Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Ruutuaika"

Sort by: Order: Results:

  • Jantunen, Maria (2022)
    Objectives. Parents of preschool children need to consider several questions concerning the children’s use of digital media. Should they limit the screen time strictly or act more freely according to the situation? The existing research on the topic is varied and mostly concerns school aged children and adolescents. The aim of the study was to find out whether parents of preschoolers consider themselves get enough support and information to help in decision making concerning digital media use. Research questions were: What kind of experiences do parents of preschoolers have of their children’s digital media use? What kind of support do parents wish to have and what kinds of wishes do they have? Methodology. The research material was attained through interviewing five parents of preschool children concerning their experiences of children’s digital media use. The material was analyzed through content analysis. Results and conclusions. The parents identified several positive and negative effects that digital media use has on children. They had diverse, well-functioning procedures when it comes to screen time, restrictions and rules. Both the parents applying strict restrictions and the ones who restrict only a little did implement principles of dialogical parenthood. Parents expressed a need to get much more material and support for preschoolers’ media education than they do at present. They wished to get more support both from child welfare clinics and from daycare. Parents of preschoolers could be supported in media education through available material and support at child welfare clinics and at daycare. The effects of this kind of support on the everyday life of families and parents’ experiences of media education could be further researched for example through intervention or case study.
  • Jantunen, Maria (2022)
    Objectives. Parents of preschool children need to consider several questions concerning the children’s use of digital media. Should they limit the screen time strictly or act more freely according to the situation? The existing research on the topic is varied and mostly concerns school aged children and adolescents. The aim of the study was to find out whether parents of preschoolers consider themselves get enough support and information to help in decision making concerning digital media use. Research questions were: What kind of experiences do parents of preschoolers have of their children’s digital media use? What kind of support do parents wish to have and what kinds of wishes do they have? Methodology. The research material was attained through interviewing five parents of preschool children concerning their experiences of children’s digital media use. The material was analyzed through content analysis. Results and conclusions. The parents identified several positive and negative effects that digital media use has on children. They had diverse, well-functioning procedures when it comes to screen time, restrictions and rules. Both the parents applying strict restrictions and the ones who restrict only a little did implement principles of dialogical parenthood. Parents expressed a need to get much more material and support for preschoolers’ media education than they do at present. They wished to get more support both from child welfare clinics and from daycare. Parents of preschoolers could be supported in media education through available material and support at child welfare clinics and at daycare. The effects of this kind of support on the everyday life of families and parents’ experiences of media education could be further researched for example through intervention or case study.
  • Timonen, Viivi (2020)
    Valtaosa suomalaisista käyttää älylaitteita joka päivä ja kerryttää ruutuaikaa useita tunteja päivässä. Ilmiönä tämä on uusi ja koskettaa koko maailmaa. Varsinkin nykyajan lapset ja nuoret ovat eläneet pelkästään ruutuajan ja älylaitteiden valloittamassa maailmassa. Siksi onkin tärkeää tutkia millaisia vaikutuksia ruutuajalla ja sen sisällöllä voi olla terveyteen. Ilmiö on koko ajan kehittyvä, joka myös lisää tarvetta tutkimukselle. Tämän työn tarkoituksena on käsitellä ruutuajan mahdollisia vaikutuksia lasten ja nuorten terveyteen. Lisäksi tarkoituksena on tarkastella ruutuajan sisältöä osana terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena helmi-toukokuussa 2020. Kirjalli-suuskatsauksen materiaali on kerätty Helsingin yliopiston kirjastosta, Helsingin kaupungin kirjastosta sekä verkkomateriaalina Finna-, Google- ja Google Scholar -hakukoneista. Kirjalli-suuskatsauksessa käytetty materiaali valikoitui hakusanojen ehdottaman materiaalin perus-teella. Hakusanoina työssä käytettiin ruutuaika, terveys, älylaitesovellukset sekä lapset, nuo-ret ja media. Ehdotetuista materiaaleista rajattiin tieto koskemaan kouluikäisiä lapsia, ruutu-aikaa, älylaitteita ja terveyttä. Tämän vuoksi osa kirjastojen materiaalista jouduttiin sulke-maan pois lopullisesta aineistosta. Tilalle ei saatu materiaalia kirjastojen sulkemisen vuoksi, joten materiaali jouduttiin etsimään pääosin verkosta. Kirjallisuuskatsaukseen pohjautuvana tuloksena todettiin, sekä ruutuajan, että lasten ja nuor-ten ruutuajan määrittelevän sisällön vaikuttavan jokaisella terveyden osa-alueella. Vaikutuk-sista löytyi sekä terveyttä tukevia, että terveydelle haitallisia tekijöitä. Ruutuajan passiivisuu-desta löydettiin yhteys fyysisiin ongelmiin, kuten liikkumattomuudesta johtuvaan ylipainoon ja lihaskipuihin. Älylaitesovelluksista huomattiin sisällön vaikuttavan etenkin sosiaaliseen ter-veyteen. Sisällöillä oli myös vaikutusta siihen, kulutettiinko ruutuaikaa passiivisesti vai aktiivi-sesti. Tuloksista ilmeni ruutuajan haittavaikutuksien syntyvän, silloin kun se vie liikaa aikaa päivästä. Haittavaikutuksia esiintyi etenkin silloin, kun ruutuajan vuoksi muut terveyssuosi-tukset eivät toteutuneet.