Browsing by Subject "Yhteiskuntavastuu"

Yritysten yhteiskuntavastuu herättää paljon niin akateemista kuin yhteiskunnallistakin keskustelua. Vaikka keskustelu ja tutkimus on jatkunut viimeiset 50 vuotta vieläkään ei ole saavutettu yhteisymmärrystä siitä, mitä yrityksen yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan. Suomalaisessa liike-elämässä aihetta pidetään tärkeänä yritysten jatkuvuuden turvaamisessa, mutta käsitykset siitä, miten sitä pitäisi toteuttaa ovat niin epämääräisinä, että sen huomioimiseen ollaan vasta heräämässä. Vaikka yhteiskuntavastuu usein määritellään ”hyvän” tekemiseksi muun yhteiskunnan hyväksi, keskustelu siitä leimahtaa käyntiin usein, kun yritykset ovat toimillaan aiheuttaneet haittaa sidosryhmilleen. Yritysten toiminnan seurauksien lisäksi pitäisi myös huomioida, pidetäänkö yhteiskuntavastuuta rehellisenä ja pyyteettömänä. Sidosryhmien käsitykset yhteiskuntavastuun aitoudesta ovat loppujen lopuksi kiinni niiden havainnoista ja tulkinnoista, eikä objektiivisesti mitattavista mittareista. Työntekijöiden ja yrityksen organisaatiokulttuurin huomioiminen on yhteiskuntavastuun kannalta avainasemassa, joka usein jätetään niin yritysstrategioissa kuin tutkimuksessakin huomiotta. Yrityksen yhteiskuntavastuun kirjallisuudessa työntekijät ovat olleet vähäisen tutkimuksen kohteena. Tutkielman tavoitteena on tuoda selkeyttä yrityksen yhteiskuntavastuuseen ilmiönä ja tuottaa sovellusehdotuksia organisaatioiden johtamiseen, joiden avulla työntekijät osataan ottaa huomioon yrityksen yhteiskuntavastuustrategian suunnittelussa ja toteutuksessa. Tutkielman näkökulma on sosiaalipsykologinen, sillä työntekijöitä tutkitaan organisaation jäsenininä. Hyödyntäen sosiaalisen identiteetin teoriaa tutkielmassa pohditaan yrityksen yhteiskuntavastuun suhdetta työntekijöiden organisaatiosamaistumiseen. Tutkielmassa esitellään grounded theory -tutkimus, jossa aineistona on 12 Varusteleka Oy:n työntekijän kanssa syksyllä 2018 tuotettua haastattelua. Tutkimuksen päätutkimuskysymys on, miten työntekijät tulkitsevat työpaikkansa yritysstrategian yhteiskuntavastuutavoitteita ja, millaista merkitystä tavoitteilla on työntekijöille. Tutkimuksen pohjalta tehdään neljä (4) havaintoa. Ensimmäiseksi työntekijöiden tulkinnat yhteiskuntavastuutavoitteiden toteutumista riippuu, miten he ovat tavoitteen alun perin tulkinneet. Toiseksi työntekijöiden tulkinnat tavoitteiden toteutumisesta riippuvat työntekijöiden saamasta informaatiosta. Kolmanneksi työntekijöiden tulkinnat tavoitteiden taustalla olevista yrityksen motiiveista voivat olla keskenään ristiriitaisia. Neljäs havainto on, että työntekijät tulkitsevat yrityksen yhteiskuntavastuutavoitteiden toteutumista ja niiden merkitystä heille omien arvojensa kautta. Tutkimuksen havaintojen ja aiempien tutkimusten perusteella ehdotetaan, että työntekijöiden samaistuminen organisaatioon on vastavuoroisessa suhteessa heidän havaitsemaan yrityksen yhteiskuntavastuun kanssa. Yrityksen yhteiskuntavastuun aitouden kannalta on tärkeää, että se perustuu yrityksen perustavanlaatuisiin arvoihin. Organisaation kulttuuri määrittelee, millaisia yrityksen arvot ovat ja millaisilla normeilla niitä toteutetaan. Organisaation jäseninä työntekijät ovat toiminnallaan toteuttamassa organisaatiokulttuuria. Siten heidän osallistamisensa yrityksen yhteiskuntavastuustrategian muodostuksessa on oleellista. Työntekijät voivat osallistua strategian toteutukseen tarkoituksenmukaisesti vain, jos he ymmärtävät, mitä yhteiskuntavastuutavoitteet tarkoittavat ja, miten niiden taustalla olevia arvoja kuuluu toteuttaa päivittäisessä työssä.

