Browsing by Subject "Kenia"

Tutkielmassa tarkastellaan Kenian kansallisissa Naiset, rauha ja turvallisuus toimintaohjelmissa tapahtuneita muutoksia. Tässä maisterintutkielmassa on tarkoituksena selvittää mitä muutoksia Kenian kansallisessa Naiset, rauha ja turvallisuus toimintaohjelmassa on tapahtunut vuodet 2016–2018 kattavasta ohjelmasta verrattuna vuodet 2020–2024 kattavaan ohjelmaan. Edellä mainitun tutkimuskysymyksen perusteella pyritään tarkastelemaan mitä muutoksia toimintaohjelmassa on tapahtunut, mitä uutta on lisätty ja mitä taas otettu pois. Tarkoituksena on myös pohtia miten muutoksia voisi selittää ja mitä seurauksia muutoksilla mahdollisesti voisi olla. Tutkielman aineisto koostui kahdesta Kenian Naiset, rauha ja turvallisuus toimintaohjelmasta, joista ensimmäinen kattoi vuodet 2016–2018 ja toinen vuodet 2020–2024. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tutkielman teoreettinen viitekehys nojaa feministiseen maailmanpolitiikan teoriaan ja postkolonialistiseen feministiseen maailmanpolitiikan tutkimukseen. Analyysi osoitti, että painotukset toimintaohjelmien välillä ovat muuttuneet ja jälkimmäistä toimintaohjelmaa on kehitetty vastaamaan maailman muuttuvia tarpeita ja lokalisoimaan Kenian kontekstiin esimerkiksi sidosryhmäkuulemisten myötä. Jälkimmäinen vuodet 2020– 2024 kattavaan toimintaohjelmaan on lisätty 1325-agendan toimeenpanoon vaikuttavien taustakysymysten, kuten rakeenteellisen epätasa-arvoisuuden, devoluution ja kulttuuristen ja uskonnollisten tekijöiden käsittelyä. Jälkimmäinen toimintaohjelma tarjoaa laajemman kuvauksen turvallisuusuhista sisältäen esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja epidemiat kun taas ensimmäinen suunnitelma painottaa lähestulkoon ainoastaan terrorismia. Jälkimmäinen toimintaohjelma myös tarjoaa konkreettisempia esimerkkejä Kenian hallituksen toimista esimerkiksi sukupuoleen kohdistuvan väkivallan osalta.

Tutkielma käsittelee naisleskien ja orpojen elämää luo- ja kisii-yhteisöissä Länsi-Kenian maaseudulla. Tarkoituksena on selvittää, kuinka yhteiskunnassa tapahtuvat taloudelliset ja sosiaaliset muutokset ovat vaikuttaneet orpojen ja leskien asemaan patriarkaalisissa yhteisöissä. Tutkielma pyrkii osoittamaan paikallistason muutosten kulttuurisidonnaisuuden erilaisia muutosteemoja tarkastelemalla. Erityisesti on tarkasteltu aids-epidemian ja maapulan vaikutuksia leskien ja orpojen lähisuhteisiin, maankäyttöoikeuksiin ja luojen leviraattisuhteeseen. Tutkielman aineisto koostuu kahden kuukauden kenttätyöjakson aikana tehdyistä haastatteluista ja osallistuvasta havainnoinnista. Kenttätyö on tehty Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen ja Kenian Evangelic Lutheran Churchin orpotyöprojektin yhteydessä syksyllä 2007. Aids-epidemian myötä huollettavien määrä maaseutuyhteisöissä on kasvanut. Samanaikaisesti on havaittu, että sukulaisten muodostama turvaverkko on heikentynyt. Turvaverkon heikentyminen liittyy resurssipulaan ja arvojen muutokseen. Lesket ja orvot ovat vaarassa jäädä ilman tarvitsemaansa tukea ja apua. Kisiiden ja luojen sukulaisuusjärjestelmässä naisilla ei ole siskon tai tyttären rooliin liittyviä oikeuksia. Tutkielmasta käy ilmi, että leskien ja orpojen häätäminen kotitiloilta on yleistä, vaikka perinteisesti heidän asemansa maankäyttäjänä on ollut turvattu. Luo-leski saatetaan häätää myös hänen kieltäytyessään leviraattisuhteesta. Häätöjen keskeinen motiivi on saada lesken käytössä ollut maapala miesvainajan sukulaisten haltuun. Häädetyt lesket rinnastuvat Thomas Håkanssonin tutkimiin avoliitosta