Browsing by Subject "Delfoi-menetelmä"

The pharmacy operations are strictly regulated in Finland and the operation of a pharmacy business requires a licence. Number of community pharmacies has stayed quite steady for the past 10 years. At the end of the year 2019 there were 817 pharmacies or their subsidiaries in Finland. The number of pharmacies is expected to increase, since 29 new pharmacies has been established since 2016. The inspection of pharmacies is a part of the legal duties of the Finnish Medicines Agency. In Finland, pharmacies are inspected based on a risk assessment, as often as it is necessary to ensure appropriate operations of a pharmacy. During a pharmacy inspection, the focus is on operations that are critical to drug safety and medication safety. The aim of an inspection is to make sure that pharmacy operations comply with the regulations. There are only few studies made on remote inspection of the pharmacies. The Finnish Medicines Agency hasn’t made remote pharmacy inspections before. The aim of this study was to develop, validate and test a questionnaire, which could be used to inspect community pharmacies remotely and to develop and test a process for remote inspections. The study was done in two parts. In the first part, a draft of the questionnaire was developed by studying the regulations and laws regulating the operations of a pharmacy and by using a content analysis. The material for the content analysis was a pre-inspection questionnaire form, answers to the pre-inspection questionnaires and defect lists of the inspection reports of those pharmacies (n=37), which had answered to the pre-inspection questionnaire before pharmacy inspection in 2019. Content of the pre-inspection questionnaire and the answers of pre-inspection questionnaire were compared to the content of the defect lists of inspection reports. The aim of the comparison was to find out how the existing pre-inspection questionnaire could be utilized when developing the questionnaire for the remote pharmacy inspections. In addition, the listed defects of the inspection reports were categorized to explore what were the most common defects observed during pharmacy inspections. In the second part of the study, the content of the developed questionnaire was validated by using a three round modified Delphi survey. Seven experts with good knowledge of the pharmacy inspections were chosen to the Delphi panel. The aim of the Delphi rounds was to achieve full consensus among the experts about the content of the questionnaire. Alongside the Delphi rounds, a process to remote inspect a pharmacy was developed. The remote inspection questionnaire and the process were tested internally in the Finnish Medicines Agency at the end of the second stage of study. The draft of the questionnaire included 15 sections and 164 questions. Based on the comments received during the Delphi rounds, the content of the questionnaire was modified. On the third Delphi round a full consensus of the content of the questionnaire was achieved among the experts. The final questionnaire for the pharmacy remote inspection included 14 sections and 184 questions. The process of the remote pharmacy inspection follows the procedure of an on-site pharmacy inspection. In the internal test, the process of the remote inspection was found to be a good way to inspect pharmacies remotely. The remote inspection process is a new way to inspect pharmacies. With the remote inspection, it is possible to find out the most common defects on the pharmacy operations by using the questionnaire and contact calls. The remote inspection questionnaire and the process need to be further tested to ensure that the process is optimal from the perspective of the authority and the pharmacies.

