Browsing by Subject "arvot"

Aims. There are only a few studies of values concerning school choice and educational policy in Finland. In this study school choice is being considered as an example of "commons problems". It was hypothesized that conflicts between values regarding public and private interest would be found in the speech of parents discussing their child's choice. According to recent studies, the school choice policy is found to bring about segregation of schools' student base and differentiation of schools' reputations and learning outcomes in big cities, even so that the Finnish comprehensive school is being sectioned into unequalizing parallel school tracks. Studies concerning Finnish values show a growing tension in Finnish value structure from the 1990s to the beginning of the 21st century. The tension applies to positioning of oneself with respect to others. Since it is common to speak about "rationality" regarding school choice, the notion of rationality and its connection to values as well as global epistemic governance is discussed, using Max Weber's concepts of rationality. Methods. The research material consisted of 10 semi-structured theme interviews, which were collected in the year 2011 as a part of wider PASC (Parents and School Choice) research project by a sociology and politics of education research team at the University of Helsinki and Turku. The method used was the discourse analysis of transcribed interviews. The value content was analysed with the help of the circular typology of values, which Shalom Schwartz (1992) has presented in his theory of basic human values. The typology allowed more diverse scrutinizing of values and their conflicts than before, especially regarding the dimension of public and private interest. Results and conclusions. Five discourses with different value content were found in the study: the wellbeing, security, success, self-actualization and equality discourses. Different representations of the nearby community, the Finnish school system and good parenting were constructed in each of them. The tension between values regarding public and private interest was found between the equality and success discourses, the latter often combined with the security discourse where some residential areas and schools were represented as restless and thus to be avoided. As a whole, the parents supported the retaining of the comprehensive school, hence the values found in wellbeing, self-actualization and equality discourses emerged as the most harmonious basis for educational policy in the future.

Aims. This study examines the phenomenon of home school both philosophically and by analyzing interview data. After the introduction to the context of home school, internationally and in Finland, the whole idea is analyzed in the light of personalistic philosophy. The inter-view data is also analyzed by the same philosophical tradition. The aim is to find out to what extent parents’ reasoning, values and criticism of school system reveal traits of personalism. Methods. The concept of personalism in this study is based especially in the philosophical writings of Martin Buber, Emmanuel Mounier, Karol Wojtyla, Emmanuel Levinas and John MacMurray. All of them emphasized the importance of a human person and love as communion of persons. Out of their ideas, I have conducted the key values of personalism. Data consists of 12 interviews, each lasting around one hour. Data is divided up to the reasons why parents want to home school, what kind of criticism they give for the school system and what kind of values their ideas carry. Results and conclusions. From the perspective of personalism the person, who loves the child the most, should educate the child. The personalistic idea of love is contrary to using someone as means to end. Each child should be loved for his or her own sake. Personalism thus challenges the whole school system, which holds many instrumental characteristics. If parents choose to educate their children at home in order to create deeper relationships with them, this could be seen as a personalistic value decision. In this study, the parents were justifying their choice by arguments of problems in school, intimacy in the family, possibility of learning that is more authentic, child’s wish and their own wish to convey a certain worldview to their children. All the personalistic values were found in the data but particularly focus was on intimacy and authenticity. These could be seen as the charasteristics of personalism which emphasizes both love and autonomy of a person. From the personalistic horizon of significance, intimacy could be seen as justification for home school (see also Merry and Howell, 2009).

Tässä sosiaalityön pro gradu -tutkielmassa tutkitaan syyrialaisten kiintiöpakolaisten kertomuksissa ja kotouttamisohjelmissa esiintyviä arvoja. Arvojen tarkastelussa hyödynnetään Shalom Schwartzin (1992) kehittämää arvoteoriaa. Tutkielmassa pyritään selvittämään teorialähtöisen sisällönanalyysin menetelmän avulla 1) minkälaisia arvoja haastatteluissa ja kotouttamisohjelmissa esiintyy, ja 2) mitä haastattelujen ja kotouttamisohjelmien arvot kertovat kotoutumisen kannalta tärkeistä asioista? Tutkimusaineisto koostuu viidestä syyrialaiselle kiintiöpakolaisperheelle tehdystä haastattelusta ja kolmen kunnan kotouttamisohjelmasta. Schwartzin arvomallissa arvot sijoittuvat kehälle, jossa toisiaan lähellä olevat arvot esiintyvät vierekkäin, ja toisistaan kaukana olevat arvot kehän vastakkaisella puolella. Mallissa on kymmenen arvotyyppiä seuraavassa järjestyksessä: yhteiskunnallinen valta, suoriutuminen, hedonismi, virikkeisyys, itseohjautuvuus, universalismi, hyväntahtoisuus, perinteet, yhdenmukaisuus ja turvallisuus. Ensimmäiset viisi edustavat yksilökeskeisiä arvoja, ja viisi viimeistä yhteisökeskeisiä arvoja. Schwartzin mallista puuttuu työn arvostusta kuvaavat arvot, mistä johtuen työarvot on lisätty Klaus Helkaman ja Tuija Seppälän (2004) arvotutkimusta mukaillen tämän tutkimuksen taustateoriaan. Kotouttamisohjelmien arvot edustavat haastatteluja hieman enemmän yhteisökeskeisiä arvoja (72 % ja 67 %). Syyrialaisten kiintiöpakolaisten kertomuksissa tärkeimpinä arvoina tulevat esille turvallisuus-, työ- ja hyväntahtoisuusarvot. Osana kotoutumista ne liittyvät sosiaalisten suhteiden tärkeyteen omien perheenjäsenten, muiden Suomessa asuvien syyrialaisten ja suomalaisten kanssa, tavoitteeseen oppia suomen kieltä, työllistyä ja elättää perhe työnteon avulla, sekä maahanmuuttajapalveluiden rooliin ja apuun suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittymisessä. Kotouttamisohjelmissa arvoina korostuvat turvallisuus-, universalismi-, suoriutumis- ja työarvot. Osana kotoutumista ne liittyvät tasa-arvon ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden edistämiseen esimerkiksi tavoittelemalla kaikille yhdenvertaista pääsyä osalliseksi yhteiskuntaa ja erilaisia palveluita, sekä ehkäisemällä syrjintää. Suomen kielen oppiminen, koulutus ylipäätään sekä työllistyminen näkyvät kotouttamisohjelmissa tärkeimpinä asioina kotoutumisessa ja maahanmuuttajien osallisuuden toteutumisessa. Yhteisökeskeisten arvojen suuri edustus kotouttamisohjelmissa kertoo siitä, että kunnat ovat sitoutuneita pohjoismaisen hyvinvointivaltion periaatteisiin, jossa hyvinvointi ja palvelut jakaantuvat tasavertaisesti kaikkien kansalaisten kesken taustasta riippumatta. Maahanmuuttajien omien näkemysten ja arvojen huomioiminen osana kotoutumisen suunnittelua on tärkeää, sillä mikäli ne poikkeavat huomattavasti julkisten toimijoiden näkemyksistä ja arvoista, voidaan kotoutumiseen tähtäävien toimien onnistuminen kyseenalaistaa kokonaan. Syyrialaisilla kiintiöpakolaisilla ja kunnilla kotouttamistoimijoina on paljon samanlaisia näkemyksiä kotoutumisen kannalta tärkeistä ja tavoiteltavina pidettävistä asioista, mutta myös eroja, mikä pitäisi huomioida kotouttamistyötä suunnitellessa. Tutkimuksessa esille tulleiden arvo- ja tavoitteellisten erojen perusteella kotouttamisohjelmissa tulisi kiinnittää enemmän huomiota keinoihin vahvistaa maahanmuuttajien sosiaalisia verkostoja suomalaisten ja muiden Suomessa asuvien saman kulttuuriryhmän ihmisten kanssa, sillä ne olivat oleellisia asioita maahanmuuttajien hyvinvoinnin ja osallisuuden tunteen kannalta. Tärkeää olisi myös kehittää keinoja, joiden avulla maahanmuuttajien kyky hoitaa itsenäisesti asioita muun muassa sähköisessä asioinnissa paranisi, sekä lisätä tietoutta suomalaisesta yhteiskunnasta kuten terveyspalveluiden, päiväkotien ja koulujen säännöistä ja käytännöistä. Tämä ennaltaehkäisisi ristiriitatilanteita ja sekä turhautumista. Suomen kielen opetuksen suunnittelussa tulisi huomioida pienten lasten maahanmuuttajaäitien kohdalla opintojen ja perhe-elämän yhteensovittamisen mahdollisuus, sekä kehittää keinoja suomen kielen suulliseen harjoitteluun käytännössä. Työllisyyspalveluiden osalta yrittäjyyteen kannustava yritysneuvonta sekä oppisopimusjärjestelmän kehittäminen ovat tärkeitä asioita kotoutumisen suunnittelussa, sillä moni haastateltu oli kiinnostunut yrittäjyydestä, sekä motivoitunut jatkamaan työskentelyä entisessä ammatissaan.

The purpose of this study was to examine the values of school-based sports organized by sport clubs. School-based sports has its own value orientation since it falls between physical education in school and junior sport in sport clubs. According to LIITU research (2019), 23 percent of pupils par-ticipate in school sport clubs. In addition, 62 percent of pupil do sports in sport clubs. Instructors in school sport clubs and sport clubs reach a significant portion of the child population and thus the are an important group of educators. The theoretical background of this research is Shalom Schwartz’s Theory of Basic Values (1992) which describes values as desirable transsituational goals, that serve as guiding principles in the life of a person or other social entity. The setting of this study is based on Ilmanen, Jaakkola and Matilainen’s (2010) study of values of Finnish physical education. The data consists of responses from 130 sports club instructors, who responded to an online survey in Spring 2017. Participants were asked to evaluate how much the agree with statements concerning values of school-based sports. The data was analysed with Principal Component Analysis. The re-sult was twelve components of which two were discarded because of low reliability. The remaining ten components were computed into sum of variables which describe values of school-based sports. The association between values and age of respondents was measured using Spearman’s correlation coefficient, the association between values and gender was measured using Mann-Whitney U test, and the association between values and background of educational sector or sport sector was meas-ured using Kruskal-Wallis test. The most important values of instructors in school-based sports were hedonism, physically active way of life and sport skills and self-direction and pro-sociality. The empirical values reflected Schwartz’ motivational value types and value survey of physical education in school. There were no statistical association between values and education or work experience in the educational sector or in the sport sector. There was a statistically significant positive correlation between age and physi-cally active way of life and sport skills and tradition and nature. There was also a statistical signifi-cance between values and gender: conformity was especially important amongst men. According to this research, instructors of school-based sports have similar values to physical education of Finnish comprehensive education, which emphasizes positive experiences, physically active way of life and cooperation.

Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella koulutuksen markkinaistumisen ilmentymiä koulujen diskursiivisissa käytännöissä. Helsinkiläisten yläkoulujen kotisivuilta kerätyn tekstiaineiston valossa tarkastellaan, miten arvoista ja koulutuksen päämääristä on tullut koulujen välisen kilpailun välineitä. 1990-luvun alkupuolen yhteiskunnallisten muutosten myötä uusliberalismin ihanteet omaksuttiin osaksi suomalaista koulutuspolitiikkaa. Tehokkuuden ja tuloksellisuuden ihanteiden ohjaamana koulutusjärjestelmää ryhdyttiin uudistamaan markkinaperiaattein toimivaksi instituutioksi, jossa korostetaan yksilöllisiä tarpeita ja valinnanvapautta. Peruskoulujärjestelmän hallintoon omaksutut liike-elämän toimintaperiaatteet konkretisoituivat 1990-luvulla kouluvalintapolitiikan muodossa: oppilaat saivat mahdollisuuden hakeutua myös muualle kuin heille osoitettuun lähikouluun. Kouluvalintojen yleistymisen myötä koulujen välille on muodostunut kilpailua. Suosiohierarkiassa toisista kouluista tulee suosittuja ja toisista torjuttuja, mikä johtaa koulumarklcinailmiön muodostumiseen. Koulumarkkinoilla koulujen on todettu hyödyntävän erilaisia profiloituminen ja erottautumisen keinoja, joilla ne tavoittelevat oppilaiden ja vanhempien huomiota. Koulut profiloituvat myös diskursiivisin keinoin. Diskursiiviset keinot liittyvät koulutuspalveluiden kuluttajille tarjotun tiedon määrään ja sisältöön: koulut luovat identiteettejään korostamalla tarpeellisina ja houkuttelevina pitämiään erityispiirteitä. Koulujen välisessä kilpailussa kamppailulle altistuvat myös koulutuksen arvopäämäärät sekä koulutuksen yhteiskunnallinen funktio, sillä koulut profiloituvat tarjoamalla oppilaiden käyttöön keskenään erilaisia arvovalikoimia. Tutkimuksessa tarkastellaan koulumarkkinailmiötä Helsingin kontekstissa. Tutkimuksen tehtävänä on tarkastella, millaisia arvoja helsinkiläisten yläkoulujen teksteissä näyttäytyy ja miten ne teksteissä tuotetaan. Lisäksi tarkastellaan arvojen valossa rakentuvia peruskoulutuksen tehtävään ja tavoitteisiin liittyviä diskursseja. Tutkimuksen teoreettis-metodologiseksi viitekehykseksi on omaksuttu sosiaalisen konstruktionismin perinne, jonka ohjaamana aineistosta tarkastellaan diskursseja todellisuuden representaatioina. Diskurssianalyyttistä tarkastelua täydennetään retoriikan ja asemoinnin käsittein tekstien yleisösuhteen tavoittamiseksi.Tutkimuksen tuloksissa esitellään koulujen teksteissä näyttäytyviä yhteisö- ja yksilökeskeisiä arvoja sekä niiden tuottamisen tapoja. Analyysin keskiössä on hahmottaa, millaisia asioita esitetään arvoina, miten niitä faktuaalistetaan ja miten lukija pyritään vakuuttamaan niiden oikeellisuudesta. Lisäksi koulujen kotisivujen teksteissä rakentuu arvojen varaan neljä peruskoulutuksen tehtävää ja tavoitteita kuvaavaa diskurssia: koulu näyttäytyy kasvattajana, opettajana, yhteiskunnan rakentajana sekä Suomen maineen ylläpitäjänä.

Rational, or prudent, use of medicines is one of the cornerstones of Finnish politics guiding the public procurement of medicines as a part of the medicines supply. The definition of rational use of medicines, however, takes into account the sustainability aspects of neither the drugs used nor the manufacturers behind them even though, according to One Health way of thinking, there is a connection between the sustainability of medicines and people's health. Motivated by this contradiction, the aim of the research was to map the different dimensions and usability of the corporate social responsibility (CSR) reports of pharmaceutical companies in promoting the sustainable public procurement of medicines. The values guiding the companies' sustainability actions and the impact of the COVID-19 pandemic on the companies were also researched. The materials consisted of CSR reports from years 2019-2020 of seven pharmaceutical companies that participated in public drug procurement in 2019. Two classification systems for sustainability and key performance indicators presented in previous research literature were used as a theoretical basis. Public procurement of medicines was used as a framework through which the research was carried out by using the means of qualitative content analysis. The CSR reports typically discussed the company, the environment, people, stakeholders, ethics and CSR reporting itself. CSR activities completed in the financial year in question consisted mostly of social sustainability. As for the environmental issues, emissions and climate issues played a great role. Governance-related CSR actions were the least reported and usually discussed risk management, research, and ethics. Success and pioneering, robustness and sustainability, and community spirit were recognized as themes uniting the values that guide CSR. As for in promoting sustainable public procurement, information about CSR activities, adoption of principles set by external stakeholders, CSR-related metadata, sustainability rankings, and management of sustainability in the supply chain, among other things, were found potential. The CSR reports of pharmaceutical companies contain comprehensive information about the companies’ operations, response to global trends and the values guiding the CSR activities. The use of CSR reports in public procurement of medicines necessitates further uniformity of CSR reporting practices in the pharmaceutical industry.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lastenohjaajien yksittäisiä kokemuksia ammatti-identiteetistään muutoksissa suhteessa organisaatioonsa. Tutkielman teoreettinen viitekehys asettuu postmoderniin tutkimukseen, jonka avulla saadaan pehmeää, vähemmän teoreettista tietoa tutkittavasta aiheesta, paikallisuudesta ja informanttien merkityksenannosta. Tutkielma toteutettiin aineistotriangulaatiossa. Aineistona toimivat 30 lastenohjaajan esseetä kahdesta seurakuntayhtymästä aiheesta ” Minä kirkon lastenohjaajana”, sekä viiden lastenohjaajan haastattelut. Aineistoon sisältyy puolistrukturoitu taustatietolomake ja elämänjanan piirtämistehtävä. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla, jossa aineisto keskusteli teorioiden kanssa. Yhtenä ohjaavana teoriana käytettiin James W. Fowlerin uskon kehitysvaihe- ja kutsumusteoriaa. Analyysi esitellään teemoittain abstrahoituna. Ammatti-identiteettiä rakentavat käsitykset omasta osaamisesta ja organisaatiosta, palautekeskustelut ja motiivit. Lastenohjaajat toimivat uskonnollisina spesialisteina kasvatustyössä. Ammatti-identiteetti- ja kutsumuskäsitykset, arvot, länsimainen uskonnollisuus, kirkko organisaationa sekä lastenohjaajien koulutusparadigma ovat jatkuvassa muutoksessa, mikä vaikuttaa ammattikunnan identiteettiin. Länsimainen yhteiskunta suhtautuu uskontoon uskonnonvapauden ja positiivisen neutraliteetin arvomaailman mukaisesti. Kirkossa vaikuttavat perinteinen ja edistyksellinen linja yhtä aikaa. Koulutusarvot muuttuvat uusliberalistisiksi. Ammatti-identiteettikäsitys on nyt joustava ja yrittäjämäinen. Kutsumus ammattiin on teoriassa muuttunut itsensä toteuttamiseksi. Lastenohjaajien seurakuntakäsitys on sekä hengellinen, että diakoninen. Lastenohjaajat erottavat työorganisaatiostaan kirkosta ideaalin ja konkreettisen ulottuvuuden. He kokevat vanhempiensa ja ideaalin kirkon arvojen vastaavan omia arvojaan, jotka ovat yhteisön määritteleminä kristillisiä. Ideaali lastenohjaaja vastaa lastenohjaajien omaa kokemusta itsestä ammattilaisena. Ideaalin lastenohjaajan ominaisuuksiin kuuluvat kokemusten mukaan vuorovaikutustaidot kasvatuskumppanuudessa ja lapsilähtöinen työote. Teknisiä taitoja ei koeta ammatin ydinosaamisalueisiin kuuluvaksi. Protestanttinen työetiikka vaikuttaa yhä lastenohjaajien työmotivaationa paikallisesti. Haluaminen lastenohjaajan ammattiin ja lasten kanssa työskentelyyn toimii koulutusmotivaationa. Informantit ovat käsittäneet työnsä motiiviksi myös lähimmäiseen suuntautumisen, vaikka suurin osa heistä ei tietoisesti koe kutsumusta alan valitsemisen syyksi. Tämä lähimmäiseen suuntautuminen voidaan silti tulkita luterilaisen kutsumuskäsityksen mukaiseksi motiiviksi toimia kirkon töissä. Koulutususkon ja meritokratian paradigma aiheuttaa edelleen lastenohjaajien ammatti-identiteetille haastetta, koska myös sydämen sivistys, sekä työ- ja elämänkokemus koetaan ammattiin pätevöittävinä tekijöinä koulutuksen rinnalla. Lastenohjaajien liittäminen koulutuksessa ensin hoitotyöhön, sitten opetustoimeen ja nyt yrittäjyyteen aiheuttaa koulutuksen ja työelämän kohtaamisissa epäselvyyttä ammatti-identiteetistä. Entiset ja uudet käsitykset muokkaavat toisiaan. Hengellisyyden väheneminen koulutuksessa muuttaa lastenohjaajien ammatti-identiteettiä. Lastenohjaajien kokemukset osaamistasostaan ja työnkuvat ovat laaja-alaisia, mikä kertoo joustavasta postmodernista ammatti-identiteetistä. Työtehtävien muutoksissa lastenohjaajat kouluttautuvat tai vaihtavat alaa. Suhtautuminen muutokseen on ristiriitainen, mutta ajan kuluessa reflektoituna se muuttuu positiiviseksi.

