Browsing by Subject "integraatio"

Tutkimus käsittelee Ulkoasianministeriössä kylmän sodan aikana, tarkemmin vuosina 1963–1989, käytyä keskustelua Suomen ja Euroopan neuvoston suhteista. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, miten toimijoiden välinen suhde muotoutui, mitkä tekijät näihin suhteisiin vaikuttivat ja millaisia argumentteja Suomen jäsenyyden puolesta ja vastaan annettiin tutkimusaikana. Suomen ja Euroopan neuvoston suhteiden kehitystä ei aiemmin ole juurikaan tutkittu ja olemassa oleva tutkimus keskittyy lähinnä Suomen liittymiseen organisaatioon vuonna 1989 ja sitä ympäröivään keskusteluun. Yleensä Suomen länsi-integraation tutkimus on keskittynyt taloudellista yhteistyötä edistäneisiin organisaatioihin. Tutkimuksen tavoite onkin osaltaan avata Suomen suhteiden kehitystä muihin kuin taloudellisiin organisaatioihin. Tutkimuksen lähdemateriaali koostuu Ulkoasiainministeriön arkiston Euroopan neuvostoa käsittelevästä aineistoista vuosilta 1963–1989. Kyseessä olevaa aineistoa ei ole aikaisemmin kokonaisuudessaan käytetty tutkimuksen lähdemateriaalina. Aineisto tarjoaakin erinomaisen pohjan tutkimusaiheen käsittelyyn ja suhteiden kehittymisen tutkimiseen. Muu tutkimuksen lähdemateriaali koostuu Euroopan neuvoston Parlamentaarisen yleiskokouksen dokumenteista. Suomen suhteiden kehittyminen Euroopan neuvostoon kytkeytyi kylmän sodan realiteetteihin ja Suomen harjoittamaan puolueettomuuspolitiikkaan. Ulkoasiainministeriössä kiinnostus Euroopan neuvostoa kohtaan vaihteli vuosikymmenestä toiseen: vuonna 1967 ja 1980-luvun alussa jopa liittyminen jäseneksi oli lähellä, kun taas 1970-luvulla mielenkiinto neuvostoa kohtaan oli vähäistä. Se, miten Suomi oli saanut järjestettyä suhteensa Euroopan talousorganisaatioihin, esimerkiksi Euroopan talousyhteisöön tai Euroopan vapaakauppajärjestöön, vaikutti kiinnostuksen tasoon Ulkoasianministeriössä. Kun taloussuhteiden koettiin olevan vakaalla pohjalla, yhteyksiä neuvostoon voitiin tiivistää. Euroopan neuvosto perustettiin vuonna 1949 edesauttamaan läntisen Euroopan yhdentymispyrkimyksiä ja Neuvostoliitossa se nähtiinkin läntisen blokin yhteenliittymänä. Neuvostoliiton suhtautuminen Euroopan neuvostoon määritteli myös Suomen liikkumavaran sen suhteissa neuvostoon. 1980-luvun toiselle puoliskolle asti Neuvostoliiton kanta Suomen jäsenyyteen oli kielteinen. Vasta kun itäblokin valtiot, Unkarin sekä Romanian ja Puolan johdolla, alkoivat osoittaa kiinnostusta Euroopan neuvostoa kohtaan ja luomaan suhteita siihen, Ulkoasianministeriö presidentin johdolla koki liittymisen neuvostoon ajankohtaiseksi. Tutkimus osoittaa, että Suomen ja Euroopan neuvoston suhteet kehittyivät läpi kylmän sodan eikä kiinnostus järjestöä kohtaan koskaan täysin kadonnut Ulkoasiaministeriössä.

Objectives. The aim of the thesis is to unravel the challenges primary school teachers face in physical education of visually impaired children. My goal is also to explore how primary school teachers would develop the physical education of visually impaired children. Earlier studies have shown that a visually impaired child joining sports class can cause uncertainty and sense of inadequacy among teachers. Due to the prevailing ideal of inclusion, children with visual impairment mainly attend school as a part of general education. Therefore it is important to reasearch the experiences of teachers, and thereby strive to develop the exercise opportunities of visually impaired children in general education. Methods. The method used in this thesis was a case study. The material consisted of five in-terviews with teachers that had taught physical education in primary school. Among the five interviewees there were three primary school, one special education and one physical educa-tion teacher. The interviews were partially structured and conducted in the spring of 2020. The analysis was based on qualitative methods, where emphasis is on content and thematic analysis. Results and conclusions. Several challenges became apparent from the interviews. The challenges were divided into three themes: workload of teachers, organization of high-quality teaching and barriers due to the impairment. The teachers’ views of the targets of development were again divided into four themes: teacher training, separation of classes, attitude of the teacher and planning of the lessons. The interviewees felt that teacher training does not prepare teachers to organize physical education for children with visual impairment. The teachers emphasized the value of additional training. The results show that there are still many barriers in physical education, but with sufficient support measures it is possible to overcome them and provide equal opportunities for all children in general PE.

Pro gradu -tutkielmani käsittelee maahanmuuttajien ruotsinkieliseen kotoutumiseen liittyvää mediakeskustelua Svenska Yle -uutissivustolla vuosina 2014–2017. Vaikka suurin osa Suomeen tulevista maahanmuuttajista valitsee kotoutumiskielekseen suomen, on viime vuosina erityisesti suomenruotsalaisissa medioissa kirjoitettu henkilöistä, jotka ovat päättäneet kotiutua ruotsiksi. Ruotsin valitseminen kotoutumiskieleksi on Suomen perustuslain ja kielilain mukaan mahdollista, mutta joissain tapauksissa maahanmuuttajilta on evätty tämä mahdollisuus esimerkiksi epäselvien säädöksien ja puutteellisen informaation vuoksi. Näiden tapausten lisäksi keskustelua on herättänyt muun muassa kysymys siitä, onko ruotsinkielinen kotoutuminen kannattavaa vai ei. Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, miten Svenska Ylen uutissivustolla käydyssä mediakeskustelussa argumentoidaan ruotsinkielisen kotoutumisen puolesta ja sitä vastaan ja mitä muita diskursseja keskustelussa esiintyy. Lisäksi tutkin, onko debatti ruotsinkielisestä kotoutumisesta muuttunut vuosina 2014–2017 ja miten. Materiaalini koostuu neljästä https://svenska.yle.fi/ -sivustolla julkaistusta artikkelista ja niihin liittyvistä 193 lukijakommentista, jotka on julkaistu sekä Svenska Ylen sivustolla että heidän Facebook-sivuillaan artikkeleiden yhteydessä. Materiaali on kerätty Svenska Ylen hakukoneella hakusanoilla ”integration på svenska” ja ”svenskspråkig integration”. Valittujen artikkelien kriteereinä on ollut kommentointimahdollisuus ja kommenttien määrä (väh. 30 kommenttia/artikkeli). Materiaalia analysoidaan argumentaatio- ja diskurssianalyysin keinoin. Tutkimustulokset osoittavat, että ruotsinkielisen kotoutumisen puolustajat käyttävät useimmiten argumentteja, joiden sisältö on käytännöllinen, poliittinen tai juridinen. Käytännöllisissä argumenteissa viitataan perheeseen ja ystäviin, mahdollisiin opintoihin tulevaisuudessa ruotsin kielellä, ruotsin kielen helppouteen suomeen verrattuna sekä ruotsin käyttökelpoisuuteen muissa Pohjoismaissa. Poliittiset argumentit sen sijaan käsittelevät yksilön oikeutta päättää itsestään ja kielivalinnastaan, vapaata yhteiskuntaa ja vapaata tahtoa. Juridisissa argumenteissa vedotaan Suomen kaksikielisyyteen ja perustus- sekä kielilakiin. Ruotsinkielisen kotoutumisen vastustajat sen sijaan käyttävät argumentteja, joiden sisältö on ekonominen tai poliittinen. Tärkeimmäksi argumentiksi nousee maahanmuuttajien huono työllistymismahdollisuus, mikäli he osaavat vain ruotsia eivätkä lainkaan suomea. Tutkimustuloksista käy myös ilmi, että keskustelussa esiintyy monenlaisia diskursseja, jotka eivät suoranaisesti käsittele maahanmuuttajien kotoutumista. Tärkein diskurssi liittyy ruotsin kielen asemaan Suomessa. Tyypillistä tälle diskurssille on huoli ruotsin asemasta ja ärsyyntyneisyys suomenkielisen väestön asenteisiin ruotsia ja ruotsinkielisiä kohtaan. Muut diskurssit liittyvät esimerkiksi ruotsin ja suomen opiskelun pakollisuuteen, englantiin mahdollisena standardikielenä, yksilön ja viranomaisten vastakkainasetteluun sekä ja suomen- ja ruotsinkielisten vastakkainasetteluun. Lisäksi voidaan todeta, että debatti ruotsinkieliseen kotoutumiseen liittyen on muuttunut vuosina 2014–2017 siten, että 2014–2015 keskiössä oli maahanmuuttajien oikeus valita ruotsi kotoutumiskieleksi, kun taas 2016–2017 keskusteltiin erityisesti siitä, kannattaako ruotsinkielinen kotoutuminen. Ruotsin kielen asema ja maahanmuuttajien työllistyminen ovat sen sijaan aiheita, joista keskusteltiin 2014 ja keskustellaan yhä.

Integration and inclusion have been key topics in the discussion of special education for a long time. In Finland the integration, i.e. the aim of merging special education into general education, began in the 1970s. Inclusion became strongly involved in the discussions in the 1990s from an initiative of the UN. The purpose of this literature review is to determine the theoretical background of inclusion and integration and the way they should be seen and implemented in the selection of school, and schooling overall, for pupils receiving special support. In addition, the purpose is to look at the laws, regulations and guidelines, which are currently valid at Finnish comprehensive school, guiding the arrangement of special education. The aim is to obtain a better understanding of the subject and to understand which things in Finland determine the selection of school and schooling overall for special needs´ pupils. This thesis is divided into two parts. In the first part the theoretical background of segregation, integration and inclusion are clarified, and the concepts of special needs´ pupil and special education are described. In the second part, the key documents, as well as laws and regulations of how and where the special needs´ pupils can complete their basic education in Finland are collected. The thesis discusses additionally the National Core Curriculum coming into force next autumn, as well as the concepts of three-tier support and the local school principle. The Basic Education Act (628/1998), the modifications for it (642/2010), the Basic Education Regulation (852/1998), Special Needs Education Strategy (2007) and the National Core Curriculum (2014), all support execution of the local school principle. On the other hand, all of the above documents state that teaching can also be arranged in any other appropriate place. Municipalities are given a full responsibility for the allocation of a school place, as long as the choice is justified. On my future master's thesis, I will examine how the inclusion appears in schools´ and teachers´ everyday life, and whether support is adequate from teachers’ point of view.

Objectives. The subject of this study is special education students in musical instrument teaching. The task is to find out instrument teachers' thoughts of different types of learners and their teaching, teachers' views on their abilities to teach special education students and what kind of support teachers possibly need in teaching students with special needs. The main questions of this study are: 1. What kind of views musical instrument teachers have of different types of learners. 2. Do instrument teachers have qualification to teach students with special needs? 3. What kind of support musical instrument teachers possibly need to teach special education students. Methods. This is a quantitative study, and the data is gathered by using a survey. The study was supplemented with qualitative material by giving the answerers an opportunity to tell about their thoughts of the subject also in their own words. 60 instrument teachers in different parts of Finland answered the survey. The survey was made in the fall 2014. The analysis was made by using Microsoft Excel 2008 and IBM SPSS 22.0 Statistics programs. Results and conclusions. Based on this study, musical instrument teachers views about different kinds of learners are mainly positive or neutral. There were no such factors in the teachers' attitudes and views of disablement and difference that would hinder them in teaching all kinds of students. The majority of answerers has taught special education student at some point and viewed it positively. Yet the teachers do not have a strong confidence in their own or their colleagues' ability to teach students with special needs. Main reason to this seems to be a lack of education. Yet the majority of the teachers are ready to teach 1-2 special education students also in the future if required. In this they wish the most to get consultation from a special education or music therapy specialist. Secondly they wish to get professional guidance and short training. The third wish in their answers was support from colleagues and the principal. They also wished co-operation with the parents. As a conclusion, musical instrument teachers would need education, instructions and support from specialists, principals and colleagues and co-operation with parents, in teaching special education students.

According to basic education national core curriculum (2014) the purpose of basic education is to advance equality, parity and justice. Physical education and its assessment aim to advance the fulfillment of equality by considering every pupil in teaching and with equal assessment. The purpose of this educational sciences study is to describe and analyze class teachers' experiences and perceptions of execution in physical education and assessment in a mainstream physical education group where there are pupils with special needs being integrated. The starting point of this study is to examine the execution of physical education and different evaluation practices and how their impacts show on the pupils and their learning through teachers' eyes. This study is a qualitative research. The focus group of this study consists from ten class teachers that all work in the Helsinki metropolitan area. The material of this study was acquired by a questionnaire that consisted of open questions. Before the actual questionnaire was sent to the participants there was a pre inquiry which was also included in the study. The material was analyzed by using the content analysis. According to the study results almost all of the participants felt that teaching an inclusive physical education group is challenging. The teachers felt that different needs of support bring challenges to the planning and executing of teaching. Teachers felt that integration benefits the pupils with special needs despite of the challenges. Pupils making friendships and understanding differences were seen as the advantages of integration. The teachers felt that the assessment of physical education is also challenging. Assessing pupils with special needs with the same criteria's of assessment was seen as a thing that increases inequality. Especially the assessment of abilities was kept challenging. All of the teachers found trying and activity during class as more important targets of assessment than physical abilities. The teachers used mainly ongoing assessment and giving feedback as a method of assessment. This kind of assessment was seen as a thing that gives the pupil experiences of success which were seen important when it comes to improving self-esteem and inspiring towards sporty lifestyle.

Objective. The objective of my research is to examine and describe different ways of inte-grating preschool content areas with physical education. The pros and cons of integrating content areas with physical education were also researched. The idea was to cover the views and ideas of one preschool teacher about integrating content areas with physical edu-cation. Methods. This research is qualitative and data was collected through semi-structured the-matic interview. For my research I interviewed one preschool teacher who works in a day care center with a focus on physical education. This makes my research a case study. I recorded, transcribed and analyzed the interview using the methods of qualitative content analysis. Results and conclusions. The interview proved that physical education is being utilized as a teaching method with this particular preschool group. Physical education is integrated with all preschool content areas, allthough language, interaction and mathematics were most em-phasized and with these content areas the physical education made learning more diverse and multisensory. The teacher felt that integrating content areas with physical education benefits the children through diverse learning and increased energy levels. The challenge was how to take to account all the individual development stages of each child and how to utilize the preschool environment.

Pro gradu –tutkielma käsittelee ruotsinkielistä kotouttamista ja kotoutumista Uudellamaalla ruotsin kielen (ruotsi toisena kielenä) opettajien näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, kuinka Uudellamaalla tapahtuva ruotsinkielinen kotouttaminen ja kotoutuminen toimii, miten se käytännössä toteutetaan ja millaisia mielipiteitä ja kokemuksia ruotsin opettajilla on ruotsinkielisestä kotoutumistoiminnasta. Tarkoituksena on myös saada opettajilta ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi ja arvioita ruotsinkielisen kotoutumisen tulevaisuudesta. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat Laki kotoutumisen edistämisestä 2010, Opetushallituksen Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2012 ja Kielilaki. Tutkimus on toteutettu laadullisena haastattelututkimuksena haastattelemalla neljää eri puolilla Uuttamaata (Helsinki, Porvoo ja Raasepori) työskentelevää ruotsin opettajaa. Haastattelut ovat toteutettu helmikuussa 2016, nauhoitettu ääninauhurilla, osittain litteroitu ja niiden ajallinen kesto vaihtelee 12-50 minuutin välillä. Haastatteluista saadut tulokset osoittavat, että ruotsinkieliselle kotoutumiselle on tarvetta, mutta työ on vaativaa ja se täytyy toteuttaa vähäisellä rahoituksella. Uudellamaallahan on tällä hetkellä vain yksi virallinen kotoutumiskoulutus ja sekin on työväenopiston järjestämä. Ruotsinkielisessä kotoutumisessa nähdään paljon kehitettävää: suurimmiksi ongelmiksi opettajat kokevat toiminnan rahoituksen ja tiedotuksen puutteen sekä opetusryhmien heterogeenisyyden kielitaitotason suhteen. Kehitysehdotuksia ovat esimerkiksi tiiviimpi yhteistyö eri kotouttajien välillä ja suomenruotsalaisen oppimateriaalin luominen riikinruotsalaisen rinnalle. Ruotsinkielisen kotoutumisen tulevaisuus nähdään hyvänä ja osallistujamäärien odotetaan lisääntyvän, jos ruotsin kielen asema Suomessa säilyy ennallaan. Tärkeänä nähdään, että kunnat saisivat itse enemmän päättää kotouttamistoimistaan valtion sijasta, jolloin ruotsinkielisyys otettaisiin paremmin huomioon paikallisella tasolla luoden enemmän mahdollisuuksia ruotsinkieliseen kotouttamiseen ja suurempaan osallistujamäärään.