häädettyihin kisii-naisiin, joita hän nimittää suvuttomiksi naisiksi. Pekka Seppälän tutkimusta luhyoiden sukupolvenvaihdoksista käytetään maankäyttöoikeuksiin liittyvän analyysin pohjana. Luojen leviraattisuhteessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia aids-epidemian aikana. Länsi-Kenian aids-tilanne on muuta maata huonompi. Alueen asukkailla on valistuskampanjoiden ansiosta hyvät tiedot sairaudesta, mutta he toimivat usein tämän tiedon vastaisesti. Tutkielman mukaan keskeisin syy näennäiselle välinpitämättömyydelle on leimautumisen pelko. Aidsiin liittyvä stigma on voimakasta ja sen vuoksi tauti pyritään salaamaan mahdollisimman pitkään. Sukulaismiehet kieltäytyvät usein leskenperijän roolista hiv-tartunnan pelossa. Tämä on luonut kysyntää ammattiperijöille, jotka suorittavat seksuaalisia rituaaleja leskille korvausta vastaan. Tutkielmassa esitellään rituaalisen seksin merkitystä luoille ja todetaan sen olevan tärkein syy leviraattikäytännön jatkumiselle. Luo-leskien perinteistä asemaa tarkastellaan Betty Potashin tutkimusten valossa.

Human trafficking is a fast growing crime and a fundamental offense against human rights. Human trafficking is linked, inter alia, to social, economic and cultural factors; and the impact on individuals, societies and nations is destructive. Trafficking has been studied increasingly in the recent years. Though only few primary research has been conducted of human trafficking in Kenya, where trafficking is a widely spread problem. Furthermore, vulnerability towards human trafficking and reintegration of its victims has been studied more extensively on international level, but the research done on Kenyan context is very limited and the main focus stays on economical factors. Only a few studies have focused on experiences of vulnerability and reintegration of trafficking victims. Therefore, the objective of this research is to provide more information and study the complexity of victims’ experiences by the following research question: What factors former victims of trafficking have experienced as causes to their vulnerability towards trafficking and what difficulties former victims of traf- ficking have faced during their reintegration process after trafficking in Kenya? The aim of this research is to provide information that can be utilized in the development of contra human trafficking programmes in Kenya. This study is a qualitative research. The research material, 12 semi-structured interviews with former victims of human trafficking, was collected during a six-month period in 2015- 2016 in Kenya. The method used for analysing the data was qualitative content analysis. In- tersectionality was also used as an analytical tool. The experiences of vulnerability towards trafficking were mainly in relation to social problems within families, financial difficulties and obligations towards family members. The experiences of reintegration were also hampered by financial difficulties, obligations towards family members and social problems; stigmatization, blame and discrimination. This study suggests dynamics within families and communities, when allied with other factors, may become significant intersectional factors, for individuals, of vulnerability and reintegration. The findings were consistent with previous research, even though the findings cannot be generalized to larger populations. However, this research provides important pieces of information that can be utilized in relating research and in the development of contra trafficking programmes in Kenya.

