Browsing by Subject "maahanmuuttaja"

The framework of the study was the support of the agency of immigrants as a part of the acculturation and integration process. The theories on agency in the background of the study have handled agency as a possibility to influence the course of events and as a part of the exercise of power, as an individual resource and as a way the individual continuously moulds the surrounding structures within their limitations and without being their passive victim. In previous research the visibility and exercise of agency was conceived as planned and meaningful work, self-conscious will to learn the language and the development of the individual with the support of the group. The function of the study is to examine what kind of meaning the adult education centre’s work can give to the agency of the immigrant and how agency can be seen to be supported in the work they do. The material of the study was three pieces of interviews of the experts in education of the immigrants at the adult education centres. The interviews were collected as thematic interviews while the research strategy was qualitative. Content-based content analysis was the research framework and the material was analysed through content analysis. The results of the study were the meaning of motivation in independent studies as part of exercising agency, developing of knowledge, skills and comprehension as part of expanding the limits of agency. The learning of the adult education centre’s students was best supported by student-based teaching methods, diverse course offering and the guidance and tranquil atmosphere provided by teachers. Learning can be seen to support the strengthening of agency with the immigrant students. The received results could be used in planning and evaluating the integration training of immigrants.

Aims. The student bodies in Finnish schools have diversified and have become more multicultural. Hence, teachers require understanding of the processes involving interculturality, tools for engaging in intercultural interaction and skills for working in an intercultural classroom. Yet, our understanding of the adaptation of migrant children to culturally varying demands still remains scarce. This research aims to address this gap and focuses on how an immigrant or a multicultural child adapts to living in between cultures. The research question is examined in terms of the cultural values with regard to traits of temperament and the Temperament-Context Goodness-of-Fit theory in which the context is analyzed through the theory of Developmental Niche. As a complementary theory, the acculturation theory is used to offer a vantage point and research data concerning the process of cultural adaptation. Methods. A Literature review has been utilized as a method of this research. As a complementary method, rational reconstruction has been utilized to analyze differing theories and research data. The research material in this study consists of journal articles from the temperament-context research and complemented with research data concerning acculturation. Results and Conclusions. The results of this study shows that culturally varying values concerning temperament traits are considered to be obvious, though research concerning this assertion are scarce. The analysis of the research data indicates that culturally differing values concerning temperament traits may have an impact on the adaptation of immigrant children in different contexts. Based on the results of this work, it can be demonstrated that there is need for further study on the effects of cultural values to temperament traits within the acculturation theory for understanding adaptation. The results also indicate that there is a need for facilitating temperament-context Goodness-of-Fit in order to prevent adjustment problems.

Tarkastelen tässä tutkimuksessa kunniaan liittyvä väkivaltaa ja tuon esiin seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten kokemuksia kunniaan liittyvästä väkivallasta. Tutkimuksessani kysytään, millaisia vaikutuksia kunniaan liittyvällä väkivallalla on ollut sateenkaarinuorten elämään ja miten seksuaalisuus ja sukupuoli näyttäytyvät haastateltavien kertomuksissa kunniaan liittyvän väkivallan kontekstissa. Olen kerännyt tutkimusaineistoni haastattelemalla kolmea Suomessa asuvaa nuorta, jotka ovat kokeneet kunniaan liittyvää väkivaltaa. Tutkimukseni analyysimenetelmänä toimii sisällönanalyysi. Tutkimus edustaa feminististä väkivaltatutkimusta ja teoreettinen viitekehys pohjautuu aiempaan tutkimukseen sukupuolistuneesta ja homofobisesta väkivallasta, sekä kuvaa kulttuuristamisen ja rodullistamisen käsitteitä kunniaan liittyvän väkivallan kontekstissa. Tutkimukseni näkökulmana toimii sosiaalinen konstruktionismi. Tämä tutkielma tuo esille, että haastattelemani nuoret ovat kokeneet monimuotoista väkivaltaa lapsuudestaan lähtien. He ovat kokeneet kunniaan liittyvää väkivaltaa oman perheensä taholta ja väkivallan kokemukset ovat edelleen osa heidän arkipäiväänsä Suomessa. Syynä sekä lapsuudessa ja nuoruudessa omassa kotimaassa koetulle väkivallalle että edelleen jatkuvalle syrjinnälle on kuuluminen seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön. Kuuluminen seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön näyttäytyy tutkimuksen perusteella vaikuttavan nuorten elämään sekä väkivaltaa lisäävänä, että samalla avun saamista hankaloittavana tekijänä. Nuoret ovat irrottautuneet omista väkivaltaisista taustoistaan, mutta eivät silti ole turvassa. Väkivallan kokemukset ovat jatkuneet Suomeen tulon jälkeen niin vastaanottokeskuksissa, kouluissa kuin kadullakin ja jatkuva väkivallan uhka estää heitä osallistumasta yhteiskuntaan vapaasti haluamallaan tavalla. Kuitenkin näiden nuorten kokemukseet ovat monin tavoin näkymättömissä niin viranomaisten toiminnassa kuin yhteiskunnassamme laajemminkin. Tutkimuksen perusteella kolmannen sektorin toimijat näyttäytyvät merkittävässä roolissa nuorten elämän tukemisessa.

