Browsing by Subject "hedonismi"

In spite of the current wide-spread use of the idea of our personal liberties, not enough attention is given to the actual justification of this concept itself: from what philosophical grounds our liberties can be argued from and how the value of our personal liberties stands itself as a philosophical concept. One of the most important philosophers defending our personal liberties is widely perceived to be John Stuart Mill (1806-1873), an English philosopher who developed his thinking on liberty in the 19th century. However, the plausibility Mill’s hedonistic ethics has been widely criticized in philosophical literature. This research examines John Stuart Mill’s hedonistic ethics and his hedonistic defence for our personal liberties. The thesis asks, can Mill’s defence of our liberty that relies purely on the foundation of hedonism be plausible? The first chapter introduces the research question and the structure of the research. The second chapter first presents Mill’s core ethical ideas and then introduces how a perfectionist reading can challenge the hedonism of Mill’s ethics. The third chapter discusses G.E. Moore’s critique against hedonism. Chapter 4 defends Mill’s justification for his hedonistic foundation for morality with Geoffrey Sayre-McCord’s thinking. Chapters 5 and 6 examine Sarah Conly’s theory and her critique against Mill’s simple principle for liberty and argue the critique is not plausible if we read Mill as a hedonist. The concluding chapter draws together the results of the study. The thesis focuses on the problems of the arguments against Mill’s hedonistic ethics showing how these arguments fail to convince that the hedonistic reading of Mill’s ethics is not plausible. As a conclusion, the research provides arguments for why it is plausible to continue to interpret and examine Mill as a hedonist and argue for a hedonistic defence of our personal liberties regardless of the several things Mill states that appear to not adhere to the single value of hedonism. The research suggests that despite the challenges presented in this work, there remains a plausible rationale to continue to read Mill as a hedonist and argue for our personal liberties from this foundation. However, the conclusion is conditional. The research also shows that to plausibly argue for our personal liberties, Mill’s overall concept of happiness that contains the ideas of individuality and social flourishing, needs to be understood through the aspect of constant human progress. Whether such a concept of happiness can be argued to be a merely hedonistic concept, however, falls out of the scope of this research.

Hyvinvointi koskettaa jokaista ihmistä erittäin henkilökohtaisella tasolla. Teoria siitä, mikä muodostaa hyvinvoinnin kuvaa, kuinka ihmisen hyvinvointi muodostuu. Tällä on merkitystä esimerkiksi silloin, kun päätetään hyvinvointivaltion varojen jakamisesta. Teorioilla on myös merkitystä pohdittaessa eettisiä kysymyksiä siitä, miten yritykset tarjoavat ja hyödyntävät hyvinvoinnin rakentajiin liittyviä tuotteita ja palveluita. Hedonismi, haluteoriat ja listateoriat ovat yleinen tapa luokitella keskeiset hyvinvointiteoriat. Hedonismi on saanut osakseen voimakkaasti kritiikkiä alusta lähtien ja varsinkin lähempänä nykyaikaa Robert Nozickin ajatuskoe kokemuskoneesta ja Eden Linin ajatuskoe Identtiset elämänajat ovat olleet sen verran vakuuttavia, että hedonismi usein sivuutetaan huonona teoriana hyvinvoinnista. Tämän työn tarkoituksena on puolustaa hedonismia Nozickin ja Linin ajatuskokeita vastaan. Mikäli hylkäämme jonkin hyvinvointiteorian väärin perustein, niin tällöin hyvinvointiin liittyvä keskustelu ja sen pohjalta tehtävät päätökset ovat lähtökohtaisesti ongelmallisia. Työn argumentti rakennettiin analysoimalla Nozickin ja Linin ajatuskokeita ja esitettiin niiden heikkoja kohtia. Tämän pohjalta työssä rakennettiin kaksi ajatuskoetta, jotka johdettiin Nozickin ja Linin ajatuskokeista, mutta jotka pyrkivät korjaamaan niissä löytyneitä puutteita. Työssä todettiin, etteivät Nozickin ja Linin ajatuskokeet lopullisesti kumoa hedonismia hyvinvointiteoriana. Työssä ei kuitenkaan voida lopullisesti sanoa, että hedonismi olisi ainoa oikea hyvinvointiteoria. Työn keskeisiä kontribuutiota ovat Nozickin ja Linin ajatuskokeiden analyysin pohjalta löytyneet uudet ongelmalliset kohdat argumenteissa sekä työssä rakennettujen ajatuskokeiden tuomat uudet vastaväitteet ja mahdollisuudet hahmottaa kokemuskoneeseen pohjautuvien ajatuskokeiden tuloksia

This study examines Finnish consumers’ relation to interior design and materials used in homes, especially wood. Research in the field of home economics is mainly focused on food consumption and human well-being, but it is also possible to improve well-being and comfort through interiors design in the homes. Wood is considered a healthy, sustainable and domestic construction material. Using consumer behaviour and housing research methods, this study emphasizes how consumers give meanings to wood as a material and how they identify wood characteristics in home interiors. The study also considers wood’s position among other materials used in homes, such as plastics. Previous studies have demonstrated wood’s health benefits compared to other materials, for example psychophysically. This study investigates the value of wood as an interior material by using verbal repertoires e.g., to compare wood to other materials. The data has been collected using an online form that included open questions only. The dataset consists of 95 responses. The analysis is based on a cultural viewpoint that analyses the meanings connected to wood. The data was categorized and divided into themes, which consecutively formed categories. When people talk about wood as an interior material, there is a consensus in terms used. Consumers discussed hedonism, responsibility and practical perspectives with tension between the expressions. A significant finding was that people considered wood as a natural and pleasant material, while plastic and artificial materials were seen unpleasant. Wood is mainly discussed in positive ways, by associations with the environment, ecology, ethicality, aesthetics, practicality, well-being and atmosphere. Unfavourable descriptions were impracticality, stuffiness and restlessness. The respondents identified multiple properties of wood and evaluated its suitability to interior spaces and surface materials. The study supports previous research on the subject and creates new understanding on the link between homes and wooden materials in the Finnish culture.

