Browsing by Subject "elinkaari"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2012)The purpose of this study was to examine the integrated climatic impacts of forestry and the use fibre-based packaging materials. The responsible use of forest resources plays an integral role in mitigating climate change. Forests offer three generic mitigation strategies; conservation, sequestration and substitution. By conserving carbon reservoirs, increasing the carbon sequestration in the forest or substituting fossil fuel intensive materials and energy, it is possible to lower the amount of carbon in the atmosphere through the use of forest resources. The Finnish forest industry consumed some 78 million m3 of wood in 2009, while total of 2.4 million tons of different packaging materials were consumed that same year in Finland. Nearly half of the domestically consumed packaging materials were wood-based. Globally the world packaging material market is valued worth annually some €400 billion, of which the fibre-based packaging materials account for 40 %. The methodology and the theoretical framework of this study are based on a stand-level, steady-state analysis of forestry and wood yields. The forest stand data used for this study were obtained from Metla, and consisted of 14 forest stands located in Southern and Central Finland. The forest growth and wood yields were first optimized with the help of Stand Management Assistant software, and then simulated in Motti for forest carbon pools. The basic idea was to examine the climatic impacts of fibre-based packaging material production and consumption through different forest management and end-use scenarios. Economically optimal forest management practices were chosen as the baseline (1) for the study. In the alternative scenarios, the amount of fibre-based packaging material on the market decreased from the baseline. The reduced pulpwood demand (RPD) scenario (2) follows economically optimal management practices under reduced pulpwood price conditions, while the sawlog scenario (3) also changed the product mix from packaging to sawnwood products. The energy scenario (4) examines the impacts of pulpwood demand shift from packaging to energy use. The final scenario follows the silvicultural guidelines developed by the Forestry Development Centre Tapio (5). The baseline forest and forest product carbon pools and the avoided emissions from wood use were compared to those under alternative forest management regimes and end-use scenarios. The comparison of the climatic impacts between scenarios gave an insight into the sustainability of fibre-based packaging materials, and the impacts of decreased material supply and substitution. The results show that the use of wood for fibre-based packaging purposes is favorable, when considering climate change mitigation aspects of forestry and wood use. Fibre-based packaging materials efficiently displace fossil carbon emissions by substituting more energy intensive materials, and they delay biogenic carbon re-emissions to the atmosphere for several months up to years. The RPD and the sawlog scenarios both fared well in the scenario comparison. These scenarios produced relatively more sawnwood, which can displace high amounts of emissions and has high carbon storing potential due to the long lifecycle. The results indicate the possibility that win-win scenarios exist by shifting production from pulpwood to sawlogs; on some of the stands in the RPD and sawlog scenarios, both carbon pools and avoided emissions increased from the baseline simultaneously. On the opposite, the shift from packaging material to energy use caused the carbon pools and the avoided emissions to diminish from the baseline. Hence the use of virgin fibres for energy purposes, rather than forest industry feedstock biomass, should be critically judged if optional to each other. Managing the stands according to the silvicultural guidelines developed by the Forestry Development Centre Tapio provided the least climatic benefits, showing considerably lower carbon pools and avoided emissions. This seems interesting and worth noting, as the guidelines are the current basis for the forest management practices in Finland.
-
(2021)Lääkkeen elinkaaren aikana on useita toimijoita, ja matka lääkkeen valmistuksesta käyttöön Suomessa on kirjallisuuden perusteella pitkä ja monimutkainen. Lisäksi lääkevalmisteita on lukuisia erilaisia. Vaikka lääkepakkausten materiaalit ja materiaalivaatimukset tunnetaan suhteellisen hyvin esimerkiksi lääkkeiden myyntilupien tuomien vaatimusten takia, on kvantitatiivista tietoa eri materiaalivirroista lääkepakkausten elinkaaren aikana vain vähän tietoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kuinka paljon ja millaista pakkausmateriaalia lääkevalmisteen elinkaaren aikana syntyy, ja miten ympäristöasiat on huomioitu lääkepakkausten elinkaaren aikaisissa materiaalivirroissa. Lisäksi pyrittiin löytämään ehdotuksia materiaalivirtojen kehittämiseksi sekä selvittämään, miten kuluttajaa tulisi ohjeistaa lääkepakkausten kierrätyksestä. Tutkimusmenetelmäksi valittiin teemahaastattelu. Toukokuun ja joulukuun välisenä aikana vuonna 2020 aineistoksi muodostui viisi puolistrukturoitua teemahaastattelua ja kaksi kirjallista vastausta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimustulosten perusteella lääkevalmisteiden elinkaaren aikana syntyviä materiaalivirtoja ei tunneta vielä kunnolla. Tutkimuksessa korostui apteekin rooli lääkkeitä jakavana toimijana sekä lääkejätteen kerääjänä. Tukkuliiketoiminnan havaittiin keskittyneen kahdelle suurelle toimijalle Suomessa. Esteinä materiaalivirtojen kehittämiselle nähtiin kankeat myyntilupakäytännöt, jotka tekevät varsinkin pitkään markkinoilla olleiden lääkevalmisteiden pakkausmateriaalimuutokset hankaliksi. Myyntilupaprosessi koettiin kalliiksi, mikä estää esimerkiksi vain sairaala-apteekkeihin tarkoitettujen pakkausten tarjoamisen markkinoille. Muita haasteita olivat esimerkiksi ympäristönäkökulman ja potilasturvallisuuden väliset ristiriidat. Lääkkeiden myyntilupa ei vaadi ohjeistamaan kuluttajaa pakkausmateriaalien kierrätyksessä. Tutkimuksen mukaan lääketeollisuudessa on mietitty, voisiko pakkauksen kierrätyksen mainita pakkausselosteessa ilman myyntilupaprosessin läpikäyntiä. Tulisi kuitenkin tutkia, olisiko merkinnällä vaikutusta lääkepakkausten kierrätykseen. Toinen huomio lääkepakkausten kierrättämisessä on se, ovatko esimerkiksi primääripakkaukset turvallisia kierrätyksen kannalta. Jatkotutkimusta tarvitaan lisää. Tämä Pro gradu on tehty SUDDEN-hankkeen viitekehyksessä, yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. SUDDEN-hanke pyrkii löytämään ratkaisuja lääkkeiden elinkaaren aikana syntyvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja edistämään kestävää lääketeollisuutta.
-
(Helsingin yliopistoUniversity of HelsinkiHelsingfors universitet, 2004)Tieliikenteen luontovaikutusten arvioinneissa on perinteisesti keskitytty tarkastelemaan liikennevälineiden ilmanpäästöjä, melua tai myrkyllisten aineiden valumista maaperään tai vesistöihin. Liikenteen luonnonvarojen kulutusta on tutkittu vain vähän. Tässä pro gradu –tutkielmassa pyritään arvioimaan Suomen yleisten teiden ja tieliikenteen luonnonvarojen kulutusta uusiutumattomien ja uusiutuvien luonnonvarojen, veden ja ilman osalta. Tarkoituksena on selvittää, kuinka paljon tieliikenne kuluttaa luonnonvaroja ja miten kyseinen kulutus jakautuu tien päällä kulkevaa ajoneuvoa, ihmistä tai kuljetettua tavaratonnia kohden. Tutkimuksen kohteiksi valittiin neljä eri tieluokan tieosuutta ja kuusi erilaista ajoneuvoa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin Saksassa Wuppertal-instituutissa 1990-luvun alkupuolella kehitettyä MIPS-menetelmää. MIPS muodostuu sanoista Material Input Per Service unit eli materiaalipanos jaettuna palvelusuoritteella. Mittari koostuu MI-luvusta (tuotteen tai palvelun koko elinkaarenaikainen materiaalin kulutus) ja S-luvusta (tuotteen tai palvelun antama palvelusuorite). Mitä pienemmäksi MIPS-luku saadaan, sitä ympäristöystävällisempi hyödyke on. MIPS-menetelmän mukaan nopeasti kasvavat materiaalivirrat muuttavat maailman ekologista tasapainoa ja siten ihmisten kulutustottumusten on muututtava. Yleisten teiden ja tieliikenteen MIPS-luvut laskettiin neljässä kategoriassa: abioottiset eli uusiutumattomat luonnonvarat, bioottiset eli uusiutuvat luonnonvarat, vesi ja ilma. Tutkimuksessa laskettiin MIPS-luvut jokaisen tieluokan osalta erikseen. Teiden MI-lukuihin eli elinkaarenaikaisiin kulutuksiin laskettiin kaikki tien infrastruktuurin aiheuttamat kulutukset sekä kaikki tien päällä kulkevat ajoneuvot kulutuksineen 60 vuoden ajalta. Tämä luku suhteutettiin tien tarjoamaan palveluun (S) nähden eli ajoneuvokilometreihin / henkilökilometreihin / tonnikilometreihin riippuen siitä, millaisella ajoneuvolla tien päällä kuljetaan. Lopputuloksena saatiin tieto, kuinka paljon henkilöautolla tai muulla ajoneuvolla ajaminen esimerkiksi moottori- tai seututiellä kuluttaa luonnonvaroja jokaista kuljettua kilometriä kohden. Tien infrastruktuurin osalta suurimmat luonnonvarojen kulutukset aiheutuvat tien rakentamisvaiheesta ja tien käytön aikana liikenne muodostaa merkittävän osan erityisesti veden ja ilman kulutusten osalta. Moottoritiet kuluttavat 60 vuoden aikana yli kymmenen kerta enemmän luonnonvaroja kuin esimerkiksi seututiet. Kun elinkaarenaikainen kulutus suhteutetaan tien tarjoamaan palveluun nähden, tulos muuttuu. Mitä suuremmalla tieluokalla ajetaan, sitä vähemmän kuluu luonnonvaroja ajoneuvon kulkemaa kilometriä kohden, sillä vilkasliikenteisten teiden käyttösuhde on pienempiä tieluokkia tehokkaampaa. Tieliikenteen luonnonvarojen kulutuksen arviointia MIPS-menetelmän avulla ei ole toteutettu tämän tutkimuksen ohella kuin Saksassa. Tutkielma on osa laajempaa FIN-MIPS Liikenne –hanketta, jonka koordinoijana on toiminut Suomen Luonnonsuojeluliitto ja tilaajina Ympäristöministeriö, Liikenne- ja viestintäministeriö, Tiehallinto, Ratahallintokeskus, Merenkulkulaitos ja Ilmailulaitos.
-
(2012)The objective of this thesis is to study the climate impacts and the social returns and social desirability of torrefied wood pellet production and use as an alternative fuel to coal. The raw material of torrefied pellets is forest chips and production and use are assumed to take place in Finland. Climate impacts are assessed with focus on the full fuel chain, or the torrefied pellet life cycle. A brief review of other environmental impacts of the fuel chain is also provided. A socio-economic model is then developed for analyzing how desirable torrefied pellet production and use would be from society’s viewpoint when both private profits and climate benefits are taken into account. The model is applied to a hypothetical case where torrefied pellets are produced in Northern Finland and co-fired with coal at Helsingin Energia’s cogeneration plant. The purpose of this study is thus to analyze whether co-firing torrefied pellets with coal in combined heat and power production generates social surplus and is socially desirable when both net climate benefits and the private revenue and costs of torrefied pellet production and use are taken into account. Results show that co-firing torrefied pellets and coal in combined heat and power production leads to a reduction in greenhouse gas emissions compared to a coal-only situation when the life cycle of both fuels is taken into account. In the case studied, torrefied pellet production and use also generates positive social returns. The energy producer’s private profits proved to have the greatest impact on net social benefits.
Now showing items 1-4 of 4