Browsing by Subject "brändi"

Lapset ovat yhä nuorempina kiinnostuneita brändeistä ja brändäyksestä ja aloittavat kuluttajana toimimisen entistä nuorempina. Lasten merkitystä kuluttajina ja brändien merkityksiä lapsille ei kuitenkaan ole tutkittu riittävästi. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen, koska nykyajan lapset ovat huomattavasti bränditietoisempia kuin aikaisemmat sukupolvet. Tutkimuksen tarkoitus oli täyttää tutkimusaukko vastaamalla kysymykseen: minkälaisia merkityksiä lapset liittävät brändeihin. Tutkimuksen kohdeilmiönä ovat lasten kokemukset brändien merkityksistä. Merkityksissä keskitytään erityisesti hyötyihin ja tarpeisiin. Lisäksi pyrin löytämään erilaisia lasten brändeille antamia merkityksiä ja jaoin niitä luokkiin. Merkitysten kategorisoinnissa käytettiin hyväksi Parkin, Jaworskin ja MacInnisin (1986) tarvepohjaisten hyötyjen jaottelua kolmeen ryhmään: toiminnalliset, symboliset ja kokemukselliset merkitykset. Tutkimuksessa keskityttiin hyötyperustaiseen merkityksenantoon. Työssä esitellään ensin brändin määritelmä sekä siihen liittyvien assosiaatioiden syntyä. Työssä käsitellään myös lasten brändituntemusta, johon liittyvät olennaisesti myös brändi-imago ja bränditietoisuus. Lisäksi määritellään merkitys tämän työn kannalta ja kartoitetaan, miten lapset kokevat merkitykset. Tutkimuksessa selvitettiin myös, mitä tutkimuksia lasten suhteesta brändeihin on aikaisemmin tehty, mitä tuloksia on saatu ja miten tutkimusta voitaisiin jatkaa tulevaisuudessa. Tässä tutkimuksessa tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelun kohteena olivat 10-12-vuotiaat lapset ja haastattelut suoritettiin Helsinkiläisessä alakoulussa. Haastatteluiden tarkoitus oli selvittää lasten brändeille antamia merkityksiä. Haastateltavat valittiin Helsinkiläisen alakoulun kahdelta eri luokalta (6- ja 4-luokka). Haastatteluun osallistui 10 lasta kuudennelta luokalta ja 8 lasta neljänneltä luokalta. Kirjallisuuden perusteella olen luokitellut lasten vastaukset kahteen pääryhmään sen mukaan ovatko merkitykset lähtöisin lapsesta itsestään vai ryhmästä. Itsestä lähtevät merkitykset jaan edelleen kolmeen luokkaan: persoonallisuustekijät ja tyyli, vaikutuksen tekeminen sekä itsetunto ja tunteet. Jaan nämä merkitykset edelleen kolmeen alaluokkaan: lähipiiri, alakulttuuri ja tietyt ryhmät sekä demografiset ryhmät. Lasten suhde brändeihin on dynaaminen ja brändien sosiaalinen merkitys on huomattava. Myös tilanne ja konteksti vaikuttavat brändien merkityksiin. Brändien merkitys lapsille rakentuu sosiaalisesti. Brändien avulla lapset saavat yhteyden muihin (esim. kavereihin). Brändien avulla myös kontrolloidaan elämää ja parannetaan itsevarmuutta. Brändit helpottavat päivittäistä elämää ja vähentävät pelkoa tulla kiusatuksi tai nauretuksi. Lapsilla on monia sosiaalisia identiteettejä ja brändit toimivat välineenä niiden ilmaisussa. Brändeillä lapset kertovat keitä he ovat ja mihin he uskovat. Brändien avulla myös kerrotaan mitä halutaan olla ja mitä arvostetaan.

Tutkielman tavoitteet Tämän Pro gradu-tutkielman tavoitteena on selventää brändi-identiteetin ja brändimielikuvan suhdetta sekä osoittaa, että on hedelmällistä vertailla brändi-identiteettiä ja brändimielikuvaa. Tutkimusongelmana on, kuinka www-sivujen avulla voidaan johtaa johdonmukaista brändiä ja, mitä brändin johto hyötyy tarkasteltaessa brändi-identiteettiä ja brändimielikuvaa? Case-brändeinä toimivat tässä tutkimuksessa Vero Moda ja H&M. Tutkielman toteutus Tutkielman teoreettinen osa käsittelee brändiä, brändi-identiteettiä ja www-sivuja brändin johtamisen näkökulmasta. Brändimielikuvaa käsitellään kuluttajan näkökulmasta. Tutkielman käsitteellinen viitekehys esitellään teoriaosuuden lopussa. Empiirinen osuus on lähestymistavaltaan laadullinen. Aineisto koostuu jo olemassa olevasta luonnollisesta aineistosta ja kuluttajien haastatteluista. Haastattelut ovat luonteeltaan teemahaastatteluja. Valmiina oleva aineisto analysoidaan sisällönanalyysillä ja teemahaastattelut analysoidaan teemoittelun avulla. Tutkimustulokset Tutkimustulosten valossa voidaan osoittaa, että brändi-identiteetin ja bändimielikuvan vertailevasta tutkimuksesta on hyötyä brändijohtamiselle. Brändin johtamisen näkökulmasta brändi-identiteetin ja brändimielikuvan voidaan katsoa olevan vahvasti sidoksissa toisiinsa. Brändi-identiteetti heijastaa niitä mielikuvia, joita brändiin halutaan johdon kannalta liittää. Brändimielikuva taas syntyy vastaanottajan mielessä lähetettyjen signaalien pohjalta. Brändin johtamisen www-sivuilla voidaan katsoa olevan onnistunutta, jos kuluttajan brändimielikuva ja wwwsivujen brändi-identiteetin ns. tavoitemielikuva ovat mahdollisimman samanlaisia. Tärkeää on, että www-sivut ovat brändin näköisiä ja tukevat muita viestintäkanavia. Lisäksi www-sivujen voidaan katsoa toimivan ikään kuin käyntikortteina ja vaivattomina vaateliikkeinä. Molempien case-brändien www-sivujen brändi-identiteetit vastasivat ainakin osittain kuluttajien muodostamia brändimielikuvia.

Tutkimuksen kohteena ovat kotimaan markkinoilla esiintyvät jäätelöbrändit. Tutkimuksen aiheena on kuluttajan elintarvikkeen brändiin liittämät merkitykset ja miten merkitykset vaikuttavat kuluttajan jäätelötuotteen valintaan. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä merkitys brändillä on kuluttajan jäätelötuotteen valinnassa. Lisäksi tutkielmassa pyritään selvittämään, mitkä brändi-identiteetin ulottuvuuksista nousevat merkityksellisiksi jäätelötuotteiden kuluttamisessa sekä miten kuluttajan brändimielikuva rakentuu ja millaisia mielikuvia eri jäätelöbrändit herättävät. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin laadullinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina, joissa käytiin läpi jäätelön kulutukseen ja valintaan liittyviä piirteitä, brändiä rakentavia tekijöitä sekä jäätelöbrändeihin liittyviä mielikuvia. Teemahaastattelun yhteydessä hyödynnettiin tutkimusmenetelmänä projektiivista tekniikkaa, kun haastatelluille näytettiin kahta erilaista jäätelöbrändeihin liittyvää kuvaa. Aineisto koottiin haastattelemalla 6 eri milleniaali-ikäryhmää edustavia helsinkiläisiä kuluttajia, jotka kuluttivat jäätelötuotteita säännöllisesti. Tutkielmassa tarkasteltiin kotimaan markkinoilla myytäviä vahvoja jäätelöbrändejä. Työn teoreettinen osuus rakennettiin kuvaamalla brändikirjallisuuden avulla keskeisimmät brändiä rakentavat tekijät. Lisäksi kuvattiin hedonisten tuotteiden kulutukseen ja valintaan liittyviä piirteitä suhteessa aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakennettiin brändiin liittyvän teorian ja hedonisten tuotteiden valintaan ja kulutukseen liittyvään aikaisemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että brändillä on merkitystä kuluttajan jäätelötuotteen valinnassa. Brändi vaikutti jäätelötuotteiden kohdalla tuotteen ja yrityksen herättämään mielikuvaan sekä tuotteen koettuun laatuun. Brändi vaikutti siihen, kuinka laadukkaana jäätelö koettiin. Pelkkä brändi ei kuitenkaan riitä, sillä maku on jäätelötuotteen valintaa eniten määrittävä ominaisuus. Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että jäätelötuotteen kohdalla vahvan brändin herättämä mielikuva on selkeä ja tunnistettava, joka ilmenee myös brändin toiminnassa. Tutkimuksen perusteella voidaan myös todeta, että helsinkiläiset milleniaalikuluttajat arvostavat jäätelöbrändien kohdalla erikoisempia niche-tuotteita perinteisten tuotteiden sijaan.

