Browsing by Subject "yrittäjyys"

Entrepreneurship and entrepreneurial skills are recognized as an important asset in the transition phase of society that we are living in. The attitude climate in entrepreneurship education is mainly positive and has developed significantly over the past decades in Finland. The importance of entrepreneurship education as part of the Education Curriculum has been strengthened since the 1990s. Despite this, the role of entrepreneurship education in the everyday life of elementary schools is small. In my research, I wanted to find out why entrepreneurship education does not appear in basic education according to POPS (2014)? The goal of my research was to form an understanding of the current state of entrepreneurship education in basic education based on the views of entrepreneurship education experts, and thereby define measures that support the future of entrepreneurship education in basic education. I approached the research question through three sub-questions: "What kind of role does entrepreneurship education have for the individual and society?", "What kind of opportunities and challenges are associated with entrepreneurship education?" and "What kind of views do entrepreneurship education experts have about the future of entrepreneurship education in basic education?" My research was based on the theory of entrepreneurship education (e.g. Seikkula-Leino 2018, Lackéus 2017) and guidelines defining entrepreneurship education. The research was carried out as a qualitative case study by interviewing seven expert teachers of entrepreneurship education and was analyzed using content analysis methods. The research results showed that entrepreneurship education has a significant role for the individual and society. The main influencing factors of entrepreneurship education were the attitude climate, financial resources and the role of teachers. The most important challenges were the lack of teacher training and teachers' skills, as well as the school's marginal conditions and lack of resources for multidisciplinary learning that crosses subject boundaries. In their views, the experts criticized the division of subjects and knowledge-based nature of the current school and emphasized that the school should serve the student's interests more strongly than it currently does. As conclusions, POPS should provide a stronger backbone for entrepreneurship education than at present, which forms an integral learning path for basic education. POPS should strengthen its concreteness and clarity, as well as the importance of multidisciplinary and broad competence skills. So that in the future every student has equal opportunities to receive entrepreneurship education, the Board of Education must use financial resources and training to support the realization and implementation of POPS in elementary schools and university teacher training more strongly than at present. School curricula should include an annual calendar of entrepreneurship education, and the management should provide sufficient resources for teaching that crosses subject boundaries.

Tutkielma tarkastelee aluepolitiikan ja yrittäjyyden suhdetta Kehitysaluerahasto Oy:n toiminnan kautta vuosina 1971–1987. Kehitysaluerahasto Oy oli valtion omistama osakeyhtiö, joka rahoitti kehitysalueiden elinkeinoelämää lainoilla, takauksilla ja avustuksilla. Aluksi sen tavoitteena oli kehitysalueiden teollistaminen ja työpaikkojen luominen, mutta myöhemmin keskeiseksi tavoitteeksi muodostui työllisyyden lisääminen uusien yritysten perustamiseen rohkaisemalla. Sen perustaminen kytkeytyi 1970-luvun alun poliittiseen tilanteeseen, jossa kehitysaluepolitiikkaa haluttiin tehostaa. Kehitysaluerahasto Oy:ta on käsitelty aiemmassa aluepolitiikan tutkimuksessa jonkin verran, minkä lisäksi siitä on tehty kaksi yrityshistoriikkia. Tästä huolimatta sen toimintaa ei ole tutkittu kovin syvällisesti ainakaan laadullisin menetelmin. Myös aluepolitiikan ja yrittäjyyden suhde on jäänyt aiemmassa tutkimuksessa hyvin vähälle huomiolle. Tämän tutkielman tarkoitus on paikata tätä tutkimuksellista aukkoa ja arvioida Kehitysaluerahasto Oy:n toimintaa ja aluepolitiikkaa uudesta näkökulmasta. Tutkimuskysymykset keskittyvät Kehitysaluerahaston johtajien perusteluihin aluepolitiikan tarpeellisuudelle ja heidän näkemyksiinsä yrittäjyydestä. Tutkielmassa hyödynnetään myös kehitysvaltion ja yrittäjähenkisen valtion käsitteitä, ja pohditaan niiden soveltuvuutta Kehitysaluerahasto Oy:n historialliseen kontekstiin. Tätä kautta pohditaan myös valtion ja yritysten suhdetta innovaatiopolitiikassa, josta on käyty runsaasti tieteellistä vuoropuhelua. Aineistona tutkielmassa käytetään Kehitysaluerahasto Oy:n kolmen ensimmäisen toimitusjohtajan sekä heidän kanssaan samaan aikaan koko tutkimusajankohdan toimineen varatoimitusjohtajan tekstimuodossa olevia julkisia puheita, esitelmiä ja kirjoituksia sekä vähäisessä määrin myös muita asiakirjoja. Aineisto on kerätty Kehitysaluerahasto Oy:n seuraajaorganisaatio Finnvera Oy:n arkistosta. Tutkimusmenetelmänä on laadullinen sisällönanalyysi teemoittelun ja tyypittelyn avulla. Aineiston luonteen vuoksi tutkielman johtopäätökset jäävät melko yleiselle tasolle, sillä puheita ja julkisia esiintymisiä ei voida pitää objektiivisina kuvauksina. Niistä voidaan kuitenkin päätellä aatemaailmoja, tavoitteita ja päämääriä. Tulokset siis kuvastavat Kehitysaluerahasto Oy:n johtajien puheissa ilmenevää todellisuutta, joka täytyy ottaa huomioon niitä arvioitaessa. Kehitysaluerahasto Oy:n toiminnassa aluepolitiikka ja yrittäjyyden edistäminen kytkeytyvät toisiinsa sekä yhteisenä että erillisinä tavoitteina. Keskeisiä tuloksia tutkielmassa ovat Kehitysaluerahasto Oy:n innovaatiopoliittisen toiminnan ja kehitysalueiden yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistämisen aiempia käsityksiä suurempi merkitys. Molemmat näistä havainnoista on huomioitu aiemmissa tutkimuksissa, mutta tämän tutkielman analyysin perusteella niillä saattaa olla aiemmin luultua suurempi painoarvo. Koska molempia näistä on varsin vaikea mitata, täytyy tämän tutkielman aineiston analyysin perusteellakin tyytyä vain arvioiden esittämiseen. Kolmas keskeinen havainto on 1970-luvun loppupuolen hahmottaminen yhteiskunnallisena käännekohtana. Aiemmin korostetut alueellisen tasa-arvon ja työllisyyden lisäämisen tavoitteet alkoivat menettää merkitystään noin vuodesta 1978 lähtien, ja kilpailukyvyn parantamisen ja innovaatioiden edistämisen tavoitteet korvasivat ne Kehitysaluerahasto Oy:n toiminnan keskeisinä päämäärinä. Samalla aluepolitiikka jäi 1980-luvun aikana taustalle, kun yrittäjyyden merkitys korostui Kehitysaluerahasto Oy:n toiminnassa entistä enemmän. Valtiomuutos suunnitteluvaltiosta kilpailukyky-yhteiskuntaan 1980-luvulta lähtien välittyy aineistosta joiltakin osin, mutta esimerkiksi uusliberalistiset vaikutteet jäivät melko vähäisiksi Kehitysaluerahasto Oy:n johtajien puheissa.

Tutkielman tarkoituksena on selvittää työelämän muutoksia ja epävarmuuden kokemuksia käännös- ja tulkkausalalla itsensä työllistäjien keskuudessa prekarisaation viitekehyksessä. Prekarisaatio on työelämän ja yhteiskunnallisen muutoksen ilmiö, jossa työsuhteet muuttuvat poispäin palkkatyönormista kohti epävarmuutta aiheuttavia ansiotyön muotoja. Käännös- ja tulkkausalalla on pitkälti luovuttu työsuhteissa työskentelystä ja työtä tehdään itsensä työllistäjänä, useimmiten yrittäjänä. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kyselylomaketta, jota on jaettu Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sähköpostilistalle sekä alan sosiaalisen median ryhmiin. Lomakkeessa on sekä monivalinta- että avoimia kysymyksiä, joiden avulla kerätään kvalitatiivista ja kvantitatiivista dataa. Vastausten analysointiin käytetään temaattista analyysia avointen kysymysten kohdalla. Monivalintakysymysten tulokset esitetään erilaisina graafeina. Kyselyyn vastasi yhteensä 208 henkilöä. Yli puolet kyselyyn vastanneista on työskennellyt alalla yli 15 vuotta, joten vastaukset tarjoavat pitkän aikaperspektiivin alalla tapahtuneisiin muutoksiin. Vastaajat tekevät alan sisällä useita eri työtehtäviä ja vastaajista 60 % työskentelee ainoastaan käännös- ja/tai tulkkausalalla. Alalla alle viisi vuotta olleita kyselyyn vastanneista oli vain 17 % ja heistä alle vuoden alalla olleita on 2 %. Kyselyn tulokset osoittavat, että suurimmat epävarmuutta aiheuttavat tekijät liittyvät toimeentuloon. Huolimatta epävarmuuden kokemuksista, monet vastaajista työskentelevät nyt ja tulevaisuudessa mielellään itsensä työllistäjinä. Töiden vaihtelevuus ja sitä kautta työaikojen määrittelemisen vapaus on monille myös epävarmuutta vähentävä tekijä. Itsensä työllistäminen ja kokoaikainen työskentely alalla on vastaajien kesken ehdottomasti suosituin työskentelyn muoto. Pitkän uran tehneiden kohdalla muutoksiin ja epävarmuustekijöihin on totuttu.

The aim of this study is to examine, how milliner entrepreneurs have built their business activities and what kind of similar commonalities there is possible to find. According to former studies you can see that handicraft entrepreneurship differs of other businesses, even though the principles of the businesses remain the same. The handicraft entrepreneurs start their businesses usually because of the want to provide themselves with the work they feel as a passion. In this situation, the focus of the business is making crafts, not the company. Milliners are marginal group of artisans, whom are not researched previously. This is the reason why it is important to research, if there is similarities between craft and milliner en-trepreneurs businesses. In this study, there were interviewed nine milliner entrepreneurs from Helsinki, Tampere, Hämeenlinna and Turku. The material for this study was collected with half structured theme interview. During the interviews, there were also an drawing assignment, where were in-tended to draw the significant moments of their own entrepreneurships. The aim of this assignment was to find out more information from the features of milliner businesses. Material was analyzed with qualitative theory based content analysis. The milliner entrepreneurs thought that making hats and other accessories is their passion and having a company is mainly the way to enable it. Part of the milliner entrepreneurs were making and selling only hats, but it was common to make and sell other handcrafts as well. The most common company form was sole trader and most of the milliner entrepreneurs were started their businesses as a half-time job. The good parts of the entrepreneurship were decision making power and the freedom to do what they want to. Among other things the challenging parts were financial insecurity and economics. The aims of this study follow the former studies of handcraft entrepreneurship.

Aims. The purpose of this study is to describe how entrepreneurial women with children experience parenting. The theoretical background is based on the parenting role map (Helminen and Iso-Heiniemi, 1999), as well as the cultural aspects of motherhood (Berg, 2008). The point of view regarding entrepreneurship and parenting coordination is derived from a model (Salmi 2004c) with work and family, as the point where three fields intersect. The fields consist of working life and politics, family life and social policy, as well as the constructive processes of gender and equality politics. Experiences of parenting by self-employed women examined three broad thematic areas: parenting experience, entrepreneurship and parenting coordination, and parenting and entrepreneurship, as positioned in the careers of the interviewees. The main research questions are: 1. How is parenting experienced in the everyday life by female entrepreneurs with children? 2. What types of coping strategies and solutions have women entrepreneurs created to coordinate entrepreneurship and parenting? 3. How have parenthood and entrepreneurship positioned themselves in the life cycle of women entrepreneurs? Methods. The data were collected through semi-structured interviews involving eight 30 to 55-year-old female entrepreneurs in the Uusimaa region. In addition to the interview, the subjects produced their own life stories, where they recorded the important stages of family life and entrepreneurship. The data were analysed using content analysis. The experiences of self employed women were approached through phenomenological understanding without attempting to remove them from the general social context. Results and conclusions. The parenthood of self employed women parentage was purely gender based and expressed as maternity in their daily lives. The role of maternity appeared in their everyday care of children, household tasks, and basic needs. Closeness and presence were also strong factors. A safety net involving the grandparents was present. Also, use of time and bringing the child to the work were functions of the coordination solutions. The life stories of female entrepreneurs appeared as individual stories, with maternity as the common denominator. The use of time included exceptional creativity and resourcefulness in addressing the needs of the family. The way female entrepreneurs schedule their time in everyday life provides an interesting perspective in the discussion regarding coordination of work and family.

