Browsing by Subject "äänenlaatu"

Goals: The aim of this study was to examine the effects of vocal fold augmentation on the acoustic and perceptual aspects of voice among the elderly. Vocal fold atrophy caused by aging can be treated surgically by injecting temporary substance into the vocal folds. This study examined the acoustic and perceptual effects of vocal fold augmentation on patients with atrophy. Methods: This retrospective study consisted of acoustic analysis and perceptual evaluation of 13 patients diagnosed with vocal fold atrophy. All 13 patients had undergone a vocal fold augmentation with the temporary injection material CaHA. All 13 were recorded and analysed twice (before and after treatment) and a few subjects were recorded and analysed in a third, follow-up session. All recordings and analyses were made by a standard procedure. The repeated acoustic measures consisted of fundamental frequency (F0), jitter, shimmer and HNR. The perceptual evaluations were made by two experienced speech therapists who rated the voice samples using the GRBAS scale. Statistical tests using data before and after the vocal fold augmentation were completed for each parameter. Statistical analysis was performed using the Wilcoxon signed-rank test for fundamental frequency (F0), jitter, shimmer and HNR. The perceptual ratings were likewise analysed statistically by Wilcoxon signed-rank test. Results and conclusion: There was no significant difference between pre- and post- acoustic parameters (F0, jitter, shimmer, HNR). Individual differences in the acoustic parameters between the repeated measures showed improvement on several subjects. These improvements were not significant enough due to the small sample size. From the perceptual ratings with the GRBAS scale only Strain showed statistical significance as a treatment outcome. The findings of this study showed varying results of the effect of vocal fold augmentation on both the acoustic and perceptual aspects of voice among the elderly. This study revealed new information about the fundamental frequency (F0) of the elderly Finnish speakers. Several studies on different languages have reported the rising of the F0 among the elderly but similar studies with Finnish speakers have not been conducted before. The preliminary data of the decrease in fundamental frequency on some subjects after treatment suggest that vocal fold augmentation has been effective. Future research should involve versatile acoustic parameters together with the perceptual and self-evaluations.

Laulamisen tyyli vaihtelee musiikinlajista ja kulttuurista toiseen. Lauluäänestä on kuitenkin määriteltävissä ominaisuuksia laulutyylistä riippumatta, vaikka lauluäänen laadun määritelmä onkin sidoksissa estetiikkaan ja sosiaalisiin käytäntöihin. Kuunteluanalyysiä ja akustista analyysiä käytetään paljon lauluäänen tutkimuksessa mutta toistaiseksi ei ole kuitenkaan muodostunut selkeää kokonaiskuvaa siitä, miten ne voitaisiin yhdistää luotettavaksi arviointimenetelmäksi, jolla voitaisiin tukea sekä terveen että tavoitellun tyylin mukaista äänenkäytön opettamista ja seurata lauluäänen ja -taidon kehittymistä. Tutkimukseni tavoitteena on saada käsitys siitä, miten muissa kuin studio-olosuhteissa äänitetyssä heterogeenisessä aineistossa kuuntelulla arvioitavissa olevat ominaisuudet heijastuvat akustisissa tekijöissä. Toisaalta tavoitteena on ollut kehittää alustavasti sellaista menetelmää, joka soveltuu lauluäänen laadun arviointiin musiikin lajityypistä ja laulutyylistä riippumatta. Aineistona on 45 soololaulunäytettä Alan Lomaxin johdolla kootusta Cantometrics-oppiaineistosta. Näytteet edustavat perinnemusiikkia eri puolilta maailmaa. Laulajista naisia on 23 ja miehiä 22. Naisista äänityypiltään sopraanoiksi tulkittavia on 18 ja miehistä baritoneja 13. Analyysimenetelminä käytin kuuntelu-, akustista ja tilastoanalyysiä. Kuunteluanalyysissä arvioin lauluäänestä 19 eri ominaisuutta: sävelkorkeutta, äänen voimakkuutta, sijoitusta nasaalisesti, kurkkuun ja taakse, tekstin selkeyttä, alukkeita, kiinteyttä, karheutta, puristeisuutta, paineisuutta, metallisuutta, sointia, sävelpuhtautta, sävelten tasaisuutta, vibratoa, tukea sekä kokonaisvaikutelmaa laadusta ja taidosta. Akustisessa analyysissä määritin perustaajuuden, äänenpainetason, äänenpainetason eron, perustaajuuden huojunnan, äänenpainetason huojunnan ja signaali-kohinasuhteen sekä keskiarvospektrin muodon ja laulajan formantin. Tutkittavien tekijöiden suhdetta toisiinsa arvioin faktorianalyysillä sekä lineaarisella ja logistisella monimuuttujaregressiolla. Keskiarvospektrin muotoa mallinsin lineaarisella, logaritmisella, eksponentiaalisella sekä toisen ja kolmannen asteen polynomisella käyrällä. Ikä, sukupuoli ja äänityyppi ovat yhteydessä suureen osaan sekä lauluäänen ominaisuuksia että akustisia tekijöitä. Faktorianalyysissä erottuu lauluäänen ominaisuuksista kuusi faktoria: voima, taito, laatu, puristeisuus, tuki ja sijoitus. Laulajan formantti on tunnistettavissa 11 keskiarvospektrissä. Monimuuttujamalleissa metallisuus liittyy äänenpainetasoon, nasaalinen sijoitus äänenpainetason eroon, sointi ja voima perustaajuuden huojuntaan, sävelkorkeus ja tekstin selkeys äänenpainetason huojuntaan sekä tuki signaali-kohinasuhteeseen. Keskiarvospektrin muototyyppejä on erotettavissa neljä. Lauluäänen ominaisuuksista keskiarvospektrin muotoa selittävät voimakkuus, tekstin selkeys, sointi ja vibrato. Saamani tulokset ovat suurimmaksi osaksi samansuuntaisia kirjallisuudessa esitettyjen tulosten kanssa. Tutkimukseni perusteella uskon, että universaalin lauluäänen mittarin tavoitteleminen on mielekästä ja myös mahdollista kehittää.

Tavoitteet: Tutkimuksen tavoitteena on selvittää äänenlaadun ja vakuuttavuuden korrelaatiosuhdetta esiintymistilanteessa. Tutkimuksessa tarkkaillaan myös äänenlaadun ja puhujasta havaittavien henkilömielikuvien mahdollista korrelaatiota suomalaisessa puhekulttuurissa. Suomalaisen puhekulttuurin piirteitä ei ole tutkittu äänenlaadulla laaja-alaisesti. Äänenlaadun tiedetään välittävän tärkeää tietoa puhujasta, mistä johtuen se on otettu tarkasteltavaksi vakuuttavuuden piirteeksi tässä tutkimuksessa. Vakuuttavuuden tutkiminen äänenlaadulla ja foneettisilla tutkimusmenetelmillä tarjoaa uutta tietoa fonetiikan tutkimusalan lisäksi muun muassa puheviestinnän ja kulttuuritutkimuksen aloille. Menetelmät: Tutkimus tehtiin kvalitatiivisilla menetelmillä. Tutkimusaineisto muodostui 12 suomalaisen puhujan spontaanista puhedatasta sekä puheen havaintoarvioista. Puhedataa tarkasteltiin auditiivisesti havaintokokeella ja akustisesti käänteissuodatusmenetelmällä. Havaintokokeessa kuuntelijat arvioivat puhujien äänenlaatua, koulutustaustaa, henkilöpiirteitä sekä vakuuttavuutta. Vakuuttavuutta mitattiin Likert-asteikolla. Havaintoarviot kerättiin e-lomakkeella 30 kuuntelijalta, jotka olivat kasvaneet suomalaisessa puhekulttuurissa. Havaintokokeeseen valittiin eri ikäisiä, sukupuolisia ja koulutustaustaisia kuuntelijoita. Spontaanista puheesta tutkittiin äänenlaatuja myös akustisesti Aalto Aparat -käänteissuodatusohjelmalla. Äänenlaadun tutkittava akustinen parametri oli normalisoitu amplitudiarvo (Normalized Amplitude Quotient, NAQ), jota verrattiin puhujien vakuuttavuudesta tehtyihin Likert-arvioihin. Vakuuttavuuden ja äänenlaadun akustisen parametrin suhdetta mitattiin tilastollisesti Kruskal-Wallis-testillä. Tutkimuksen auditiiviset ja akustiset analyysitulokset esitettiin tilastollisesti taulukoituina. Tulokset ja johtopäätökset: Suomalaisten puheesta havaittiin äänenlaadun piirteet: modaali, narina, käheys ja henkäyssointisuus. Suomalaisiin puhujiin yhdistettiin piirteet: aito, yksitoikkoinen, innostunut, luotettava, analyyttinen, uskottava ja tuttavallinen. Näiden kyseisten piirteiden esiintyvyyden voidaan katsoa heijastuvan suomalaiseen puhekulttuuriin, jossa arvostetaan luotettavuutta, selkeyttä ja aitoutta. Tulokset osoittivat, että tiukka äänentuottotapa yhdistettiin selkeään ja modaaliin äänenlaatuun, jolloin myös puhuja havaittiin vakuuttavaksi. Vakuuttavilla puhujilla esiintyi modaaliäänen lisäksi narinaääntä. Vaikka äänenlaadun akustinen parametri NAQ ei tutkimusaineiston perusteella korreloinut vakuuttavan puhujan äänen kanssa, tukevat akustiset analyysitulokset äänenlaadun roolia itsenäisenä piirteenä puheessa. Havaintoanalyysistä on saatu tärkeää tietoa vahvistamaan äänenlaadun roolia, kun puhujasta havaitaan eri piirteitä. Selkeää korrelaatiosuhdetta äänenlaadun ja vakuuttavuuden välille ei voida johtaa tämän tutkimuksen tuloksista johtuen tutkimusaineiston pienuudesta. Tulokset antavat kuitenkin viitteitä erilaisten äänenlaatujen käytöstä esiintymistilanteissa suomalaisessa puhekulttuurissa, joissa vakuuttavuus on päämääränä.