Browsing by Subject "Facebook"

Sosiaalisen median teknologinen kehittyminen on johtanut perhealbumien perinteen digitalisoitumiseen sekä mahdollistanut erilaisia vertaistuen ja poliittisen vanhemmuuden muotoja. Samanaikaisesti vanhempien uudet käytännöt sosiaalisessa mediassa ovat synnyttäneet jännitteitä suhteessa lasten digitaalisiin oikeuksiin. Pro gradussa tutkitaan digitaalisen vanhemmuuden rakentumista suomalaisen 2010–2020-luvun dataistuneen yhteiskunnan ja Facebookin vertaisryhmien konteksteissa. Tutkielmassa avataan digitaalisen vanhemmuuden ihannesubjektiviteettien rakentumista Foucault’n hallinnan analyysin keinoin. Tutkielmassa kysytään, minkälaisten minätekniikoiden kautta Facebook ja kansalaisjärjestöt rakentavat digitaalisen vanhemmuuden ihanteita ja miten nämä ihanteet eroavat toisistaan. Aineisto on kerätty näiden verkostotoimijoiden tuottamista odottavia ja 0-2-vuotiaiden lasten vanhempia puhuttelevista julkaisuista, joita on analysoitu foucault’laisen kriittisen diskurssianalyysin metodilla. Ihannesubjektiviteettien tutkimiseen sisältyy emansipatorinen tavoite: niiden avulla voidaan tehdä näkyväksi verkostotoimijoiden tapoja hallinnoida vanhemman henkilökohtaisiltakin tuntuvia käyttäytymisen strategioita, huolia ja erilaisia arjen jännitteitä. Tutkimuksessa tunnistettiin kolme digitaalisen vanhemmuuden problematisoitumisen osa-aluetta. Toimijaverkostot rakensivat ihannesubjektiviteetteja vanhemman läsnäolon, mediakasvattajuuden ja hyvinvoinnin ulottuvuuksissa. Diskurssien keskeiset erot tulivat esiin makrodiskursseissa: Facebook rakensi ihannesubjektiviteettia voimaantuvan ja kansalaisjärjestöt vastuullistuvan vanhemmuuden makrodiskursseissa. Tutkielmassa tunnistettiin yhteensä kuusi digitaalisen vanhemmuuden ihannesubjektiviteettiä. Facebookin voimaantumisdiskurssin alla tunnistettiin kolme ihannesubjektiviteettiä, jotka nimettiin vanhemmuuden kuluttajaksi, stressin hallinnoijaksi sekä medialukutaitoiseksi mediakasvatuskumppaniksi. Kansalaisjärjestöjen vastuullistamisdiskurssin alla tunnistettiin kolme ihannesubjektiviteettiä: tiedostava läsnäolija, tasapainoileva itsetutkiskelija ja sitouttava portinvartija. Subjektiviteettien alla tunnistettiin lukuisia ihannesubjektiviteetteja rakentavia minätekniikoita. Tutkielman johtopäätöksenä on, että diskurssit digitaalisesta vanhemmuudesta dataistuneessa yhteiskunnassa ovat kauttaaltaan jännitteisiä. Vanhempien ja lapsen edun näkökulmasta, vanhemman toimijuus on siten monin paikoin heikentynyt. Tutkielman ihannesubjektiviteetit ja minätekniikat voivat toimia vanhempien osallistamisen ja poliittisen päätöksenteon välineenä, jos halutaan purkaa jännitteisiä digitaalisen vanhemmuuden diskursseja ja arvioida sen edellytyksiä teknologia- ja perhepolitiikalle.

Durga puja holds profound religious and social significance as a major Hindu festival in Bangladesh. However, in 2021, this sacred festival was marred by a series of communal violence across the country originating from a Facebook live video. The video accused the Hindus of defaming Islam. During this distressing event, the dissemination of online conspiracy theories and hate speech against Hindus played a crucial role in spreading violence. This study seeks to delve into the complex dynamics of Facebook conspiracy theories and hate speech during the aforementioned attacks. It aims to understand the mechanisms through which Facebook conspiracy theories and hate speech contributed to the instigation and justification of violence against the Hindu community. Data for this study were collected from an anonymous Facebook group. Theoretical concepts such as communalism, epistemic crisis, online echo chambers, filter bubbles, and attention factory have been used to understand the Facebook group members’ engagement with conspiracy theories and hate speech. The qualitative analysis of data reveals three major discourses: discourses of communal hate, discourses of the source of violence, and discourses of rationalizing violence. The study further examines the contribution of Facebook’s algorithm to cultivating conspiracy theories and hate speech and propagating violence.

