Browsing by Subject "eriyttäminen"

Lukivaikeus on verrattain yleinen oppimisvaikeus, johon jokainen opettaja luultavasti törmää uransa aikana. Koska lukivaikeuden taustalla on kielitietoisuuteen ja erityisesti äännetietoisuuteen liittyviä ongelmia, se aiheuttaa erityisiä hankaluuksia lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi myös vieraiden kielten oppimisessa. Näin ollen olisi tärkeää, että vieraiden kielten opettajat ymmärtäisivät lukivaikeuden taustoja sekä eriyttämiskeinoja, jotka hyödyttävät erityisesti lukivaikeudesta kärsiviä vieraiden kielten oppijoita. Siksi tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa suomalaisten englanninopettajien kokemuksia lukivaikeuteen liittyen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, (1) mitä englanninopettajat tietävät lukivaikeudesta ja mistä he ovat tietonsa saaneet, (2) millaisia asenteita heillä on lukivaikeudesta kärsiviä oppilaita ja opiskelijoita kohtaan, (3) millaisina he näkevät lukivaikeuden vaikutukset englannin oppimiseen ja (4) miten he ovat ottaneet lukivaikeuden huomioon opetuksessaan. Kysymyksiin etsittiin vastausta kyselytutkimuksen keinoin. Kyselyä jaettiin sosiaalisessa mediassa ja sen täyttäminen tapahtui internetissä. Kaikki osallistujat (n = 72) olivat muodollisesti päteviä opettajia ja opettivat englantia suomenkielisissä alakouluissa, yläkouluissa, lukioissa ja/tai ammattikouluissa. Kyselyllä kerätty aineisto sisältää sekä määrällisiä että laadullisia tietoja. Määrällinen aineisto analysoitiin deskriptiivisin tilastollisin menetelmin ja laadullinen aineisto sisällönanalyysin keinoin. Tutkimukseen osallistuneilla opettajilla oli verrattain hyvä tietämys lukivaikeudesta, vaikkakaan he eivät kokeneet omaavansa tarvittavaa tietotaitoa lukivaikeudesta kärsivien oppijoiden tukemiseen. Lukivaikeutta ei joko ollut käsitelty ollenkaan tai ei riittävästi osallistujien opettajaopinnoissa. Sen sijaan osallistujat olivat saaneet tietonsa lukivaikeudesta muista lähteistä, kuten erityisopettajalta tai kirjallisuudesta oman aktiivisuutensa turvin. Osallistujien asenne lukivaikeutta ja siitä kärsiviä oppijoita kohtaan oli laajasti ottaen positiivinen. Opettajan näkökulmasta lukivaikeus vaikeuttaa englannin oppimista sanaston, kieliopin, kirjoittamisen, lukemisen, kuuntelun, ääntämisen ja äänne-erittelyn osalta. Oppijoilla saattaa myös olla erilaisia negatiivisia tunteita itseään, kieliä tai oppimista kohtaan. Lisäksi lukivaikeudesta kärsivät tarvitsevat enemmän aikaa tehtävien tekemiseen kuin luokkatoverinsa. Lähes kaikki osallistujat ovat ottaneet lukivaikeuden huomioon opetuksessaan esimerkiksi eriyttämällä arviointia, materiaaleja ja opetustaan. Osallistujille tutuimpia eriyttämisen keinoja olivat arvioinnin eriyttämiseen liittyvät keinot sekä sellaiset keinot, joita yleisesti käytetään kaikkien oppimisvaikeuksien huomioinnissa ja kaikkien oppiaineiden opetuksessa. Osallistujille vähemmän tuttuja olivat opetuksen eriyttämiseen liittyvät keinot, joita suositellaan nimenomaan lukivaikeudesta kärsiville vieraiden kielten oppijoille. Tutkielmassa pohditaan, miten hyvin opettajakoulutus valmistaa opettajia käytännön työhön, ja kritisoidaan sitä lähtökohtaa, että lukivaikeudesta kärsiviä kielten oppijoita tuetaan kouluissa ensisijaisesti arvioinnin keinoin oppimisen edesauttamisen sijaan.

Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkielmassa tutkitaan eriyttävän tehtäväpaketin käytännöllisyyttä englannin opetuksessa ylä-aste tasolla. Tehtävät pohjautuvat opetussuunnitelman pohjalta opetettaviin aihepiireihin englannin tunneilla eri luokka-asteilla ja niiden tekeminen on mahdollista erilaisissa kokoonpanoissa ja tiloissa. Tavoitteena on luoda oppimateriaalipaketti, joka mahdollistaa opeteltavien aihe-alueiden monipuolisen lähestymisen ja työstämisen oppilaan omista lähtökohdista käsin niin, että oppilaan omaa tietotaustaa sekä kokemuksia voidaan hyödyntää mahdollisimman laajasti. Oppimateriaalipaketissa sovelletaan oppijalähtöistä lähestymistapaa, jossa opiskelijat itse osallistuvat oppimisensa suunnitteluun ja sen analysoimiseen. Tutkimuksen teoriaosuudessa esitellään eriyttämisen teoriaa ja taustaa, erityisesti opetus- ja oppimistilanteissa. Lisäksi esitellään arvioinnin taustoja ja käytäntöjä yleisesti, sekä suomalaisen kieltenopetuksen lähtökohtia. Tutkimusta varten tehtyä oppimateriaalipakettia testattiin kolmessa suomalaisessa yksityiskoulussa englannin oppitunneilla luokilla 7-9 oppitunneilla keväällä 2021. Oppitunneille osallistui kokonaisia kielenopetus ryhmiä, analysoituja tuloksia oli 33. Materiaalipaketin lisäksi jokaiseen tehtävään sisältyi avoimia kysymyksiä liittyen tehtävän sisältöön ja sen koettuun mielekkyyteen, joihin vastattiin välittömästi tehtävien tekemisen jälkeen. Kerätty aineisto analysoitiin pääsääntöisesti laadullista sisällönanalyysia hyödyntäen, sillä tutkimuksen tärkein elementti oli opiskelijoiden antamat vastaukset tehtävien suorittamiseen liittyen. Tulokset osoittavat, että tämän oppimateriaalipaketin tehtävät olivat toimivia ja pidettyjä oppilaiden keskuudessa, ja ne koettiin suurelta osin oppimista edistäviksi. Lisäksi materiaali mahdollisti oppimisen tehostamisen valmiiden oppimateriaalien lisänä. Tässä tutkimuksessa arviointi ei ollut keskeisessä asemassa tutkittavan aiheen suhteen, mutta osana oppimisen havainnointia ja todentamista se tulisi ottaa huomioon oppitunneilla käytettävien materiaalien tuottamisessa. Jatkossa olisi tärkeää, että myös vaihtoehtoisia arviointimenetelmiä kehitettäisi vastaamaan paremmin erilaisten tehtävien ja tuotosten arviointia.

The purpose of this study is to find out, through the class teachers' own experiences, how differentiation was implemented in the distance education during the exceptional period incurred in spring 2020. This research is focused on finding successes and challenges teachers experienced in distance teachings differentiation. In addition, the study examines the types of support teachers received during this time. Being a fairly topical issue at the moment, the available scientific research, which would specifically address classroom distance learning, is limited. The research approach in this paper is mainly qualitative also utilizing multi-methodological means. The research material has been collected through a questionnaire and four interviews in order to obtain additional qualitative information. A total of 33 primary school classroom teachers from 24 different municipalities responded to the survey. The survey comprised of 26 questions, some of which were Likert-scale questions and some open-ended questions. The respondents were mainly collected from a Facebook community of almost 40,000 teachers and those interested in education. The quantitative data obtained from the questionnaire has been analyzed with Microsoft Excel and the open questions have been coded. Qualitative material was collected through four short semi-structured thematic interviews. The interview questions were based on questions already answered in the questionnaire, that required further qualitative research. The majority of the teachers who responded to the study found distance learning differentiation challenging. However, some found it even easier to implement differentiation than in face-to-face teaching. The most common way to differentiate teaching was the variations in the number and level of schoolwork and the use of implements. The successes of differentiation experienced by the teachers were related to provision of support to pupils who needed it, the usage of new ways of working, such as instructional videos, and more personal communication with students. Majority of teachers felt that the support they received from their colleagues most important form of support. Some would have liked more unified guidance from superiors. Others, on the other hand, found the guidance from their superiors unnecessarily demanding in a situation where support and understanding would have been needed. The challenges faced by teachers in distance learning were mainly due to the rapid transitioning to distance teaching, as well as the unpreparedness.

Opettajat kohtaavat työssään päivittäin heterogeenisia ryhmiä, joiden oppilaat eroavat toisistaan niin tarpeiltaan kuin oppimistavoiltaan. Suomessa opettajiin ja heidän ammattitaitoonsa luotetaan, joka antaa opettajille mahdollisuuden toteuttaa työtään omalla tavallaan opetussuunnitelman puitteissa. Luokkahuoneessa tavoitteena on, että jokainen oppilas kehittyy. Jotta kehitystä tapahtuu, täytyy opettajien tuntea oppilaansa ja sitä kautta pystyttävä muokkaamaan työskentelytapojaan sekä materiaalejaan. Pedagogisia ratkaisuja, joita opettajat tekevät päivittäin luokkahuoneessa, kutsutaan eriyttämiseksi. Käytännössä eriyttämisellä tarkoitetaan opetuksen mukauttamista oppilaan taitotasoa vastaavaksi. Eriyttämisellä on kaksi suuntaa: ylöspäin ja alaspäin eriyttäminen. Ylöspäin eriyttämisellä tarkoitetaan opetusta, joka ottaa huomioon lahjakkaat ja nopeasti etenevät oppilaat, kun taas alaspäin eriyttämisellä viitataan opetukseen, joka ottaa huomioon esim. oppilaat, joilla on oppimisvaikeuksia tai tehostetun tuen tarve. Tämän tutkielman tavoitteena on kartoittaa peruskoulun ruotsinopettajien kokemuksia liittyen alaspäin eriyttämiseen. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1) Millaisia metodeja ruotsinopettajat käyttävät eriyttäessään opetustaan alaspäin?, 2) Millaisia materiaaleja ruotsinopettajan käyttävät eriyttäessään opetustaan alaspäin? ja 3) Millaisia haasteita ruotsinopettajat kohtaavat liittyen alaspäin eriyttämiseen?. Tutkimus toteutettiin lomaketutkimuksena ja vastaukset analysoitiin kvalitatiivisesti. Vastauksia tuli yhteensä 39 kappaletta. Keskeisimmät tutkimustulokset osoittavat, että ruotsinopettajat pitävät alaspäin eriyttämistä tärkeänä ja he toteuttavat sitä opetuksessaan päivittäin, jos ei jopa jokaisella oppitunnillaan. Metodit, joita opettajat käyttävät liittyvät suurimmaksi osaksi tehtäviin, joita tehdään sekä tunneilla että kotona, sekä kokeisiin. Tehtäviä ja kokeita muokataan siten, että oppilaat voivat työskennellä omalla tasollaan. Esim. säätämällä tehtävien määrää, vaikeusastetta tai aikaa, jota niiden tekemiseen käytetään, voivat oppilaat itse valita heille parhaiten sopivan työskentelytavan. Myös tietotekniikkaa, erilaisia pelejä ja leikkejä sekä visuaalisia keinoja hyödynnetään. Opettajat tekevät myös paljon omia materiaaleja täydentämään oppikirjan tarjoamia materiaaleja. Erot oppikirjasarjojen sekä etenkin A- ja B-ruotsin välillä voivat olla hyvinkin suuret. Suurimmaksi haasteeksi opettajat nimesivät ajan puutteen. Koska opettajat joutuvat itse tekemään ja muokkaamaan materiaaleja opetustaan varten, vaatii se heiltä motivaatiota, resursseja ja aikaa. Oppitunneilla opetukselta vie aikaa myös esim. työrauhan ylläpitäminen. Tuki, jota voi saada eriytyisopettajilta, koulunkäyntiavustajilta tai kollegoilta, vaihtelee koulun omien resurssien mukaan. Suurimmaksi osaksi opettajat joutuvat selviämään yksin suurienkin ryhmien kanssa. Myös aineenopettajien koulutuksen toivottiin olevan kattavampi, jotta esim. erilaiset oppimisvaikeudet tulisivat tutuiksi jo ennen työelämään astumista.

In both national and international studies, a significant increase in skill differences between students has been noticed in the mathematics skills of Finnish primary school children. A way to respond to the needs of all learners is to differentiate the teaching, which means taking the student’s skills into account when teaching. Mathematics is one of the most important subjects in the Finnish school system, but studies have shown that the mathematical skills of the teachers can be weak. Because of that, it is important that the learning materials used support the teachers in differentiating and all of the students are offered tasks suitable for their skill level. The aim of this study was therefore to describe differentiation in the mathematics learning materials for the third grade of primary school and to find out what kind of support they offer for differentiation. This research was conducted as a qualitative content analysis and content classification and comparison was used to analyse the materials. Six series of mathematics learning materials currently used in Finnish primary schools from four different publishers were selected as research material. All learning materials and digital licenses from each series were requested, and the final research material consisted of all the third grade learning material used in autumn. The material was first divided according to the two research questions into materials for the student and the teacher. After this, the classification of the material continued and the results of the classifications were compared to each other. It was noticed from the research material that differentiation in mathematics is mainly the teacher’s responsibility and the students have few opportunities to choose tasks that suit their skill level. The solutions for downward differentiation were more systematic, because almost all of the series contained a separate work book with easier tasks, that can be used alongside the normal work book. The solutions to make the tasks easier were fairly uniform. The solutions for upward differentiation had more variation, but the most common type was problem-solving tasks. The teacher’s guides, which serve as the teacher’s support, mainly focused on specific tips to differentiate lessons and the included various handouts and additional tasks that the teacher can give out to students. In addition, assessment was supported with different skill level tests and materials to find out the skill levels of the students in the beginning of the third grade.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin kyselylomakkeella opettajien kokemuksia ja käytänteitä eriyttämisestä englannin ja ruotsin opetuksessa peruskoulun yläluokilla. Kyselyyn vastasi 17 opettajaa. Tutkimuksessa kysyttiin millaisia kokemuksia englannin ja ruotsin kielen opettajilla on eriyttämisestä ja millaisia eriyttämiskeinoja he käyttävät oppitunneilla ja kokeissa ja miten he huomioivat erityistä tukea tarvitsevan ja toisaalta nopeasti edistyvän oppilaan tarpeet. Lisäksi selvitettiin minkälaisia mahdollisuuksia oppimateriaalit tarjoavat opettajien mielestä eriyttämiseen. Tutkimustulosten mukaan eriyttäminen käsitettiin oppilaiden yksilöllisyyden ja erilaisten valmiuksien huomioimiseksi siten, että heikkoja oppilaita tuetaan ja lahjakkaille annetaan mahdollisuus haastavampiin tehtäviin. Suosituimpia eriyttämiskeinoja olivat käsitteiden avaaminen, lisätehtävien antaminen nopeasti edistyville, pienryhmäopetus ja tunnin jäsentely erilaisiin jaksoihin. Hyödyllisimpänä keinona oppimisen ja oppimistulosten kannalta pidettiin pienryhmäopetusta. Kokeissa käytettiin eriyttämiseen eniten lisäajan antamista, lisätehtäviä nopeille oppilaille ja kokeen suorittamista erillisessä tilassa tai pienryhmässä. Koesuorituksen ja koetuloksen kannalta tärkeimpinä keinona pidettiin lisäaikaa, helpotettuja tehtäviä ja mahdollisuutta tehdä koe erillisessä tilassa tai pienryhmässä. Opettajat kokivat, etteivät heidän käyttämänsä oppikirjat tarjonneet tarpeeksi materiaalia eriyttämiseen.

Tämän maisteritutkielman aiheena on eriyttäminen perusopetuksen kemian kokeellisessa työskentelyssä. Eriyttäminen on tällä hetkellä pinnalla oleva asia ja nykyinen perusopetuksen opetussuunnitelmakin ohjaa yhä enemmän antamaan jokaiselle oppilaalle hänen taidoilleen sopivaa opetusta. Kemiassa kokeellinen työskentely on yksi keskeisimmistä asioista, joten tässä kehittämistutkimuksessa onkin pyritty löytämään keinoja millä voisi kokeellista työskentelyä eriyttää. Eriyttäminen tarkoittaa kaikkia tukitoimia, erilaisia opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä, jotka pyrkivät mahdollistamaan kaikkien oppilaiden opiskelemisen samassa luokassa.  Eriyttäminen kattaa oppimisvaikeudet, esteettömyysvaatimukset ja miten oppilaat eroavat toisistaan lähtötietojen, asenteiden ja persoonan perusteella. Tässä tutkimuksessa eriyttäminen tarkoittaa heterogeenisen perusopetusryhmän eriyttämistä, poissulkien erilaisten tukien piiriin kuuluvat oppilaat. Kemian kokeellista työskentelyä voidaan eriyttää erilaisten työohjeiden avulla. Mitä enemmän työohje ohjaa työskentelyä, sitä helpommasta työohjeesta on kyse. Toisaalta työohjeessa olisi hyvä antaa myös tilaa oppilaan omalle ajattelulle, tai vähintään työohjeessa pitäisi olla pohdintaan ohjaavia kysymyksiä. Näin vältyttäisiin siltä, että oppilas suorita kokeellista työtä vain mekaanisesti ajattelematta miksi näin tehdään tai miten tämä liittyy mihinkään. Tässä kehittämistutkimuksessa kehitettiin kokeellisen työn työohje, joka tukee eriyttämistä. Kokeellisen työn tavoitteena oli luoda punakaali-indikaattorin väriskaala ja työtä testattiin avoimen työohjeen avulla, joka tukee hyvien oppilaiden oppimista. Kokeellinen työ testattiin yhdeksäsluokkalaisten valinnaisen science ryhmällä, joten oletus oli, että oppilaat ovat harjautuneita kemiassa. Ohjeistus osoittautuikin testiryhmälle liian vaikeaksi, joten työohjetta kehitettiin alaspäin. Tämän tutkimuksen liitteenä on alkuperäinen työohje opettajanohjeineen, kehitetty versio avoimesta työohjeesta eli kyselypohjainen työohje, kaksi erityyppistä kuvallista työohjetta ja perinteinen ”resepti”-muotoinen työohje. Avoin työohje osoittautui vaikeaksi. Oppilaat eivät itsenäisesti ymmärtäneet miten kokeellinen työ suoritetaan avoimen työohjeen avulla, mutta suurin osa pääsi jyvälle, mitä tehdä, kun heidän kanssaan yhdessä asiaa pohti. Haasteena tuntui olevan, ettei oppilaat osanneet suunnitella itse, miten saisi luotua punakaalilla eri värejä ja jos värit onnistuivat, ei oppilas välttämättä osannut luoda koko väriskaalaa vaan saivat kokeilemalla värejä aikaan. Työohjeen avulla itsenäinen työskentelyn onnistuminen riippuu vahvasti siitä, millaisen työohjeen oppilas saa eteensä. Selkeästi avoin työohje on vaikea ja sen kanssa työskentely vaatisi harjoittelua, jota tutkimukseen osallistuneilla oppilailla ei välttämättä ole, sillä koronapandemia on haitannut kemian opetusta. Tämän tutkimuksen nojalla parhaaksi tavaksi eriyttää kokeellista työskentelyä nousee erilaiset työohjeet. Jos halutaan valita jokin yksi tietty työohjetyyppi, valikoituu parhaaksi kyselypohjainen työohje, jossa oppilas suunnittelee työn teon itse ohjaavien kysymysten avulla.

The purpose of this study is to review the experiences of four elementary school teachers about physical education classes. How do they perceive and act in a situation, where there is a physically disabled student in the group? The interviewees were chosen specifically, and they all have experience in teaching disabled students. The research questions were divided into four themes. The themes are: Inclusion in physical education, differentiation in physical education, and their pros and cons from the teacher's perspective. The study is a qualitative case study. The data consisted of four interviews with elementary school teachers who teach physical education. The analysis of the collected data was done through content analysis and phenomenographic analysis. In all interviews, the importance of including the disabled student into the activities was emphasized. Also the value of maintaining differences and careful differentiation were highlight-ed. The teachers emphasized that inclusion should not be done only because it sounds good. The inclusion in physical education should always be relevant from the student's perspective. The study focuses on opinions and experiences of the interviewees. The objective was not to reach generalizable results, but to give a thorough description of a phenomenon.

