Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "kumppanuudet"

Sort by: Order: Results:

  • Ostajayrityksen logistiikkapalveluntarjojien valintaprosessi kumppanuuksissa : vaikutukset palveluiden laatuun ja osapuolten tyytyväisyyteen 
    Mäkinen, Ilkka (2017)
    Tutkielman tavoitteena on selvittää miten logistiikkapalveluita ostavan yrityksen logistiikkapalveluntarjoajan valintaprosessia voisi kehittää tehokkaiden kumppanuuksien aikaansaamiseksi. Tarkastelussa on ostavien yritysten ja palveluntarjoajien näkökulma. Tutkimus on laadullinen ja sen aineistonhankinnassa hyödynnetään menetelmänä puolistrukturoitua haastattelua. Logistiikan ulkoistamisen trendi on laajentunut kattamaan yhä laajempia ja syvempiä kokonaisuuksia yritysten toimitusketjuista viime vuosikymmeninä. Kumppanuudet ovat siis yhä tärkeämpiä ja niiden muodostamiseen käytetään yhä enemmän huomiota ja varoja. Näin olleen aihe on ajankohtainen ja sen syvempi tutkiminen voi auttaa luomaan ideoita, työkaluja ja menetelmiä parempaan logistiikan johtamiseen. Tuloksista ilmeni, että tehokas valintaprosessi edellyttää seuraavia vaiheitea: palveluiden määrittely, informaation pyynnöt, tarjouspyynnön, palveluntarjoajien arvioinnin ja valinnan, sekä sopimuksen. Ostajayrityksen tulisi myös kommunikoida yhä vahvemmin palveluntarjoajan sitoutumisen ja korkean palvelutason tuomat hyödyt. Ostajien tulisi myös selkeästi esittää näistä suhteista saatavat konkreettiset hyödyt palveluntarjoajille. Palveluntarjoajien arviointiin käytettävien työkalujen ja kriteereiden tulisi myös olla laajempia ja monipuolisempia. Ne tulisi myös ulottaa palvelemaan valintaprosessista seuraavaa kumppanuussuhdetta.
  • Uuden julkisen hallinnan mukainen yhteistoiminta ja sen rooli sosiaalisen osallisuuden edistämisessä : Tapaustutkimus Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungin liikuntasektorilta. 
    Piippo, Emmi (2022)
    Tässä tutkielmassa on selvitetty minkälaisia uuden julkisen hallinnan (new public governance) mukaisia yhteistyö, kumppanuus- ja verkostorakenteita pääkaupunkiseudun kaupunkien liikuntasektorilla on, jonka lisäksi vastataan siihen vahvistaako ne sosiaalista osallisuutta (social inclusion). Tutkielma on toteutettu tapaustutkimuksena ja empiirinen aineisto koostuu kuntien julkisista dokumenteista. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Ensin etsittiin uuden julkisen hallinnan mukaisia hallintasuhteita ja analyysikehikon yläluokkina toimivat kuntien hallintasuhdekentän eri tasot. Sen jälkeen etsittiin uuden julkisen hallinnan mukaista yhteistoimintaa, joka vahvistaa sosiaalista osallisuutta edistäviä palveluita, ja analyysikehikon yläluokkana toimivat saavutettavuuden ulottuvuudet. Lopuksi pääkaupunkiseudun kaupunkeja vertailtiin toisiinsa ja vastattiin siihen minkälaisia painotuseroja kaupunkien välillä ja minkälaiseen sosiaaliseen osallisuuden vahvistamiseen uuden julkisen hallinnan mukaiset yhteistyö, kumppanuus- ja verkostosuhteet johtavat. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että kuntien kaikilla hallintasuhdekentillä esiintyy uuden julkisen hallinnan yhteistyö, kumppanuus- ja verkostorakenteita, jotka johtavat sosiaalisen osallisuuden lisääntymiseen usealla eri saavutettavuuden ulottuvuudella. Yleisin uuden julkisen hallinnan mukainen tapa organisoida toimintaa kaupunkien liikuntasektorilla on erilaiset verkostot ja yleisimmin yhteistyötä tehdään kasvatuksen- ja koulutuksen toimialan ja liikunta- ja urheiluseurojen kanssa. Kaupunkien välillä on ainoastaan pieniä painotuserot, jotka sijoittuvat pääasiassa paikalliselle hallintasuhdekentälle. I denna avhandling undersöktes hurdana samarbets-, partnerskap- och nätverksstrukturer det finns i enlighet med ny offentlig förvaltning (new public governance) inom den offentliga idrottssektorn i huvudstadsregionen. Studien svarar även på om dessa strukturer förstärker den sociala delaktigheten (social inclusion). Avhandlingen är en fallstudie vars empiriska material utgörs av kommunernas offentliga dokument. Studiens metod var innehållsanalys, med vilken de olika samarbetsstrukturerna undersöktes utgående från ny offentlig förvaltning. Efter detta undersöktes det utgående från olika dimensionerna av tillgänglighet hurdana samarbetsstrukturer som leder till tjänster som ökar på den sociala delaktigheten. Slutligen jämfördes de olika städerna med varandra och forskningsfrågorna om hurdana skillnaderna det finns gällande vad städerna lägger vikt vid och hurdan stärkning av social delaktighet som olika samarbetsstrukturer enligt ny offentlig förvaltning leder till besvarades. Resultaten visar att det inom städernas alla fält av ledningsrelationer finns samarbets-, partnerskap- och nätverksstrukturer som är i enlighet med ny offentlig förvaltning. Dessa samarbets-, partnerskap- och nätverksstrukturer ökar den sociala delaktigheten på flera olika dimensioner av tillgänglighet. Det vanligaste sättet att organisera tjänster inom den offentliga idrotten är genom nätverk, och de vanligaste aktörerna att samarbeta med är utbildningssektorn och idrottsföreningar. Verksamheten i de olika städerna ser väldigt lika ut även om det går att identifiera några små nyansskillnader, särskilt inom fältet för de lokala ledningsrelationerna.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO