Browsing by Subject "jaettu johtajuus"
Now showing items 1-18 of 18
-
(2018)Shared leadership is an interesting theory in the leadership practice at the moment. As a concept it is relatively new-found and due to this there is no consensus about the definition and content. The need of research in this field has been recognized. This bachelor thesis is a systematic literature review. The purpose of this study is to survey the concept and prac-tice of shared leadership. The research questions are 1) how shared leadership is defined as a theoretical concept, 2) in what kind of practices does shared leadership appear in a pro-fessional organization and 3) which kind of practical consequences come out when shared leadership is applied to a professional organization based on the articles? The data was gathered of ten research articles. All articles were in English and they were found from the EBSCOhost database with one exception. The method of analysis was con-tent analysis, which was practically performed by arranging the provided materials in differ-ent colors, based on the research questions. A table was formed from these materials and the synthesis was constructed. For each research question, the results were divided into categories to make it easier to perceive the whole. According to the results, the concept of shared leadership is approached from different per-spectives. The concept was mainly defined in the material either by decentralizing the duties of a director or by working from a teamwork point of view. For shared leadership practices, half of the articles featured some practical application or project that was seen as demon-stration of shared leadership in the organization. Practices often caused embarrassment in organizations that rose from the ambiguity of roles and responsibilities. Positive impacts, such as the distribution of workload or professional development, also occurred almost as often. It was also observed that the organization's power relations and hierarchies may com-plicate the application of shared leadership.
-
(2020)Jaettu johtajuus on yksi kiinnostavimmista ja keskeisimmistä johtajuustutkimuksen ilmiöistä tällä hetkellä, ja se on kehittynyt osaksi kouluorganisaatioiden rakenteita ja toimintaa viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Tämän taustalla olevia syitä ovat koulujen monimuotoistuva tehtäväkenttä, yhteiskunnalliset haasteet, pula resursseista sekä monimuotoinen ja heterogeeninen oppilasaines. Lisäksi yhtenäiskoulujen määrän lisääntyminen ja koulukokojen kasvaminen ovat luoneet tilanteen, jossa yksin rehtoreiden suorittama johtaminen ei enää riitä. Rehtoreiden rooli on tukea jaetun johtajuuden kehittymistä ja toteutumista sekä luoda puitteet toiminnalle, jossa jaettu johtajuus voi kukoistaa. Tämä tutkimus keskittyy jaettuun johtajuuteen suomalaisessa kouluorganisaatiossa. Tutkimuksen tavoitteena on luoda kokonaiskuva rehtoreiden näkemyksistä jaetusta johtajuudesta, pohjaten tutkimus viimeaikaisiin tutkimuksiin. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostui neljästä tutkimusartikkelista ja yhdestä väitöskirjasta. Tutkimukset julkaistiin vuosina 2009–2019 ja tutkimukset keskittyivät suomalaisiin kouluorganisaatioihin. Tutkimukset luettiin tarkasti ja niihin perehdyttiin huolellisesti. Tämän jälkeen tutkimuksien tuloksista jaoteltiin löydökset kahteen ryhmään: rehtoreiden näkemykset jaetusta johtajuudesta sekä rehtoreiden näkemykset jaetun johtajuuden toteuttamisesta kouluorganisaatiossa. Rehtoreiden näkemykset jaetusta johtajuudesta olivat kaikissa tutkimuksissa pääosin positiivisia. Jaettua johtajuutta kuvailtiin lähes kaikissa tutkimuksissa ennalta määriteltyjen tehtävien delegointina ja vain yhdessä tutkimuksessa esitettiin tuloksia, joiden mukaan rehtoreiden näkökulmat jaetusta johtajuudesta painottuivat hieman enemmän tilanteissa tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Kun tarkasteltiin rehtoreiden näkemyksiä jaetun johtajuuden toteutumisesta kouluorganisaatiossa, painottui tuloksissa jälleen ennalta määriteltyjen tehtävien delegointi. Näin ollen rehtoreiden näkemykset jaetusta johtajuudesta ja sen toteutumisesta ovat kirjallisuuskatsauksen mukaan linjassa keskenään. Vain yhdessä tutkimuksessa esitettiin osittain päinvastaisia tuloksia. Kirjallisuuskatsauksen tuloksien pohjalta on havaittavissa, että rehtoreiden näkemykset jaetusta johtajuudesta painottuvat jaetun johtajuuden ensimmäiseen ilmenemismuotoon, jonka nähdään olevan ennalta määriteltyjen tehtävien delegointi. Se kenelle tehtäviä delegoidaan, vaihtelee koulujen välillä. Rehtoreiden kuvauksissa nousee esiin, että tehtävät jakautuvat vaihtelevasti niin muodollisissa asemissa oleville kuin epämuodollisissa asemissa oleville, sekä joissain tapauksissa myös oppilaille ja vanhemmille.
-
(2017)The theoretical context of this qualitative study are the leadership in early childhood education and the organizational change. The leadership and the change of leadership are studied generally and then the distributed leadership and the distributed organization are studied specifically. This study examines how teachers and leaders view the distributed leadership and what kind of skills the leaders and the workers need in the organization of distributed leadership and how they view the organizational change. This is qualitative phenomenology research. The material of the study was collected at half structured interviews which were taken part in six teachers and two leaders from the city of Hamina during November and December 2017. The interviews were recorded and transcribed for analysis. The analysis was done with the methods of content analysis. This study shows that the leadership in early childhood education is in change and the leadership meets new challenges. Distributed leadership challenges both the leaders and the workers. The results of the study show that the interviewed teachers and leaders see distributed leadership as teamwork and interactional work custom. The distributed leadership was difficult to execute, because teachers worked as leaders without the status of the leader. The interviewed viewed that the difficulties of distributed organization are indefinite structures and work tasks of leadership and too large entireties of leadership. The interviewed viewed that the organizational change was unsuccessful. The interviewed teachers and the leader felt that they didn't have an opportunity to influence the change and the given reasons for doing the organizational change were incoherent and the results of the change were not estimated. They would like to increase the number of leaders and clear the determinations of work roles and responsibilities. This study suggests that the city of Hamina should increase the competence of the leaders and the personnel. In practice distributed leadership means investing the knowhow of leadership and working community skills. The human resource management and the motivating of the personnel are the main challenges in the future. Qualitative early childhood education is possible only with the motivated workers.
-
(2017)Tiedekunta - Fakultet - Faculty Behavioural Sciences Laitos - Institution - Department Teacher Education Tekijä - Författare - Author Taina Halinen Työn nimi - Arbetets titel Jaettu johtajuus varhaiskasvatuksen hajautetussa organisaatiossa Title Distributed leadership in the early childhood distributed organization Oppiaine - Läroämne - Subject Education Työn laji/ Ohjaaja - Arbetets art/Handledare - Level/Instructor Nina Sajaniemi Aika - Datum - Month and year June 2017 Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages 66 pp. + 7 appendices Tiivistelmä - Referat - Abstract The theoretical context of this qualitative study are the leadership in early childhood education and the organizational change. The leadership and the change of leadership are studied generally and then the distributed leadership and the distributed organization are studied specifically. This study examines how teachers and leaders view the distributed leadership and what kind of skills the leaders and the workers need in the organization of distributed leadership and how they view the organizational change. This is qualitative phenomenology research. The material of the study was collected at half structured interviews which were taken part in six teachers and two leaders from the city of Hamina during November and December 2017. The interviews were recorded and transcribed for analysis. The analysis was done with the methods of content analysis. This study shows that the leadership in early childhood education is in change and the leadership meets new challenges. Distributed leadership challenges both the leaders and the workers. The results of the study show that the interviewed teachers and leaders see distributed leadership as teamwork and interactional work custom. The distributed leadership was difficult to execute, because teachers worked as leaders without the status of the leader. The interviewed viewed that the difficulties of distributed organization are indefinite structures and work tasks of leadership and too large entireties of leadership. The interviewed viewed that the organizational change was unsuccessful. The interviewed teachers and the leader felt that they didn´t have an opportunity to influence the change and the given reasons for doing the organizational change were incoherent and the results of the change were not estimated. They would like to increase the number of leaders and clear the determinations of work roles and responsibilities. This study suggests that the city of Hamina should increase the competence of the leaders and the personnel. In practice distributed leadership means investing the knowhow of leadership and working community skills. The human resource management and the motivating of the personnel are the main challenges in the future. Qualitative early childhood education is possible only with the motivated workers. Avainsanat - Nyckelord Varhaiskasvatuksen johtaminen, jaettu johtajuus, hajautettu organisaatio, kvalitatiivinen tutkimus Keywords Leadership in early childhood, distributed leadership, distributed organization, qvalitative research Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited City Centre Campus Library/Behavioural Sciences/Minerva Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information
-
(2018)In recent years, leadership in early childhood education (ECE) has been studied especially from the perspective of pedagogical leadership. More and more, however, it is seen that pedagogical leadership should be shared in order to attain the goals of early education. The goal of early childhood education is to ensure the child's overall growth and well-being. The purpose of this study is to find out the possible connection between distributed leadership and child well-being in ECE environment. There are no earlier studies of the effectiveness of distributed leadership in day care center. Studies in the school context, however, show that distributed leadership has an impact on both school achievement and employee motivation. The study was a quantitative one, because there was statistical orientation project material available. The material was collected in the spring 2015 in 13 municipalities in southern Finland with child observation (N = 2 838) and with questionnaires to ECE staff and the directors of the day care centers (N = 150). The material of the study was analyzed by calculating correlations between summed variable of distributed leadership and child observations, child and learning environment estimates, which were made by the ECE staff and leadership estimates, which were made by the directors in day care centers. The analysis was made by the SPSS program. According to the study, distributed leadership was linked to the child well-being in ECE context in different ways and levels. Well-being was emerged as a quality of physical and social learning environment. In addition, the peer relationships of children worked out and their positive feelings were emphasized. The children also participated in the planning, implementation and evaluation of the activities. On the other hand, the interaction between the staff and the children was less pronounced if leadership was shared in the day care center. Pedagogical thinking and positive feelings about work were emphasized in staff´s and director´s responses. Thus, it can be concluded that leadership is meaningful both child and staff well-being in ECE context.