Self-efficacy is an important performance factor. Self-efficacy is more than knowing what to do and being motivated to do it, it reflects ones' beliefs about ones' capabilities in different situations. Teacher self-efficacy has been a popular subject of research, and it is having been shown that novice teachers typically suffer from lower and weaker self-efficacy compared with more experienced teachers. It would be important that during teacher education teacher students could have possibilities to develop their self-efficacy and gain experiences that emphasize it. A forthcoming study has been found that future teachers do not express high levels of self-efficacy in entrepreneurship and working life skills as a cross-curricular competence even though entrepreneurship education has been a part of Finnish schools since the 90s. Many teachers have a narrow and insufficient understanding of the phenomenon. The present study aims to understand what affects self-efficacy in entrepreneurship education, and what kind of impact does teacher education has on it. This study has been conducted with a qualitative approach and the research materials have been acquired by interviewing 16 class teacher students. Analysis has been done using the thematic analysis method. Future teachers seem to comprehend entrepreneurship education consisting mainly of skills and knowledge and their attitudes towards it seems to be mostly positive or critical. Self-efficacy has been described mainly in a relatively positive way or as relatively weak. Former mastery experiences as a teacher had the greatest impact on self-efficacy with entrepreneurship education. Personal interest seems also to be a meaningful factor, teacher students who expressed interest in entrepreneurship education also seemed to comprehend the phenomenon more positively and they also expressed higher levels of self-efficacy compared to others. Teacher education doesn't seem to be important in future teachers’ expertise and self-efficacy with entrepreneurship education. Skills learned are described as insufficient and narrow, focusing mostly on a few ways of teaching and a few skills to be strengthened within pupils. Future teachers would like to have more experimental learning and possibilities to develop one’s skills and knowledge during teacher education.

Work well-being is receiving a lot more attention on all individual, corporate and societal levels. Well-being at work is nowadays a hot topic in workplaces and many organizations have thereby started to invest in increasing work well-being and the prevention of feeling unwell. Small business entrepreneurs are a group whose well-being at work is not paid enough attention to. This thesis examines work well-being from a small business perspective. In the beginning of this thesis, special attention is paid to the scientific literature on well-being at work. The subject of matter will be approached from three different angles. At first, work well-being will be examined as a phenomenon, what definitions it gets and what concepts it contains. After this, work well-being will be looked at from the entrepreneur's point of view, which presents entrepreneurial typologies and entrepreneurship in social context. The third aspect of the review is the specialty of small business entrepreneur’s work. This examines the impact of the special features of everyday work on well-being. The research material for this thesis will be five interviews with small business entrepreneurs. The benefit of a theme interview is in its dialogical nature. All interviews were carried out anonymously and took place in a location requested by the interviewee. Methods of discourse analysis were used in the analysis of the interviews. The review focuses on small business entrepreneurs' descriptions of well-being at work and their way of creating reality. The analysis focuses on illustrating the small business entrepreneurs’ perspective on work well-being. The analysis consists of meaning systems that were determined according to what small business entrepreneurs saw as meaningful in terms of work well-being. Within the meaning systems, deeper attention will be paid to the ways entrepreneurs describe work well-being and how they define it. The point of view of the examination was the individuality and specialty of small business entrepreneurs. The everyday life of small business entrepreneurs differ a lot from fixed pay workers and therefore work well-being is seen as a very different phenomenon. The topics of importance for small entrepreneurs' well-being at work were autonomy, risk, responsibility and the opportunity to influence.

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella maidontuottajien yrittäjyyttä ja resurssien käyttöä sekä näissä tapahtuneita muutoksia vuosien 2003 ja 2009 välillä. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella millaisia yrittäjäryhmiä löytyy resurssien ja yrittäjyyden suhteen. Tutkimus jakautui rakenteellisesti teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoriaosassa esiteltiin tutkimuksen kohteena oleva alue, Etelä-Pohjanmaa ja tutkimuksen keskeiset käsitteet sekä käsiteltiin yrittäjyyden teoriaa. Lisäksi teoriaosassa käytiin läpi maitotilayrittäjien toimintaympäristöä ja resursseja. Empiirisen osan kohderyhmänä olivat Etelä-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan alueeseen kuuluva Kyrönmaan seutukunnan maidontuotantotilat. Tutkimuksen empiirisessä osassa käytettiin vuonna 2003 ja vuonna 2009 hankittuja aineistoja. Molemmat aineistot hankittiin postikyselyllä. Vuoden 2009 kyselyn saaneista yrittäjistä osa oli vuoden 2003 kyselyn saaneita yrittäjiä, minkä lisäksi otosta täydennettiin satunnaisotannalla. Lopullisessa aineistossa vuonna 2003 oli 191 tilaa ja 258 tilaa vuonna 2009. Tutkimusote oli kvantitatiivinen ja aineiston analysoinnissa käytettiin ensi sijassa faktori- ja ryhmittelyanalyysiä. Tutkimuksessa yrittäjyyttä tarkasteltiin maitotilayrittäjien työhön liittyvien arvojen, maatilaa kos-kevan tavoitteellisuuden ja yrittäjyysmotivaation avulla. Tarkastelu tehtiin faktorianalyysin avulla. Merkittävimmiksi faktoreiksi osoittautuivat Kasvu, Osaaminen, Vapaa-aika, Tuotannon jatkuvuus, Sosiaalinen arvostus, Karjan kehittäminen ja Haasteellisuus. Suuria muutoksia yrittäjyydessä vuo-sien 2003 ja 2009 välillä ei kuitenkaan löytynyt. Resurssien osalta tutkimuksen tulokset osoittavat keskimääräisen viljelmä- ja karjakoon kasva-neen tarkastelujaksolla. Lisäksi lehmien keskituotos oli noussut. Suurissa karjakokoluokissa maidon keskituotos oli pieniä karjakokoluokkia suurempi. Myös nuorten yrittäjien osuus viljelijöistä oli hie-man kasvanut ja sen mukana yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen taso. Maitotiloilla oli investoitu aktiivisesti, sillä 95 % kyselyyn vuonna 2009 vastanneista tiloista oli investoinut viimeisen viiden vuoden aikana. Tiloilla oli investoitu erityisesti koneisiin, rakennuksiin ja peltoon. Näihin investointikohteisiin aiotaan myös lähitulevaisuudessa panostaa eniten. Laajenta-mista eniten rajoittaviksi tekijöiksi yrittäjät nimesivät pellon saatavuuden, vallitsevan maatalouspoli-tiikan, ajan riittävyyden ja riskin suuruuden. Yrittäjätoimintaa tutkittiin ryhmittelyanalyysillä. Ryhmittelyanalyysin muuttujina käytettiin yrittä-jyyden kuvaamisessa faktorianalyysissä saatuja faktoripisteitä sekä yrittäjiä että resurssia kuvaavia muuttujia. Vuoden 2009 aineistosta saatu ryhmittelyanalyysin tulos poikkeaa vuoden 2003 tulokses-ta, koska vuoden 2009 ryhmissä resurssit ja yrittäjyys kuvasivat yrittäjätoimintaa selkeämmin kuin aikaisempana tarkasteluajankohtana. Lisäksi vuoden 2009 ryhmissä kävi ilmi yrittäjien elinkaaren vaikutus tuloksiin siten, että yrittäjät voitiin nimetä Jatkajiin, Kehittäjiin, Nykytuotannolla jatkaviin ja Jäähdyttelijöihin.

Tutkimus kuuluu sekä yrittäjyystutkimuksen että Latinalaisen Amerikan tutkimuksen alaan. Tavoitteena on tuottaa lisätietoa vielä varsin vähän tutkitusta ilmiöstä niin Latinalaisen Amerikan tutkimuksen kuin yrittäjyystutkimuksenkin alalla eli kuubalaisesta pienyrittäjyydestä. Työn tutkimusongelma on: millainen oli yrittäjyysilmasto vuosina 1993–2008 Fidel Castron johtamassa Kuubassa? Yrittäjyydeksi tässä käsitetään nimenomaan cuentapropismi (esp. trabajo por cuenta propia, cuentapropismo), joka tarkoittaa tässä työssä itsensä työllistämistä ja pienyrittäjänä/mikroyrittäjänä toimimista Kuubassa. Ilmiötä tarkastellaan yrittäjyyden makroulottuvuudessa, joka tarkastelee yrittäjyyttä yhteiskunnallisena, alueellisena ja makrotaloudellisena ilmiönä. Siinä yrittäjyys kuvataan kahdensuuntaisesti: yhtäältä tarkastellaan sitä, mitä yrittäjyys saa yhteiskunnassa aikaan (yrittäjyyden rooli ja tehtävät) ja toisaalta minkälaisessa taloudellisessa ja kulttuurisessa ympäristössä yrittäjyys pääsee kehittymään suotuisissa olosuhteissa tai jää kehittymättä epäsuotuisten