Yritysten yhteiskuntavastuu on noussut viime vuosina keskeiseksi yritysten toimintaa ohjaavaksi arvoksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhteiskuntavastuu on laaja ilmiö, johon voidaan liittää hyvin laajasti erilaista yritysten toimintaa, joka pyrkii edistämään yhteiskunnallista hyvää. Yritykset ja niiden toiminta kuuluvat median agendalle, koska median tehtä-vänä on vahtia yhteiskunnassa valtaapitäviä ja välittää kansalaisille relevanttia tietoa myös yksityisen sektorin toimin-nasta. Median agendalle ei kuitenkaan kuulu yritysten promotoiminen, vaan pikemminkin niiden kriittinen tarkkailu. Tämä pro gradu -tutkielma keskittyy median tapaan kehystää yhteiskuntavastuun aiheita Helsingin Sanomissa ja tarkas-tella sitä, miten journalistit käyttävät määrittelyvaltaansa siinä, miten ne yrityksien toimintaa uutisissa esittävät. Journalis-tit käyttävät valtaa siinä, miten ne ilmiöitä määrittelevät ja kehystävät. Uutiset eivät ole vain yksittäisten tapahtumien ra-portointia, vaan sisältävät aina valikointia ja määrittelyä, joiden taustalla vaikuttaa medialogiikka. Journalistit eivät vain neutraalisti välitä kuvia sosiaalisesta maailmasta, vaan ennemminkin osallistuvat aktiivisesti sosiaalisen todellisuuden rakentamiseen. Sosiaalisella konstruktionismilla viitataankin siihen, että sosiaalinen todellisuus rakentuu kielellisessä vuorovaikutuksessa, johon viestinnälliset tekstit, kuten uutiset, osallistuvat. Sosiaalisen todellisuuden rakentumiseen vaikuttaa yhteiskunnallinen järjestelmä, jossa vaikuttavat yhtäältä poliittiset-, taloudelliset- ja kulttuuriset ideologiat. Me-dia osallistuu sosiaalisen todellisuuden rakentamiseen määrittelemällä ja suhteuttamalla ilmiöitä osaksi arkipäiväistä toimintaamme. Tutkielman aineistona on käytetty Helsingin Sanomien talous, kotimaa, ulkomaat ja pääkirjoitus –osastoilla julkaistuja yritys- ja yhteiskuntavastuuta käsitteleviä uutisia. Lopullinen aineisto koostuu 72 uutisesta. Aineisto keskittyy ammatti-journalistien kirjoittamiin uutisiin. Analyysin metodina on käytetty kehysanalyysiä, keskittyen etenkin Erving Goffmanin tilannemääritelmän käsitteeseen ja Robert Entmanin kehysjäsennykseen. Kehysanalyysin avulla aineistosta on kartoitettu kolmenlaisia tapoja kehystää yhteiskuntavastuuta. Kehykset ovat epä-onnistumisen kehys, innovaation kehys ja ongelmanratkaisun kehys. Epäonnistumisen kehys kuvastaa yritysten yh-teiskuntavastuuta epäonnistuneena toimintana ja yritysten toimintaa epäeettisenä ja arveluttavana yhteiskunnassa. Epä-onnistumisen kehyksen uutisia edustaa 18 aineiston uutista. Innovaation kehys taas kuvastaa yritysten yhteiskuntavas-tuun toteuttamista uudenlaisena tapana toteuttaa liiketoimintaa. Tällä innovatiivisella toiminnalla on myönteiset vaikutuk-set sekä yritykseen, että sitä ympäröivään yhteiskuntaan. Innovaation kehystä edustaa 17 aineiston uutista. Ongelman-ratkaisun kehys edustaa suurinta kehystä aineistossa ja siinä yritysten toiminta esitetään ongelmallisena, mutta yhteis-kuntavastuu nähdään ratkaisuna epäeettiselle ja moraalittomalle toiminnalle. Ongelmanratkaisun kehystä edustaa 37 uutista. Kehystämisen taustalla vaikuttaa ajatus median hegemonisesta asemasta yhteiskunnassa, jossa sillä on valtaa määritellä ja suhteuttaa ilmiöitä osaksi yhteiskuntaa. Analyysini viittaa siihen, että media pyrkii kertomaan tietynlaista sosiaalisesti rakentunutta kulttuuriseen ideologiaan pohjautuvaa tarinaa yhteiskunnasta, jossa se pyrkii asettamaan erilaisille toimi-joille agendoja ja ideologisia päämääriä. Epäonnistumisen kehys ja ongelmanratkaisun kehys asemoivat yritykset suh-teellisen vahvasti taloudelliseen ideologian toimijoiksi, jolloin median rooli korostuu niiden vahtijana. Näissä uutisissa raportoidaan ja tuodaan yleiseen tietoisuuteen se, missä taloudelliset toimijat eivät onnistu. Median rooli yhteiskunnalli-sena toimijana korostuu, kun se pystyy yhteiskuntavastuun avulla ehdottamaan keinoja, joilla yritykset voisivat kulttuuri-siin arvoihin perustuen toimia paremmin yhteiskunnan hyväksi. Tätä kuvaa etenkin innovaation kehys. Samalla media myös oikeuttaa omaa olemassaoloaan, kun journalistit asemoivat itsensä vastavoimana yrityksille. Media ehdottaa jatku-vasti subjektiasemia, joihin yleisöä houkutellaan ja joista maailmaa tarkastellaan tietystä asemasta käsin. Media toimii kansalaisten puolella ja tuo sellaisten toimijoiden äänen kuuluviin, jotka eivät välttämättä muuten pääsisi ääneen.