-
(2018)In recent years, leadership in early childhood education (ECE) has been studied especially from the perspective of pedagogical leadership. More and more, however, it is seen that pedagogical leadership should be shared in order to attain the goals of early education. The goal of early childhood education is to ensure the child's overall growth and well-being. The purpose of this study is to find out the possible connection between distributed leadership and child well-being in ECE environment. There are no earlier studies of the effectiveness of distributed leadership in day care center. Studies in the school context, however, show that distributed leadership has an impact on both school achievement and employee motivation. The study was a quantitative one, because there was statistical orientation project material available. The material was collected in the spring 2015 in 13 municipalities in southern Finland with child observation (N = 2 838) and with questionnaires to ECE staff and the directors of the day care centers (N = 150). The material of the study was analyzed by calculating correlations between summed variable of distributed leadership and child observations, child and learning environment estimates, which were made by the ECE staff and leadership estimates, which were made by the directors in day care centers. The analysis was made by the SPSS program. According to the study, distributed leadership was linked to the child well-being in ECE context in different ways and levels. Well-being was emerged as a quality of physical and social learning environment. In addition, the peer relationships of children worked out and their positive feelings were emphasized. The children also participated in the planning, implementation and evaluation of the activities. On the other hand, the interaction between the staff and the children was less pronounced if leadership was shared in the day care center. Pedagogical thinking and positive feelings about work were emphasized in staff´s and director´s responses. Thus, it can be concluded that leadership is meaningful both child and staff well-being in ECE context.
-
(2017)The university education of the kindergarten teacher aims at the development of pedagogical early-education professionals. Their primary task is to teach and guide children through pedagogy. There is no education at the time of early education leadership. My work at the kindergarten showed how important the role of a professional day care center is in the whole day care center. Guiding frameworks for the kindergarten's day care facility provide early childhood education plans. I wanted to find out whether leadership in kindergarten's own early childhood education plans is being discussed. My preliminary view was that leadership is not mentioned in early childhood education plans as it is not defined in the National Early Childhood Education Plan 2005. The research questions for my work are as follows: 1. How is Leadership Occurred in Early Childhood Education Plans? 2. What kind of context does management experience in early childhood education plans? I studied early childhood education plans with data analysis. I'm getting the material I research on the internet using the Google search engine. After emptying my search history, I wrote in the search engine's search box the words of the early education plan and leadership. Based on the results of the search, I picked the first 16 day care plan for early childhood education that was dated to 2012 or later. Based on my research, only a small part of early childhood education plans for kindergartens were not mentioned in leadership. There were four such early childhood education plans in four selected 16 early childhood education plans. It can therefore be concluded that most of the 75% of nursing homes' early childhood education plans have been highlighted in the day care center. A more detailed analysis showed that leadership in the day care center is most present in addition to actual leadership, development, evaluation and quality issues.
-
(2020)Jaetun johtajuuden malli on tullut ajankohtaiseksi etenkin asiantuntijaorganisaatioissa työelämän siirtyessä kohti tietotaloutta. Yksittäisen ihmisen ei oleteta hallitsevan kaikkia johtajalta vaadittavia taitoja, jolloin johtajuuden jakaminen on organisaation kannalta hyödyllistä. Jaetun johtajuuden tiimien ryhmädynamiikka on luonteeltaan omalaatuinen, mutta sitä on tutkittu varsin niukasti. Tässä tutkielmassani tarkastelen jaetun johtajuuden tiimien jäsenten välistä sitoutumista ja omistautumista tehtävään, eli koheesiota. Tarkastelen myös tekijöitä, jotka vaikuttavat koheesion ja tiimin suoriutumisen väliseen monisyiseen suhteeseen. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat: 1) Miten koheesio ilmenee jaetun johtajuuden tiimeissä? 2) Millaiset tekijät vaikuttavat koheesion ja tiimin suoriutumisen väliseen suhteeseen? Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Olen etsinyt aineistoa eri tietokannoista, (Google Scholar, SCOPUS, Web of Science) minkä lisäksi olen käynyt läpi jo löytämieni lähteiden lähdeluetteloita. Aineisto koostuu 27:stä lähteestä. Näistä neljä on kokonaisteosta ja 23 tieteellistä artikkelia. Aineiston valinta on toteutettu arvioimalla aineiston sisällön sovellettavuutta tutkimuskysymysten vastaamiseen. Luodakseni kokonaisvaltaisen kuvan käsiteltävistä ilmiöistä olen valinnut aineistoksi kirjallisuutta eri tieteenaloilta, kuten sosiaalipsykologian, pienryhmätutkimuksen ja työelämäntutkimuksen kentältä. Katsauksen tulosten perusteella jaettu johtajuus pääosin edistää tiimin koheesiota. Tiimin koheesion ja suoriutumisen suhteeseen vaikuttaa koheesion laatu, tehtävän laatu, jaetut johtajuustyylit, tiimin virtuaalisuus ja ryhmäajattelu. Ryhmäajattelun riskiä lukuun ottamatta koheesio edistää tiimin suoriutumista ja suoriutumisesta saadut myönteiset kokemukset vastavuoroisesti kasvattavat koheesiota. Jaetun johtajuuden tiimien on tärkeää tiedostaa näiden tekijöiden vastavuoroinen suhde. Tämä tutkielma jäsentää uuden näkökulman jaetun johtajuuden tiimien moniulotteiseen tarkasteluun ja perustelee jaetun johtajuuden tiimien ryhmädynamiikan empiiristä tutkimusta tulevaisuudessa.