olosuhteiden vallitessa. Tässä työssä keskitytään jälkimmäiseen ulottuvuuteen, johon sisältyy myös yrittäjyysilmasto. Kuubassa vaikean taloudellisen kriisin seurauksena tuli vuonna 1993 voimaan uusia lakeja, jotka mahdollistivat aiempaa laajemman pienyrittäjyyden harjoittamisen. Vuonna 2008 Fidel Castro luopui virallisesti tehtävistään maan johtajana. Nämä vuodet asettavat aikarajat tutkittavalle kohteelle. Teoreettisessa osassa pyritään vastaamaan seuraaviin alaongelmiin: Millainen oli se poliittis-taloudellinen kehitys, joka johti sosialistisessa Kuubassa siihen, että yksityistä pienyrittäjyyttä päädyttiin sallimaan entistä laajemmin? Mitä käsitetään yrittäjyydellä ja yrittäjällä sekä miten kyseiset käsitteet määritellään tässä tutkimuksessa? Millaisia vaikutussuhteita on yrittäjyyden ja yhteiskunnan välillä yleisesti sekä erityisesti Latinalaisen Amerikan ja sosialististen maiden tapauksissa? Empiirisen osan aineistona on vuosina 1993–2008 voimaan tullut cuentapropismia koskeva lainsäädäntö. Lainsäädäntöä tutkimalla pyritään selvittämään valtiovallan asennetta cuentapropismi-yrittäjyyttä kohtaan. Tutkimus on kvalitatiivien ja otteeltaan abduktiivinen. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että tutkitun ajanjakson Kuubaa ei voida pitää yrittäjäystävällisenä maana. Yrittäjyysilmasto oli erittäin huono. Ideologisista syistä yrittäjyyden edistäminen ei ole ollut osa Kuuban politiikkaa. Se taas on suoraan heijastunut harjoitettuun talous- ja elinkeinopolitiikkaan. Kyseessä on ollut pikemminkin yrittäjyyden vastentahtoinen sietäminen kuin sen edistäminen. Cuentapropismia koskivat monet määräykset, mutta sille annettiin vähän oikeuksia ja vapauksia. Lainsäädäntöä muutettiin jatkuvasti, mutta ei selkeästi johonkin tiettyyn suuntaan, vaan kehitys on ollut poukkoilevaa. Kukaan ei taannut, että cuentapropismi olisi pysyvästi sallittua: pienyrittäjyyden tulevaisuus oli epävarma ja riippui hallituksen kulloinkin harjoittamasta talouspolitiikasta. Yksityisyrittäjyys oli ristiriitainen ilmiö Kuuban tyyppisessä yhteiskunnassa. Vaikka sen avulla talous saatiin kasvamaan vaikean taloudellisen kriisin jälkeen ja se toi mukanaan mm. töitä, tuotteita ja palveluja yhteiskunnalle sekä tuloja valtiolle, se myös ruokki ihmisten ajatuksia itsenäisyydestä ja autonomiasta ja toimi eräänlaisena "kapitalismin pesäkkeenä" sosialistisessa Kuubassa.

This thesis examines entrepreneurship education and authoritative discourse. Entrepreneurship education is an ambiguous term that is difficult to define it (e.g. Ristimäki, 2001). It divides opinions among teachers – there is no consensus on benefits of entrepreneurship education (Korhonen, Komulainen & Räty, 2012). The aim of this thesis is to refine the understanding of entrepreneurship education. The thesis is based on an idea that derives from discourse analysis where speech is seen as the construct of reality. Entrepreneurship education discourse is a part of educational discourse, and it defines people’s perception of entrepreneurship education. Members of Parliament produce authoritative speech and they talk a lot about this topic. Because of this the speeches of MPs are particularly interesting. The research material consists of 26 speeches by MPs focusing entrepreneurship education. I examine the rhetoric of these speeches through rhetorical analysis. I ask a question: “How do the MPs talk about entrepreneurship education?” In this way it is possible to refine the perception on entrepreneurship education. The rhetorical analysis shows that the discourse of entrepreneurship education praises entrepreneurs, entrepreneurship and entrepreneurship education. The MPs’ discourse is mainly epideictic. This epideictic speech is based on many rhetorical devices such as ethos, logos and pathos, style, order of arguments and oppressive praise. Neoliberal discourse can be found behind these speeches. The discourse is brought out with point of departure that are generally accepted, for example equality and welfare. Rhetorical analysis provides valuable information about MPs’ attitudes towards school. Their relationship to school appears to be financial and entrepreneurial. This allows many new opportunities for future investigation.