This thesis aims to find out what are the challenges in the implementation of corporate social responsibility (CSR) strategy in a large labour-intensive company in the service business. Companies have an essential role in sustainable development and they are seen as important actors in spreading awareness of sustainability (Simas et al., 2013). While CSR is a concept that is playing an important part in the modern business world and has been involved in companies’ strategies for years now, there is still a gap between the CSR strategy formulation and implementation (Engert & Baumgartner, 2016). The research presented in this thesis is based on a literature review of CSR strategy implementation and on a single case study in a service business company, SOL Group, with high employee turnover, low wage levels and physical and intense working conditions. The objective of this thesis is to identify potential challenges in the CSR strategy implementation in large companies in service business, and based on the findings, structure hypotheses for further research. The case study data collection included four group interviews with several participants in each, as well as direct observation in the field, and it is supported by documents from the case company and literature. From the literature review, two models were identified: the five levers model by Lacy et al. (2009) and the success factor model by Engert & Baumgartner (2016). These two models were used as theoretical frameworks for analysing the challenges in the successful implementation of CSR strategy in the case company. The main finding was that the major challenge in the successful implementation of CSR strategy is to commit and engage the employees to the strategy implementation. This thesis proposes hypotheses for the future, to continue this research as an attempt to bridge the gap between CSR strategy formulation and implementation. It is hoped that the insight from this thesis helps companies to identify their challenges in the CSR strategy implementation and provides some guidelines on how to proceed if wanting to achieve a full implementation of CSR strategy.

Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella valtion enemmistöomisteisten energia-alalla toimivien yhtiöiden yhteiskuntavastuun toteutumista ja yhteiskuntavastuuraportointia suhteessa valtion omistajapoliittisella periaatepäätöksessä määritettyihin yhteiskuntavastuun edellytyksiin nähden. Yhteiskuntavastuu herättää aika ajoin julkista keskustelua ja sitä tarkastellaan yhteiskuntavastuun eri tasoilta käsin. Eri tasojen ilmeneminen oli nähtävissä myös case-yhtiöiden yhteiskuntavastuuraporteissa. Yksittäistä tarkasteluvuotta kattavamman käsityksen saamiseksi yhteiskuntavastuuraportoinnin tarkastelu ulotettiin käsittämään tilikaudet 2017 ja 2016. Tutkimukseen valikoituneet case- yhtiöt ovat Fortum Oyj, Gasum Oy, Kemijoki, Oy, Neste Oyj ja Vapo Oy. Valtion omistajaohjausta uudistettiin vuonna 2016 periaatepäätöksellä, johon on kirjattu vaatimus yhteiskuntavastuun toteuttamisesta. Periaatepäätöksen mukaan yhteiskuntavastuun tulee edustaa keskeisintä arvoa valtion omistamien yhtiöiden liiketoiminnassa ja yhtiöiden tulee yhteiskuntavastuuseen kuuluvan taloudellisen vastuun puitteissa huolehtia kannattavuudesta ja kilpailukyvystä. Valtion intressinä on, että yhtiöt ovat paitsi taloudellisesti kannattavia, myös huolehtivat vastuullisen toteuttamisesta, joka ottaa huomioon yhtiöiden sidosryhmät sekä ympäristön kantokyvyn kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Yhtiöiden tulee periaatepäätöksessä määritetyn yhteiskuntavastuuvaatimuksen mukaisesti huomioida taloudellisten tekijöiden ohella liiketoiminnasta aiheutuvat sosiaaliset sekä ympäristövaikutukset. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu yhteiskuntavastuun, yhteiskuntavastuuraportoinnin sekä valtion omistajaohjauksen kautta. Yhteiskuntavastuun toteuttamista selittävänä teorioina hyödynnettiin agentti-, sidosryhmä- ja legitimiteettiteoriaa. Varsinkin legitimiteettiteorian kautta tarkasteltuna yhtiöiden yhteiskuntavastuuraportointi edustaa liiketoiminnan yhteiskunnallisen oikeutuksen hankkimista. Tutkimuksen empiirisessä osiossa analysoitiin case-yhtiöiden yhteiskuntavastuuraportointia hyödyntämällä sisällönanalyysiä. Tutkimustuloksena havaittiin, että vaikka case-yhtiöt noudattavat pääpiireittäin valtion omistajapoliittisen periaatepäätöksen mukaista yhteiskuntavastuun toteuttamista, ilmenee niiden yhteiskuntavastuuraportoinnissa puutteita. Yhteiskuntavastuuraportoinnin puutteet liittyvät siihen, miten yhtiöt ovat esittäneet liiketoiminnasta aiheutuneet sosiaaliset ja ympäristövaikutukset. Raportointi oli varsinkin ympäristövaikutusten suhteen puutteellista ja yleisellä tasolla toteutettua, eikä siinä tarkasteltu liiketoiminnasta aiheutuneita negatiivisia ulkoisvaikutuksia riittävän läpinäkyvästi.