Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "muutos"

Sort by: Order: Results:

  • Pääkkönen, Arja (2018)
    Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Valtiotieteellien tiedekunta Laitos – Institution – Department Sosiaalitieteiden maisteriohjelma Tekijä – Författare – Author Arja Pääkkönen Työn nimi – Arbetets titel – Title Palveluohjaus aikuissosiaalityössä – Työntekijän näkökulma sosiaalitoimen uudistumiseen Oppiaine – Läroämne – Subject Sosiaalityö Työn laji – Arbetets art – Level Pro gradu tutkielma Aika – Datum – Month and year 1/2018 Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages 87 Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkimuksen kohteena ovat kunnassa toimivan aikuissosiaalityön organisaation työntekijöiden näkemykset muutoksessa olevasta aikuissosiaalityöstä ja aikuissosiaalityöhön suunnitellusta uudesta työmuodosta palveluohjauksesta. Tutkimus kiinnittyy yhteiskunnallisen muutoksen kuvaukseen ja aikuissosiaalityön organisaation uudistumiseen paikkakunnalla, jossa asuu noin 47000 ihmistä. Yhteiskunnassamme vallitseva ajattelu palvelujen tehokkuudesta ja niukkenevat resurssit vaikuttavat aikuissosiaalityöhön tuoden sille paineita ja odotuksia siitä, että aikuissosiaalityön tulee kantaa vastuu ja saada aikaan muutosta asiakkaidensa elämäntilanteissa (vaikuttavuusvastuu), auttaa ja tukea asiakkaitaan eri menetelmin ja keinoin. Sosiaalityön konteksti on eri tavoin yhteydessä oman kontekstin ulkopuoliseen todellisuuteen, kuten paikalliseen toiminta- ja palvelujärjestelmään, valtakunnalliseen hyvinvointipolitiikkaan ja talouden globaaleihin reunaehtoihin. Ulkopuoliset yhteydet tekevät sosiaalityön paikallisesta kontekstista alati muuttuvan ja haavoittuvan. Sosiaalityö ei ole suljettu systeemi. Tehokkuus/taloudellisuus- ja laatu/tuottavuus-diskurssit vallitsevat keskusteltaessa hyvinvointivaltion palveluista ja palvelujärjestelmistä. Sosiaalihuoltolaki oli muutoksen alla ja keskustelut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden uudistumisesta (SOTE-palvelurakenneuudistus) olivat meneillään tutkimuksen aineistoa kerättäessä. Tutkimuksen tavoite oli kuulla haastateltavien ”ääntä” muutoksessa olevasta aikuissosiaalityön organisaatiosta. Tutkimuskysymykset ovat: miten työntekijät kokevat aikuissosiaalityön organisaation muutoksen? Millaisia käsityksiä sosiaalialan työntekijöillä on palveluohjauksesta? Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, joka kiinnittyy fenomenografiseen lähestymistapaan. Keskeiset käsitteet ovat sosiaalityö, aikuissosiaalityö, palveluohjaus ja muutos, jotka teoreettis-käsitteellisinä valintoina vaikuttavat ”äänen” rinnalla siihen, miten vastauksia haettiin tutkimuskysymyksiin ja tulosten saamiseen. Aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastateltavia oli kuusi henkilöä, joista yksi oli johtava sosiaalityöntekijä, kolme sosiaalityöntekijää ja kaksi sosiaaliohjaajaa. Haastatteluaineisto on analysoitu sisällön analyysillä. Haastateltavien vastauksissa oli nähtävissä epätietoisuus tulevista muutoksista aikuissosiaalityössä. Aikuissosiaalityötä oli tehty toimeentulotukipainotteisesti. Tutkimustulosten mukaan työntekijät arvostavat tekemäänsä työtä. Työtä on paljon, joten se on hyvä jakaa koulutuksen ja osaamisen mukaisesti sosiaalityöntekijän, sosiaaliohjaajan ja palveluohjaajan tekemään työhön. Aikuissosiaalityötä toivottiin tulevaisuudessa voitavan tehdä asiakasta kohtaavasti ja kokonaisvaltaisesti. Haastateltavat tunsivat huolta, siitä, kuka tulevaisuudessa saa aikuissosiaalityön palveluja ja ettei asiakaskunnassa pääsisi syntymään ”pudokkaita”, asiakkaita, jotka jäisivät ilman palveluja. Haastateltavilla oli erilaisia näkemyksiä siitä, kuka on aikuissosiaalityön asiakas. Aikuissosiaalityö tulee olemaan työtä erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden parissa. Palveluohjaus nähtiin hyvänä lisänä aikuissosiaalityön palveluissa, jolloin asiakkaalla on mahdollisuus päästä tapaamaan työntekijää akuutisti ja kasvotusten. Avainsanat – Nyckelord – Keywords sosiaalityö, aikuissosiaalityö, palveluohjaus, muutos
  • Kleemola, Katri (2016)
    In previous research, changes in self-efficacy have been studied only at group level. Very little research has been done on relations between self-efficacy and approaches to learning. The aim of this study was to explore changes in self-efficacy in first-year Law students at group level and individual level, and also relations between changes in self-efficacy and approaches to learning. The data were collected in the HowULearn project. First-year Law students filled in a questionnaire twice: at the beginning of the autumn term and at the end of the spring term. Altogether 133 students filled in the questionnaire at both times. Self-efficacy and approaches to learning were measured using the scales of the HowULearn questionnaire. Changes in self-efficacy at group level were analyzed by a paired samples t-test. Changes at individual level were explored using change groups and change profiles. Relations between changes in self-efficacy and approaches to learning were analyzed by Pearson correlation and one-way ANOVA. On the group level, self-efficacy deteriorated between the measuring points. The individual analyses revealed that the number of students who showed deteriorating self-efficacy was equal to the number whose self-efficacy was unaltered. More than half of the students were placed in change profiles representing unaltered weak, moderate or strong self-efficacy. As self-efficacy increased, deep and organized approaches to learning also increased, while surface approach decreased. Compared with others, students with unaltered weak self-efficacy tended more toward a surface approach and less toward deep and organized approaches. Compared with others, students with increasing or unaltered strong self-efficacy were using more deep and organized approaches. In order to promote a deep approach to learning, students' self-efficacy should be strengthened through feedback focusing on successes. A promising direction for future research would be to focus on individual changes in self-efficacy in relation to factors such as study success and perceptions of the learning environment.
  • Mettälä, Katri-Maria (2015)
    Objectives: The main objective of the research was to find out the changes in eating habits of Russians who had been residing in Finland for over ten years and the reasons behind the changes. An additional objective was to find out Russians positive and negative experiences concerning Finnish food culture. Tahire Koctürks theory of eating habit changes while living in a foreign country was used as the main theory in the research. In addition, Kittlers chart explaining the selection of food was used. Results of the study have been compared to a survey by Pirjo Honkanen and Research by Ganskau et al. about food selection of Russian consumers has also been used as an aid in analyzing the results. Methods: A qualitative interview was used as the research method. A theme interview was conducted with seven Russians, who had resided in Finland for over ten years and were living in the metropolitan area at the moment of the research. In addition the informants had to have moved to Finland as an adult so that Russian food habits and cultural traditions had already been fully adopted. All interviews were recorded and transcribed. The results were compiled and bound to a theoretical framework using content analysis. Results and conclusions: During the years residing in Finland, Russians eating habits had changed towards a diet containing less fat, salt and sugar. The Russians had adapted well to Finland without major negative signs of acculturation. The results of the research are in line with Koctürks theory of eating habit changes while residing in a foreign country. The changes begin to take place in a predictive order and from certain food groups. Furthermore, the Russians food choices can be explained by the factors listed by Kittler et al. Based on this thesis, it can be concluded that dietary habits are affected by immigration but some of the cultural habits remain unchanged. Due to the small amount of informants, it is not possible to generalize the results to cover all Russian immigrants residing in Finland. However, the results can be considered as guidelines.
  • Jussila, Aapo (2017)
    Tämä tutkielma käsittelee sellaisia suomalaisessa ruokakulttuurissa vuosina 1972–1995 tapahtuneita muutoksia, jotka ovat lähentäneet suomalaista ruokakulttuuria Välimerenmaiden ruokakulttuureihin. Tutkin sitä, miten Helsingin Sanomien Ruokatorstai-sivuilla sekä Pirkka-lehdessä tuotiin esiin välimerellistä ruokakulttuuria ja miten ne pyrkivät lanseeraamaan lukijoilleen sellaisia välimerellisen ruokakulttuurin piirteitä, jotka eivät olleet vakiintuneet suomalaiseen ruokakulttuuriin ennen tutkimusajanjakson alkua. Tähän liittyviä tutkimuskysymyksiä on useita: miten lehdissä tuotiin esille kasviksia; kirjoitettiinko noissa lehdistä ruokaöljyn käytöstä ja mitä sanottiin välimerellisestä oliiviöljystä; mitkä Välimerenmaat saivat ruokakulttuuriaan esille lehtien sivuilla ja millä tavalla; mitä välimerellisen ruokakulttuurin piirteitä näkyi lehtien julkaisemissa ruokaohjeissa; miten lehdet suhtautuivat viiniin ja yleensä alkoholijuomiin; miten viinikulttuuria tuotiin esille ja miten kirjoittajat suhtautuivat viinietikettiin. Tutkimukseni aineistona käytän Helsingin Sanomien Ruokatorstai-sivuja vuosilta 1972–1973, 1980, 1985, 1988, 1992 ja 1995 sekä Pirkka-lehteä samoilta vuosilta lukuun ottamatta vuotta 1972. Tutkimukseni on tapaustutkimus, jota lähestyn aineiston analyysin kautta. Lähtökohtani on, että suomalainen ruokakulttuuri lähentyi tutkimusajanjaksona välimerellistä ruokakulttuuria osana ruokakulttuurin muutosta, johon vaikuttivat terveysvalistus ja ulkomaiset vaikutteet. Molemmat lehdet kehottivat lukijoitaan lisäämään kasvisten kulutusta, johon ne pyrkivät vaikuttamaan ruokaohjeita ja tietoa tarjoamalla. Esimerkkinä kasvisten käytöstä ne pyrkivät vakiinnuttamaan välimerelliseen ruokakulttuuriin kuuluvat salaatit osaksi suomalaista ateriaa ja suosittelivat tuoreiden hedelmien syömistä jälkiruokana. Lehdet omaksuivat ruokaohjeisiinsa vähitellen myös ruokaöljyn käytön, joka vakiintui tutkimusjanjaksona osaksi suomalaista ruokakulttuuria. Vuonna 1995 lehtien ohjeissa käytettiin jo usein oliiviöljyä. Varsinkin Ruokatorstaissa julkaistiin paljon artikkeleita ja ruokaohjeita erityisesti Ranskan ja Italian ruokakulttuureista, jotka ovat vaikuttaneet paljon suomalaiseen ravintolaruokaan, mutta myös kotiruokaan. Muiden Välimerenmaiden ruokakulttuureista kirjoitettiin todella vähän. Havaitsin, että suomalaisten suosituin etelänmatkamaa Espanja ei ole juurikaan vaikuttanut suomalaiseen ruokakulttuuriin. Matkailun merkitystä ruokakulttuurin vaikuttajana ei siis pidä yliarvioida. Lehdet julkaisivat varsinaisten välimerellisten ruokalajien lisäksi paljon ohjeita, joita maustettiin välimerelliselle ruokakulttuurille tyypillisillä mausteilla; 1960-luvulla suomalaisia ruokia maustettiin lähes ainoastaan suolalla ja pippurilla. Ruokatorstai suhtautui myönteisesti viinin kuluttamiseen ja pyrki opastamaan lukijoitaan kohti kansainvälistä viinikulttuuria. Yleensäkin lehden kirjoittajat kannattivat Suomen holhoavan alkoholipolitiikan liberalisoimista. Heistä kannatti suosia mietoja juomia, etenkin viiniä, mutta myös olutta, johon liittyvää kulttuuria se pyrki myös edistämään. Viiniartikkeleissa kerrottiin viinietiketin olevan tärkeää liikemiehille, mutta tavallisten kuluttajien ei tarvinnut siitä liiaksi välittää. Pirkka otti kantaa alkoholiasioihin vuonna 1995, jolloin se halusi viinit ruokakauppoihin.
  • Renko, Marianne (2023)
    Objectives. Previous research shows that teachers are required to work under constant change. The changes in society affect schools and teachers’ job descriptions. Working in the changing environment requires the ability to confront changes as well as comprehensive professional knowledge. With the help of generic skills it is possible to face different challenges and problems, and thus survive in the changing world. The purpose of this study was to investigate classroom teachers’ conceptions of what their work entails today and in the future as well as the changes that have impacted their job description. In addition, this study examined classroom teachers’ conceptions of their most important generic skills, the meaning of these skills in changing situations and teacher education as a supporter for building these skills. Methods. This qualitative research is phenomenographic. The material of this study was collected with thematic interviews with four classroom teachers. The research material consisted of transcribed interviews that were analysed by using the phenomenographic analysis. The results of this study were processed in four different sections with the help of the research questions. As an outcome of the analysis, a descriptive category was formed for each section to help with the presentation of the results. Results and conclusions. According to this research the classroom teachers’ conception of their job description is wide and unclear. In addition, the research shows that in the present the classroom teachers’ job description contains tasks that the classroom teachers don’t have qualification for. The interviewed classroom teachers felt that various social changes had had an effect on their own work and as well as the students and the entire school community. This research reveals that the classroom teachers’ most important generic skills are knowledge and skills related to their own field, collaboration and organization skills, the ability to delineate their own work, stress tolerance, digital and data acquisition skills, flexibility and readiness to face changing situations, self-development and taking care of one’s own well-being. The classroom teachers considered these skills to be helpful in changing situations. Additionally, this study showed that teacher education may not necessarily provide sufficient support for developing generic skills during the studies.