Tämä pro gradu -työ on tapaustutkimus Mastercardin äänibrändistä. Mastercard on maksupalveluita tarjoava teknologiayritys ja yksi äänibrändäyksen edelläkävijöistä. Uuden äänikäyttöisen teknologian yleistyminen tulee todennäköisesti muuttamaan kuluttajamarkkinoita voimakkaasti lähitulevaisuudessa, kun kuluttajat siirtyvät ääniympäristöihin. Tämän takia Mastercard julkaisi talvella 2019 moniosaisen äänibrändin. Se valikoitui tämän tutkimuksen tutkimuskohteeksi sen poikkeuksellisen laajuuden takia. Tämä tutkimus selvittää, millainen Mastercardin äänibrändin arkkitehtuurin rakenne on. Toinen tutkimuksen pääkysymyksistä on, mitä brändiviestejä Mastercardin äänibrändin perusosa, eli ydinmelodia, välittää ja miten se ilmenee sovituksellisissa ratkaisuissa. Tässä pro gradu -työssä yhdistyy musiikintutkimus ja kauppatieteellinen tutkimus. Työn lähestymistapa on tapaustutkimus, joka nojautuu musiikkitieteellisiin ja markkinointitutkimuksen teorioihin. Tutkimus kuuluu musiikkitieteellisen- ja musiikkianalyyttisen tutkimuksen, markkinointi- ja bränditutkimuksen sekä äänibrändäystutkimuksen piiriin. Koska aiempi äänibrändäyksen tutkimus ei ole tuottanut valmista teoreettista viitekehystä äänibrändin analysoinnille, se luotiin tätä tutkimusta varten neljästä markkinoinnin ja äänibrändäyksen teoriasta. Samasta syystä luotiin tämän pro gradu -työn tutkimusaiheen kannalta oleellinen termi äänibrändiarkkitehtuuri. Tämä on aineistolähtöinen tutkimus, joka keskittyy Mastercardin äänibrändiin. Päätutkimusaineistona käytetään Mastercardin verkkosivuilla ja YouTube-kanavalla helmikuussa 2019 julkaistuja videoita, jotka olivat osa äänibrändin julkistusta. Lisäksi tutkimusaineistoon kuuluu erilaisia Mastercardin äänibrändiin liittyviä markkinointialan verkkojulkaisuja, kuten lehtiartikkeleita ja blogikirjoituksia. Luotua teoreettista viitekehystä käytettiin äänibrändiarkkitehtuurin analyysin ja musiikkianalyysin pohjana. Äänibrändiarkkitehtuurin rakennetta tarkasteltiin sekä käyttötapojen että musiikin näkökulmista. Ydinmelodian analyysissä selvitettiin Mastercardin brändiviestinnän pääviestien musiikillista ilmaisua. Musiikkianalyysi laajennettiin ydinmelodian variaatioihin, joita tutkittiin erityisesti muunneltavuuden näkökannalta. Tutkimuksessa selvisi, että Mastercardin äänibrändiarkkitehtuuri on laaja brändiviestinnällinen kokonaisuus, jonka musiikillinen ilmaisumuoto on tarkkaan määritelty. Äänibrändiarkkitehtuurin rakenneanalyysi osoitti, että äänibrändin käyttö on laajaa ja se kattaa monia kontaktipisteitä. Musiikkianalyysi osoitti, että Mastercardin brändiviestien ilmaisussa instrumentaatiolla ja sovituksella on suuri rooli, mutta myös musiikin peruselementtien rakenne toteuttaa niitä. Ottaen huomioon teknologisen kehityksen myötä kasvaneen äänibrändäyksen suosion, tämä pro gradu -työ nostaa esille musiikintutkimuksen keskeisyyden äänibränditutkimukselle.

Tämä tutkimus juontuu kuluttajien ravintotietämyksen kasvusta ja nykypäivän fitnessbuumista, jotka ovat osaltaan johtaneet urheiluravinnemarkkinoiden tarjonnan kasvuun. Brändiuskollisuuden ollessa keskeinen kilpailukeino yrityksen menestymisessä, koettiin sen tutkiminen urheiluravinnemarkkinoilla mielenkiintoiseksi ja ajankohtaiseksi aiheeksi. Brändiuskollisuuden osatekijöiden, kuten asiakastyytyväisyyden, brändiyhteisön, asiakassuositusten ja tuotteen hinta-laatusuhteen vaikutusta tulevaisuuden ostoaikeisiin ei ole aiemmin samassa mittakaavassa sovellettu Suomen urheiluravinnemarkkinoihin. Koska kuluttajien tulevaisuuden ostoaikeet ovat vahva merkki brändiuskollisuuden tasosta ja tärkeä tekijä yritysten tulevaisuutta ajatellen, haluttiin näiden asioiden yhteys selvittää. Tutkimuksen teoriaviitekehys muodostettiin näiden brändiuskollisuuden osatekijöiden pohjalta, ja niiden ennakko oletuksena oli, että ne johtavat lisääntyneisiin uudelleenostoihin. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin kyselylomakkeella Pakkotoisto.com voimailufoorumin kautta. Vastauksia saatiin 279 kappaletta kahdentoista päivän aikana. Aineisto analysoitiin SPSS tietojenkäsittelyohjelmistolla käyttäen graafeja, frekvenssitaulukoita, ristiintaulukointia ja Spearmanin korrelaatioajoja. Lisäksi aineiston avoimista kysymyksistä tehtiin kvalitatiivista analyysiä. Tulosten valossa kaikki brändiuskollisuuden osatekijät korreloivat vahvasti keskenään. Korrelointi oli vahvaa myös tulevaisuuden ostoaikeiden kanssa, joten teoriaviitehyksen olettamus pitää siltä osin paikkansa. Brändiuskollisuuden yleinen taso ei näyttäisi olevan kovin kestävällä pohjalla, sillä uskollisuutta rakennetaan parhaiten hinnoittelun avulla. Tämä luo pohjan alan kovalle hintakilpailulle. Itse brändin merkitus valtaosalle kuluttajista on melko vähäinen, hinta-laatusuhteen ollessa ratkaiseva tekijä ostopäätöksissä. Brändiyhteisön kautta brändiuskollisuutta pystytään luomaan, mikäli brändin takana on suosittu ja sosiaalisessa mediassa aktiivinen sponsoriurheilija. Kuluttajat suosivat ostoksissaan nettikauppaa sen helppouden, valikoimien ja hyvän hinta-laatusuhteen vuoksi. Päivittäistavarakauppojen valikoimia pidetään suppeina ja kalliina, mutta positiisena asiana pidettiin sitä, että lähes jokaisesta päivittäistavarakaupasta löytyy jonkin verran urheiluravinteita. Vertailevassa bränditutkimuksessa Fitnesstukku pisteytyi parhaiten useimpien brändiuskollisuuden osatekijöiden, kuten asiakastyytyväisyyden, uudistuskyvyn ja tulevaisuuden ostoaikeiden osalta. Fast pisteytyi korkeimmalle brändiyhteisön sekä markkinoinnin ja mainonnan osalta. Kokonaisuudessaan Suomen urheiluravinnemarkkinoita pidetään kattavina ja niiden kilpailun määrää terveenä. Kotimaisten yritysten tuotekehittelyn tuloksena syntyneiden uutuustuotteiden ja nettikaupan puolella hintaan ja valikoimiin panostavien yritysten johdosta kokonaistarjonta tyydyttää suurilta osin kuluttajien tarpeet.

