Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "kaupunkimaantiede"

Sort by: Order: Results:

  • Elämää metropolin reunoilla : Sundsberg ja Landbo hajautuvassa kaupunkirakenteessa 
    Ratvio, Rami (Helsingin yliopistoUniversity of HelsinkiHelsingfors universitet, 2005)
    The urban development of Helsinki Region is characterized by both centralization and decentralization. Concern has recently been expressed in political debate regarding the effects of urban decentralization. Current housing policy has lead to a situation where single-family houses – which are also preferred by wealthy taxpayers – are mainly built in the surrounding municipalities. The growth on the periphery of the region is shaping the city toward a more decentralized, multi-nuclei form. Community structure is organized in region composed of functionally differentiated spaces that are no longer extensions of the traditional city. A functionally differentiated city is suggested to be a new form of urban morphology. These polynucleated areas are not dominated by any central city. Traditional core-periphery relations are replaced by periphery-periphery connections. It has been stated that this emergence of new postsuburban areas has also created a new postsuburban way of life. This research studies urban transformation processes at the periphery of the Helsinki Region. Transformation of urban space is studied through the locations where local residents work, go shopping, make social contacts and concentrate on their hobbies. The study areas are newly built single-family house neighbourhoods Sundsberg in Kirkkonummi and Landbo in Sipoo. The chosen areas are similar for their locational factors but different in their characteristics and thus ideal for a comparative study. The main information presented in this study was obtained from interviews completed in study areas. The data is analysed using quantifying qualitative analysis and presented as maps. Residents’ travel paths seem to follow postsuburban lifestyle patterns closely in both areas, which can be related to urban decentralization. According to this study, if postsuburban neighbourhoods described above become more common, citizens’ moving patterns will change accordingly. Policy on controlling urban decentralization will greatly affect the future of Helsinki Region.
  • Musiikkia maan alla : teknoheimo Krakovan postsosialistisessa kaupungissa 
    Hentunen, Teemu (Helsingin yliopistoUniversity of HelsinkiHelsingfors universitet, 2003)
    Tämä Pro gradu -tutkielma käsittelee Krakovan kaupungin teknomusiikkiin pohjautuvaa kaupunkikulttuurin osasta - Krakovan teknoheimoa. Antropologisella kenttätyömetodilla kerätyn aineiston pohjalta olen pyrkinyt selittämään kaupunkikulttuurin toimintaa nykyaikaisessa kulttuuriteollisuuden ja postfordistisen kapitalismin määrittämässä kaupungissa. Kaupungissa, joka on vuoden 1989 jälkeen, Puolan sosialistisen järjestelmän romahdettua, ajautunut jälleen mukaan globaalin kapitalismin pyörteisiin. Kapitalismin saapumisen myötä kaupunki ja sen elämä ovat saamassa lisääntyvissä määrin vahvistuvasta urbanisoitumisesta ja postmodernin kiistellystä epookista kertovia tunnusmerkkejä. Näistä tunnusmerkeistä selvin on Michel Maffesolin tunnistama ilmiö kaupunkielämän heimottumisesta. Postmodernien kaupunkikulttuurien leimaamissa kaupungeissa ihmisten yhteisöllisyys on muodostunut eri lähtökohdista kuin perinteisissä naapurustoihin pohjautuvissa kaupungeissa. Heimottuneissa yhteiskunnissa yhteisöllisyys muodostuu kuluttamisen ja ekstaattisen yhdessäolon kautta. Krakovassa on selviä merkkejä siitä, että kaupunkiheimot ovat korvaamassa perinteisen katoliseen kirkkoon pohjautuvan yhteisön. Yksi kaupunkiheimoista on teknomusiikkiin - elektroniseen tanssimusiikkiin-pohjaava kaupunkikulttuuri. Krakovan teknoheimo on globaalin teknokulttuurin ja paikallisen tilan ehdoilla toimiva yhteisö. Sen olemassaolo perustuu toisaalta tiettyjen, dominoivien henkilöiden haluun ansaita elantonsa teknomusiikin kautta ja toisaalta heimon jäsenten tarpeesta kokea yhteisöllisyyttä muiden samanlaisen maun omaavien henkilöiden kanssa. Teknomusiikin ja -heimon tarina on alkanut vasta 1980- luvun puolen välin paikkeilla Lontoosta, mutta kuitenkin alle 20 vuodessa se on levittäytynyt lähes koko maapallon alueelle. Nopea levittäytymistahti kertoo omaa tarinaansa nykyisen kulttuuriteollisuuden voimasta. Sen kyvystä omaksua uusien, mielenkiintoisten kulttuurien tavat, symbolit ja asenteet ja tehdä niistä kulutushyödykkeitä. Tämä on selvästi nähtävissä myös Krakovan teknoheimon elämässä. Kaupungissa on toisaalta nähtävissä teknoheimon taso, jossa harrastuneisuus ja aito innostus musiikkia ja tanssimista kohtaan on määräävässä asemassa, mutta myös kulttuurikoneisto, joka yrittää markkinoida teknoheimon elämäntavan helposti omaksuttavia osia mahdollisimman laajalle yleisölle. Teknoheimon kautta puolalaisen yhteiskunnan muutos kohti urbaanimpaa ja globalisoituneempaa maailmaa on selvästi nähtävissä. Se on ollut yksi niistä monista silloista, joita pitkin kapitalismin leimaamaa kaupunkikulttuuria on rakennettu entiseen sosialismin saarekkeeseen.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO