Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "keuhkokuume"

Sort by: Order: Results:

  • Heinävaara, Maria (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2014)
    Koirien hengitystieinfektiot ovat melko yleisiä. Ne ovat usein monitekijäisiä sairauksia, ja niiden diagnosointi ja hoito voi olla haastavaa vaihtelevien oireiden ja aiheuttajaorganismien laajan kirjon vuoksi. Vaikka koiran hengitystiet ovat alttiita monenlaisille, tyypillisimmin virusten tai bakteerien aiheuttamille infektioille, tavallisen terveen koiran alttius sairastua hengitystieinfektioon näyttäisi riippuvan pitkälti hengitysteiden puolustusmekanismien toiminnasta. Nämä puolustusmekanismit ovat varsin tehokkaita ja estävät yleensä infektioiden kehittymisen. Jotkin patogeenit kykenevät kuitenkin heikentämään hengitysteiden puolustusmekanismien toimintaa suoraan, tai vaikuttamalla niihin epäsuorasti heikentämällä ensin eläimen immuniteettivastetta. Nämä voivat johtaa infektion kehittymiseen hengitysteissä. Bakteeriperäinen keuhkokuume on kohtalaisen yleinen koirilla esiintyvä bakteeri-infektion aiheuttama alempien hengitysteiden sairaus, ja sitä voi esiintyä kaiken ikäisillä ja rotuisilla koirilla. Keuhkokuumeen vaikeusaste vaihtelee lievästä vakavaan, mutta tarkkaa tietoa sairauden esiintyvyydestä tai kuolleisuudesta ei ole. Tyypillisimmin koirien bakteeriperäinen keuhkokuume on sekundaarien patogeenien aiheuttama, mutta koirilla voi esiintyä myös primaarien patogeenien aiheuttamia infektioita. Primaareja hengitystieinfektioita aiheuttavia bakteereita esiintyy koirilla kuitenkin vain muutama. Bakteeriperäiselle keuhkokuumeelle altistavia tekijöitä on lukuisia, mutta on havaittu, että koiranpennut sairastuvat tyypillisimmin primaarien patogeenien, kuten Bordetella bronchiseptican, aiheuttamiin infektioihin, kun taas metsästys- ja urheilukoirilla hengitysteiden vierasesineen aiheuttamia infektioita esiintyy muita rotuja useammin. Iäkkäät koirat sairastuvat keuhkokuumeeseen usein heikentyneen immuunipuolustuksen tai aspiraation seurauksena. Immuunipuolustusta voi heikentää jokin tulehduksellinen tai synnynnäinen hengitystiesairaus, kun taas hengitysteiden rakenteelliset poikkeavuudet vaikuttavat usein merkittävästi hengitysteiden puolustusmekanismien toimintaan. Keuhkokuumeen hoito koirilla perustuu oireisiin ja kliinisen tilan arviointiin, jonka pohjalta arvioidaan hengitystienäytteenoton tarve ja aloitetaan antibioottihoito. Empiiriseen antibioottihoitoon päädytään usein silloin, kun kyseessä on lieväoireinen koira, tai jos keuhkokuume on diagnosoitu ensimmäistä kertaa. Vakavaoireisille potilaille ja potilaille, joilla kyseessä on uusiutunut ongelma, suositellaan bakteerinäytteenottoa hengitysteistä sekä antibioottiherkkyysmääritystä näytteissä mahdollisesti kasvaville bakteereille. Hoidon onnistumisen kannalta erilaisilla tukihoitomuodoilla, kuten happilisällä ja suonensisäisellä nesteytyksellä, on tärkeä merkitys, minkä lisäksi hyvällä seurannalla pyritään varmistamaan potilaan toipuminen ja estämään taudin mahdollinen uusiutuminen. Tulevaisuudessa bakteeriperäisen keuhkokuumeen diagnostiikassa ja hoidon seurannassa tulehduksellisten biomarkkereiden ja PCR-menetelmien käyttö saattaa lisääntyä. Tällä hetkellä koirien hoidossa suositellaan kohtuullisen pitkiä antibioottikuureja, ja seuranta perustuu oireisiin, valkosoluarvoihin ja röntgenkuviin. Pitkien antibioottikuurien käyttö voisi tulevaisuudessa lyhentyä merkittävästi, ja hoitokustannukset keuhkokuumeen seurannassa saattaisivat pienentyä, mikäli uusien tulehduksellisten biomarkkereiden seuranta osoittautuu hyödylliseksi. PCR-menetelmien avulla keuhkokuumeen aiheuttajapatogeeneistä voidaan saada nopeasti tietoa, mutta menetelmien liiallinen herkkyys voi johtaa virhepositiivisiin tuloksiin.
  • Wikman, Essi (2019)
    Streptococcus pneumoniae is a bacterium that causes invasive pneumococcal disease (IPD) such as bacteraemia and meningitis, and pneumonia. The prevalence of pneumococcal diseases is high in infants and in ≥65-year-olds. Also, the incidence of pneumococcal disease is higher in medical risk groups compared to the base population. Pneumococcal diseases can be prevented by vaccinations and since 2010 pneumococcal vaccine PCV10 has been in the national vaccination programme for infants in Finland. The aim for this study is to evaluate the cost-effectiveness of pneumococcal vaccinations in national vaccination programme for the 65-year-olds in medical risk groups (diabetes, chronic coronary artery disease, asthma and COPD). Secondary aim is to examine uncertainty factors that are related to economic evaluations of pneumococcal vaccinations in the elderly. Cost-utility analysis was used as the economic evaluation method. It is a method where health gains are measured by quality-adjusted life years (QALYs). Static multicohort model was chosen for the modelling. Some of the used parameters were acquired from the literature and most of the epidemiology and cost parameters were acquired from research reports and articles published by National Institute for Health and Welfare. Analyses were made for both pneumococcal vaccines that are registered for adults (PCV13 and PPV23) and in 2 different scenarios: Finland’s present situation where PCV10 is in the vaccination programme for infants (scenario A), and hypothetical situation where PCV13 would be in the vaccination programme for infants (scenario B). Based on the analysis, when PCV10 was in the vaccination programme for infants (scenario A), vaccinating 65-year-olds in medical risk groups was cost saving intervention in the health care perspective for both vaccines in chronic coronary artery disease and asthma and COPD risk groups. In diabetes risk group the costs per QALY’s gained were 2 100 € in scenario A. When PCV13 was in the vaccination programme for infants (scenario B), costs per QALY’s gained for PCV13 vaccinations were: diabetes 52 400 €, chronic coronary artery disease 35 900 € and asthma and COPD 22 000 €. The uncertainty of results was tested with deterministic and probabilistic sensitive analysis. In scenario B the results were sensitive for the waning of the PCV13 produced immune protection, the price of the vaccine, the proportion of pneumonia caused by S. pneumoniae, the changes in the pneumococcal disease incidences and the effect that pneumonia has for the health related quality of life. The cost-effectiveness of vaccinating 65-year-olds with pneumococcal vaccines was different depending on the risk group and on which pneumococcal vaccine is in the vaccination programme for infants. In addition, there are several uncertainty factors that have an impact on the results of economic evaluation of pneumococcal vaccinations.