Målet med denna avhandling är att ta reda på varför sverigesvenskar söker sig till varandra via Facebook-gruppen Svenskar i Helsingfors och vad gruppen har för funktion för dess medlemmar både online och offline. Jag presenterar bakgrund som utgår ifrån tidigare forskning om sverigesvenska erfarenheter i Helsingfors samt om migrationsforskning med fokus på sverigesvenskar som flyttat till Helsingfors. Jag har intervjuat tre sverigesvenskar som deltar i Facebook-gruppen Svenskar i Helsingfors både online och offline genom att gå på så kallade Svenskträffar som anordnas genom Facebook-gruppen. Jag har talat med intervjupersonerna om deras relation till gruppen på Facebook och dess fysiska träffar. Jag kommer fram till att de intervjuade personerna alla känner ett behov av att umgås i ett sverigesvenskt sammanhang och att gruppen förbättrat deras sociala liv i Helsingfors. Totalt utfördes tre semistrukturerade kvalitativa intervjuer. Jag utgick från 18 frågor även om följdfrågor också ställdes för att få en helhetsbild av intervjupersonernas bakgrund och deras anledningar till att söka sig till Facebook-gruppen Svenskar i Helsingfors. Jag drar slutsatsen att trots sverigesvenskar kommer i kontakt med det svenska språket genom finlandssvenskar och deras medier ändå finns ett behov för intervjupersonerna att tala med sverigesvenskar. Jag påpekar samtidigt att det inte går att dra stora slutsatser utifrån endast tre intervjuer.

Social media and its online communities and various platforms are actively used by hobby craft makers. Previous research has shown, that social media offers its users a place to meet people with similar intrests, an opportunity to share and receive information, and to showcase and receive feedback on their own crafts. Social media is also a place to find new inspiration ja ideas for future craft projects and serves as a virtual diary. The aim of this study was to find out how sewing-focused Facebook groups are used as part of the different stages of the sewing craft process; creating ideas, planning, makeing and evaluation, what kind of information, help or feedback is received from Facebook groups, and how this information is used in the sewing hobby. I was also interested in what kind of things is find to be meaningful in Facebook sewing groups. My research questions are 1) How are sewing-themed Facebook groups used at different stages of the sewing process, and 2) What issues group members find to be important in Facebook sewing groups. The data was collect througe semi-structural online survey, that included a call for volunteers to write about their experiences of how they use facebook groups during their sewing craft process. A link to the survey was shared in five Finnish Facebook sewing groups. There were 73 respondents. The writings were analyzed qualitatively, by means of content analysis. According to the research results, the groups are utilized in different ways in different stages of the sewing process, but the aims behind these different ways are very similar between the different stages: The groups are utilized to support progress in craft process, increase knowledge and as a helpt to clarify vision. In addition, a deliberate retrieval of feedback is identifiable in the evaluation phase. In the sewing groups, it was find to be importat to find new ideas and inspiration, learn new skills and develop oneself, seek information, meet people with similar intrests, and share information and help others.