  • Kuparinen, Riitta (2012)
    Seitsemän veljestä on Aleksis Kiven kirjoittama romaani, joka ilmestyi vuonna 1870. Se kertoo seitsemän veljeksen seikkailuntäyteisestä elämästä eteläisessä Hämeessä. Veljekset elivät villeinä ja vapaina metsänkulkijoina omien mielihalujensa mukaan, metsästellen, toisilleen tarinoita kertoillen ja ajautuen tuon tuostakin rajuun tappeluun naapurikylän poikajoukon kanssa. Kun veljekset molempien vanhempien kuoltua joutuivat ottamaan vastuun itsestään ja kotitalonsa hoidosta, he havahtuivat toteamaan, että talonpidossa on tarpeen olla emäntä. Avioliittoon ei kuitenkaan päässyt ennen ripillä käyntiä eikä ripille päässyt ilman lukutaitoa. Veljekset hankkivat Hämeenlinnasta seitsemän aapiskirjaa ja aikoivat opetella lukutaidon lukkarilan laiskankoulussa. Siitä alkoi veljesten rippikoulu, äidin antamilla opetuksilla pohjustettu. Tutkimustehtävänä oli selvittää, mitä Kivi teoksessaan kertoo Seitsemän veljeksen rippikoulun suorittamisesta. Luin kirjaa lähiluvun metodilla ja poimin siitä kaikki tutkimustehtäväni aiheeseen liittyvät kohdat. Vertasin näitä kohtia Kiven kotipaikkakunnan Nurmijärven rippikouluun 1800-luvulla ja selvitin, missä määrin teos heijastaa aikakauden kansanopetuksen ja rippikoulun käytäntöjä. Tutkin myös, mistä Kivi oli saanut aineksia kertomukseensa ja miten kerrotut asiat liittyivät Kiven omiin kokemuksiin. Tutkimuksen päälähteinä olivat Kiven teos Seitsemän veljestä ja Nurmijärven seurakunnan rippikoulua koskeva arkistomateriaali. Tutkimuskirjallisuuden kautta perehdyin rippikoulun ja kansanopetuksen alkuvaiheisiin. Rippikoulun kehityspyrkimyksiä tarkastelin piispantarkastusten ja tuomiokapitulin kiertokirjeiden pohjalta. Kivi-tutkijoiden avulla selvitin Aleksis Kiven elämää ja teoksen yhtymäkohtia hänen kotiseutunsa henkilöihin ja tapahtumiin. Tulokset ja johtopäätökset: Kivi kuvasi teoksessaan hyvin realistisesti ja monipuolisesti 1800-luvun maalaiselämää ja sen kehitystä. Hän antoi todenmukaisen kuvan myös kirkollisesta kansanopetuksesta katekismuskuulusteluineen ja kinkerikäytäntöineen. Kiven teoksessa veljesten äiti yritti kasvattaa poikiaan kristinopissa ja laittaa heidät Männistön muorin luokse lukutaito-oppiin, äiti itse kun oli lukutaidoton. Sellaista lasten kasvatus oli Kiven aikakaudella. Lasten alkeisopetus oli vanhempien vastuulla, mutta maassa oli paljon lukutaidottomia vanhempia, joiden piti hankkia lapsilleen opetusta kylän lukutaitoisilta. Muut koulumuodot olivat vasta idullaan, mutta lukkarit oli velvoitettu antamaan opetusta köyhille lapsille ja lukutaidottomille aikuisille. Aleksis Kivi veljineen pääsi kylän ensimmäiseen kiertokouluun ja Johan Fredrik Berghin perustamaan pyhäkouluun, mutta veljeksille oli käytettävissä vain lukkarinkoulu. Kuri oli lukkarilassa kova kuten siihen aikaan muissakin koulumuodoissa. Kivi oli nähnyt ja kokenut sitä itse ja halusi ottaa kantaa kurin lieventämiseksi antamalla veljesten paeta lukkarilan ikkunasta ja muuttaa Impivaaran korpeen kauas yhteiskunnan vaatimuksista. Kannanotto lempeiden menetelmien puolesta oli myös se, kuinka veljekset rovastin ja nimismiehen hyväntahtoisuuden ansiosta alkoivat omaehtoisesti opetella aapistaan ja kovalla työllä ja ahkeruudella saivat rippikoulun suoritetuksi. Kiven teos osoittautui 1800-luvun historian tietolähteisiin vertailemalla faktaksi , niin todenmukaista kuvaa Kivi piirsi aikakautensa elämästä, kansanopetuksesta ja rippikoulusta.
  • Nikulainen, Riina (2023)
    Tässä tutkimuksessa tarkastellaan 2010-luvun syntyvyyden laskua Suomessa ei-korkeakoulutettujen kohdalla lastenhankintaan liittyvien sosiaalisten muutosten näkökulmasta kyselyaineiston perusteella. 2010-luvun alussa alkaneen laskun on epäilty johtuvan vuoden 2008 talouskriisistä, mutta koska syntyvyys on toipuneesta taloudesta ja työllisyydestä huolimatta jatkanut laskuaan, epäillään ilmiön taustalta löytyvän myös muita kuin taloudellisia syitä. Aineistoanalyysia taustoitetaan teoreettisella ja historiallisella pohjustuksella. Apuna toimii erityisesti väestöllisen muuntumisen teorian toinen vaihe, jonka mukaan erityisesti yhteiskunnallisten arvojen ja yksilöllisemmän elämäntavan muutos ovat laskeneet syntyvyyttä. Perheet ja yksilöt arvostavat yhä enemmän vapaa-aikaa ja harrastuksia ja lapsiin käytetään taloudellisten resurssien lisäksi enemmän henkisiä resursseja. Kynnys hankkia lapsia voi siis kasvaa. Tietyt normit ja arvostukset voivat levitä nykyään nopeammin uuden teknologian myötä. Arvojen muutoksen lisäksi tutkimuksen pohjahypoteesina toimii sukupuolten sosiaalinen erilaistuminen ja sen vaikutukset parisuhteiden muodostamiseen. Lisäksi selvitetään sukupuolten eroja lastenhankintasuunnitelmissa. Tutkimuksen aineistomateriaali koostuu sosiaalisessa mediassa levitetyn kyselylomakkeen vastauksista. Kysymykset koskivat vastaajien kokemuksia ja mielikuvia lastenhankinnasta, parisuhteista, niissä tapahtuneista muutoksista. Vastaajat luokiteltiin ryhmiin vapaaehtoisesti lapsettomat, vasten tahtoaan lapsettomat, epävarmat lastenhankinnasta ja lapsia hankkineet. Luokittelun avulla vastaajille kohdistettiin erilaisia kysymyksiä heidän elämäntilanteestaan riippuen. Vastaajia verrattiin muihin ryhmiin ja oman ryhmänsä muihin vastaajiin ja tutkimuskirjallisuuteen. Tutkielman johtopäätöksissä vahvistetaan aineistoanalyysin ja tutkimuskirjallisuuden perusteella tehty tulkinta, jonka mukaan 2010-luvun syntyvyyden lasku ei-korkeakoulutettujen kohdalla ei johdu pelkästään taloudellisista syistä. Muutoksen muina syinä näkyvät yksilön ja perheiden halu kohdistaa materiaalisia ja henkisiä resursseja itseensä, sekä kokemus raskaammasta ja tavoitteellisemmasta perhearjesta nykyajassa. Suomalaisesta tutkimuskirjallisuudesta poiketen, joka yleensä mainitsee ilman parisuhdetta ja lapsia jäävät miehet, tässä aineistossa pääasiassa naiset kokivat sitoutumisvalmiin miehen löytämisen haastavaksi. Tutkimus näyttää kuitenkin tukevan yleistä huomiota miesten ja pienituloisten myöhemmästä vanhemmaksi tulemisen iästä ja mahdollisesti tämän myötä pienemmästä lapsiluvusta.