Tämän maisterintutkielman tavoitteena on ymmärtää, miten Helsingin yliopiston opiskelijat perustelevat tekemiään valintoja hypoteettisessa tilanteessa, jossa heidän täytyy valita yliopiston uusi logo neljän vaihtoehdon joukosta. Lisäksi tarkastellaan sitä, eroavatko perusteet korkeasti ja matalasti yliopistoon samaistuneiden vastaajien välillä. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiaalisen identiteetin teoria, jonka mukaan ihmiset identifioituvat erilaisiin ryhmiin ja pyrkivät ylläpitämään ja vahvistamaan ryhmäidentiteettiään. Tutkimuksen aineisto kerättiin kahdessa osassa. Ensimmäinen osa kerättiin keväällä 2022 ja toinen osa syksyllä 2022. Ensimmäisessä osassa mitattiin opiskelijoiden samaistumista Helsingin yliopistoon, ja toisessa osassa tehtiin varsinainen logotutkimus. Logotutkimuksessa opiskelijoille esitettiin neljä erilaista logoehdotusta, ja heiltä pyydettiin perusteluja valitsemalleen logolle. Aineisto analysoitiin teoriaohjatulla sisällönanalyysillä, joka mahdollisti systemaattisen ja teoreettisesti perustellun analyysin. Analyysissä havaittiin seitsemän erilaista teemaa. Opiskelijoiden logovalinnoissa korostuivat erityisesti logon visuaalinen houkuttelevuus, selkeys ja yksinkertaisuus. Lisäksi opiskelijat perustelivat valintaansa usein yliopiston perinteiden ja arvojen sekä identiteetin mukaisuudella. Annetut perusteet erosivat hiukan korkeasti ja matalasti samaistuneiden opiskelijoiden välillä. Tutkimus tarjoaa tärkeää tietoa siitä, miten yliopisto-opiskelijat perustelevat ja arvioivat logovalintojaan, ja miten nämä valinnat liittyvät heidän sosiaaliseen identiteettiinsä Helsingin yliopiston opiskelijoina. Tuloksia voidaan hyödyntää yliopiston brändin ja identiteetin kehittämisessä.

Goals. The aim of the study is to find out the consumption of children 's fashion in families with young children. What qualities are relevant for mothers when purchasing children clothes? What factors influence the consumption of children's fashion? Previous studies show that mothers mainly buy clothes for their children. Mothers feel they are good mothers when they dress their children beautifully. Clothing is part of identity and its construction. Through clothing, the aim is also to belong to or stand out from the ranks. Children's clothing should be practical, comfortable, cheerful, colorful or light, and clean and intact. Fashion, high cost, elegance, dark colors and investment in the brand are accepted with reservation. Ecology and ethics are a growing trend in consumption. Methods. I collected the material electronically using the Helsinki e-form. I sent a link to the survey to a Facebook group with a lot of mothers of young children. The survey received 403 responses, of which 401 remained in the final data. In addition to the structured questions, there were two open-ended questions in the survey. This qualitative data was used to enliven and support the quantitative results. Quantitative data were analyzed by descriptive statistical methods such as percentages. I also used cross-tabulation and correlations in the analysis. In the analysis of qualitative data, I used theory-based content analysis. I tailored the themes according to the themes found through the quantitative results of the material. Results and conclusions. According to the study, mothers are the primary purchasers of children's clothes. In children's clothing, mothers valued practicality, good technical properties, ecology and ethics, as well as domesticity. Obtaining used children's clothing was popular. Consuming fashion through social media was more common than buying fashion clothes. Consumption of fashion clothes was more common than purchasing designer clothes. Children's fashion highlighted ecological and ethical values, but the problem was over-consumption of clothes and over-spending. Gender equality is sought with gender-neutral clothing, but equality is not reflected at all in the procurement of clothing. The increase in the values of ecology and ethics is due to the fact that there is a lot of talk about environmental problems and climate change and how to solve them.

Tämän pro gradu -tutkielman tutkimusongelma oli: • Miten julkisten ammattikeittiöiden raaka-aineiden kotimaisuusastetta voitaisiin nostaa? Tutkimuksen alaongelmat olivat: • Mitä esteitä elintarviketeollisuus näkee kotimaisuusasteen nostamiselle? • Mitä mahdollisuuksia elintarviketeollisuus näkee kotimaisuusasteen nostamiselle? • Miten arktisen ruoantuotannon konseptia voitaisiin käyttää apuna kotimaisen raaka-aineen markkinoimisessa? Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimusmenetelmä. Tutkimuksen aineisto kerättiin tekemällä 10 kpl teemahaastatteluja. Haastateltaviksi valittiin Hyvää Suomesta -merkkiä käyttävien elintarvikeyritysten edustajia. Tutkimuksen teoriaosassa käsiteltiin brändin rakentamista, julkisten ammattikeittiöiden elintarvikehankintoja sekä kotimaisen raaka-aineen käyttöä julkisissa ammattikeittiöissä. Suomalaisen elintarvikeraaka-aineen erikoispiirteitä käsiteltiin arktisen ruoantuotannon konseptin avulla. Tutkimuksen perusteella kotimaisen raaka-aineen kotimaisuusasteen nostamisen suurin este on sen hinta. Merkittävin keino lisätä kotimaisen raaka-aineen määrää julkisten ammattikeittiöiden hankinnoissa olisi tämän tutkimuksen mukaan vaikuttaminen julkisten hankintojen kriteereihin. Kriteereihin voitaisiin vaikuttaa muun muassa parantamalla viranomaisyhteistyötä, lisäämällä hankinnoista vastaavien ihmisten koulutusta ja tarjoamalla hankinnoista vastaaville henkilöille valmiita kriteeristöjä, joiden avulla heidän työnsä helpottuisi. Arktisen ruoantuotannon konsepti koettiin tässä tutkimuksessa hyödylliseksi ensisijaisesti elintarvikeviennin käyttöön.

Tutkielma käsittelee multimodaalisuutta, tekstin ja kuvan suhdetta sekä arvojen viestintää Instagramissa brändinäkökulmasta. Analyysin keskiössä ovat brändien arvojen viestiminen tekstin ja kuvan kautta kolmen suomalaisen muotibrändin Instagram-tileillä. Brändit ovat Riikka Couture, Hálo sekä Marimekko, jonka osalta huomio rajautuu vain muotiin liittyviin postauksiin. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan kolmea pääteemaa ja niiden käsitteistöä: multimodaalisuus, tekstin ja kuvan suhde sekä visuaalisen ja multimodaalisen viestinnän kasvava rooli eritoten sosiaalisessa mediassa, arvot sekä Instagram sosiaalisen median alustana. Aineistona ovat arvoja heijastavat postaukset valittujen brändien virallisilla Instagram-tileillä vuonna 2019. Aineistona on ainoastaan ns. perinteisiä julkaisuja ja niissä esiintyviä kuvia, kuvatekstejä sekä aihetunnisteita. Tarkempaan analyysiin on valittu kaksi esimerkkipostausta per brändi. Tutkimus on laadultaan kvalitatiivinen ja tekstin ja kuvan suhteeseen sekä arvojen viestintään keskittyvä. Metodina on multimodaalinen diskurssianalyysi, ja arvojen analysoinnin ja luokittelun välineenä on Schwartzin (1992, 2006) teoria universaaleista arvotyypeistä, Helkaman (2015) lisäämä