Browsing by Subject "asenteet"

Aviation emissions are on the rise as a result of growing numbers of air passengers and more efficient emission reductions in other industries. There are, however, a number of different means to achieve emissions reductions in aviation as well: these include, for example, technological solutions, taxes and different emissions compensation systems. In addition to these, a change in air travel behaviour has been suggested as a means to achieve emission reductions. However, there is no agreement about which solution or solutions should be prioritized. My thesis examines attitudes related to air travel and climate change in 17 Finnish blog texts. The blog texts were analysed using a qualitative attitude approach. The texts were analysed as collections of reactions to the claim that because of climate change, individuals should fly less. Based on the differences and similarities in reactions, or arguments, I categorized them and formed four groups of attitudes which highlight different ways of thinking about reducing individual air travel. The four groups of attitudes are the following: 1) attitudes that agree that individuals should fly less, 2) attitudes that question the claim, 3) mixed attitudes, and 4) attitudes that attempt to avoid the issue. As a part of the analysis, I also examined the bloggers’ perceptions about who should bear the responsibility for reducing aviation emissions and I also examined how these perceptions differ between the four groups of attitudes. The bloggers’ understandings of air travel vary between air travel as an unnecessary luxury and a view that flying is a crucial part of modern world and giving up air travel is not realistic. To achieve emission reductions, some bloggers are willing to switch from flying to travelling by land and sea, or they are ready to reduce travel altogether. Other bloggers stress the importance of technological solutions and policy measures in reducing emissions. Among the visible themes is also a tendency to stress the importance of doing things in moderation, which also applies to air travel. Some bloggers also wonder whether there are some reasons that could justify air travel from time to time. In any case, it is typical that bloggers show varying attitudes towards air travel and consider counterarguments to their initial arguments. In the blog texts, reducing aviation emissions comes across as a complex issue. Studying attitudes can help build knowledge about which means of reducing emissions are considered fair and desirable. Studying attitudes can also help locate barriers to environmentally friendly behaviour. In Finland, there is little research on attitudes towards air travel, and the results of my thesis can be utilized, for example, in planning transport policies or campaigns that promote sustainable travel. However, it should be noted that using blogs as research material poses some questions about the validity and the generalizability of the results. The public and potentially commercial nature of blogs may affect which kinds of attitudes are expressed. Because of this, it is important to study attitudes towards air travel by using different methods and material as well.

Ennen 1990-luvulla alkanutta maahanmuuttajien aaltoa Etelä-Koreaa pidettiin etnisesti hyvin homogeenisenä, ja korealaiset ovatkin tavallisesti korostaneet kansallista yhtenäisyyttä ajatuksella jaetuista esi-isistä. Väestölliset muutokset, kuten ulkomaalaistaustaisten ihmisten ja monikulttuuristen perheiden määrän lisääntyminen yhteiskunnassa, haastavat perinteisiä ajatusmalleja, minkä vuoksi on tärkeää tutkia muutoksiin liittyviä asenteita. Tästä syystä pro gradu -tutkielmani käsittelee korealaisten asenteita kansainvälisiä pariskuntia ja monikulttuurisia perheitä kohtaan. Seka-avioliittojen esiintymisen yhteiskunnassa on todettu osittain tarkoittavan, että ihmisillä on avoimuutta sekä mahdollisuuksia ryhmien väliseen kanssakäymiseen, minkä vuoksi tutkielma lähestyy asenteita kontaktihypoteesin kautta. Kontaktihypoteesin mukaan ryhmienvälinen positiivissävytteinen kontakti voi vähentää ennakkoluuloja ja parantaa asenteita ryhmien välillä. Välillisen kontaktin hypoteesi sen sijaan esittää, että pelkkä tieto oman ryhmän jäsenen läheisestä suhteesta toisen ryhmän jäseneen voi muuttaa asenteita positiivisemmiksi. Näiden teorioiden perusteella tutkielman tarkoituksena on selvittää, vaikuttavatko suora ja välillinen kontakti sekä kanssakäymiseen