Oopiumisotien perintönä ulkovaltojen toimilupa-alueet olivat Shanghaita määrittävä piirre. Kaupunkiin sijoittuivat monet ulkomaiset yhtiöt, pankit ja teollisuuslaitokset. Vuoden 1911 vallankumouksen jälkeen Kiina oli hajaannuksen tilassa ja aikaa leimasivat sotaherrojen väliset alueelliset taistelut, Nationalistipuolueen perustama Kiinan tasavallan aika ja vuonna 1921 Shanghaissa perustetun kommunistisen puolueen lietsomat opiskelijamellakat ja lakkoaallot. Lisänä olivat vielä Japanin uhka ja sodan varjo. Kaiken tämän keskellä oopiumin kauppa ja salakuljetus kukoistivat. Shanghaista oli muodostunut huumekaupan keskus, jota pyöritti rikollisjärjestö Green Gang johtajansa Du Yueshengin johdolla. Tämän tutkielman tarkoituksena on etsiä vastauksia kysymykseen siitä, miten rikollisjärjestö Green Gang integroitui Shanghain valtarakenteisiin 1920 – ja 1930 -luvuilla oopiumikaupan avulla. Erityisen tarkastelun kohteena ovat sosiaalisten suhteiden, guanxi, muodostamat verkostot ja se, miten rikollisjärjestö, erityisesti Shanghain Green Gang, käytti näitä verkostoja hyväkseen toiminnassaan. Tämän tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on käsitys siitä, että oopiumikauppaan liittyvät sosiaaliset suhteet, guanxi, määrittelivät niitä verkostoja, joiden avulla rikollisjärjestö Green Gang, ja erityisesti sen johtajaa Du Yuesheng, pystyivät integroitumaan Shanghain valtarakenteisiin 1920- ja 1930 -luvuilla. Lähestymistapani aiheeseen on kahtiajakoinen. Toinen tapa on tutkiva ja toinen määrittelevä. Ensimmäinen nojaa useiden lähteiden laadulliseen tekstianalyysiin ja jälkimmäinen määrittelee eri ryhmien välisiä sosiaalisia suhteita, guanxi. Aineistoa olen etsinyt esim. Helka-kirjastojen tietokannoista (esim. kokoelma- ja artikkelitietokannat), internet -arkistoista (esim. Virtual Shanghai), eri yliopistojen ja instituutioiden internet tietokannoista (koti- ja ulkomaisista) jne. Tutkielman lähdeaineiston laadullinen tekstianalyysi osoittaa, että rikollisjärjestö Green Gangin johtajat, erityisesti Du Yuesheng pyrki läpi 1920 – ja 1930 -lukujen muodostamaan henkilökohtaisia sosiaalisia suhteita, guanxi, pitäen silmällä nimenomaan niitä tekijöitä, jotka edesauttoivat rikollisjärjestö Green Gangiä säilyttämään asemansa oopiumimonopolin (salakuljetus, varastointi ja myynti) haltijana. Rikollisjärjestö Green Gang integroitu perustamiensa klubien, yritysten, pankkien, lahjusten ja suojelutoimintojen kautta hankittujen suhteiden avulla Shanghain valtarakenteisiin. Se osallistui hyväntekeväisyys- ja avustusyhdistysten ja -järjestöjen toimintaan, mikä lisäsi sen yhteiskunnallisia kasvoja. Ilman kaikkia näitä henkilökohtaisten sosiaalisten suhteiden, guanxi, muodostamia verkostoja, rikollisjärjestön olisi ollut mahdotonta integroitua 1920 – ja 1930 -lukujen Shanghain valtarakenteisiin.

The purpose of this literature review is to clarify how inclusion is defined and how special education has improved towards inclusive education solutions in Finland. I also consider other concepts related to inclusion, such as integration. I also clarify how the concept of sense of belonging is defined and what influence it has on a student’s studies. The concept of inclusion has become known from Unesco’s Salamanca Statement. The Salamanca Statement involved an engagement considering education for students with special needs and it insisted on teaching all children together in regular schools. Practically inclusion means that a student with special needs attends the neighbourhood school and he/she is not being relocated in a special school. Sense of belonging as a concept can be defined as a person’s personal experience in participation in some system or environment in a way that the person self feels being a part of it. Although sense of belonging is a very personal issue, it is possible for a person’s environment to have an either strengthening or impairing impact on it. Sense of belonging is often being associated with the social atmosphere in school and it consists of social relationships that a student forms with his/her teacher and other students. This literature review will be used as a basis for my Master’s degree. In my Master’s degree I plan to research how students with special needs, who study in a regular class, feel they belong to the group.