ja erityisesti suomalaiseen kontekstiin soveltuva arvotyyppi Työ, sekä aineiston pohjalta lisätyt yksittäiset arvot Onnellisuus, Laadukkuus ja Käytännöllisyys. Schwartzin arvotyyppejä ovat Valta, Suoriutuminen, Mielihyvä, Virikkeisyys, Itseohjautuvuus, Universalismi, Hyväntahtoisuus, Perinteet, Yhdenmukaisuus ja Turvallisuus. Kuhunkin arvotyyppiin liittyy tiettyjä arvoja. Analyysissa tarkastellaan mitä arvoja ja millä tavoin brändit viestivät tekstin ja kuvan kautta. Keskeisimpiä havaintoja analyysin pohjalta on tekstin, ja siten kielen keskeisyys arvojen viestinnässä myös visuaalisuutta painottavassa Instagramissa, sekä arvojen viestinnän kompleksisuus ja tulkinnanvaraisuus sekä itse arvojen kategorisoinnin haastavuus. Arvojen viestintä on useimmissa postauksissa melko implisiittistä ja äkkiseltään huomaamatonta, ja kielellä on keskeinen rooli kuvissa heijastuvien arvojen selittämisessä ja korostamisessa. Kuva kuitenkin täydentää viestiä ja toimii visualisointina siitä, mihin tekstissä viitataan. Postauksissa luodaan tekstin ja kuvan kautta se maailma ja ideaali, jota brändi haluaa arvoineen edustaa. Postaukset toimivat niin itsenäisinä viesteinä, kuin osana isompaa kokonaisuutta ja yleiskuvaa brändistä ja yrityksestä sen takana. Arvotyypeistä edustettuna olivat kaikki paitsi valta, ja suomalaiseen kontekstiin linkittyvää arvotyyppiä ”Työ” edusti ainoastaan Riikka Couture, joskin myös muut arvotyypit heijastavat suomalaisille tyypillisiä arvoja. Vuoden 2019 postausten pohjalta edustettuna ovat lisäksi Onnellisuus ja Ilo, Riikka Couturen kohdalla myös Laadukkuus sekä Marimekon osalta myös Käytännöllisyys. Aineistossa edustetut arvot ovat sekä instrumentaalisia eli toimintatapoihin liittyviä että terminaalisia eli päämääriin liittyviä, ja edustavat pääosin arvoja, joita jollain – tässä kontekstissa muotibrändillä – on, sekä tuotteen (rahallista) arvoa ja ominaisuuksia heijastavia arvoja. Arvojen viestinnässä ja ylipäätään Instagram-viestinnässä Riikka Couture nojaa paljon mm. tarinankerrontaan sekä inspiroiviin ja valistaviin, pidempiin teksteihin ja glamouria, itsevarmuutta ja haaveilun tuntua tihkuviin kuviin. Hálo puolestaan tukeutuu runsaahkoon ja säännölliseen aihetunnisteiden käyttöön sekä arktisen luonnon ja seesteisyyden läsnäoloon niin vaatteiden kuosien kuin miljöön ja rekvisiittojen kautta, ja Marimekko keskipitkiin teksteihin ja minimalistiseen aihetunnisteiden käyttöön, sekä rohkeaan väri- ja kuosi-ilotteluun elämänmakuisten ja tunnelmaltaan vaihtelevien kuvien kautta. Postauksissa nousee esiin niin tuotteiden, niiden ominaisuuksien kuin taustojen esittely, tärkeiden teemojen ja arvojen korostaminen, inspirointi ja kannustus mm. mielihyvään, samoja arvoja edustavien henkilöiden esittely sekä yleisesti brändin persoonan ja identiteetin, ideaalin elämäntavan sekä arvojen korostaminen.