Käsitteellä 'onnellisuus' viitataan toisinaan hyvinvointiin, eli siihen, miten henkilön elämä menee hänen omalta kannaltaan katsottuna. Nykyään on kuitenkin yleisempää, ettei onnellisuutta ymmärretä kokonaisarvioksi elämästä, vaan mielentilaksi. Työssä tarkastellaan käsitteen jälkimmäistä käyttötapaa: Mikäli onnellisuus ymmärretään mielentilaksi, minkälaisesta tilasta on kyse? Mitä mielentilaa on perustelluinta pitää onnellisuutena? Työn tarkoituksena on ensinnäkin selventää, mitä kysymyksellä mielentilaonnellisuuden luonteesta tarkoitetaan, ja tarkastella, mitä kautta kysymykseen on perusteltua etsiä vastausta. Työssä asetetaan joukko kriteerejä sille, mitä mielentilalta on syytä edellyttää, jotta sitä olisi perusteltua pitää onnellisuutena. Työ myös kartoittaa mahdollisia vastausvaihtoehtoja esitellen neljä keskeistä teoriaa onnellisuudesta. Asetettujen kriteerien pohjalta käydään argumentaatiota teorioiden välillä. Pyrkimyksenä on löytää mahdollisimman perusteltu vastaus siihen, mitä onnellisuus on. Työ pohjautuu suurelta osin kahden mielentilaonnellisuutta viime aikoina perusteellisesti tarkastelleen filosofin, Daniel Haybronin ja Fred Feldmanin tuotantoon. Tarkastelun pohjana on myös keskeinen aihetta aiemmin käsitellyt kirjallisuus. Haybronin ja Fedmanin näkemyksiin ovat muut filosofit ehtineet ottaa kantaa varsin vähän; harvat esitetyt vastaväitteet on työssä huomioitu. Työssä tarkastellaan neljää onnellisuusteoriaa: Hedonistinen teoria ymmärtää onnellisuuden kokemuksen miellyttävyydeksi. Asennehedonistinen teoria samaistaa onnellisuuden nauttimiseen, jota ei ymmärretä tuntemukseksi vaan asenteeksi asioita kohtaan. Elämään tyytyväisyys -teoria näkee onnellisuuden olevan tyytyväisyyttä omaan elämään kokonaisuutena. Emotionaalinen tila -teoria puolestaan ymmärtää onnellisuuden olevan kokonaisvaltainen, positiivinen emotionaalinen tila. Teorioiden välillä käytävän argumentaation pohjalle asetetaan työssä tietyt kriteerit: Käsitteen 'onnellisuus' arkikäytöstä ei ole syytä etääntyä liian kauas. Onnellisuudeksi on perusteltua ymmärtää jokin sellainen mielentila, joka on läheisessä yhteydessä hyvinvointiin. Onnellisuuden on syytä soveltua ihmisten tilan arviointiin ainakin useimmiten. Lisäksi on varsin perusteltua vaatia, että onnellisuus on mielentila, jolla on selitys- ja ennustusvoimaa ja jonka tavoittelu kannattaa. Asetettujen kriteerien pohjalta päädytään siihen, ettei onnellisuutta ole perusteltua ymmärtää elämään tyytyväisyydeksi eikä asenteelliseksi nauttimiseksi. Onnellisuuden on mielekästä ajatella tuntuvan joltakin; kyse ei ole vain asenteista. Toisaalta onnellisuuden kannalta ovat olennaisia muutkin tuntemukset kuin ne, joita omaan elämään kohdistuva tyytyväisyys herättää. Lisäksi elämään tyytyväisyys ei kerro niin suoraan hyvinvoinnista kuin usein ajatellaan. Melko vahvoja perusteita löytyy myös hedonismia vastaan. Kokemuksen merkitys onnellisuuden kannalta ei tunnu olevan suorassa suhteessa sen miellyttävyyteen. 'Onnellisuus' näyttää arkikäytössä viittaavan jonkinlaiseen syvempään tilaan, jossa henkilö on, ei vain hänen kokemuksensa laatuun. Onnellisuudella on myös enemmän selitys- ja ennustusvoimaa, jos siihen ymmärretään liittyvän kokemuksellisen puolen lisäksi myös taipumuksia. Perustelluinta on siis ymmärtää onnellisuus emotionaaliseksi tilaksi. Ei kuitenkaan ole aivan selvää, miten erilaisia emootioita ja mielialoja olisi syytä luokitella onnellisuutta rakentaviksi ja vähentäviksi. Lisäksi onnellisuuteen saattaa olla perusteltua sisällyttää muitakin taipumuksia kuin ne, jotka liittyvät henkilön emotionaaliseen tilaan.