-
(2018)The purpose of this study was to find out what kind of views kindergarten teachers have on pedagogical leadership and how it has developed in their own work. The study also examined the type of support kindergarten teachers feel would be necessary for acting as the pegagogical leader in their work team. This study is a qualitative theme interview based on phenomenographic philosophy of science. The interviewees participating in this research were three kindergarten teachers with a university degree, who have been working as kindergarten teachers for more than five years. In the light of this study's data, it appears that kindergarten teachers act as the pedagogical leader in their work teams. This shows for example in the job description of teachers, which the interviewees also described. Pegagogy is highlighted in kindergarten teachers' work and it is present in all activities. Co-operative skills are included in pedagogical leadership as well. Two of the kindergarten teachers interviewed raised the turnover of team members and breaking up teams as a challenge, whereas the third interviewee felt that there are hardly any problems with pedagogigal leadership.
-
(2015)This is a qualitative study researching the current state of early childhood education. The purpose of the study was to find out what kinds of things kindergarten teachers are hoping to change regarding the distribution of work between kindergarten teachers and kindergarten's nursemaids in day-care centers, and how kindergarten teachers wish the director would act regarding these issues. This study was part of the research project "Transition from the education to the profession and staying at work in the kindergarten teacher career" conducted by the teacher training college of the University of Helsinki. The data was collected using an electronic questionnaire and the study involved 490 kindergarten teachers from five counties in the metropolitan Helsinki area. This study focuses specifically on two open questions and total of the answers was 399. The data is analyzed through a content analysis. The theoretical background of the study is focused on the organisation of the distribution of work and leadership in day-care centers. Previous studies have shown that unclarity on the key tasks of the director in the field of early childhood education has affected confusion and excessive liberties in defining both the directors' and the kindergarten teachers' work descriptions. (Hujala 2005; Halttunen 2000; Nivala 1999) In addition, previous studies have shown that the growing work distribution trend in the day-care centers where everyone does everything has negatively affected the pedagogical level of staff, and kindergarten teachers have lost their position in the field of early childhood education. (Hujala 1998; Kinos 2008; Onnismaa & Kalliala 2010). The results showed that kindergarten teachers wish for a clearer definition of their tasks. They also hope better organization of work and usage of working time. Kindergarten teachers wish that directors would be involved in the distribution of work in the day-care centers. They also wish that the expertise of different professional groups would be recognized in the process. The results showed that many kindergarten teachers need the director to support the formation of a clear division of labor and its implementation in day-care centers. The results provide information on what issues the kindergarten teachers think should be payed attention to in day-care center leadership, and how they would want to change the distribution of work in day-care centers.
