Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "käyttöönotto"

Sort by: Order: Results:

  • Sallinen, Katri (2019)
    Accounting firms need to stay along in the development of financial management digitali-zation. An important part of that is to implement new systems and develop a high-level expertise in them, creating a major competitive advantage. That way the growing demands of modern customers can be fulfilled. One part of the development is ERP expertise and implementations as new service products. The purpose of this research is to find out how those service products could be built to be as functioning as possible for different types of customers of an accounting firm and what are the main challenges to be considered. The research was conducted as a case study in a Finnish accounting office. The case was their own implementation project. Challenges occurred in the project were used to build up a suggestion on how to avoid the same ones in future projects. Based on the results of the research it can be said that the main challenges in an ERP im-plementation, for a company operating in Finland, relate to automation and especially monetary transactions and usage of reference numbers and their automatic allocations, foreign consultant’s understanding of the Finnish business environment, understanding the importance of testing and resourcing, process and system reengineering, change manage-ment, motivation and commitment of the employees and management as well as staying in budget and schedule.
  • Kerojoki, Mirjami (2019)
    Tukiviittomat ovat merkittävä puhetta tukeva kommunikointikeino, jonka käyttöönotossa lähiyhteisön sitoutuminen ja merkitys on hyvin suuri. Aiemman tutkimuksen mukaan käyttöönotto koetaan kuitenkin usein pulmallisena ja menetelmä nähdään herkästi väliaikaisena. Lisäksi tukiviittomia käyttävän lapsen kommunikointiympäristö saattaa olla kielellisesti köyhä ja yksipuolinen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää eri ammattialojen edustajien näkemyksiä tukiviittomien käytöstä varhaiskasvatusikäisten lasten kanssa. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään mitkä asiat edistävät tai estävät tukiviittomien onnistunutta käyttöönottoa, mitkä asiat edistävät tai estävät tukiviittomien käytön vakiintumista toimintaan sekä miten lähiyhteisön merkitys näyttäytyy tukiviittomien käytössä? Tutkimus toteutettiin teemahaastattelun menetelmin ja haastateltaviksi valittiin kolme varhaiskasvatusikäisten lasten kanssa toimivaa eri ammattialan edustajaa. Aineisto analysoitiin fenomenografisin menetelmin. Tutkimus osoitti, että vaiheittainen, maltillinen eteneminen sekä suunnitelmallisuus ja konkreettisuus ovat merkittäviä onnistumisen elementtejä tukiviittomien käyttöönotossa. Käyttöönottoa vaikeuttaviksi elementeiksi nousivat tässä tutkimuksessa muun muassa liian nopea eteneminen, suunnitelmien puute sekä viittomien vieraudentunne. Tutkimuksessa ilmeni myös, että tukiviittomien vakiintumisessa toimintaan on merkityksellistä positiiviset käyttökokemukset, kommunikoinnin tukemisen arvokkaana näkeminen sekä menetelmän näkeminen kaikkia lapsia hyödyttävänä. Tukiviittomien käyttöönotossa on eduksi laajempi kuin yhden aikuisen sitoutuneisuus, mahdollisesti jopa johtajatasolla. Tukiviittomien merkityksestä ei ole riittävästi tietoa, jonka vuoksi ne voivat tuntua vierailta tai merkityksettömiltä. Lähiyhteisön ja ilmaisun mahdollisuuden merkitys tunnustetaan, mutta vaikka aikuisen rooli nähdään selkeästi kommunikoinnin mahdollistajana ja tukiviittomien mallittajana, vertaislasten viittominen nähdään saavutettavana, mutta ei välttämättä olennaisena. Koska kielelliset haasteet ovat lisääntyneet varhaiskasvatusympäristöissä on kommunikoinnin tukemiseen kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Tässä johtajatason panostus voi nousta olennaiseen rooliin, sillä sitoutuneisuuden kommunikoinnin tukemiseen on levittävä yhtä yksilöä laajemmalle.
  • Ahtiluoto, Asko; Kaila, Minna; Komulainen, Jorma; Mäkelä, Marjukka; Sipilä, Raija (2017)
    The objective of this review was to assess the amount of study that has been done on implementing clinical guidelines in Finland and to test the usability of a newly developed framework for implementation research. In the review included was 6 articles. The most used method of implementation was education. All studies aimed to assess change in clinical practices. Most used research method was an inquiry. Implementation research in Finland is scarce and quantitative results have rarely been significant. The framework is suitable for classifying implementation studies, but more experience is needed for its suitability as a tool for planning and execution of implementation research.