Tutkielma käsittelee yritysviestinnän vaikuttavuuden mittaamista ja arviointia. Tutkielma pyrkii tarjoamaan tietoa käytössä olevista mittaamisen ja arvioinnin keinoista, niihin liittyvistä haasteista sekä asenteista, jotka vaikuttavat viestinnän vaikuttavuuden mittaamiseen ja arvioinnin prosessiin. Aihe on noussut erityisesti 2000-luvulla merkittäväksi viestinnän alan tutkimuksen aiheeksi, koska selkeästi vakiintuneita keinoja viestinnän vaikuttavuuden mittaamiseen ja arviointiin ei ole käytössä, vaikka toiminto muuten on saavuttanut yrityksissä vakiintuneen aseman. Samanaikaisesti yritysten johto esittää vaatimuksia viestinnän vaikuttavuuden osoittamiseksi, sillä yritystoiminnan luonteeseen kuuluu toiminnan kriittinen arviointi ja pyrkimys mahdollisimman kustannustehokkaaseen toimintaan. Tutkielman taustana on kirjallisuuskatsaus, joka kartoittaa viestinnän vaikuttavuuden mittaamisen ja arvioinnin kehitystä, yritysviestinnän vaikuttavuuden muodostumista sekä yleisimmin käytössä olevia keinoja yritysviestinnän mittaamiseen ja arviointiin. Erityisesti James Grunigin johtaman tutkimusryhmän muotoilema Excellence-teoria, Elisa Juholinin ja Tom Watsonin tekstit ovat keskeisessä roolissa tämän tutkimuksen kirjallisuuslähteinä. Tutkielman empiirinen osio lähestyy yritysviestinnän vaikuttavuuden mittaamista ja arviointia Delfoi-menetelmän keinoin. Delfoi-menetelmä on keino saada joukko tutkimusaiheen asiantuntijoita keskustelemaan keskenään tutkimuksen toteuttajan kautta. Tässä tutkielmassa on haastateltu verkkopohjaisen kyselylomakkeen välityksellä 15 suomalaista yritysviestinnän alan ammattilaista kahdella kierroksella. Tutkielman perusteella suomalaisten yritysviestinnän ammattilaisten keskuudessa on laajaa kiinnostusta viestinnän vaikuttavuuden mittaamiseen ja arviointiin, mutta prosessin suunnittelu ja toteuttaminen koetaan usein haastavaksi. Vaikuttavuuden arvioinnin perustana on oltava selkeästi määritellyt tavoitteet, mitä viestinnällä halutaan saavuttaa yrityksessä. Tutkielma osoitti, että tavoitteiden määrittelyssä koetaan usein olevan haasteita, minkä vuoksi myös viestinnän vaikuttavuuden mittaaminen ja arviointi on vaikeaa. Tavoitteiden saavuttamista ja yritysviestinnän vaikuttavuutta tulisi mitata monipuolisella kokoelmalla kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia mittaamisen ja arvioinnin keinoja, jotka on valittu yrityksen tarpeet huomioiden. Yritysviestinnän alan ammattilaisten keskuudessa on vahvaa kiinnostusta osoittaa viestinnän vaikuttavuus ja taloudellinen hyöty yrityksen liiketoiminnalle lukujen avulla, kun taas tieteellinen kirjallisuus on usein skeptinen kvalitatiivisten menetelmien sopivuudesta viestinnän lopullisen vaikuttavuuden osoittajaksi. Viestinnän vaikuttavuuden osoittaminen yritysmaailman kielellä nähdään keinoksi lisätä viestintätoiminnon arvostusta ja näkyvyyttä, mutta toiminnon luonne asettaa tälle haasteita: vaikuttavuus voi olla havaittavissa pitkällä aikavälillä, viestinnän vaikuttavuutta voi olla hankala erottaa muusta yrityksen toiminnasta ja viestinnän tehtäviin kuuluu liiketoiminnan ongelmien ja riskien ennaltaehkäisy voittojen tuottamisen sijaan. Yritysviestinnän vaikuttavuuden mittaamisen ja arvioinnin prosessia tulisi kehittää liittäen siihen toiminnon eri osa-alueet ja hyödyntäen alan ammattijärjestöjen, tieteellisen tutkimusten ja yritysmaailman tuottamaa tietoa. Tutkielman mukaan yritysviestinnän alan ammattilaiset kokevat, että viestinnän vaikuttavuuden onnistunut arviointi tarjoaisi selkeitä hyötyjä viestinnän toiminnolle ja koko yrityksen liiketoiminnalle. Yritysviestintä toimii parhaimmillaan yrityksen viestinnän tehtävien koordinoijana ja yritysjohdon strategisena kumppanina. Tämän ideaalin täyttämiseksi yritysviestinnällä pitää kuitenkin olla selkeät tavoitteet ja sen toimintaa tulee arvioida kokonaisuutena, johon kuuluu välittömien tulosten tarkastelun lisäksi analyysi toiminnon kokonaisvaltaisesta vaikuttavuudesta eri sidosryhmien näkökulmasta.