liittyen sosiaalipalveluiden käyttöön. He ovat usein näkymättömiä palveluissa, jolloin heidän kokemuksiaan tai palvelutarvettaan ei tunnisteta. Sosiaalityössä tulisi myös pystyä tunnistamaan ja tunnustamaan perheen ulkopuolisten epävirallisten tukiverkostojen vaikutus yksilöiden elämässä. Samalla sosiaalityössä tulisi tunnistaa ikääntyneiden seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen sisäinen moninaisuus ja vähemmistöryhmän jäsenten erilaiset tarpeet. Keskeistä on myös huomioida, että sosiaalipalveluita tarjoavat organisaatiot voivat vaikuttaa ikääntyneiden seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien asiakkaiden asiakaskokemukseen. Organisaatioiden olisi tärkeää tuoda avoimuus seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan osaksi arvojaan, kasvattaa työntekijöiden osaamista seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta sekä viestiä avoimuuttaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan fyysisillä merkeillä, kuten sateenkaarilogolla varustetuilla julisteilla tai moninaisuutta esiin tuovilla mainoksilla. Sosiaalityössä on myös keskeistä tiedostaa sosiaalityön heteronormatiivinen arvomaailma ja käytännöt ja pyrkiä purkamaan niitä, sillä ne vaikuttavat erityisesti heteronormatiivisesta normista poikkeavien ihmisten elämään.