  • Nikulainen, Riina (2023)
    Tässä tutkimuksessa tarkastellaan 2010-luvun syntyvyyden laskua Suomessa ei-korkeakoulutettujen kohdalla lastenhankintaan liittyvien sosiaalisten muutosten näkökulmasta kyselyaineiston perusteella. 2010-luvun alussa alkaneen laskun on epäilty johtuvan vuoden 2008 talouskriisistä, mutta koska syntyvyys on toipuneesta taloudesta ja työllisyydestä huolimatta jatkanut laskuaan, epäillään ilmiön taustalta löytyvän myös muita kuin taloudellisia syitä. Aineistoanalyysia taustoitetaan teoreettisella ja historiallisella pohjustuksella. Apuna toimii erityisesti väestöllisen muuntumisen teorian toinen vaihe, jonka mukaan erityisesti yhteiskunnallisten arvojen ja yksilöllisemmän elämäntavan muutos ovat laskeneet syntyvyyttä. Perheet ja yksilöt arvostavat yhä enemmän vapaa-aikaa ja harrastuksia ja lapsiin käytetään taloudellisten resurssien lisäksi enemmän henkisiä resursseja. Kynnys hankkia lapsia voi siis kasvaa. Tietyt normit ja arvostukset voivat levitä nykyään nopeammin uuden teknologian myötä. Arvojen muutoksen lisäksi tutkimuksen pohjahypoteesina toimii sukupuolten sosiaalinen erilaistuminen ja sen vaikutukset parisuhteiden muodostamiseen. Lisäksi selvitetään sukupuolten eroja lastenhankintasuunnitelmissa. Tutkimuksen aineistomateriaali koostuu sosiaalisessa mediassa levitetyn kyselylomakkeen vastauksista. Kysymykset koskivat vastaajien kokemuksia ja mielikuvia lastenhankinnasta, parisuhteista, niissä tapahtuneista muutoksista. Vastaajat luokiteltiin ryhmiin vapaaehtoisesti lapsettomat, vasten tahtoaan lapsettomat, epävarmat lastenhankinnasta ja lapsia hankkineet. Luokittelun avulla vastaajille kohdistettiin erilaisia kysymyksiä heidän elämäntilanteestaan riippuen. Vastaajia verrattiin muihin ryhmiin ja oman ryhmänsä muihin vastaajiin ja tutkimuskirjallisuuteen. Tutkielman johtopäätöksissä vahvistetaan aineistoanalyysin ja tutkimuskirjallisuuden perusteella tehty tulkinta, jonka mukaan 2010-luvun syntyvyyden lasku ei-korkeakoulutettujen kohdalla ei johdu pelkästään taloudellisista syistä. Muutoksen muina syinä näkyvät yksilön ja perheiden halu kohdistaa materiaalisia ja henkisiä resursseja itseensä, sekä kokemus raskaammasta ja tavoitteellisemmasta perhearjesta nykyajassa. Suomalaisesta tutkimuskirjallisuudesta poiketen, joka yleensä mainitsee ilman parisuhdetta ja lapsia jäävät miehet, tässä aineistossa pääasiassa naiset kokivat sitoutumisvalmiin miehen löytämisen haastavaksi. Tutkimus näyttää kuitenkin tukevan yleistä huomiota miesten ja pienituloisten myöhemmästä vanhemmaksi tulemisen iästä ja mahdollisesti tämän myötä pienemmästä lapsiluvusta.
  • Vepsäläinen, Timo (2017)
    HELSINGIN YLIOPISTO  HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Teologinen tiedekunta Laitos  Institution Käytännöllisen teologian osasto TekijäFörfattare Timo Vepsäläinen Työn nimi Arbetets titel ”Tämä on kuin toinen koti” – Vapaaehtoistyön merkitys Espanjan Aurinkorannikon suomalaiselle seurakunnalle ja vapaaehtoistyöntekijöille Oppiaine  Läroämne Käytännöllinen teologia Työn laji Arbetets art Pro Gradu -tutkielma Aika Datum 12.04.2017 Sivumäärä Sidoantal 69 + 3 (liitteet) Tiivistelmä Referat Tämä on laadullinen tutkimus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Espanjan Aurinkorannikon suomalaisen seurakunnan vapaaehtoistyöstä ja sen merkityksestä seurakunnalle ja vapaaehtoistyöntekijöille. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia syitä, miksi vapaaehtoiset osallistuvat työhön, mikä heitä motivoi ja mitä he kokevat saavan työstänsä. Toinen lähestymistapa tutkimusongelmaan, seurakunnan vapaaehtoistyön merkitykseen, oli haastatella virassa olevaa henkilökuntaa ja selvittää työn tärkeyden merkitystä organisaattorin eli seurakunnan näkökulmasta. Tutkimusaineisto koostuu vuosina 2015,2016 ja 2017 tehdyistä viidestätoista seurakunnan vapaaehtoisen ja kolmen virassa olevan työtekijän haastatteluista. Seurakunnan työntekijöistä haastateltiin johtavaa pappia, talvipappia ja diakoniapappia. Haastattelut suoritettiin teemahaastatteluna. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa teemahaastattelukysymykset nauhoitettiin kovalevyllä varustetulle nauhurille, jonka jälkeen aineisto litteroitiin, redusoitiin ja abstrahoitiin. Vapaaehtoisten sitoutuminen ja innokas osallistuminen seurakunnan tehtäviin oli tutkimusongelman kannalta tärkeää. Se antoi perustelut kysymykselle, mitä vapaaehtoistyö merkitsee seurakunnalle ja vapaaehtoistyöntekijöille. Vapaaehtoisten motivaatio oli korkea. Tutkielmassa tarkasteltiin kysymyksiä, mitä työsi antaa tekijälleen ja mitä se antaa kirkolle. Tavoitteena oli selvittää, miksi ja mihin seurakunta tarvitsee vapaaehtoisia ja toisaalta, mitä kokemuksia ja tuntemuksia työntekijöillä on. Tuloksena muodostui viisi pääluokkaa vapaaehtoistyön merkityksestä. Aurinkorannikon suomalainen seurakunta on aktiivinen toimija. Siellä toimii noin 120 vapaaehtoistyötekijää. Tutkielman tuloksista voi havaita, että ulkosuomalaisuus yhdistää heitä ja tärkeä motivaation lähde on yhdessä tekeminen muiden suomalaisten kanssa. Vapaaehtoisista valtaosa on eläkeläisiä, jolloin heille annetut tehtävät ja työt ovat osa heidän elämäänsä Espanjassa. Tutkielmassa myös osoitettiin, että sopivasti rytmitettynä vapaaehtoistyö antaa tekijälleen viikkoon sopivan rytmin, jolloin he kokevat työnsä myös tärkeäksi osaksi omaa ajankäyttöään. Seurakunnan toiminta luo yhteisöllisyyttä. Kirkon tehtävät ja pastorin tavoitettavuus havaittiin tutkimuksessa tärkeäksi. Tunnelma haastatteluissa oli rento ja haastattelijan havaintona oli, että seurakuntakodin toiminta oli osa vapaaehtoistyöläisten arkea. Vapaaehtoistyö on tutkimuksen mukaan välttämätön osa seurakunnan toiminnassa. Avainsanat – Nyckelord Seurakunnan vapaaehtoistyö, yksinäisyys, yhteisöllisyys, muutos ja motivaatio Säilytyspaikka – Förvaringställe Helsingin yliopiston kirjasto, Keskustakampuksen kirjasto, Teologia Muita tietoja
  • Vepsäläinen, Timo (2017)
