Browsing by Subject "Minäkäsitys"

Goals. The most integral component of the theoretical background for this study is the concept of self-efficacy, which was first introduced by Albert Bandura in Social learning theory (1977). Self-efficacy is understood in this study in a holistic way to consist of the context-specific competence-beliefs one has concerning his or her capabilities. Self-efficacy beliefs have been found to have a wide spread influence on motivation, achievement, goal setting, persistence in achievements and choice of tasks. In addition to the concept of self-efficacy, this thesis will review the concept of self-concept and competence-beliefs on a more general level as well. The main aim of this study was to find out what the general level of academic self-efficacy of sixth graders in Helsinki is. Another question of interest was whether subject-specific self-efficacy in any certain subject correlates more strongly with a broader sense of school-related self-efficacy than self-efficacy in other subjects. The goal was also to examine how student`s self-efficacy beliefs vary between genders and between different classes. This study aims to produce information concerning the current level of students’ self-efficacy. Methods. The data were collected in March and April of 2015 and in April and May of 2016 from 11 different sixth grades (N 204) in Helsinki. The method for collecting the data was an electronic survey that was filled out by the students while the researcher was present. Aver-ages from the data were examined to find out the general level of self-efficacy, a Mann and Whitney’s U-test was conducted for finding out the differences between genders, a Kruskal-Wallis test was conducted in order to find out whether there was variety between the different classes, and correlations were looked for between the subject-specific and a more general sense of school-related self-efficacy. Results and conclusions. The results of the study were quite positive and showed that the level of sixth grader’s school-related and subject-specific self-efficacy is fairly high. Self-efficacy in math, Finnish and biology and geography correlated with the general school-related self-efficacy slightly more strongly than self-efficacy in the other subjects. The differences in self-efficacy between classes and genders were fairly small and statistically significant in only a few subjects.

Sosiaalinen ahdistuneisuus ja mielenterveyden häiriöksi luokiteltava sosiaalisten tilanteiden pelko rajoittaa tuskaisuudessaan yksilön jokapäiväistä elämää. Sosiaaliset pelot saattavat olla myös työttömyyden ja muiden mielenterveyden häiriöiden kuten masennuksen taustalla. Sosiaalisten tilanteiden pelon yhtenä keskeisenä oireena on yksilön pelko joutua negatiivisen arvioinnin kohteeksi sosiaalisissa tilanteissa. Useimmiten sosiaalisia pelkoja selitetään tiedonkäsittelyn vääristymillä. Miksi yksilö ennakoi joutuvansa negatiivisen arvioinnin kohteeksi sosiaalisissa tilanteissa ja mikä johtaa vääristyneen tiedonkäsittelyn kehittymiseen? On esitetty, että sosiaalisten pelkojen taustalla on aina yksilön negatiivisesti vääristynyt käsitys itsestä ja tämän ei-toivotunlaisen itsen paljastumista yksilö pelkää vuorovaikutustilanteissa. Tässä tutkimuksessa tarkastelen laadullisesti, millaisia pelkokokemuksia sosiaalisen ahdistuneisuuden taustalta hahmottuu. Lisäksi tarkastelen, millaista käsitystä itsestä, muista ihmisistä ja sosiaalisista tilanteista havaitut pelkokokemukset heijastavat. Tutkimuksen teoreettis-metodologisena perustana on tulkinnallinen fenomenologinen analyysi (Interpretative Phenomenological Analysis, IPA) ja sen aineistona viiden nuoren aikuisen puolistrukturoidut teemahaastattelut. Haastattelut toteutettiin syksyn 2013 aikana. IPA-menetelmä perustuu kolmeen tieteenfilosofiaan: fenomenologiaan, hermeneutiikkaan ja idiografiaan. Sen avulla on mahdollista tarkastella niitä yksilöllisiä, henkilökohtaisia pelkokokemuksia, joita sosiaalisen ahdistuneisuuden taustalta hahmottuu sekä sitä, millaista käsitystä itsestä pelkokokemukset heijastavat. Koska yksilön kokemuksen ajatellaan rakentuvan suhteessa ympäröivään sosiaaliseen ja kulttuuriseen ympäristöön, tutkimalla haastateltujen käsityksiä itsestä, saadaan myös käsitys siitä, millaisena haastatellut kokevat muut ihmiset ja sosiaaliset tilanteet. Tutkimuksessa haastatellut kuvasivat vuorovaikutustilanteet sellaisina kriittisinä tapahtumina, joissa epäonnistuminen saattoi vaikuttaa kokonaisvaltaisesti heidän elämänsä kulkuun ja muut ihmiset sellaisina merkityksellisinä arvioitsijoina, joilta saamansa palautteen kautta he ohjasivat omaa toimintaansa. Tällaisen kokemusmaailman kautta he kuvasivat kolmentyyppisiä pelkoja. Ensinnäkin haastatellut pelkäsivät olevansa jollakin tavoin huonompia kuin muut ihmiset ja tämä saattaisi paljastua muille ihmisille vuorovaikutustilanteissa. Toinen ja kolmas pelko liittyivät kiinteästi toisiinsa: Haastatellut kuvasivat jonkin sellaisen traumaattisen tapahtuman, jonka toistumista he pelkäsivät. Useimmiten tämä traumaattinen tapahtuma sijoittui haastateltujen kouluaikaan ja siihen liittyi torjutuksi tuleminen tai ryhmän ulkopuolelle jättäminen. Kolmanneksi haastatellut liittivätkin samantyyppisiä vaaroja kaikkiin sosiaalisiin tilanteisiin. He kokivat vuorovaikutustilanteet riskialttiina tapahtumina, joilla saattoi olla vakavia ja kauaskantoisia seurauksia. Sosiaalinen ahdistuneisuus näyttäytyi sellaisena kokonaisvaltaisena kokemuksena, jossa itsen paljastumisen uhka, uhkaaviksi tulkitut kehon tuntemukset ja uhkaavaksi koettu sosiaalinen ympäristö ylläpitivät ahdistuneisuuden tunteita. Tutkielman tärkeimmät lähteet olivat: McManus, F., Peerbhoy, D., Larkin, M., & Clark, D. M. (2010). Learning to change a way of being: An interpretative phenomenological perspective on cognitive therapy for social phobia. Moscovitch, D. A. (2009). What Is the Core Fear in Social Phobia? A New Model to Facilitate Individualized Case Conceptualization and Treatment. Stopa, L. (2009). Why is the self important in understanding and treating social phobia? Smith, J.A., Flowers, P., & Larkin, M. (2009). Interpretative phenomenological analysis: theory, method and research.