Tarkastelen pro gradu -tutkimuksessani miten eri ryhmät: tavalliset katsojat, sivulliset – kuten ohikulkijat – ja suuri yleisö suhtautuvat Helsingissä pelattavien jalkapallon miesten pääsarjatason paikallisotteluiden yhteydessä tapahtuviin häiriötilanteisiin. Näiden ryhmien lisäksi tapahtumin osallistuu myös ultria, eli intohimoisesti joukkueeseensa suhtautuvia katsojia sekä pieni määrä huligaaneja, jotka aiheuttavat varsinaiset häiriötilanteet. Eri ryhmien suhtautumisen lisäksi tarkastelen, miten kansainvälisen politiikan tutkimuksessa alkunsa saanut turvallistamisteoria toimii kansatieteellisessä eli etnologisessa tutkimuksessa, kun tutkimuskohteena on paikallinen tapahtuma. Lisäksi tarkoitukseni on saada selville, miten Facebook-yhteisöpalvelua voi käyttää aineistonkeruuvälineenä kansatieteellisessä tutkimuksessa. Tarkastelun kohteena olevia otteluja kutsutaan nimellä Stadin derby. Otteluissa pelaa kaksi perinteistä jalkapalloseuraa, Helsingin Jalkapalloklubi (HJK) ja HIFK. Jälkimmäisen noustua pääsarjatasolle saatiin Helsinkiin pitkään odotetut paikallisottelut, jotka aiheuttavat joukkueiden kannattajissa suuria tunteita. Otteluiden myötä tulivat myös häiriötilanteet – suuren maailman jalkapallokulttuuri saapui Helsinkiin hyvässä ja pahassa. Tutkimusmateriaalini tulee useasta lähteestä: salaisesta Facebook-ryhmästä, ryhmähaastattelusta ja järjestäjien haastatteluista. Lisäksi käytän taustamateriaalina artikkeleita Yleisradiolta ja Ilta-Sanomilta. Facebookissa käytän materiaalin hankintaan ensin julkista tutkimussivua ja sen jälkeen salaista tutkimusryhmää. Odotetusti – sosiaalisen median nykyilmapiirin vuoksi – en saanut ensimmäisessä vaiheessa vastauksia tutkimuskysymyksiini. Esitin ryhmässä seitsemän kysymystä, joista kolmen yhteyteen liitin joko artikkelin tai videon tapahtumista. Käytän tutkimuksessa kriittistä diskurssianalyysiä ja lähilukua eri aineistojen analysoimisessa. Näiden ohella käytän apunani tunteisiin liittyvää teoreettista keskustelua. Kaikki ryhmässä vastanneet tuomitsevat huliganismin Osassa tapahtumat aiheuttavat jopa raivoa, pelkoa ja vihaa. Moni ilmoitti, ettei halua lähteä tällaisissa tilanteissa stadionille katsomaan pelejä. Facebook-ryhmän aineiston avulla tuli selkeästi esiin, että lajia ja itse derbyjä tuntevat suhtautuivat häiriötilanteisiin tyynemmin. Osa heistä on ollut derbyissä, eivätkä he olleet kokeneet oloaan turvattomaksi. Tutkimusaineiston ja vastaajien kirjoittamien tunteiden ja näkemysten avulla pystyy myös jäljittämään derbyihin liittyviä turvallistamisen mekanismeja. Yllättävää on, että voimakkaimmin turvallistamista tuottavat media ja lajia tuntemattomat eli ulkopuoliset, eivätkä toimijat, joilla on asemansa vuoksi valta tehdä päätöksiä tilanteen rauhoittamiseksi. Tutkielman kieli on englanti. Sivumäärä 63 + liitteet 3

I denna avhandling diskuteras främst begreppet filterbubblor, bland annat hur de ser ut i dagsläget, olika faktorer som förklarar deras uppkomst, olika mekanismer som ingår i filterbubblor och hur begreppet kritiserats. Även begreppet algoritmer diskuteras eftersom filterbubblor delvis förklaras av algoritmer. I dagsläget är Facebook det mest använda sociala mediet med närmare 2,38 miljarder användare månatligen, därför har även filterbubblor och algoritmer på Facebook diskuterats. Avhandlingen är en litteraturöversikt som baserar sig på vetenskapliga artiklar som förklarar det huvudsakliga forskningsobjektet filterbubblor, hur begreppet definierats, hur de fungerar i samband med olika mekanismer, hur de ser ut i dagsläget samt hur begreppet kritiserats. Även tillhörande begrepp har definierats och diskuterats och skillnader på vissa begrepp har diskuterats, exempelvis skillnaden på en filterbubbla och ekokammare. I slutet av avhandlingen finns en sammanfattande tidslinje över hur filterbubblor utvecklats från 2011 till 2020, forskningen har även sammanfattats och diskuterats.