    Tämä on laadullinen tutkimus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Espanjan Aurinkorannikon suomalaisen seurakunnan vapaaehtoistyöstä ja sen merkityksestä seurakunnalle ja vapaaehtoistyöntekijöille. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia syitä, miksi vapaaehtoiset osallistuvat työhön, mikä heitä motivoi ja mitä he kokevat saavan työstänsä. Toinen lähestymistapa tutkimusongelmaan, seurakunnan vapaaehtoistyön merkitykseen, oli haastatella virassa olevaa henkilökuntaa ja selvittää työn tärkeyden merkitystä organisaattorin eli seurakunnan näkökulmasta. Tutkimusaineisto koostuu vuosina 2015,2016 ja 2017 tehdyistä viidestätoista seurakunnan vapaaehtoisen ja kolmen virassa olevan työtekijän haastatteluista. Seurakunnan työntekijöistä haastateltiin johtavaa pappia, talvipappia ja diakoniapappia. Haastattelut suoritettiin teemahaastatteluna. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa teemahaastattelukysymykset nauhoitettiin kovalevyllä varustetulle nauhurille, jonka jälkeen aineisto litteroitiin, redusoitiin ja abstrahoitiin. Vapaaehtoisten sitoutuminen ja innokas osallistuminen seurakunnan tehtäviin oli tutkimusongelman kannalta tärkeää. Se antoi perustelut kysymykselle, mitä vapaaehtoistyö merkitsee seurakunnalle ja vapaaehtoistyöntekijöille. Vapaaehtoisten motivaatio oli korkea. Tutkielmassa tarkasteltiin kysymyksiä, mitä työsi antaa tekijälleen ja mitä se antaa kirkolle. Tavoitteena oli selvittää, miksi ja mihin seurakunta tarvitsee vapaaehtoisia ja toisaalta, mitä kokemuksia ja tuntemuksia työntekijöillä on. Tuloksena muodostui viisi pääluokkaa vapaaehtoistyön merkityksestä. Aurinkorannikon suomalainen seurakunta on aktiivinen toimija. Siellä toimii noin 120 vapaaehtoistyötekijää. Tutkielman tuloksista voi havaita, että ulkosuomalaisuus yhdistää heitä ja tärkeä motivaation lähde on yhdessä tekeminen muiden suomalaisten kanssa. Vapaaehtoisista valtaosa on eläkeläisiä, jolloin heille annetut tehtävät ja työt ovat osa heidän elämäänsä Espanjassa. Tutkielmassa myös osoitettiin, että sopivasti rytmitettynä vapaaehtoistyö antaa tekijälleen viikkoon sopivan rytmin, jolloin he kokevat työnsä myös tärkeäksi osaksi omaa ajankäyttöään. Seurakunnan toiminta luo yhteisöllisyyttä. Kirkon tehtävät ja pastorin tavoitettavuus havaittiin tutkimuksessa tärkeäksi. Tunnelma haastatteluissa oli rento ja haastattelijan havaintona oli, että seurakuntakodin toiminta oli osa vapaaehtoistyöläisten arkea. Vapaaehtoistyö on tutkimuksen mukaan välttämätön osa seurakunnan toiminnassa.
  • Pakarinen, Saila (2014)
    The aim of this study was to examine what relevance a research and development project about the educational use of information and communication technology (ICT) had in Ukombozi school, a public primary school in rural Tanzania. Introducing ICT in a school organization can result in many changes through various change mechanisms. The changes can be observed at the classroom level, school level or the school’s surrounding community level. Especially in developing countries, ICT projects are often targeted to facilitate changes on various levels of a school’s development. This research was conducted by interviewing teachers and collecting field notes during a project conducted at Ukombozi school. The research data were collected between November 2010 and March 2012. Thematic interviews were conducted among teachers of Ukombozi school and with one of the parents of a pupil at Ukombozi school. Three individual interviews and one group interview with three teachers were conducted by utilizing a thematic interviewing technique. The interviews were conducted in March 2011, January 2012, and February 2012. The collected data were analyzed using qualitative content analysis. The results show that the relevance of the educational use of ICT in this research and development project included improvements in the school’s work culture and changes in the classroom dynamics. Improvements in the school’s work culture included establishing co-operation with new partners and networks, clarification of the school’s ICT vision, and increased support to help the work of the school’s management. Changes at the classroom level involved teachers’ capacity-building, pupils’ new active role in classroom interaction, and changes in the dynamics of communication in the classroom. The results of this study show that supporting the educational use of ICT can have many effects in school organizations in developing countries. The results also show that more research and development activities are needed in order to gain a better understanding of the aspects of the educational use of ICT in schools in developing countries.
  • Pakarinen, Saila (2014)
    The aim of this study was to examine what relevance a research and development project about the educational use of information and communication technology (ICT) had in Ukombozi school, a public primary school in rural Tanzania. Introducing ICT in a school organization can result in many changes through various change mechanisms. The changes can be observed at the classroom level, school level or the school's surrounding community level. Especially in developing countries, ICT projects are often targeted to facilitate changes on various levels of a school's development. This research was conducted by interviewing teachers and collecting field notes during a project conducted at Ukombozi school. The research data were collected between November 2010 and March 2012. Thematic interviews were conducted among teachers of Ukombozi school and with one of the parents of a pupil at Ukombozi school. Three individual interviews and one group interview with three teachers were conducted by utilizing a thematic interviewing technique. The interviews were conducted in March 2011, January 2012, and February 2012. The collected data were analyzed using qualitative content analysis. The results show that the relevance of the educational use of ICT in this research and development project included improvements in the school's work culture and changes in the classroom dynamics. Improvements in the school's work culture included establishing co-operation with new partners and networks, clarification of the school's ICT vision, and increased support to help the work of the school's management. Changes at the classroom level involved teachers' capacity-building, pupils' new active role in classroom interaction, and changes in the dynamics of communication in the classroom. The results of this study show that supporting the educational use of ICT can have many effects in school organizations in developing countries. The results also show that more research and development activities are needed in order to gain a better understanding of the aspects of the educational use of ICT in schools in developing countries.