Despite a continuous immigration to Finland from countries where illiteracy is considered high, there are few studies about illiterate adult immigrants. Neither are there any earlier compilations of Finnish, Swedish and Norwegian studies related to illiterate adults. Therefore, the goal of this paper is to study what kind of research has been done about illiterate adults in these countries in the 21st century as well as to specify illiterate adults’ challenges in learning a second language based on research literature. The study was implemented as a literature review. Helka Finna, Swepub, Uppsök and Google Scholar were used for searching for articles and research papers. The final reference literature comprises 13 pro gradu theses, two dissertations and five research articles or reports. Three of the studies are originally published in Norway, six of them in Finland and the rest 11 in Sweden. The studies focused on students, teachers or methods used in teaching. Majority of the studies focused on the role of a student’s first language and illiteracy when learning a new language. Furthermore, the development of various linguistic skills as well as students’ experiences of living in a new country were essential research subjects. Clearly the most common research method was an interview. Based on the studies, there are challenges related to three central themes present in illiterate adults second language learning: limited contacts with locals, insufficient learning skills and time.

Objectives. The purpose of this home economics study was to describe the acculturation of immigrant families‘ food habits in Finland. The aim of the study was to find out about change and preservation of food habits and the factors affecting them. 1. What changes have occurred in immigrants‘ eating habits after moving to Finland What factors have affected the changes? 2. What features of domestic eating habits have remained after moving to Finland? What factors have contributed to the preservation of the features? Methods. The data was collected by using semi-structured themeinterview. Five immigrant women with family participated in the study. The research method was theorybased content analysis. Results and conclusion. The study shows that there have been acculturation of food habits of families on different levels. Out of the meals breakfast had received most finnish influences, because the families mentioned they eat porridge and rye bread. Because of school and job meals lunch had also received finnish influences. Meal rythm was changed due to a different rhythm of life. At dinner families tried to prepare dishes from their own culture. Ethnic shops had the greatest impact on the preservation of old food habits, because families told that they found everything they needed there. Reasons for changing food habits include healthiness, changed family composition, school meals and Finnish friends.

Objectives. This study examined how kindergarten teachers support 3 to 5-year-old immigrant children's Finnish language learning. Year 2014 5,5% of Finnish citizens were foreign. One quarter of them lived in Helsinki, which means 12,8% of Helsinki's population. Cultural diversity reflects also in the field of early childhood education because most of the immigrants are children. This study pieces together the means kindergarten teachers use for supporting immigrant children's Finnish language learning in everyday situations as well as in practises which are planned for supporting Finnish language learning. Since learning new language is always based on child's first language, the study also briefly considers the issue of supporting child's mother tongue in kindergarten. In the end, the study examines kindergarten teachers' view of challenges and what they think needs to be improved as thinking immigrant child's advantageous Finnish language development. Methods. The study was put out as theme interview and five kindergarten teachers who worked with 3 to 5 -year-old immigrant children were interviewed. Methodology of content analysis were used to analyze the responses. Results and discussion. The results indicated that teaching Finnish as second language in kindergartens was focused on everyday situations and language development was seen equally important for every children. Even though particular periods for Finnish as second language was no more organized, working in small groups came up in every response. Children and adults were palying games, doing different kinds of linguistic practises and learning from eachother in these small groups. Using pictures for supporting language in everyday situations was favoured. Adult-child interactions were important. Role of an adult was enriching and labelling feelings, objects and situations for children. Developing immigrant child's mother tongue was seen as important task of the families. Eventhough many of the responses briefly mentioned potential means for supporting children's first languages, the means didn't logically occur in kindergarten teachers work. Kindergarten teachers regarded issues with resources as challengin part of their work: deficit of staff and lack of time hinder supporting second language. The issues with resources were seen as well as targets for development. Both personnel and time should be added. Also the professional development of kindergarten teachers was seen as a constant target of development.