-
(2021)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena on lisätä ymmärrystä päiväkodin johtajan roolista muutosvaiheen johtajana. Tutkimuskysymykseni hakevat vastausta kysymyksiin millaiset päiväkodin johtajan toimet edistävät muutosprosessia ja muutosten jalkautumista käytäntöön sekä mitkä tekijät estävät muutosprosessin etenemistä ja muutosten jalkautumista käytäntöön? Uusi varhaiskasvatuslaki (540/2018) on astunut voiman 1.9.2018. Muutoksen kohteena on henkilöstörakenne ja toiminnan sisällöllinen toteuttaminen. Sisällölliset muutokset liittyvät jo aiemmin voimaan tulleiden varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (OPH, 2016) velvoittavaan toteuttamiseen. Lain siirtymäaika on vuoteen 2030 asti, jonka kuluessa henkilöstörakenteeseen liittyvät tavoitteet on saavutettava. Siirtymäaika on pitkä, joka osaltaan mahdollistaa muutoksen suunnitelmallisen ja harkitun läpiviemisen. Päiväkodin johtajuuteen liittyvä tutkimus on lisääntynyt 2000 luvulla. Muutoksen johtaminen on näissä tutkimuksissa yleisesti nähty olevan johtamisen erityinen kehittämishaaste. Menetelmät. Tutkimukseni oli teoriaohjaava sisällönanalyysi. Aineistona oli Merja Korhosen tapaustutkimus `Käytäntöshokki´ Mutalan päiväkodin toimintatavan muutosprosessista vuosilta 1987–88. Tapaustutkimus liittyy 1980 luvulla käytyyn kriittiseen keskusteluun päivähoidon kehittämisestä ja Sosiaalihallituksen tilaamasta selvityksestä `Voisiko jotain olla toisin lasten päivähoidossa? ´. Teoria, jonka valossa aineistoa tutkin oli Kotterin (1996) kahdeksan askeleen muutosjohtamisen malli. Poimin aineistosta kohtia, joista välittyi muutoksen etenemiseen liittyviä haasteita ja tarkastelin niitä Kotterin (1996) kahdeksan askeleen muutosprosessin johtamisen mallin kautta. Peilasin kohtia tällä hetkellä käynnissä olevaa henkilöstörakenteen ja toimintatapojen muutosprosessia vasten. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessani nousi oletetusti esille, että muutos on prosessi, jonka eteneminen tarvitsee sekä aikaa, että suunnitelmallista johtamista. Henkilöstö on varhaiskasvatuksen toteuttamisen suurin ja vaikuttavin resurssi (Hujala, Heikka, Halttunen, 2017) jonka johtaminen onnistuneen muutosprosessin läpi toteuttaa uuden varhaiskasvatuslain (540/2018) tavoitteet, joka painottaa lapsen etua, varhaiskasvatuksen laatua sekä henkilöstön koulutusta. (Finlex, 2018.) Muutoksen liian nopea läpivienti estää toiminnan juurtumisen osaksi toimintakulttuuria, henkilöstön sitoutumisen muutokseen ja voi johtaa vanhoihin toimintamalleihin palaamista, jolloin pitkän aikavälin tavoitteet ja muutos jää saavuttamatta. Johtajan rooli muutoksen eteenpäinviemisessä, työhyvinvoinnin ylläpitämisessä sekä muutokseen sitoutumisessa on ratkaiseva, jotta tavoitteet jalkautuvat osaksi käytännön toimintaa ja osaksi toimintakulttuuria.
-
(2020)The purpose of this research was to find out what kind of views daycare managers have on the pedagogical team leadership of early childhood education teachers, In addition, the study examined how daycare managers support and enable early childhood education teachers in working as the pedagogical team leader and what kind of possibilities and challenges are related to it. The theoretical framework was formed around describing pedagogical leadership in the context of early childhood education. The framework became more precise by examining the concepts of coaching and multiprofessional team, and the job description and work assignments of early childhood education teachers. This research is a qualitative interview survey based on content analysis. The interviews were executed as group interviews. In total there were four groups and twelve interviewees. The interviewees were part of the research and evaluation unit of the EduLeaders project. The project aims at studying and evaluating the basic-level studies in leadership in education, and based on this information, developing the above-mentioned studies and advanced-level studies of teacher education. Based on the data of this research it seems that early childhood education teachers work as pedagogical team leaders, which shows among other things in their job description. Daycare managers supported pedagogical team leadership for example by methods of coaching. The shortage of teachers and especially the shortage of qualified early childhood education teachers and matters associated with the change of culture were seen as challenges by the interviewees.
-
(2020)The purpose of this research was to find out what kind of views daycare managers have on the pedagogical team leadership of early childhood education teachers, In addition, the study examined how daycare managers support and enable early childhood education teachers in working as the pedagogical team leader and what kind of possibilities and challenges are related to it. The theoretical framework was formed around describing pedagogical leadership in the context of early childhood education. The framework became more precise by examining the concepts of coaching and multiprofessional team, and the job description and work assignments of early childhood education teachers. This research is a qualitative interview survey based on content analysis. The interviews were executed as group interviews. In total there were four groups and twelve interviewees. The interviewees were part of the research and evaluation unit of the EduLeaders project. The project aims at studying and evaluating the basic-level studies in leadership in education, and based on this information, developing the above-mentioned studies and advanced-level studies of teacher education. Based on the data of this research it seems that early childhood education teachers work as pedagogical team leaders, which shows among other things in their job description. Daycare managers supported pedagogical team leadership for example by methods of coaching. The shortage of teachers and especially the shortage of qualified early childhood education teachers and matters associated with the change of culture were seen as challenges by the interviewees.
-
(2023)Principals' well-being at work has been researched in Finland in recent years with Principals' Barometer. According to it, principals’ well-being at work has weakened year by year, especially due to the constant rush, lack of free time and increased concern for students and teachers. The goal of this thesis is to bring out the factors that increase and decrease principals' well-being at work in the school's everyday life, so that their own voice is heard. The theoretical background of my study include research literature about well-being at work and educational leadership, as well as the Self-Determination Theory of Ryan and Deci (2000). The research material has been produced with a written assignment for educational leaders about their best and worst working days and analyzed with qualitative content analysis. The factors that increase and decrease principals' well-being at work are often opposites of each other. Well-being is affected by several factors related to work tasks, social and physical aspects and life outside of working hours. In particular, feelings of urgency, meaningfulness and inadequacy, work community, atmosphere, well-being of teachers and students, feedback, challenging situations, physical well-being, own attitude affect well-being at work.
-
(2020)Tässä kandidaatin tutkielmassa olen tutkinut tutkimuskirjallisuuden valossa varhaiskasvatuksen pedagogisen johtajuuden erilaisia näkökulmia vuosien 2015-2019 ajalta. Teoreettisessa viitekehyksessä kuvasin pedagogista johtajuutta koulun kontekstiin sijoitetun laajan tarkastelutavan kautta sekä erityisesti tämän tutkielman kannalta oleellisessa varhaiskasvatuksen kontekstissa. Lisäksi tarkastelin teoreettisesti myös jaetun johtajuuden ilmiötä. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että varhaiskasvatuksen pedagogisen johtajuuden avulla on mahdollista ylläpitää varhaiskasvatuksen laatua ja tukea hyvää lapsuutta. Tämän tutkielman tutkimustehtävänä on kuvata varhaiskasvatuksen pedagogisen johtajuuden erilaisia näkökulmia. Tarkastelen, miten varhaiskasvatuksen pedagogisessa johtajuudessa kuvataan johtamisosaamisen ja jaetun johtajuuden merkitystä. Tavoitteenani on selvittää, miten varhaiskasvatuksen pedagogista johtajuutta toteutetaan ja miten pedagogista johtajuutta on mahdollista kehittää. Lisäksi tarkastelen, millaisia mahdollisuuksia pedagoginen johtajuus luo lasten kokonaisvaltaisen oppimisen, varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin ja henkilöstön ammatillisen kehittymisen edistämiseen. Tutkimuskysymykset ovat: mitkä näkökulmat varhaiskasvatuksen pedagogisessa johtajuudessa nousevat merkityksellisinä esille vuosien 2015-2019 aikana julkaistun tutkimuskirjallisuuden perusteella?, miten varhaiskasvatuksen pedagogisessa johtajuudessa kuvataan johtamisosaamisen merkitystä? ja miten varhaiskasvatuksen pedagogisessa johtajuudessa kuvataan jaetun johtajuuden merkitystä? Tämän tutkielman tutkimusmenetelmä oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Toteuttamani systemaattinen kirjallisuuskatsaus pohjautui Finkin (2010) kirjallisuuskatsauksen malliin. Tutkimusaineistoni koostui kuudesta tieteellisestä ja kansainvälisestä artikkelista, jotka valikoin systemaattisesti asettamani seulan avulla. Tutkimusaineistoni kaikkien artikkeleiden tuli olla vertaisarvioituja, englanninkielisiä ja julkaistu vuosien 2015-2019 välisenä aikana. Lisäksi artikkeleita tuli olla mahdollista lukea kokonaisena tekstinä. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen aineistosta löydettyjen tulosten mukaan varhaiskasvatuksen pedagogisesta johtajuudesta nousevat näkökulmat jakautuvat neljään osa-alueeseen, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Nämä varhaiskasvatuksen pedagogisen johtajuuden osa-alueet ovat johtajuuden ulottuvuudet ja tehtävät, jaettu johtajuus, johtamisen haasteet ja johtajuuden kehittäminen sekä johtajuuden merkitys pedagogisen laadun saavuttamisessa. Varhaiskasvatuksen pedagogista johtajuutta on mahdollista kehittää. Lasten oppimista edistää johtajan ja henkilöstön vahva ammatillinen osaaminen, jota kehitetään erityisesti henkilöstöjohtamisen ja johtajan toteuttaman itsensä johtamisen avulla. Jaetun johtajuuden avulla varhaiskasvatuksessa on mahdollista työskennellä kollektiivisesti, mikä edistää varhaiskasvatuksen laatua. Lisäksi jaettu johtajuus edesauttaa varhaiskasvatuksen työyhteisöä työskentelemään monipuolisessa ja muuttuvassa työympäristössä, vastaamaan erilaisiin haasteisiin ja suuntautumaan tulevaan.