liittyvät normit asenteisiin kansainvälisiä pareja ja monikulttuurisia perheitä kohtaan Koreassa. Samalla tarkastellaan, millä muilla tekijöillä voi olla vaikutusta asenteisiin. Tutkielma selvittää myös, millaista monikulttuurisuuspolitiikkaa Korean hallitus harjoittaa ja mitä vaikutuksia sillä on kansainvälisiin pariskuntiin ja heidän perheisiinsä. Aineisto kerättiin kahdella kyselylomakkeella, joita jaettiin korealaisten keskuudessa internetin kautta. Tämän lisäksi aineistona käytettiin aiheeseen liittyvää olemassa olevaa tutkimuskirjallisuutta sekä uutisartikkeleita. Kyselytutkimuksen tulosten perusteella kontaktin ja asenteiden välillä on vain heikko positiivinen korrelaatio, mutta muuten tulokset viittaavat yhteyden olemassaoloon: asenteet ovat positiivisempia niillä, jotka ovat säännöllisessä kontaktissa ulkomaalaisten kanssa joko suoraan tai välillisesti. Kanssakäymisen normien positiivisuudella tai negatiivisuudella ei näytä olevan vaikutusta asenteisiin. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat parisuhteen tyyppi (seurustelu, avioliitto, lasten hankinta), sukupuoli, ikä ja se, puhutaanko suhteista yleisesti vai itse vastaajan kohdalla. Yleisesti ottaen vastaajat vaikuttavat avoimilta ajatukselle kansainvälisistä parisuhteista ja monikulttuurisista perheistä, mutta vastaajien pieni määrä ja taustojen yksipuolisuus johtavat siihen, ettei tuloksia voi yleistää koskemaan kaikkia korealaisia. Hallituksen monikulttuurisuuspolitiikka keskittyy lähinnä kansantaloudellisten tavoitteiden toteuttamiseen. Koska monikulttuuriset perheet nähdään ratkaisuna alhaisen syntyvyyden nostamiseen, niitä tuetaan erilaisilla assimilaatio-ohjelmilla. Toisaalta monikulttuurisuuspolitiikan patriarkaalisuus jättää usein huomiotta pariskunnat, jotka koostuvat korealaisesta vaimosta ja ulkomaalaistaustaisesta miehestä. Kuitenkin on mahdollista, että valtion tuki tekee kansainvälisistä parisuhteista yleisempiä, minkä seurauksena myös asenteet paranevat tulevaisuudessa.

Tämä tutkielma keskittyy tarkastelemaan markkinoinnin vakiintumista osaksi yleisten kirjastojen toimintaa. Yleisiä kirjastoja käsitellään tässä tutkielmassa nonprofit-organisaatioina, joilla markkinoinnin ensisijaisena tavoitteena ei ole tehdä voittoa, vaan markkinointi on mission toteutumista edistävää viestintää ja vaikuttamista. Tänä päivänä markkinointi mielletään yleisesti erottamattomana ja välttämättömänä osana yleisten kirjastojen palvelujen tunnettuuden parantamista ja tapahtumien toteuttamisprosessia, mutta tämän ajattelumallin vakiintuminen on melko tuore ilmiö. Ilmiö on osa suurempaa murrosta yleisten kirjastojen toimintaympäristössä ja ympäröivässä maailmassa. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä käydään läpi yleisten kirjastojen markkinointitoimien taustaa tarkastelemalla historiakatsauksena kirjastojen ydintehtäviä ja markkinointitoimien ilmenemistä kirjastolakien, aikalaiskirjallisuuden, alan kirjallisuuden ja aiemman tutkimuksen kautta. Tutkielman taustateoriana toimii Pirjo Vuokon teoria nonprofit-organisaatioiden markkinoinnista ja tulkintateoria pohjaa Manuel Castellsin käsityksiin informaatioyhteiskunnan tuomista muutoksista ammatti-identiteetteihin. Käsitteellistä taustaa luodaan 'yleinen kirjasto', 'nonprofit-organisaatio', 'markkinointi' ja 'missio' käsitteiden kautta. Tutkimusaineisto koostuu Kirjastolehdessä julkaistuista markkinointia käsittelevistä artikkeleista sekä Kirjastot.fi-portaalin keskustelufoorumeilla markkinointia käsittelevistä viesteistä. Molemmat tutkimusaineistot on rajattu vuosiin 1995–2012. Tässä kuvailevassa ja ymmärtävässä tapaustutkimuksessa tutkimusmenetelminä käytetään pääosin kvalitatiivisia metodeja. Artikkelit ja keskustelufoorumiviestit on analysoitu sisällön erittelyllä ja sisällönanalyysillä perustuen abduktiivisen päättelyn logiikkaan. Aineistosta käy ilmi, että kirjastoissa ymmärretään hyvin markkinoinnin tärkeys ja ollaan yleisesti myötämielisiä markkinoinnille, mutta alalla on ristiriitoja sen suhteen mitä kirjastojen markkinoinnin tulee olla ja mihin sen tulee perustua. Ristiriitojen ytimessä ovat analyysin mukaan eri näkemykset puolueettomuuden ja ei-kaupallisuuden olemuksista. Markkinoinnin vakiintumista osaksi yleisten kirjastojen toimintaa voidaan luonnehtia osaksi sitä muutosprosessia, jossa kirjasto hakee yhteistä visiota ja keinoja, joilla se osoittaa tarpeellisuutensa kansalaisten sivistyksellisten perusoikeuksien toteuttajana muuttuneessa toimintaympäristössään.

Helsingin ja Espoon yhteinen joukkoliikennehanke länsimetro on suuri uudistus pääkaupunkiseudulla. Tutkielmassa tarkastellaan uusien metrokaupunginosien asukkaiden länsimetrohankkeeseen liittämiä asenteita sekä yleisesti metroon ja metron automatisointihankkeeseen liitettäviä asenteita. Tutkielman metodologinen lähestymistapa on sosiaalipsykologian oppiaineessa kehitetty laadullinen asennetutkimus. Metodi pohjautuu retoriseen sosiaalipsykologiaan, jossa korostetaan asioiden moniulotteista luonnetta. Sosiaalipsykologiassa on tutkittu liikennejärjestelmiä vain vähän. Ympäristön sosiaalipsykologia ja sosiaalitieteellinen liikennetutkimus muodostavat tutkielman teoreettisen viitekehyksen. Tutkielmassa metroa tarkastellaan laaja-alaisesti esimerkiksi fyysisen ympäristön osana sekä matkustuskokemuksellisena tilana. Tutkielman aineiston muodostavat lokakuussa 2010 toteutetut 10 haastattelua. Haastateltavat asuivat haastatteluhetkellä Lauttasaaressa, Tapiolassa ja Matinkylässä. Tutkielman tutkimuskysymykset on muodostettu laadullisen asennetutkimuksen kiinnostuksenkohteiden mukaisesti ja tutkielmassa tarkastellaan sitä, mitä metrokeskusteluissa oikeastaan arvotetaan eli arvioidaan kielteisesti tai myönteisesti sekä kenen (subjekti)asemasta ja miten. Arvottamisen kohteiden ja subjektiasemien tunnistaminen mahdollistaa asenteiden tunnistamisen. Tutkielman aineistossa länsimetro näyttäytyy laadultaan hyvin monimuotoisena asenteen kohteena. Metro ei ole vain liikenneväline, vaan se näyttäytyy esimerkiksi erilaisia alueita ja ihmisiä yhdistävänä tekijänä sekä pahoinvoinnin ja turvattomuuden näyttämönä. Aineiston analyysin perusteella länsimetron vastustamiseen liittyy keskeisesti pelko asuinalueiden muutoksesta. Keskeiset lähteet: Vesala & Rantanen (2007), Billig (1996), Gatersleben, Clark, Reeve & Uzzell (2007), Tvvigger-Ross, Bonaiuto & Breakwell (2003)

Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata suomi-venäjä –kaksikielisten ajatuksia kieli-identiteetistä. Tutkimuksessa on perehdytty kaksikielisyyden kehittymiseen, kaksikielisyyden etuihin ja haittoihin, venäjänkielisten kohtaamiin asenteisiin Suomessa sekä identiteetin rakentumiseen erityisesti kieltenoppimisen suhteen. Aikaisempia tutkimuksia kaksikielisten aikuisten suhteen on hyvin vähän. Tässä työssä perehdytään niihin tekijöihin, jotka vaikuttavat kieli-identiteetin kehittymiseen. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: minkälaisiksi kaksikieliset kokevat oman kieli-identiteetin ja miten tilannesidonnaisuus vaikuttaa kielen valintaan. Menetelmät. Tutkimusta varten on haastateltu yhtätoista kaksikielistä aikuista: neljää miestä ja seitsemää naista. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluna. Aineisto on analysoitu sisällön analyysillä ja se on teoriasidonnainen eli analyysiyksiköt on poimittu aineistoista, mutta niitä on ohjaa teoria. Tulokset ja johtopäätökset. Monelle vastaajalle kaksikielisyys oli enemmänkin identiteettikysymys kuin kielikysymys. Vastaajista vain neljä koki identifioituvansa yhteen kansallisuuteen. Kuusi vastaajaa koki kuuluvansa molempiin kansallisuuksiin: toimintapuolelta suomalaiseksi ja tunne- sekä ajattelupuolelta venäläiseksi. Ajattelun kieli määräytyi enemmin