Tutkielman tavoite on esittää argumentti, joka vastaa tyypilliseen liberalismia vastustavaan argumenttiin. Vasta-argumentti liberalismille nousee yleensä viitekehyksestä, jota voi kuvata konservatismiksi, kommunitarismiksi tai perfektionismiksi. Työssä käsitellään Thomas Hobbesin, John Stuart Millin, Isaiah Berlinin, Gerald MacCallumin, Quentin Skinnerin ja Joel Feinbergin vapauskäsityksiä. Analyysin ja argumentoinnin kautta esitetään oma vapauden käsite. Tämä käsitys vapaudesta määrittelee samalla sitä, millainen on neutraali liberalistinen yhteiskunta. Neutraalilla tarkoitetaan sitä, ettei tällaisessa yhteiskunnassa ohjata tai pakoteta ihmisiä tietynlaiseen käsitykseen hyvästä elämästä, tiettyihin hyvän elämän arvoihin. Robert Audin artikkelin kautta käsitellään liberalistisen valtion suhdetta erilaisiin maailmankatsomuksiin. Tässä todetaan, että Audin argumentti keskittyy arkikäsityksen mukaisesti uskonnoiksi ymmärrettyihin maailmankatsomuksiin. Tämän huomioidaan johtavan ristiriitaan Audin itsensä esittämän neutraliteetin periaatteen kanssa. Tutkielmassa argumentoidaankin, että uskonnon käsitettä ei tarvitse lainkaan yhteiskuntafilosofisessa keskustelussa. Jos uskonnon luokittelukäsitettä käytetään jollain tavalla, rajataan jotain ilmiöitä pois uskonnon luokasta. Tämä aiheuttaisi ihmisten eriarvoisen aseman, mikä ei ole mahdollista neutraalissa yhteiskunnassa. Jos vain tietyllä tavalla uskonnoksi luokitellut maailmankatsomukset saisivat erityisen aseman, loukattaisiin muunlaisia elämänkatsomuksia arvostavien ihmisten vapautta. Tutkielmassa käsitellään Steven Wallin perfektionistista argumenttia rajoitetun neutraaliuden periaatteesta. Tämän todetaan vetoavan tyypilliseen liberalismia vastustavaan argumenttiin, jonka mukaan autonomiaa eli vapautta arvostava yhteiskunta ei ole neutraali. Työssä argumentoidaan, että neutraalius kaikkien arvojen suhteen ei voi määritelmällisesti olla mahdollista, mikäli on jokin yhteiskunta, johon on valittu joitakin elementtejä. Näitä valittuja elementtejä tutkielman pääargumentissa kutsutaan konstitutiivisiksi arvoiksi. Konstitutiivisten arvojen tarkoitus on mahdollistaa neutraali liberalismi: tarjota ihmisille kyvyt ja valmiudet mahdollisimman itsenäisesti muodostaa käsitystään hyvästä elämästä ja tavoitella sen mukaista elämää; suojata ihmisiä sorrolta ja pakottamiselta, kaikelta, mikä estää vapautta halutunlaiseen toimintaan. Pääargumentissa viitataan Heta Gyllingin argumenttiin, jonka tavoite on osoittaa, että liberalismi on kaikille toiseksi paras vaihtoehto.

Objectives. The task of this study is to analyze the personal practival theories of classroom teacher students in the light of the value theory developed by Shalom Schwartz (1992). The aim is to examine the beliefs written by the students and the values or value reflections con-tained in them in the practical theories and to relate them to the studies on Finnish values. In addition, the purpose is to investigate in more detail the nature of the value dimension of self-transcendence in personal practical theories. The purpose of this study is to find out the values of class teacher students, especially in their own profession, but also in general. The research provides information on the values behind the practical theories of classroom teacher students and how the most important values are reflected in the practical theories. Methods. As material, I collected a personal personal theory written by 15 class teacher students through a questionnaire made for the Microsoft Forms platform. I collected the mate-rial anonymously. In the questionnaire, I also asked respondents to put 11 values in personal order of importance. I analysed the practical theories by means of qualitative content analysis, and I analysed the hierarchy question with a comparative research approach, comparing the order of the respondents with the average Finnish order of precedence. Results and conclusions. Universal values appeared in the use theories of the class teacher students who responded to the survey. Benevolence and universalism, i.e. values of self-transcendence, were most present in the data. Benevolence and universalism manifested themselves in very diverse and different ways in students' perceptions of their own teaching and the knowledge and skills that class teacher students want to represent and promote in their future profession. The consideration of students as an individual was reflected in the personal practical theories of many respondents as an idea of the skills considered important by teachers. In addition, the personal values of the class teacher students were in line with the average values of Finns.