Muukalaisvihaa on tutkittu eteläisen Afrikan kontekstissa viime vuosina kiihtyvään tahtiin. Tutkimusta on vauhdittanut Etelä-Afrikassa tapahtuneet väkivaltaiset hyökkäykset Afrikkalaisia maahanmuuttajia kohtaan vuosina 2008 ja 2015, joissa kuoli kymmeniä ja tuhannet joutuivat maanpakoon. Namibia mielletään usein Etelä-Afrikan pikkuveljeksi, ja monet Etelä-Afrikasta löydettävät ilmiöt toistuvat Namibiassa. Akateeminen tutkimus on keskittynyt lähinnä Etelä-Afrikkaan ja Botswanaan, jonka vuoksi halusinkin keskittyä tutkimaan muukalaisvihaa Namibian kontekstissa. Koska aiheesta ei ole tehty paljon aiempaa tutkimusta, tutkielmani aineisto koostuu namibialaisten sosiaalisessa mediassa käydyistä keskusteluista. Analysoin ainoistoa diskurssianalyyttisin keinoin. Lopulliseen analyysiin valikoitui 779 kommenttia kahdeksasta artikkelista, jotka oli julkaistu namibialaisen uutissivuston Facebook-tilillä. Aloitin analysoinnin jakamalla kommentit kategorioihin niiden sisältämien diskurssien perusteella, jonka jälkeen tavoitteenani oli löytää mitä viitekehyksiä namibialaiset käyttävät perustellessaan omia mielipiteitään maahanmuuttajista, ja millä tavoin maahanmuuttajia puolustetaan. Toiseksi halusin saada selville, koetaanko tietyt kansallisuudet uhkaavammiksi muihin verrattuna. Tutkimuksessa käy ilmi, että namibialaiset kokevat maahanmuuttajat uhkana niin henkilökohtaisille kuin kansallisille resursseille. Maahanmuuttajia myös toiseutettiin, eikä heidän koettu olevan osa ’meitä’. Monet namibialaiset käyttivät maahanmuuttajia myös syntipukkeina ja syyttivät heitä niin hintojen noususta kuin korkeasta tyttömyysprosentista.Toisaalta muukalaisvihaisia kommentteja paheksuttiin syvästi ja maahanmuuttajia kohtaan koettiin solidaarisuutta – mutta vain jos maahanmuuttajat olivat muualta Afrikasta. Kiinalaisia maahanmuuttajia ei puolustettu kommenteissa lainkaan, ja heidät koettiin myös suurimpana uhkana namibian luonnovaroille ja koskemattomuudelle.

Tutkielmassa tutkitaan ulkosuomalaisten poliittista poikkikansallisuutta viidessä ulkosuomalaisille suunnatussa Facebook-ryhmässä. Ulkosuomalaiset ovat aliedustettu ryhmä suomalaisessa päätöksenteossa ja esimerkiksi heidän äänestysprosenttinsa on hyvin alhainen. Valtio-opillisessa tutkimuksessa ulkosuomalaisia käsitellään useimmiten vaalisubjektina ja osaltaan tutkielmassa pyritään tutkimaan heidän poliittista elämäänsä myös vaalien ulkopuolella. Tutkimuskysymyksiä on kaksi ja ne ovat seuraavat: 1) millaista on poliittinen poikkikansalaisuus viidessä ulkosuomalaisten Facebook-ryhmässä? 2) millaisia poliittisen osallistumisen mahdollistajia ja esteitä niissä esiintyy? Tutkielma lähtee liikkeelle eksploratiivisesta lähtökohdasta ja perustuu digitaalisen etnografian menetelmään. Kenttänä toimii viisi Facebook-ryhmää, jotka sijoittuvat Ruotsiin, Yhdysvaltoihin, Espanjaan, Saksaan ja Belgiaan. Tutkielman aineisto koostuu kolmesta osasta. Ensimmäisenä ryhmissä tehtiin havainnointia aikavälillä 01.01.-01.04.2022 ja havainnot kirjattiin ylös päiväkirjamaisina muistiinpanoina. Toinen osa havainnointiaineistosta koostuu asiasanahakuilla etsityistä päivityksistä, jotka ulottuvat vaalikevääseen 2019 asti. Kolmantena tutkielmaa varten on haastateltu kahdeksaa vapaaehtoista ryhmistä etsittyä informanttia. Analyysin tuloksena havaitaan, että ryhmien julkaisuvirrassa politiikka esiintyy suhteellisen vähän verrattuna muuhun sisältöön, mikä osaltaan saattaa johtua siitä, että osissa ryhmiä politiikasta keskusteleminen on rajoitettua tai kiellettyä. Ryhmien välillä on kuitenkin eroja eikä poliittista keskustelua rajoittavat säännöt välttämättä sitä kuitenkaan estä. Aineiston perusteella ulkosuomalaiset kohtaavat monia poliittiseen osallistumiseen liittyviä esteitä, jotka liittyvät esimerkiksi käytännön haasteisiin ja puutteelliseen informaatioon. Ryhmistä kuitenkin etsitään ahkerasti oikeaa tietoa näistä asioista ja ryhmäläiset useimmiten sitä myös toisilleen antavat. Kaksoiskansalaisuuden hakemiselle annetaan kaksi pääasiallista syytä, jotka ovat äänestysoikeuden laajentaminen ja arkielämän helpottaminen. Analyysin perusteella ryhmät vaikuttavat melko heikolta poliittisen aktivoinnin paikoilta, vaikka ne ovat muuten tärkeitä sosiaalisten verkostojen paikkoja ulkosuomalaisille. Aineiston perusteella ulkosuomalaiset vaikuttaisivat olevan enemmän kiinnittyneitä suomalaiseen poliittiseen elämään kuin nykyisten asuinmaidensa. Tämä saattaa johtua siitä, että ryhmäläiset ovat mahdollisesti henkilöitä, joiden side Suomeen on vahvempi. Tutkielman tulokset ovat linjassa sellaisten poikkikansalaisuuden teorioiden kanssa, missä se hahmotetaan päällekkäisinä jäsenyyksinä kahden eri maan poliittisiin yhteisöihin, eikä kansallisvaltion ideaa haastavana poliittisen muutoksen tekijänä.