tilanteiden (puhutun kielen ja aiheen) mukaan, kuin kansallisen identiteetin kautta. Asenteet vaikuttivat kaksikielisyyteen kahdella tavalla: Suomessa monet vastaajista olivat joutuneet salailemaan kaksikielisyyttään negatiivisen asennoitumisen kautta. Venäjänkielisessä maassa kielitaito on yksi olennaisimpia identiteetin määrittäviä tekijöitä. Monet vastaajista kokivat, etteivät saa olla venäläisiä heikon kielitaidon takia, vaikka identiteetiltään kokivatkin näin. Tilannesidonnaisuus oli suurin tekijä kielen valintaan. Kaksikieliset usein ulkoistivat kielenvalinnan keskustelukumppanilleen. Näin ollen he pääsivät puhumaan suomea, joka valtaosalle oli helpompi tai venäjää ja näin myös ylläpitämään ja kehittämään sitä.

The purpose of this study was to describe high school Swedish teachers’ thoughts and experiences in Swedish and its status in the Finnish society and education system. The aim of this study was also to examine what types of attitudes high school students have towards the Swedish language according to their teachers, as well as what types of challenges Swedish teachers experience in their occupation. The study focuses on Swedish teachers’ ways of action and methods that they use to motivate their students and justify studying Swedish. Previous studies have shown that according to Swedish teachers, the biggest challenges in teaching Swedish are students’ negative attitudes and prejudices. It is a question of more comprehensive social issue, where for example the debate on obligatory Swedish influence students’ attitudes as well as their motivation. The study was conducted by a qualitative approach using a questionnaire during the years 2017-2018. The data was collected in the spring of 2017 using an electric questionnaire form. 34 high school Swedish teachers from 23 different municipalities filled in the questionnaire which comprised of background questions, open questions and claims. The method of analysis used was content analysis and the data was eventually categorized into themes that followed the research questions. The themes were: Swedish and its status in Finland, Swedish in the education system, students’ attitudes towards Swedish and challenges in teaching Swedish. The results showed that Swedish teachers experience the future of Swedish language as uncertain and they feel that the appreciation of the subject has decreased. The biggest challenge in teaching Swedish according to the teachers is the students’ negative attitudes towards Swedish, but also for example the decrease in the amount of lessons, constantly growing differences in skills within teaching groups and new changes in final examinations have influenced teaching. The fact that Swedish is an obligatory subject in schools can influence students’ attitudes and motivation, according to the teachers. On the other hand, when Swedish became an optional subject in the final examinations in 2005, the number of students willing to participate the examinations, as well as the learning results decreased considerably. It proved significant, that the majority of the teachers still want Swedish to be an obligatory school subject even though they often have to justify studying Swedish to their students.

Tässä tutkielmassa tarkasteltiin pääkaupunkiseudun henkilöstöasiantuntijoiden asennenoitumista moninaisuuden johtamiseen laadullisen asennetutkimuksen menetelmällä. Moninaisuuden johtamisella tarkoitetaan johtamistyyliä, jossa organisaatio systemaattisesti ja suunnitellusti arvostaa, rekrytoi, ylläpitää ja kunnioittaa heterogeenistä työntekijöiden muodostamaa kokonaisuutta. Moninaisuuden johtaminen nähdään osana henkilöstöjohtamista, jonka avulla voidaan hyödyntää työntekijöiden erilaisia taustoja tehokkaasti. Tutkielman tavoitteena on edistää moninaisuuden johtamisen tutkimusta tuomalla siihen uutta näkökulmaa asenteiden ja arvottamisen kautta. Lähtökohtina aiheen ajankohtaisuudelle ja merkittävyydelle hahmoteltiin kolmen tason kautta, jotka olivat yksilö, organisatorinen ja yhteiskunnallinen taso. Työn taustana toimi viitekehyksen muodossa moninaisuuden johtamisen tutkimuskenttä. Viitekehyksessä esiteltiin moninaisuuden johtamiseen kohdistunutta tutkimusta erityisesti ongelmien ja kriittisten näkökulmien kautta. Tutkielman näkökulmaa tarkennettiin vielä tarkastelemalla kaupunkiorganisaatioita ja niiden johtamista tutkimusympäristönä. Teoreettisena lähestymistapana tutkielmassa käytettiin laadullista asennetutkimusta. Metodin ja teoreettisen lähestymistavan kohdalla tarkennettiin laadullisen asennetutkimuksen näkökulma liittymään vielä retoriseen asennetutkimukseen. Tutkielman pääkysymyksenä oli tarkastella millä eri tavoin asenteita ilmaistaan moninaisuuden johtamiseen kaupunkiorganisaatioissa. Tutkielman pääkysymystä tarkennettiin kahden tutkimuskysymyksen kautta tarkastelemalla millainen asennoitumisen kohde moninaisuuden johtaminen on henkilöstöasiantuntijoille ja minkälaisia arvottamisen tasoja haastateltavat liittävät siihen. Tietyt kirjallisuuden näkökulmat korostavat moninaisuuden johtamisen hyödyn, tuloksellisuuden, taloudellisuuden ja välttämättömyyden näkökantaa, mutta kriittiset koulukunnat ja käytännön implementoinnit osoittavat ristiriitaisia tuloksia moninaisuuden kuvitellusta ideaalitilasta, käytännön toimivuudesta ja lähtökohtien sovellettavuudesta. Aineisto koostui pääkaupunkiseudun kolmen kunnan henkilöstöasiantuntijoiden argumentatiivisesta puheaineistosta, joka tuotettiin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Haastateltaville esitettiin kahdeksan kiistanalaista asenneväittämää moninaisuuden johtamisesta, jotka oli muotoiltu aiemman tutkimuksen ja kirjallisuuden perusteella. Aineiston analyysi suoritettiin laadullisen asennetutkimuksen mukaisesti ensin luokittelevaa analyysia käyttäen. Tällöin eriteltiin väittämiin esitettyjä kannanottoja ja hahmoteltiin niihin liitettyjä perusteluja. Tämän jälkeen siirryttiin tulkitsevaan analyysiin. Tutkielman tuloksina esitettiin että moninaisuuden johtamiseen asennoiduttiin monipuolisesti sekä myönteisiä että kielteisiä kannanottoja esittäen. Väittämiä myös kommentoitiin laajasti. Tutkielman tuloksina esitettiin kuusi asennetta moninaisuuden johtamiseen, jotka olivat hyödyllisyys, aktiivisuus, oikeudenmukaisuus, velvollisuus, huoli ja kriittisyys-asenne. Lisäksi hahmoteltiin moninaisuuden johtamisen arvottamisen tasoja ja subjektiasemia, ja nämä liitettiin viitekehyksenä toimineeseen moninaisuuden johtamisen paradigmojen kehikkoon. Tutkielman pohjalta voitaisiin suorittaa jatkotutkimuksia sekä vertailevan tutkimuksen että kvantitatiivisen tutkimuksen avulla. Tutkimuksessa todennettiin myös laadullisen asennetutkimuksen soveltuminen organisaatio- ja johtamistutkimukseen, jolloin sen käytön laajentamista voidaan puoltaa.

Tutkielmassani tavoitteenani on selvittää, kuinka vuonna 2016 suomalaisissa peruskouluissa käyttöön otettu opetussuunnitelmauudistus on vaikuttanut suomenkielisten peruskoululaisten asenteisiin ja motivaatioon pakollisia ruotsin kielen opintoja kohtaan. Ruotsin opetussuunnitelmauudistuksen päätavoitteena on ollut ruotsin opiskelumotivaation kohottaminen. Tutkielmassa tutkitaan oppilaiden asenteiden ja motivaation muutosta aiempiin tutkimustuloksiin verrattuna. Lisäksi tarkastellaan, onko opetussuunnitelmauudistus tasoittanut asenteiden ja motivaation vaihtelua ikä- ja sukupuoliryhmien välillä. Tutkimus on luonteeltaan määrällinen ja se toteutettiin oppilaskyselyn muodossa yhdessä pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa koulussa. Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 89 kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisen oppilaan vastauksista. Aineistossa tutkittavien ikä- ja sukupuolijakaumat ovat suhteellisen tasaisia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, ettei opetussuunnitelmaan tehdyistä uudistuksista huolimatta peruskoululaisten asenteissa ja motivaatiossa ruotsin opintoja kohtaan ole tapahtunut suurtakaan muutosta. Erot ikä- ja sukupuoliryhmien välillä asenteissa ja motivaatiossa ruotsin opiskelua kohtaan ovat yhä suuria: iältään vanhemmat oppilaat, ja erityisesti poikaoppilaat, suhtautuvat ruotsin kieleen ja sen opintoihin edelleen huomattavasti negatiivisemmin. He ovat myös epämotivoituneempia opiskelemaan sitä koulussa.