Tässä tutkielmassa arvioin Pohjoismaisen puolustusyhteistyön eli NORDEFCO:n Nordic Advisory and Coordination Staff (NACS) -tukiprojektin paikallisen omistajuuden toteutumista. Tarkastelen myös paikallisen omistajuuden vaikutusta tukiprojektin vaikuttavuuteen. Tukiprojekti toteutettiin yhteistyössä Itä-Afrikan alueellisen valmiusjoukon Eastern Africa Standby Forcen (EASF) kanssa vuosina 2009–2019. Tutkielma on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jonka analyysimetodi perustuu sisällönanalyysin sovellettuun käytäntöön. Aineistonkeruumenetelmänä käytän puolestaan teemahaastattelua. Aineisto käsittää kymmenen EASF:n työntekijöiden kanssa tehtyä haastattelua, jotka toteutettiin Keniassa Suomen puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen FINCENT:in loppuraportointimatkan yhteydessä. Tutkielman teoreettisena lähtökohtana toimivat paikallinen omistajuus ja erityisesti sen hybridimalli. Työn teoriaosio kattaa erilaiset paikallisen omistajuuden tarkasteluun tarvittavat näkökulmat. Tämän tutkielman johtopäätös on, että paikallinen omistajuus toteutui NACS-tukiprojektissa kohtalaisesti. Myös tukiprojektin vaikuttavuus oli hankalasti hahmotettavista tavoitteista huolimatta kohtalaisen hyvää. Hybridimallin mukainen ulko- ja sisäpuolisten toimijoiden yhteistyöhön perustuva paikallinen omistajuus oli onnistunutta ennen kaikkea pääosin hyvin sujuneen toimijoiden välisen yhteistyön, paikallislähtöisten päätöksentekoprosessien sekä kasvaneen paikallisen kriisinhallintatiedon ja -osaamisen ansiosta. Paikallisen omistajuuden toteutumista sen sijaan vaikeuttivat muun muassa tukiprojektin viitekehyksessä käytetyn paikallisen omistajuuden määritelmän puuttuminen, toimijoiden väliset erimielisyydet tiettyjen aktiviteettien toteuttamisen tärkeydestä sekä EASF:n jäsenmaiden omat haasteet. Lisäksi paikallisten riippuvuus ulkopuolisten toimijoiden taloudellisista resursseista ja tästä aiheutunut vallankäytöllinen epätasapaino haittasivat paikallisen omistajuuden toteutumista. Jatkossa EASF:lle annettavan ulkopuolisen tuen tulisi keskittyä ennen kaikkea sekä kapasiteetinrakennuksen seuraavalle tasolle viemiseen että laajemmin paikallisen omistajuuden vahvistamiseen.

Tämän tutkielman tehtävänä on selvittää, miten kenialaisesta feministiteologiasta on tullut sellaista kuin se tutkimusajankohtani lopussa, vuonna 2008, on. Vastaan tutkielmassani seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Mikä on ollut lähtökohtana kenialaisen feministiteologian muotoutumiselle? 2. Millainen on ollut afrikkalaisen feministiteologian järjestäytymisprosessi ja miten se on näkynyt kenialaisten feministiteologian työssä? 3. Minkälaisia haasteita kenialaiset feministiteologit ovat nähneet naisten aseman luoneen näiden arkeen tutkimusajankohtana? Tutkimukseni taustaluvussa käsittelen kahta erilaista historiallista prosessia, joilla on ollut olennainen merkitys siinä, miksi, missä ja mitä feministiteologit ovat kirjoittaneet tutkimusajankohtana. Taustaluvun ensimmäisessä osassa hahmotetaan kenialaisen feministiteologian teologinen syntykontekstia erilaisia globaalin etelän teologioita esittelemällä. Toinen prosessi kuvaa Kenian historiaa ja sitoo kenialaisen feministiteologian maantieteelliseen kontekstiin. Analyysini koostuu kolmesta osasta, joista kukin vastaa yhteen tutkimuskysymykseen. Ensimmäisessä osassa ollaan feministiteologian alkulähteillä ja hahmotetaan sitä, mitkä ovat olleet kenialaisten feministiteologien näkemyksiä naisten asemasta ennen varsinaisen teologian muotoutumista. Analyysin ensimmäisen osan tärkein sisältö on erilaisten traditioiden, perheen ja yhteisön sekä kristinuskon yhteisvaikutuksen kuvaaminen naisen aseman muodostumisen kannalta. Analyysin toisessa osassa tarkastellaan sitä, millaisessa teologisessa viitekehyksessä kenialainen feministiteologia kehittyi naisen aseman juuria etsineestä naisten joukosta kantaaottavaksi, uuteen perinteeseen liittyneeksi teologiaksi. Analyysin kolmas kuvaa sitä, miten kenialainen feministiteologia on toiminut käytännössä