  • Suutala, Sampo (2022)
    Luottamus on äärimmäisen tärkeä sosiaalipsykologinen ilmiö organisaatioiden näkökulmasta, sillä se on olennainen osa sekä työntekijä-esihenkilösuhteita, että organisaation tehokasta toimintaa. Monissa uusissa työntekijä-esihenkilösuhteissa saatetaan kuitenkin epäonnistua saavuttamaan korkea luottamustaso, sillä luottamus on dynaaminen ja erityisen herkkä muutoksille tämän kriittisen alkuvaiheen aikana. Tämä maisterintutkielma esittää, että arvojen yhteensopivuus, relatiivinen identifikaatio, sekä riippuvaisuus toisesta ovat tärkeitä luottamusmotivaation kannalta, ja että muutokset näissä tekijöissä vaikuttavat myöhempään luottamuksen kehittymiseen. Lisäksi taustalla on oletus, että esihenkilön vaihtuminen moderoi näiden motivoivien tekijöiden vaikutusta luottamukseen. Tämä johtuu siitä, että esihenkilön vaihtuminen voidaan nähdä kognitiivista tulkintaa muuttavana tapahtumana (phase-shifting event; Lind 2001), jossa esihenkilön vaihtumisen kokeneet henkilöt prosessoivat ja tarkastelevat saatavilla olevaa tietoa syvällisemmin, mikä johtaa yleisten luottamusarvioiden pohdintaan, sekä muokkaamiseen. Tutkielmassa käytettävä pitkittäisaineisto kerättiin 718 suomalaiselta verkkopaneelin jäseneltä, jotka vastasivat kysymyksiin koskien heidän työtään, sekä heidän suhdettaan esihenkilöönsä. Datankeruun aikana huomattiin, että suhteellisen suuri osa vastaajista koki esihenkilön vaihdoksen aikapisteiden välillä, mikä mahdollisti hypoteesien testaamisen kvasikokeellisella asetelmalla. Lopullinen otanta koostui 137 vastaajasta, joilla esihenkilö vaihtui, sekä 581 vastaajasta, joiden esihenkilö pysyi samana. Tutkielman tulokset tukevat hypoteeseja siitä, että esihenkilön vaihtuminen voidaan nähdä kognitiivisena muutostapahtumana (phase-shifting event), ja että muutokset luottamuksen motivaatiotekijöissä vaikuttavat myöhempään luottamuksen kehittymiseen erityisesti silloin, kun vastaajat kokivat esihenkilön vaihdoksen. Lisäksi tulokset osoittavat, että luottamuksen kehittymisen kannalta ei välttämättä ole tärkeintä luottamuksen motivaatiotekijöiden yleinen taso, vaan ero nykyisen-, sekä totutun tason välillä. Tutkimalla samanaikaisesti luottamusta, esihenkilön vaihdosta, sekä muutosta luottamuksen motivaatiotekijöissä tämä tutkielma antaa ainutlaatuisen panoksen muuhun esihenkilön vaihdosta sekä luottamusta tutkivaan kirjallisuuteen. Tutkielman lopussa pohditaan teoreettisia ja konkreettisia yhtymäkohtia muuhun luottamuskirjallisuuteen ja organisaatioiden toimintaan, sekä ehdotetaan kuinka näitä tuloksia voi hyödyntää tulevaisuuden luottamustutkimuksessa.
  • Lakotieva, Riikka (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2006)
    Tämä syventävien opintojen projekti koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja tutkimusosasta. Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan eläinlääkärin ammattikunnassa ja työkentässä tapahtuneita muutoksia, erityisesti kotieläintalouden kannalta. Kotieläintalous on ollut suuressa murroksessa viimeiksi kuluneiden 30 vuoden aikana. Lypsylehmien ja kotieläintilojen määrä on vähentynyt voimakkaasti ja tilojen koko kasvanut. Tuotanto on samaan aikaan tehostunut ja taloudellisuuden merkitys kasvanut. Lehmien keskituotos on noussut, mutta hedelmällisyys taas heikentynyt ja poistoikä laskenut. Navettaolosuhteet ja navettateknologia ovat muuttuneet huomattavasti. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella eläinlääketieteellisen tiedekunnan tuotantoeläinklinikan eli entisen Hautjärven, nykyisen Saaren klinikan, potilasmateriaalia ja eri sairauksien esiintyvyyttä vuosina 1974-2004, sekä pohtia syitä mahdollisiin muutoksiin. Tarkastelun kohteeksi päätettiin vuodet 1974, 1984, 1994 ja 2004. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös tarkastella, kuinka potilasaineiston muuttuminen on vaikuttanut eläinlääketieteen opetukseen. Aineistona käytettiin Hautjärven ja sittemmin Saaren klinikan työpäiväkirjoja, vanhaa ja nykyistä potilaskortistoa, lääniin tehtyjen kuukausi-ilmoituksien yhteenvetoja ja korkeakoulun/tiedekunnan opinto-ohjelmia. Potilaat lajiteltiin eläinlajin ja naudat myös diagnoosin tai sairaskäynnin syyn mukaan. Vielä 70-luvulla ambulatorisella klinikalla oli yli 700 asiakastilaa; nykyisin vakituisia asiakastiloja on päivittäisessä praktiikassa vähän yli 100 tilaa. Samaan aikaan praktiikka-alue on huomattavasti laajentunut. Sairaskäynneillä hoidettujen potilaitten määrissä on tapahtunut paljon muutoksia. Nautapotilaiden määrä on laskenut. Sika- ja hevospotilaiden määrä on vaihdellut voimakkaasti. Nautoja koskevien tilakäyntien syyt ovat huomattavasti muuttuneet. Ennaltaehkäisevien käsittelyjen ja terveydenhuoltokäyntien sekä kuukausitarkastusten osuus on lisääntynyt. Terveydenhuoltokäyntejä alettiin tehdä vasta 90-luvulla. Vedinsairauksien, ketoosien sekä reproduktioelinten sairauksien, häiriöitten ja tarkastusten osuus sairaskäynneistä on laskenut. Stationääripotilaiden kohdalla huomattavin muutos on nautapotilaiden lisääntyminen: vuonna 1974 klinikalla hoidettiin yhteensä 76 ja vuonna 2004 yhteensä 226 nautaa. Vasikoiden napasairaudet ovat uusi ryhmä, jota ei aikaisemmin esiintynyt ollenkaan. Polikliinisesti hoidettujen pieneläinten määrä on kasvanut monikertaiseksi. Hevosia hoidettiin 30 vuotta sitten paljon, sen jälkeen määrä laski huomattavasti, mutta on 2000-luvulla taas nousussa. Useat potilasmäärissä ja sairaskäyntien syissä tapahtuneet muutokset ovat seurausta kotieläintalouden kehityksestä, mutta myös muita syitä on nähtävissä. Potilasmäärien muutoksiin ovat vaikuttaneet klinikasta johtuvat seikat, kuten praktiikka-alueen laajuus, ympäristökuntien kanssa solmitut sopimukset ja klinikan henkilöstön määrä. Sairaustietoihin vaikutusta on ollut lisäksi hoitosuositusten muuttumisella, tiettyjen sairauksien ennaltaehkäisytyöllä ja toiminnallisen terveydenhuoltotyön lisääntymisellä. Opiskelijoitten tuotantoeläinklinikalla viettämä aika on vuosien 1974-2004 välillä vähentynyt noin puoleen. Myös ryhmäkoot ovat kasvaneet. Tämä kehitys on ollut luonnollista ja väistämätöntä, koska eläinlääkärin työkenttä on muuttunut ja korkeakoulun/tiedekunnan opiskelijamäärä noin kaksinkertaistunut 30 vuoden aikana. Kansainvälisissä arvioinneissa käytännön tuotantoeläinopetus on saanut erittäin hyvät arviot.