The purpose of this study is to examine the attitudes high school students have towards studying Swedish. The second research question is to find the underlying reasons behind the attitudes. The general aim of the study is to examine how high school students regard Swedish as a school subject and a general phenomenon. Previous studies have shown factors that affect language attitudes and these are for example teacher, parents and peers. The study was conducted by qualitative approach using a questionnaire. 28 second-year high school students from southern Finland filled in the open form. The data was collected in February 2016 from group of 11 students that studied Swedish as an A language and group of 17 students that studied it as a B language. In the analysis the material was categorized into three different themes (general ideas and impressions of Swedish, attitudes towards studying Swedish and the reasons behind the attitudes). Students’ attitudes towards Swedish proved to be quite positive. However, many of the students felt that studying Swedish is unnecessary because they felt that they rarely need it and it is only used in certain areas. Many of the respondents understood the historical and language political reasons for Swedish’ obligatoriness, but hoped for other optional languages besides Swedish. The research showed that the skills of the student can affect positively on his/her attitude towards and motivation for studying Swedish. The most significant reason behind the attitudes was the teacher. A good teacher inspires and encourages students to learn whereas a bad teacher can affect negatively for learning enthusiasm. Also parents and peers seemed to have influence on students’ attitudes. In the future the scope could be expanded to different parts of Finland and regional differences in attitudes could be observed. Different age groups could be included to the research and examine the change in the attitudes. It could also be interesting to examine teachers’ attitudes and how they are able to convey them in their teaching.

Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena oli kirjallisuuskatsauksen keinoin tutkia opettajien asenteita inkluusiota kohtaan. Tarkempana tutkimustehtävänä on selvittää, mitkä tekijät yhdistetään aikaisempien tutkimusten perusteella opettajien myönteisiin ja kielteisiin asenteisiin inkluusiota kohtaan. Kasvatusta ja opetusta kehitetään inkluusioperiaatteen mukaisesti tavoitteena kaikille lapsille yhteisen koulun mahdollistaminen. Täten inkluusio koskettaa jokaisen opettajan työnkuvaa. Tärkeä lähtökohta tutkielmalle on, että opettajien asenteiden nähdään olevan keskiössä inkluusion onnistumisen kannalta. Kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymys on 1) Millä tekijöillä on todettu olevan yhteys opettajien myönteisiin ja kielteisiin asenteisiin inkluusiota kohtaan? Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen aineisto kerättiin EBSCOhost- tietokannasta ja se muodostui kymmenestä vertaisarvioidusta tieteellisestä artikkelista. Tutkimusaineisto koostui englanninkielisistä julkaisuista vuosilta 2010-2019. Aineisto analysoitiin käyttämällä teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuskysymyksen tulokset taulukoitiin ja teemoiteltiin. Tulkinnat aineistosta tehtiin suhteessa tutkielman teoreettiseen taustaan. Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan opettajien myönteisiin asenteisiin oli yhteydessä opettajan nuori ikä sekä vähäinen työkokemus, esiopetuksen opettajan pätevyys, erityisopettajan pätevyys, osallistuminen täydennyskoulutukseen, lisätuen mahdollisuus luokassa ja korkea pystyvyyden tunne. Kielteisiin asenteisiin artikkelien perusteella oli yhteydessä puolestaan opettajan vanhempi ikä, aineenopettajan pätevyys, yleisopettajan pätevyys, riittämätön koulutus, liian suuri hallittava oppilasmäärä luokassa ja heikko pystyvyyden tunne. Tutkimustulokset osoittavat tarvetta etenkin koulutuspoliittisiin muutoksiin, kuten opettajankoulutuksen kehittämiseen.