Tämän tutkielman tarkoitus on kartoittaa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erityisope-tusta sekä selvittää miten ekokulttuurinen teoria ilmenee maahanmuuttajataustaisten erityis-opetuksessa. Tutkielma toteutetaan kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla. Aiempaa tutki-musta samasta aiheesta ei ole paljoa. Suomen muuttuessa entistä monikulttuurisemmaksi myös erilaisten monikulttuuristen oppilaiden määrä kasvaa, jolloin monikulttuurisen osaami-sen tarve opettajankoulutuksessa lisääntyy. Perusopetuslain (2014) muutoksen jälkeen myös erityisopetuksen järjestäminen on muuttunut, mikä lisää tiedon tarvetta koulun kentällä. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin kuusi vertaisarvioitua artikkelia, jotka koskevat maahanmuut-tajataustaisten oppilaiden erityisopetusta. Artikkeleista yksi oli Suomen kontekstissa tuotettu, ja loput olivat kansainvälisiä. Aineisto kerättiin luotettavista tietokannoista ja analysoitiin te-maattisen analyysin avulla. Aineiston jaoteltiin erityisopetuksesta nousseiden piirteiden mu-kaan niin, että ne jaottuivat ekokulttuurisen teorian kehyksiin perhettä ympäröivästä ydinym-päristöstä kauempaan, yhteiskunnallisiin asioihin liittyvään ympäristöön. Aineisto jaottui kolmeen osioon. Ydinympäristössä perhe näkyi toimijana, joka tietää parhaiten heille sopivat toimintatavat. Lähiympäristön osassa korostui koulumaailma, perheen kanssa tehtävä yhteistyö sekä erityisopetuksen järjestämiseen liittyvät seikat. Kauempana perheen ydinympäristöstä on erilaiset kulttuuriset näkemykset, opettajankoulutus sekä erityisopetuk-seen liittyvät lait ja säädökset. Vaikka aineisto oli kansainvälinen, voi tuloksia hyödyntää Suomen kontekstissa ohjeellisesti sekä erityisopetuksessa että yleisopetuksessa olevien maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kanssa.

Maahanmuuttajiin ja maahanmuuttoon suhtautuminen on oikeistopopulististen puolueiden viimeisimmän nousun myötä muuttunut entistä kriittisemmäksi ja normalisoituneemmaksi osaksi niin julkista kuin poliittista keskustelua. Suomen poliittisista puolueista perussuomalaiset ovat profiloituneet voimakkaasti maahanmuuttoa vastustavaksi puolueeksi. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaiden Ylen vaalikoneen väittämään annettuja kannanottoja sekä heidän perusteluissaan käyttämää retoriikkaa suhteessa maahanmuuttajiin. Ontologinen lähestymistapa työssä on relationistinen, joten nämä kuvaukset nähdään osana vuorovaikutuksessa rakentuvaa todellisuutta, joka on alati muovautuvaa. Tutkielman aineisto keskittyy vuoden 2017 kuntavaalien Ylen vaalikoneen väittämän ”Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita” kannanottoihin ja perusteluihin, joilla niitä on pyritty oikeuttamaan. Aineistossa on 387 ehdokkaan jättämä kannanotto neliportaiselle skaalalle täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä sekä perustelut tälle. Näistä ehdokkaista 190 tulivat valituiksi kunnan- tai kaupunginvaltuustoon ja 197 eivät. Tarkastelun kohteena olivat tavat, joilla maahanmuuttajia kuvattiin ja kuinka heidän tuloonsa omaan kotikuntaan suhtauduttiin, millaisia retorisia keinoja ehdokkaat käyttivät perusteluissaan sekä millaisia eroja valituksi tulleiden ja ei-valituksi tulleiden ehdokkaiden käyttämissä retorisissa keinoissa voitiin tunnistaa. Työn teoreettisena viitekehyksenä toimii retorinen diskurssianalyysi, jossa perusteluja on tarkastelu vakuuttavan retoriikan käytön näkökulmasta sekä osana kulttuurista jatkumoa oikeistopopulistiselle suhtautumiselle maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin. Aineistosta voitiin tunnistaa kolme erilaista tapaa suhtautua eri maahanmuuttajaryhmien vastaanottoon, torjutut, ehdoin hyväksytyt sekä hyväksytyt tulijat. Näistä yleisin oli torjutut tulijat. Monet ehdokkaat torjuivat kaikki maahanmuuttajat, nimettyjä torjuttuja ryhmiä olivat nuoret miehet sekä elintasopakolaiset. Kokonaisia perheitä, naisia ja lapsia oltiin valmiita hyväksymään, mikäli tietyt ehdot täyttyisivät. Aidosti hädänalaisia tai turvapaikan saaneita oltiin valmiita ottamaan vastaan jopa ilman ehtoja. Perusteluissa yleisimmin käytettyjä retorisia keinoja olivat etäännytys omista intresseistä, kontrastit, kategorisointi, talousperuste, ääri-ilmaisut, historiaperuste sekä uhkakuvat. Valituksi tulleiden kannanotot painottuivat ei-valituksi tulleita voimakkaammin täysin eri mieltä väittämän kanssa olleisiin. Valituksi tulleet käyttivät monipuolisemmin erilaisia retorisia keinoja vastauksissaan, ei-valituksi tulleet aloittivat useammin perustelunsa ääri-ilmaisulla ja vetosivat talousperusteisiin valituksi tulleita harvemmin. Vaalikoneen toimintaperiaatteen kannalta saattoivat valituksi tulleiden ehdokkaiden kannanotot olla annettuja perusteluja merkityksellisempiä. Joidenkin maahanmuuttajaryhmien hyväksyminen ehdoilla tai ilman saattaa oikeuttaa toisten ryhmien kohtelemisen torjuttuina, vain uhkakuvien tai haittanäkökulmien kautta.

Tämän tutkielman tarkoituksena oli luoda mallia maahanmuuttajien ammatinvalintaa ja koulutuspolkuja varten. Ideana on luoda tietoa, jonka avulla voitaisiin edistää heidän uraansa kohti uutta ammattia kouluttautumalla toisella asteella tai kolmannella. Tutkimustehtävä on, että minkälaisia koulutuspolkuja maahanmuuttajilla on kohti ammattia ja minkälaisia oppimisvaikeuksia heillä on. Tutkielma on valmentautumista auttaa maahanmuuttajia kouluttautumaan laadukkaasti riittävän haasteellisesti yliopistoon asti. Menetelmänä tutkielmassani on kuvaileva integroiva kirjallisuuskatsaus. Se tarkoittaa sitä, että tämä koostuu yleiskatsauksesta ilman tarkkoja rajauksia ja että synteesi on ilman tarkkoja rajoja. Tarkat metodiset säännöt eivät rajaa aineiston valintaa. Integroiva tarkoittaa, että ilmiö kuvataan monipuolisesti ja tarkastellaan kriittisesti. Kirjallisuus käsittelee maahanmuuttajien työllistymistä, oppimisvaikeuksia, heidän korkeakoulu- ja koulutuspolkuaan yleensä, robotisaatiota sekä oppimisen ja työelämän tulevaisuutta. Tutkimuksen tulosten mukaan maahanmuuttajilla on erilaiset koulutuspolut edessään ja ehkä jopa takanaan. Moni käy valmentavan koulutuksen toiselle asteelle. Tarkastelussa on toinen ja kolmas aste. Maahanmuuttajista jotkut käyvät lukion ja siirtyvät sieltä ammatillisiin opintoihin tai korkeakouluun. Joskus maahanmuuttajilla on oppimisvaikeuksia, mikä hankaloittaa opin tiellä etenemistä. Tärkeintä on saada heille mahdollisimman pian apua ja tukea. Ammatinvalinnan tekee vaikeammaksi se, että ammatteja katoaa robottien ja älyteknologian tieltä. Tämä on haaste ja myös mahdollisuus löytää ihmisille uusia tehtäviä työelämässä, jollaiset ovat ihmisille paremmin soveltuvia ja joita älytekniikka ei pysty hoitamaan. Oppiminenkin muuttuu älytekniikan avulla. On olemassa pelejä, joilla voi itsenäisesti opiskella. Pyrin myös käsittelemään mielikuvituksen käyttöä maahanmuuttajien ammatinvalinnassa. Tarkoitus on, että maahanmuuttajat luovat vision omasta unelma-ammatistaan. Maahanmuuttajilla on resursseja, joita voi käyttää menestyäkseen urallaan. Kulttuurinen pääoma on tiedot, taidot, äly ja asenteet ihmisellä. Sosiaalinen pääoma on verkostot, joita voi laajentaa tai supistaa. Taloudellisella pääomalla voi ostaa kulttuurillista ja sosiaalista pääomaa. Taloudellinen pääoma on henkilön tulot, varallisuus ja rahaan suoraan liittyvä omaisuus. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää maahanmuuttajien koulutuspolulla ammattiin johtavalla tiellä luomalla visioita tulevasta työstä.