Aims. The differentiation of teaching has become the key role of the teacher's work due to a new three-step support model. The differentiation is perceived among teachers as a key means of supporting pupils, but the research information of differentiation is largely subject-specific or secondary school or pre-school-centered. Comprehensive research dealing with the nature and dimensions of differentiation, related to primary school hardly exists. The purpose of this study is to find out how newly graduated class teachers experience and define differentiation and how they implement differentiation in practice. This study also describes teachers' experiences and views on teachers' work and working in a community. Methods. The study was a qualitative study. The data was collected by interviewing and the research group consisted of seven newly graduated classroom teachers, who had taught their own class during the academic year 2013-2014. All interviews were recorded and transcribed verbatim. The data was analyzed by qualitative content analysis. Results and conclusions. Teachers defined differentiation and students' needs for support on the basis of their own classes when the dimensions of differentiation were unclear. Differentiation was seen especially as taking notice of different individuals, which the weaker students will benefit the most from. Differentiation and its planning were seen hard, when the concept of spontaneous differentiation came up clearly. Teachers used a lot of different methods for differentiation and differentiated whenever it was necessary. Teachers differentiated most in mother tongue and mathematics and the least in arts and physical education. Resources for teachers varied greatly. Teachers would have wanted to differentiate more and they needed more ways to fulfill and strengthen the differentiation. The teacher's work was seen as oppressive, but rewarding. Cooperation between teachers was seen as important. The atmosphere in teachers' workplaces was good and they got help whenever they needed. We may say that during the first year of working there is not enough time for differentiation and its planning, when the use of spontaneous differentiation grows. During the first year the overall perception of the work of a teacher is not yet fully established, when it is hard to believe in your own skills as a teacher. This will also influence how a teacher comprehends his own differentiation.

The purpose of this study was to investigate the views of primary school teachers on school´s readiness to accommodate all diverse learners. The subject topic captivated my interest due to the emphasis placed by the interviewed primary school teachers in my bachelor's thesis on the readiness of the school, even though the actual research focused on children´s school readiness. Additionally, since the 2000s, discussion in Finland regarding school readiness have shifted towards the organization of education rather than solely focusing on children's readiness for school. Several research also support this shift. Readiness of the school has been extensively investigated as part of inclusive education. On the other hand, in the National Core Curriculum for Basic Education (2014), the word inclusion is mentioned only once. The aim of this study was to determinate the requisite preparedness of educational institutions to accommodate the diverse needs of incoming students, and to clarify the strategies of implementation of inclusion. In my qualitative research, six primary school teachers who work in elementary education participated. Thematic interviews were used as data collection method, as they allowed clarifying questions to be asked from the participants. The interviews were recorded, videotaped and transcribed for further analysis. The chosen method for analysis in my research was theory-guided content analysis, supported by thematic categorization. The data was then categorized into seven themes, which will be referred to as "upper-level categories" in the following study. These upper-level categories consist of resources, competent teacher, leadership, collaboration with preschool teachers, inclusivity, resources, and differentiation. My research findings strongly imply that primary school teachers considered resources to be the most important factor in the readiness of the school and the implementation of inclusion. However, primary school teachers described school resources as inadequate to meet the needs of all incoming students. Primary school teachers discussion about the most important readiness factors for accommodating all incoming students were centered around resources, teachers' professional skills, leadership, and collaboration with preschool teachers. Primary school teachers instead reported focusing on the implementation of inclusion through various inclusion-related actions, available resources, and diverse differentiation. Generally, five out of six primary school teachers had a positive attitude towards inclusion and the readiness of the school to accommodate all diverse learners. This study provides valuable information especially for primary school teachers, but also for principals interested in inclusion and implementing inclusive education.