-
(2017)Tutkielman lähestymistapana on case-tutkimus, jonka kohteena on Espoon kaupunginorkesteri Tapiola Sinfonietta. Orkesterilla ei ole ylikapellimestaria vaan poikkeuksellinen johtamisratkaisu, joka perustuu intendentin ja kahden muusikon muodostamaan johtokolmikkoon. Työssä on lyhyt katsaus orkesterin johtamiseen, jota kirjoitettaessa on etsitty vastaavia kolmikkoratkaisuja maailmalta niitä kuitenkaan löytämättä. Työn tarkennettuna kohteena on johtokolmikon johtajuus siten kuin orkesterin muusikot sen arvottavat. Työssä on myös lyhyesti käsitelty johtamisen tärkeimpiä paradigmoja historian eri vaiheissa. Tutkielman johtajuusteoreettinen lähestymistapa perustuu sosiaalisen identiteetin lähestymistapaan ja siitä johdettuun identiteettijohtajuuden teoriaan. Tämän suhteellisen uuden teorian mukaan identiteettijohtajuus jäsentyy neljään ulottuvuuteen: prototyyppisyys, identiteetin edistävyys, identiteettiyrittäjyys ja identiteettimanageeraus. Teoriaan liittyvä keskeinen lähde on Alexander Haslamin, Stephen Reicherin ja Michael Platowin teos Uusi johtamisen psykologia. Identiteettijohtajuuteen liittyy tutkielman keskeisin tutkimuskysymys: Miten orkesterin jäsenet arvottavat puheessaan identiteettijohtajuuden neljää ulottuvuutta johtokolmikon toiminnassa? Kysymyksenasettelua on täydennetty kahdella muulla tutkimuskysymyksellä, koska kiinnostus on kohdistunut myös kolmikon yhteistoimintaan sekä orkesterin luonteeseen asiantuntijayhteisönä. Yhteistoimintaan liittyvä kysymys on: Miten orkesterin jäsenet arvottavat johtokolmikon yhteistoimintaa puheessaan? Asiantuntijayhteisöön liittyvä kysymys on: Miten orkesterin jäsenet arvottavat puheessaan orkesteria asiantuntijayhteisönä johtamisen kannalta? Tutkimusmenetelmäksi on valittu laadullinen asennetutkimus, joka on kehitetty Suomessa retorisen sosiaalipsykologian pohjalta. Menetelmään liittyvä keskeinen lähde on Kari Mikko Vesalan ja Teemu Rantasen teos Argumentaatio ja tulkinta. Aineisto hankitaan puolistrukturoiduilla virikehaastatteluilla, joissa haastateltavat ottavat kantaa väittämiin, jotka kohdistuvat kiistakysymyksiksi kutsuttuihin asioihin. Väittämiä on tässä tutkielmassa seitsemän, joista neljä kohdistuu identiteettijohtajuuteen, kaksi kolmikon yhteistoimintaan ja yksi asiantuntijayhteisöllisyyteen. Aineisto koostuu yhdeksän muusikon keväällä ja syksyllä 2015 suoritetuista yksilöhaastatteluista. Aineiston analyysivaiheessa kannanotot ja niiden perustelut on ensin luokiteltu. Perusteluluokista on tunnistettu tulkintavaiheessa 26 arvottamista, joita edelleen ryhmittelemällä on muodostettu kuusi perusasennetta. Tutkielman pohdintaosiossa on osoitettu, että tutkimuskysymyksiin on saatu vastaukset. Sisältöä arvioitaessa on esitetty useita työn onnistumista puoltavia näkökohtia kuten tutkimuskysymyksiin saadut vastaukset sekä aineiston riittävyys ja kelvollisuus. Tulokset mahdollistavat myös vertailevan kytkennän orkesterin johtamista käsittelevään kirjallisuuteen aineistosta nousevien diskurssien osalta. Tutkielman sisällöllisistä rajoituksista mainitaan mm. laadulliseen tutkimukseen ja case-tutkimukseen liittyvä yleistettävyyden puute. Aineisto osoittaa myös, että kolmikkomallin hyvyyteen liittyvä suora väittämä olisi saattanut tuoda lisää näkökohtia. Myös menetelmää arvioitaessa on tuotu esille onnistumista puoltavia näkökohtia. Laadullinen asennetutkimus on toiminut hyvin, sillä väittämät ovat tuottaneet runsaasti puhetta analysoitavaksi. Vertailua on myös suoritettu kirjallisuudessa esiteltyihin laadullisiin asennetutkimuksiin. Myös case-tutkimusta on käsitelty tarkemmin tekemällä samalla kytkentöjä kirjallisuudesta löytyviin case-tutkimuksiin. Haastatteluihin liittyvänä rajoituksena todetaan, että on haastateltu vain muusikkoja, vaikka myös toimistohenkilöiden haastattelut olisi voineet tuoda lisää näkökohtia. Työn kontribuutio johtajuustutkimukselle liittyy valtavirrasta poikkeavaan asetelmaan orkesteri–kolmikkojohtajuus, jollaista kontekstia ei työn yhteydessä ole kirjallisuudesta löydetty. Myöskään jaetun johtajuuden asetelmaa identiteettijohtajuus–kolmikkojohtajuus ei ole työn aikana löydetty kirjallisuudesta, vaan ainoastaan yhden johtajan asetelmia. Myös identiteettijohtajuuden tutkiminen laadullisella menetelmällä poikkeaa valtavirrasta. Jatkotutkimuksen mahdollisuuksina ehdotetaan esim. muiden taidelaitosten kuten teattereiden tutkimista laadullisilla menetelmillä, muillakin kuin ladullisella asennetutkimuksella. Erityisesti ehdotetaan narratiivisten menetelmien käyttöä identiteettijohtajuuden, jaetun johtajuuden ja asiantuntijuuden tutkimuksessa, mitä työn suorittaja perustelee omilla haastattelukokemuksillaan muissa konteksteissa.
-
(2024)Tavoitteet. Tutkimukseni tarkoituksena on tutkia varhaiskasvatuksen opettajan pedagogista roolia pedagogisen johtajuuden näkökulmasta. Tarkoitukseni on tuoda esille mitkä asiat tukevat varhaiskasvatuksen opettajan pedagogista johtajuutta sekä mitkä ovat sen kehittämisen kohteita. Käsittelen tutkimuksen kannalta keskeisimpiä käsitteitä sekä kokoan niiden oleellisen sisällön yhdeksi kokonaisuudeksi. Aluksi käsittelen pedagogisen johtajuuden määritelmää varhaiskasvatuksessa ja sitä, mitä se pitää sisällään. Seuraavaksi syvennyn jaetun johtajuuden käsitteeseen. Kolmas tärkeä aiheeseen liittyvä käsite on pedagogiikan johtaminen, jonka kautta tuon esille varhaiskasvatuksen opettajan roolin merkityksen toteuttaa pedagogiikkaa työtä tiimityössä ohjaavien asiakirjojen mukaisesti. Menetelmät. Suoritin tutkimukseni kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, tarkemmin narratiivisena yleiskatsauksena. Tutkimusaineistona käytin kolmea vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Tutkimusartikkelit olivat julkaistu vuosien 2019–2023 välisenä aikana. Tutkimusaineistot käsittelivät varhaiskasvatuksen opettajan pedagogista roolia kolmesta eri näkökulmasta. Aineiston analyysi koostui aihetta käsittelevän tiedon hakemisesta ja omaksumisesta sekä aineiston ryhmittelystä teemoihin varhaiskasvatuksen pedagoginen johtajuus ja varhaiskasvatuksen opettajan pedagogisen johtamisen keskeisten tekijöiden ja yhtymäkohtien osalta. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset osoittivat, että päiväkodin johtajuuden ja henkilöstön työnkuvien ja vastuiden selkeys tukee varhaiskasvatuksen opettajan pedagogista roolia jaetun johtajuuden näkökulmasta. Tutkimustulosten perusteella voidaan myös todeta, että varhaiskasvatuksen opettajan pedagogista roolia tiimityössä tukevat esihenkilön vastuun ottaminen selkeistä työnkuvista ja roolijaoista työyhteisössä, jaettu pedagoginen johtajuus tiimi ja työyhteisötasolla sekä opettajan oma työkokemus ja koulutustausta. Yhteenvetona voidaan todeta, että varhaiskasvatuksen opettajan pedagogisen johtajuutta ja ammatillista kehitystä voidaan edistää selkeiden perustehtävien määrittelyllä, johtajuusrakenteen roolien kirkastamisella, osallistavilla oppimismenetelmillä sekä koulutuksien sisällöllisellä kehittämisellä.
-
(2021)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää jaetun johtajuuden vaikutusmekanismeja varhaiskasvatustiimin sisäisissä prosesseissa. Jaettu johtajuus on varhaiskasvatuksen kontekstissa yleistymässä oleva johtajuuden malli, jonka on havaittu nostavan varhaiskasvatuksen laatua. Tutkimustehtävänä on mitata varhaiskasvatuksen työntekijöiden kokemaa osallisuutta jaettuun johtajuuteen sekä heidän työmotivaatiotansa ja tutkia onko näiden muuttujien välillä yhteyttä. Lisäksi selvitän, eroavatko vastaajat näiden muuttujien osalta toisistaan ammattiryhmän tai koulutustaustan suhteen. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena. Aineisto kerättiin tätä tutkimusta varten Helsingin yliopiston E-lomakkeella sosiaalisen median eri varhaiskasvatusalan ryhmistä. Tutkimukseen osallistui varhaiskasvatuksen lastenhoitajia, opettajia ja erityisopettajia (N = 52) eri puolilta Suomea. Kyselylomake sisälsi yhteensä 29 väittämää, jotka mittasivat osallisuuden kokemusta jaetussa johtajuudessa sekä työmotivaatiota varhaiskasvatuksen kentällä tapahtuvassa tiimityössä. Aineiston tilastollisessa päättelyssä hyödynnettiin SPSS- ohjelmaa. Tulokset osoittivat, että vastaajista suurin osa oli melko motivoituneita työhönsä ja koki melko paljon osallisuutta jaetussa johtajuudessa. Työmotivaatio ja osallisuuden kokemus jaetussa johtajuudessa olivat positiivisessa yhteydessä toisiinsa, mikä vahvistaa jaetun johtajuuden merkitystä laatua tuottavien prosessien mahdollistajana. Ammattiryhmien välillä havaittiin eroja yksittäisten osallisuutta ja motivaatiota mittaavien muuttujien suhteen. Osallisuuden kokemus ja mahdollisuudet osallistua eivät näytä tulosten perusteella toteutuvan koko kasvatusvastuulliseen henkilöstön keskuudessa. Tutkimustulokset herättävät kysymyksiä tiimin sisäisen pedagogisen johtajuuden toteutumisesta ja sen mahdollistavista resursseista.
Now showing items 1-18 of 18