  • Niemeläinen, Johannes (2013)
    Suomen yksityisalojen työeläkejärjestelmä perustettiin 1960-luvulla hajautuksen periaatteelle. Työeläkejärjestelmän hajautus tarkoittaa, että työeläkkeiden toimeenpanoa hoitaa useita yksityisiä työeläkevakuutusyhtiöitä, eläkesäätiöitä ja -kassoja. Hajautuksen vastakohta on keskitetty työeläkejärjestelmä. Työeläkejärjestelmän hajautusta perusteltiin järjestelmää pystytettäessä muun muassa eläkerahastososialismin pelolla. Vuosikymmenten saatossa maailma ja työeläkejärjestelmä ovat muuttuneet. Niin ovat muuttuneet myös hajautuksen perusteina käytetyt argumentit. Vaikka historialliset hajautusta perustelevat argumentit ovat muuttaneet merkityksensä, järjestelmän hajautusta ei kyseenalaisteta. Hajautettu työeläkejärjestelmä on institutionaalinen polku, jota pitää polulla työeläkejärjestelmän hajautuksen diskursiivinen institutionaalinen logiikka. Työeläkejärjestelmän hajautusta tukevat eri diskurssit, joita perustellaan argumenteilla kuten sijoitustoiminnan tehokkuus ja kilpailu. Hajautusta perustelevat argumentit ovat muuttuneet vuosikymmenien aikana selvästi. Diskurssit eivät ole kuitenkaan muuttuneet vähemmän järjestelmää tukeviksi, vaan uusilla argumenteilla ja niiden taustalla olevilla uskomuksilla pidetään yllä työeläkejärjestelmän hajautuksen diskursiivista institutionaalista logiikkaa. Hajautuksen institutionaalinen logiikka on muuttunut, kun sen taustalla olevat diskurssit, argumentit ja uskomukset ovat muuttuneet. Muutos on kuitenkin ollut dynaamisen, endogeenisen prosessin tulos. Keskeisessä osassa muutoksessa ovat olleet järjestelmän sisäpiiriläiset, politiikan muodostajat. Heidän kommunikaatioprosessissaan luodaan ja uusitaan työeläkejärjestelmän hajautuksen diskursiivista institutionaalista logiikkaa. Tutkimuskirjallisuudessa ja julkisuudessa on esitetty myös työeläkejärjestelmän hajautusta vastustavia argumentteja ja perusteluja. Ne eivät ole kuitenkaan heiluttaneet hajautuksen institutionaalista logiikkaa. Työeläkejärjestelmän sisäpiiriläisten eli politiikan muodostajien haastatteluissa kuva työeläkejärjestelmän hajautuksen diskursiivisen institutionaalisen logiikan vahvuudesta varmistui. Politiikan muodostajat tuottivat hajautusta tukevaa diskurssia haastatteluissa uudelleen. Työeläkejärjestelmän hajautuksen logiikka ei ole murtumassa. Huolimatta logiikan sisällä tapahtuneesta muutoksesta ei hajautettu työeläkejärjestelmä ole suistumassa institutionaaliselta polultaan. Hajautusta pitävät yllä erilaiset diskurssit. Argumentit ja uskomukset diskurssien taustalla ovat vaihtuneet ja uusia diskursseja on syntynyt, eikä ole käynyt niin, että merkittävää vastadiskurssia olisi syntynyt. Karrikoidusti voidaan jopa sanoa, että hajautuksen institutionaalista logiikka pidetään aktiivisesti yllä myös lainsäädännön avulla, kun eläkeyhtiöiden välisiä kilpailunesteitä on poistettu. Vaikka työeläkejärjestelmän hajautuksen diskursiivinen institutionaalinen logiikka ei ole murtumassa, tapahtuu siinä dynaamista, endogeenista muutosta. Lisäksi on kehittymässä vastadiskurssi hajautuksen institutionaalista logiikkaa tukeville diskursseille. Työeläkejärjestelmän legitimiteetti työnantajien keskuudessa on rapistumassa, mikä voi johtaa siihen, että hajautettu työeläkejärjestelmä syöksyy institutionaaliselta polultaan.
  • Friman, Tuula; Friman, Tuula (2023)
    The purpose of this Master's thesis is to explore the vocational education teacher's visions of the future working life in the teaching field and the working life skills needed there. The purpose is also to find out how the teacher in his or her work takes into account the change needs of the future and how he or she teaches and prepares students for the working life of the future. The focus of the review is on the vocational education school teacher's views on the future working life of the motor vehicles sector and the working life skills needed to work there. In this thesis the concept of “future” means the situation after next ten years. The thesis focuses on three research questions: 1) What will the working life of the field to be taught be like in the future? 2) What working life skills do students in the field of teaching need in the working life of the future? 3) How will a vocational education teacher prepare students for the working life of the future? A semi-structured theme interview has been used as a method of data collection in this thesis, and the data has been collected by interviewing 6 from vocational education in the motor vehicles sector. The interviews were conducted as individual interviews via video call over remote connections. The method used for the analysis of the material was thematic content analysis, theming the material on the future prospects of the motor vehicles sector, the future working life skills needed in the field, and the guidance and preparation of the teacher's current students for the working life of the future. The material was also typed into two further subsections, the themes of which were related to the renewal of teaching work required by changes in working life and the everyday challenges of teaching work. The theoretical framework of the thesis consists of a literature review, the topics of which consist of the drivers of change in working life, future working life skills as well as the objectives of vocational education and training and, in general, vocational education in the motor vehicles sector in Finland. The research results found that vocational education teachers are professionally minded and interested in following the changes in the field being taught, and they aim to take into account changes in the motor vehicle sector and new competence needs in working life in their work. The results of the study show that the automotive sector is undergoing a transformation and that there will be more and more demanding jobs in its future working life and they will require employees to learn learning ability and new skills. The future time span for a vocational education teacher in the automotive sector is short, extending to the near future, because it is the teacher's duty to train students to become professionals in the current working life. Although the competence needs of the change in the working life of the future are known, there is no possibility to reach further into the future in the everyday life of teaching. In addition to teaching, challenges for the teacher are created by heterogeneous student groups, the safety concerns raised by new technologies, such as the electrification of cars, and the disruptions in teaching situations and educational challenges that have increased with the expansion of compulsory education. With new technologies, it is necessary to update the teacher's own competence and, due to busy work, renewing one's expertise would require a fresh attitude and the use of one's free time to learn new things.