tutkimusajankohtana – millaisiin asioihin on otettu kantaa ja miten erilaiset haasteet ovat feministiteologien mukaan näkyneet naisten elämässä Keniassa. Kenialaisen feministiteologian erityispiirteenä on tutkimusajankohtana ollut kriittisyys sekä muutoshakuisuus. Feministiteologit ovat kirjoituksissaan ottaneet kantaa naisten asemaan liittyviin epäkohtiin ja tulkinneet niitä käytännön esimerkkien kautta. Tärkeän painoarvon tutkimuksessa ovat saaneet perheen ja yhteisön vaikutus naisten asemaan Keniassa sekä erilaiset naiseuteen ja seksuaalisuuteen liittyvät teemat. Kenialainen feministiteologia on pyrkinyt tuomaan teologiseen keskusteluun näkökulman, jossa perinteisen ja modernin välinen vuoropuhelu on nostettu tärkeään asemaan vanhojen rakenteiden murtamisessa sekä vastaavasti uudenlaisten rakenteiden luomisessa. Feministiteologien agenda on alusta lähtien ollut selvä: antaa ääni niille, joilta se on otettu pois ja vapauttaa naissukupuoli, erityisesti Afrikassa, kaikenlaisesta sorrosta.

In the light of increasing socio-ecological crises, there has been a surge in the promotion of, and investments in, renewable energy in the Global South. Previous theories and research, largely framed around conservative and liberal paradigms, have hailed these developments as a breakthrough. Yet, just sustainability theorists have pointed to logically plausible problems in these alternatives, suggesting that they do not go far enough and could, indeed, worsen the present crises. From these critiques, the conservative and liberal advocacy of a shift towards a low-carbon society does not, and cannot, automatically guarantee just sustainabilities. Although controversial, neither conservative, liberal, nor just sustainability theorists have empirically ascertained these claims about the nature of sustainable development. Africa’s largest wind power plant, the Lake Turkana Wind Power (LTWP) project in Kenya, provides a useful case study for this purpose. In addressing this lacuna, this thesis attempts to answer two fundamental questions related to the project. First, which are the dominant discourses on the LTWP project in Kenya? and second, what are the prospects of these discourses to drive just sustainability in Kenya? To address these questions, a range of rich data was collected, consisting of eight semi-structured interviews with key informants in Kenya and Finland, written documents including 12 news and feature articles, two policy documents and one company impact assessment. The data was systematised using critical discourse analysis (CDA) set within a political-economic framework of just sustainabilities in which wind power is dialectically linked to the dominant fossil fuel system built on global inequalities. Based on this methodology, this thesis argues that not only is the LTWP project not regarded as an environmental sustainability initiative, it is mostly understood as satisfying economic needs. More fundamentally, as the LTWP is realised within the dominant capitalist frame, guided by a reliance on market forces, new technologies and a search for new frontiers of capital accumulation, processes that are erected on, and typically drive, local and global inequalities, it does not address wider concerns of inclusion, raised by representatives for local communities in Northern Kenyan in the semi-structured interviews. Analytically, this evidence shows that mainstream conservative and liberal theories of development and energy are insufficient for analysing the transition from fossil to alternative fuels, let alone provide a canvass for a total liberation of the Global South. Clearly, the political economy of LTWP also calls into question the objectives of donor nations involved in the project as financiers. This evidence provides further basis to put the case for understanding alternative energy projects, particularly the LTWP under study, within a much broader framework of alternative, radical theories of just sustainabilities centred on concepts such as just land.

