Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "järvi"

Sort by: Order: Results:

  • Kuittinen, Salla (2021)
    Auringon säteilyn voimakkuus vaihtelee vuodenaikojen mukaan Suomessa. Tämän seurauksena järvien kerrostuneisuudessa tapahtuu muutoksia. Värriön luonnonpuistossa järvien tutkimus on ollut vähäistä, ja lämpötilaseurantaa ei aikaisemmin alueen järvissä ole tehty ympärivuotisesti. Aineiston avulla selvitettiin Kuutsjärven ja Tippakurulammen lämpötilan muutoksia, eroavaisuuksia, päivittäisiä muutoksia sekä lumen vaikutusta kevään lämpenemiseen tarkastelujakson aikana. Tutkimusaineisto on kerätty Värriön luonnonpuiston Kuutsjärvestä ( 67° 44'N ja 29° 36'E) sekä Tippakurulammesta (67° 46'N ja 29° 37'E) vuosina 2009–2012. Molemmissa järvissä oli yksi termistoriketju järven syvimmässä kohdassa. Termistoreita ketjussa oli viisi kappaletta. Tulosten tarkastelussa apuna käytettiin Ilmatieteen laitoksen sää- ja lumihavaintoja. Auringon säteilyn voimakkuus on merkittävin Kuutsjärven ja Tippakurulammen lämpötiloihin vaikuttava tekijä. Päivittäisissä muutoksissa ei ole eroavaisuuksia järvien välillä. Tippakurulampi lämpenee tummempana ja matalampana järvenä pohjaa myöten kesän aikana. Kesän aikana sedimenttiin varastoitunut lämpö purkautuu talvella veteen. Kevään täyskierto on molemmissa järvissä lyhyt ja tapahtuu toukokuun loppupuolella. Syksyn täyskierto on Tippakurulammessa Kuutsjärveä pidempi, ja Tippakurulampi jäähtyy sekoittuneessa tilassa. Eroavaisuudet järvien välillä johtuvat koko- ja värieroista.
  • Lehti, Saija (2020)
    Työn tarkoituksena oli perehtyä valuma-alueiden dynamiikkaan kartoittamalla Vantaan Myyraksenojan virtaamia ja vedenlaatua sekä Kuusijärven ja Bisajärven vaikutuksia Myyraksenojan vedenlaatuun. Työ tehtiin Vantaan kaupungille, Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalle, Kuntatekniikan keskus tulosalueelle, Vesihuollon yleissuunnittelu yksikölle. Työlle oli asetettu kaksi hypoteesia. Ensimmäisessä hypoteesissa oletettiin, että sadetapahtumien vaikutuksesta Myyraksenojan valuma-alueen pintavalunta ja avouoman virtaama kasvavat valuma-alueen ominaisuuksien mukaisesti ja että valuma-alueen järvet, Kuusijärvi ja Bisajärvi tasaavat sateen aiheuttamia virtaamahuippuja Myyraksenojan vesistössä. Toisessa hypoteesissa oletettiin, että Bisajärven valuma-alueelta Myyraksenojaan laskeva vesi on laadullisesti puhtaampaa kuin Kuusijärven valuma-alueelta Myyraksenojaan laskeva vesi, koska Bisajärvi on luonnontilainen järvi ja Kuusijärvi on ympärivuotisen ihmistoiminnan alainen järvi. Työn tutkimusalueena olivat Myyraksenojan valuma-alueen pääuoma sekä valuma-alueella sijaitsevat Kuusijärvi ja Bisajärvi. Tutkimusalueesta mitattiin virtausta, sademääriä, veden lämpötilaa ja otettiin vesinäytteitä, joista analysoitiin biologisia, fysikaalisia ja kemiallisia tekijöitä. Virtausta, sademääriä ja veden lämpötilaa mitattiin jatkuvatoimisilla mittareilla ajanjaksolla 28.4.2015-5.6.2015. Jatkuvatoimisen virtausmittarin ja veden lämpötilamittarin lisäksi virtauksia ja veden lämpötilaa mitattiin kenttäolosuhteissa aina vesinäytteidenoton yhteydessä. Vesinäytteitä otettiin Myyraksenojasta ja sen valuma-alueella sijaitsevista Kuusijärvestä ja Bisajärvestä huhti-, touko-, kesä- ja heinäkuussa. Myyraksenojan virtaama noudattelee melko hyvin sadetapahtumia ollen hieman jäljessä sadetapahtumista. Virtaamassa näkyy ajallinen vaihtelu siten, että virtaama pienenee kevään edetessä kesäksi, vaikka sademäärät olivat lähes samaa luokkaa koko mittausajanjakson. Myyraksenojan valuma-alueen pintavalunta ja avouoman virtaama noudattelevat jokseenkin valuma-alueen ominaisuuksia. Kuusijärven ja Bisajärven vaikutus sateen aiheuttamia virtaamahuippuja tasaavina tekijöinä alkaa näkyä mentäessä keväästä kohti kesää. Sadetapahtumia oli melko tasaisesti koko mittausajanjakson ja sademäärät olivat lähes samaa luokkaa koko mittausajanjakson. Sadetapahtumilla näytti olevan hetkellistä vaikututusta Myyraksenojan virtaamaan ja etenkin virtaamahuippuihin, jotka ajoittuivat pääsääntöisesti hieman sadetapahtumien jälkeen. Sadetapahtumien vaikutukset Myyraksenojan virtaamaan olivat kuitenkin sen verran hetkellisiä, että Myyraksenojan virtaama pienenee kevään edetessä kesäksi. Myyraksenojan veden lämpötila nousi lähes tasaisesti koko mittausajanjakson läpi. Sadetapahtumien yhteydessä Myyraksenojan veden lämpötila näytti laskevan hetkellisesti, mutta tällä ei näyttänyt olevan suurempaa vaikutusta veden lämpötilan nousuun huomioiden koko mittausajanjakso. Bisajärvestä ja sen valuma-alueelta Myyraksenojaan laskeva vesi on laadullisesti tasalaatuisempaa, kuin Kuusijärvestä ja sen valumaalueelta laskeva vesi ja tällöin Bisajärvestä ja sen valuma-alueelta laskevan veden kuormittava vaikutus Myyraksenojan veteen on laadullisesti tasalaatuisempaa, kuin Kuusijärvestä ja sen valuma-alueelta laskevan veden kuormittava vaikutus. Näin ollen Bisajärvestä ja sen valuma-alueelta Myyraksenojaan laskevan veden voidaan sanoa olevan laadullisesti puhtaampaa, kuin Kuusijärvestä ja sen valuma-alueelta Myyraksenojaan laskevan veden.