Facebook är ett av de populäraste sociala medierna bland högskolestuderande. Den stora mängden användare har väckt alltfler frågor gällande Facebooks inverkan på den psykiska hälsan. Enligt forskning kan Facebook påverka självkänslan, känslan av gemenskap och upplevelsen av tillfredställelse med det egna livet. Forskningsresultaten antyder att Facebook kan stärka självkänslan och känslan av gemenskap men även orsaka stress, oro, depression och ångest. Syftet med den här avhandlingen är att med en litteraturöversikt beskriva de mekanismer som kan orsaka ångest på grund av Facebook-användning hos unga vuxna. Resultaten tyder på att mekanismer såsom social övervakning och social jämförelse, tillgänglighetsheuristik och attributionsfel, kommunikationsöverbelastning och självkänsla, Facebook-beroende samt användarnas ändamål med Facebook är faktorer som kan orsaka ångest bland unga vuxna som använder Facebook. Orsaken bakom varierande och flertydiga resultat förklaras med skillnader inom de mätmetoder som används för att beskriva de mekanismer som kan leda till ångest på grund av Facebook-användning. Andra orsaker är även användarnas individuella skillnader och olika faktorer som förmedlar och balanserar Facebooks inverkan på ångest.

Goals. The aim of the thesis is to find out how knitting as a hobby effects on social and psychological well-being, as well as causes, why people join Facebook knitting communities. Thesis examines craftsmanship as a hobby, community in crafts, as well as social media online communities. Previous studies have shown that with engaging in crafts has positive effects on well-being. Handicrafts making has been found to have a positive impact on mood, reducing stress as well as improving concentration. Social media has been found to offer its users a place for networking, showcase their crafts as well as the opportunity to share and gain information. Methods. The study was carried out using both qualitative and quantitative means of analysis. However, the study places an emphasis on qualitative analysis. The research target set is made up by knitting enthusiasts, who are members of the Facebook knitting themed group. The data was collected using an online survey and an online survey link with the cover text was divided into three Facebook knitting groups. The number of respondents to the survey was 889 copies. The data was analyzed using the means of content analysis as well as quantitative data using statistical methods of analysis. Results and conclusions. Based on the results of the studies can be noted that knitting has positive effects for the social and psychological well-being of the individual. The results of this thesis show, that knitting brings like-minded people together, helps to relax, as well as acting as a topic of discussion in difficult social situations. Reasons for being in social media knitting communities included ideas, tips and obtaining help and information.