While waste is becoming an increasingly contested issue on a global level due to sustainability concerns, informal waste management, or waste picking, has been a major livelihood around the world for decades. In urban areas of the Global South, the informal sector accounts for 50 to 100 percent of all waste collection. In Kenya, virtually all recycling is done by the informal sector. Despite the significance of the work the informal sector is doing, they are usually stigmatized by the public and disregarded by policymakers. Due to this contradiction, this thesis concentrates on analyzing the construction of the problem of informality in Kenyan waste management policies. The thesis utilizes the ‘What’s the Problem Represented to Be?’ -approach by Carol Bacchi in its analysis. The WPR-approach is a poststructuralist approach to critical policy analysis. Within the context of the approach, the word ‘problem’ does not carry the negative connotations it usually does, as it is merely used to refer to what is intended to be changed through policymaking. The approach consists of six questions that are applied to uncover how we are governed through the way issues are problematized through policy discourse. The WPR-approach views power as productive, and concentrates on how practices and relations produce subjects, objects and places. These practices become explicit through policy analysis. Additional data was retrieved from Kenyan media outlets, as media is another position of power in the context of the WPR-approach. Another additional data source was an individual interview done with a key informant. The theoretical framework of this thesis is based on critical geography, and particularly on the concept of primitive accumulation, originally coined by Karl Marx, and its latter conceptualizations. Through this critical framework, the thesis interrogates how primitive accumulation is sometimes reproduced by the state, through governing (e.g. policymaking), and how the global ideal of development may sometimes be utilized to accommodate market interests. Within this framework, waste is conceptualized as a form of urban commons under contestation. The results of this research indicate that privatization is seen as a solution to inefficiency and sustainability issues in waste management, while informal waste management is not a priority within the political agenda, though the policies include some notions of integrating waste pickers into formal waste management services. The position of waste pickers in the policies is constructed through the problem representations of poor livelihoods, adverse health effects and inefficiency, despite the fact that most recycling in the country is done by the informal sector. Simultaneously, the policies present waste as an underutilized resource in the generation of employment and wealth, especially through incentivizing private sector involvement. The research found some contestations of the position of waste pickers as marginalization in the media in narratives that emphasized the livelihood as a viable option, but the sector is rarely covered by the media. Within the critical framework of this thesis, these results are discussed as a form of primitive accumulation, or accumulation by dispossession, reproduced by the state through policymaking. The underpinnings of this discussion also include the notion of how the global ideal of development is sometimes utilized, in spite of local conditions, to reproduce primitive accumulation, e.g. through appropriating waste as a form of urban commons and creating extremely low-cost idle labor power, while noncapitalist systems and skills are disregarded. Jätehuollosta ja uusiomateriaalista on tulossa enenevässä määrin kiistanalainen aihe globaalilla tasolla kestävyyshaasteiden takia. Samanaikaisesti epävirallinen kierrätys on ollut pitkään merkittävä elinkeino ympäri maailmaa. Globaalin etelän kaupunkialueilla 50-100 prosenttia jätehuollosta toteutetaan epävirallisen sektorin toimesta. Keniassa käytännössä kaikki kierrätys tapahtuu epävirallisen sektorin toimesta. Työn merkittävyydestä huolimatta epäviralliseen jätteiden keräämisen elinkeinoon liitetään usein vahva stigma sekä yhteiskunnan että päättäjien toimesta. Tämän ristiriidan vuoksi tutkielmassa tarkastellaan epävirallisen kierrätyksen elinkeinon ongelmallisuuden diskurssia Kenian jätehuoltopolitiikassa kriittisen analyysin avulla. Tutkielman metodologinen viitekehys perustuu Carol Bacchin kehittämään poststrukturalistiseen diskurssianalyyttiseen lähestymistapaan. Lähestymistapa koostuu kuudesta kysymyksestä, joiden avulla tarkastellaan sitä, miten politiikan kautta rakennetaan ’ongelmia’ ja näiden ongelmien rakentumiseen käytettyjä diskursseja. Lähestymistavan yhteydessä sanaan ’ongelma’ ei liitetä sen tavanomaista kielteistä merkitystä, vaan sillä viitataan asioihin, joita politiikan kautta yritetään muuttaa. Bacchin lähestymistapa näkee vallan toimintana, jonka tarkoituksena on politiikan kautta rakentaa hallitsevaa tietoa, merkityksiä ja subjekteja. Lähestymistavan tarkoituksena on kyseenalaistaa ja purkaa näitä rakennelmia. Politiikkadokumenttien lisäksi tutkielmassa käytettiin lähteinä kenialaisia medialähteitä sekä yhtä avaininformanttihaastattelua. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu kriittiseen maantieteeseen. Viitekehyksen kautta elinkeinon rakentumista politiikkadokumenteissa tarkastellaan erityisesti Karl Marxin alun perin kehittämään primitiivisen akkumulaation käsitteeseen liittyvien nykyteorioiden kautta. Viitekehyksen kautta tarkastellaan myös käsityksiä siitä, miten valtio ja valta tuottavat primitiivistä akkumulaatiota esimerkiksi politiikan kautta. Lisäksi tarkastellaan sitä, miten käsitystä globaalin kehityksen ihanteesta käytetään joskus markkinoiden hyödyksi. Tutkielman tulosten perusteella on selvää, että politiikan pyrkimyksenä on modernisoida Kenian jätehuolto erityisesti yksityistämisen kautta. Tällä hetkellä lähes kaikki kierrätys Keniassa tapahtuu epävirallisen tahon toimesta, mutta tahon huomioiminen politiikassa on vähäistä, vaikkakin politiikkadokumenteissa on myös viitteitä aikomuksista integroida epävirallinen sektori osaksi virallista jätehuoltojärjestelmää. Vaikka kierrätys Keniassa perustuu epävirallisen sektorin toiminnalle, elinkeino näyttäytyy politiikassa marginalisoitujen ihmisten pienimuotoisena toimintana. Ongelman rakentumista perustellaan politiikassa kehnon elinkeinon, haitallisten terveysvaikutusten ja tehottomuuden diskurssien kautta. Samanaikaisesti jätehuolto ja kierrätys näyttäytyvät politiikkadokumenteissa mahdollisuutena vaurastumiseen ja työllisyyden parantamiseen, ennen kaikkea yksityisen sektorin sitouttamisen kautta. Kenialaisessa mediassa epävirallisen kierrätyksen elinkeinosta puhutaan hyvin vähän, vaikkakin mediassa korostui myös elinkeinon mahdollisuudet toimeentulon kannalta. Tuloksia pohditaan tutkielman kriittisen viitekehyksen kautta primitiivisen akkumulaation muotona, jota valtio tuottaa politiikanteon kautta. Pohdintaa tukee myös käsitys kehityksen globaalista ihanteesta, jota voidaan hyödyntää primitiivisen akkumulaation edistämisessä esimerkiksi yhteiskäytössä olevien resurssien taltiointiin. Samalla prosessi sivuuttaa ei-kapitalistisia taitoja ja järjestelmiä, ja luo reservissä olevaa halpaa työvoimaa.

The explosion of the international networking and the rapid development of mobile networks challenges the learning process to take place in the Internet. E-learning is a central aspect in the international educational cooperation. Due to the exponential growth of higher education in the developing countries, the quality of education is more important than ever. There is an immediate need for the reliable research evidence for well-designed online education in the developing and politically unstable countries, where the development aid is targeted. The combination of the exponentially increased demand for the higher education and rapid development of mobile technology requires all parties of the co-operation to map out the success factors of online education as well as investments based on research data and training to work in the online environment. In this thesis, the challenges and possibilities of online education in Kenya were mapped out and the results of analysis led to identifying the success factors. The research method was an integrative literature review. The information retrieval covered multiple databases and was carried out extensively with explicitly executed literature searches. The searches from relevant databases were conducted and finally 17 articles were included in the review. The chosen articles for the review were identified on the screening process according to inclusion criteria and analyzed with a theory driven content analysis. The analysis was based on literature related to the current state of the e-learning infrastructure and e-readiness of universities in Kenya. Analysis resulted in five dimensions which contributed the research problem. The analysis highlighted how the technological, operational, pedagogical, social and impact factors were affecting the success. The review exposed the central challenges that should be taken into special consideration, when planning the pedagogical and technical implementation as well as resourcing of the online education projects in eastern Africa. The results can be utilized in the education field in development projects and in planning of international joint degrees. The majority of challenges in the blended learning education are related to scarce resources, the weakness of infrastructure and rapidly growing number of students. In a country like Kenya, it is rough for a university to cope with these challenges alone.