  • Friman, Tuula; Friman, Tuula (2023)
    The purpose of this Master's thesis is to explore the vocational education teacher's visions of the future working life in the teaching field and the working life skills needed there. The purpose is also to find out how the teacher in his or her work takes into account the change needs of the future and how he or she teaches and prepares students for the working life of the future. The focus of the review is on the vocational education school teacher's views on the future working life of the motor vehicles sector and the working life skills needed to work there. In this thesis the concept of “future” means the situation after next ten years. The thesis focuses on three research questions: 1) What will the working life of the field to be taught be like in the future? 2) What working life skills do students in the field of teaching need in the working life of the future? 3) How will a vocational education teacher prepare students for the working life of the future? A semi-structured theme interview has been used as a method of data collection in this thesis, and the data has been collected by interviewing 6 from vocational education in the motor vehicles sector. The interviews were conducted as individual interviews via video call over remote connections. The method used for the analysis of the material was thematic content analysis, theming the material on the future prospects of the motor vehicles sector, the future working life skills needed in the field, and the guidance and preparation of the teacher's current students for the working life of the future. The material was also typed into two further subsections, the themes of which were related to the renewal of teaching work required by changes in working life and the everyday challenges of teaching work. The theoretical framework of the thesis consists of a literature review, the topics of which consist of the drivers of change in working life, future working life skills as well as the objectives of vocational education and training and, in general, vocational education in the motor vehicles sector in Finland. The research results found that vocational education teachers are professionally minded and interested in following the changes in the field being taught, and they aim to take into account changes in the motor vehicle sector and new competence needs in working life in their work. The results of the study show that the automotive sector is undergoing a transformation and that there will be more and more demanding jobs in its future working life and they will require employees to learn learning ability and new skills. The future time span for a vocational education teacher in the automotive sector is short, extending to the near future, because it is the teacher's duty to train students to become professionals in the current working life. Although the competence needs of the change in the working life of the future are known, there is no possibility to reach further into the future in the everyday life of teaching. In addition to teaching, challenges for the teacher are created by heterogeneous student groups, the safety concerns raised by new technologies, such as the electrification of cars, and the disruptions in teaching situations and educational challenges that have increased with the expansion of compulsory education. With new technologies, it is necessary to update the teacher's own competence and, due to busy work, renewing one's expertise would require a fresh attitude and the use of one's free time to learn new things.
  • Ryhänen, Noora (2014)
    Tutkimus tarkastelee kuluttajien arjen ruokavalintoja. Tarkastelen kuluttajien valintaympäristön muutoksen näkyvyyttä arjen ruokavalinnoissa. Analysoin aihetta kuluttajien arjen ruokavalintojen perusteluiden kautta. Tutkimuksen empiirinen osa koostuu 11 yksilöhaastattelusta sekä ruokaostoksista otetuista valokuvista. Tutkimuskohteena ovat tavallista ruokakauppaa käyttävät kuluttajat. Tutkimuksen viitekehys rakentuu muutoksen ympärille. Aineistosta paljastui kolme pääteemaa, jotka ovat ruoan valinta, terveellisyys sekä ekologisuus. Kuluttajat ovat valinnan edessä useita kertoja päivässä. Kaupan valintamahdollisuudet ovat kasvaneet ja monipuolistuneet maapalloistumisen myötä. Valinnanvaihtoehdot, tieto terveellisyydestä sekä ymmärrys kulutuksen vaikutuksista ympäristön tilaan lisääntyy. Ruokavalinnoillaan kuluttajat rakentavat identiteettiään sekä viestivät sosiaalisesta asemastaan. Arjen valintoja pyritään helpottamaan rutiineilla. Ruokavalintoihin vaikuttavat järkiperusteet. Haastatteluaineiston mukaan kuluttajat valitsevat mielestään maukasta ja elämäntilanteesta riippuen edullista ruokaa. Valintaa ohjaa myös yksilön oma hyvinvointi sekä ympäristösyyt. Aineiston perusteella kuluttajat kokevat laadukkaan, puhtaan sekä itse valmistetun ruoan terveelliseksi ruoaksi. Haastattelujen perusteella kuluttajat pohtivat valintojen ekologisuutta. Kotimaista ruokaa pidetään ekologisesti järkevänä valintana. Luomu ja lähiruoka yhdistetään vihreisiin valintoihin. Kuluttajat perustelivat ostoksiaan järkisyillä ostaessaan tuotteita, jotka eivät vastanneet kuluttajien käsityksiä oikeista valinnoista.
  • Juusti, Mikko (2016)
    Tutkielmani aiheena on taloudellisen vallan tutkimus Suomessa vuosien 1969 ja 1979 välillä. Tuona ajanjaksona aineesta julkaistiin neljä laaja tutkimusta ja kysymys taloudellisesta vallasta ilmiönä sekä ilmiön aiheuttamista ongelmista nousi yhteiskunnalliseen keskusteluun. Taloudellisen vallan käsite kokonaisuutena tuntuu kuitenkin jääneen hieman epäselväksi. Tutkimukseni tavoitteena on selkeyttää taloudelliseen valtaan liittyvien ongelmien luonnetta sekä pohtia, miksi taloudellinen valta nousi suosituksi tutkimusaiheeksi. Aineistoni koostuu edellisessä kappaleessa mainitsemistani neljästä tutkimuksesta sekä taustoittavasta lehtileikeaineistosta. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmän avulla olen teemoitellut aineistossa esiteltyjä taloudellisen vallan ongelmia kokonaisuuksiksi, joiden avulla pyrin selkiyttämään vallankäytön konkreettisia ja potentiaalisia uhkia. Tutkimuspiikin johtanutta kehitystä olen tarkastellut yhteiskunnallisten liikkeiden toimintamekaniikan kautta. Koska yhteiskunnalliset liikkeet ovat kautta historian olleet merkittävässä roolissa suomalaisen yhteiskunnan muotoutumisessa, on mielestäni perusteltua pohtia niiden aikaansaaman muutosvoiman soveltuvuutta myös tilanteessa, jossa muutoksen takana ei ollut organisoitunut kansanliike. Tarkoitukseni ei ole väittää että tällainen liike kaikesta huolimatta olisi ollut olemassa, vaan ymmärtää liikkeiden toimintamekanismien taustoja ja problematisoida niiden organisoitumisen välttämättömyyttä. Analyysini tuloksena hahmottuu kuva taloudellisesta vallasta ilmiönä, joka vaikuttaa lukuisissa instituutioissa ja saa sekä arkipäiväisessä elämässä havaittavia että abstraktimmin hahmotettavia muotoja. Yhteiskunnallisen liikkeen aikaansaaman muutosvoiman toimintalogiikkaa näyttäytyy soveltamiskelpoisena myös ilmiölle jonka ympärille ei ole syntynyt esimerkiksi raittiusliikkeen kaltaista kansalaisliikettä, mutta joka kuitenkin selvästi vetää puoleensa tahoillaan ilmiön käsittämisestä ja mahdollisesti muuttamisesta kiinnostuneita yksilöitä.