Browsing by Subject "maahanmuuttajat"

Maahanmuutto Suomeen on kasvanut voimakkaasti 1990-luvun alusta lähtien. Varsinkin Euroopan ulkopuolelta kotoutuneisiin nuoriin miehiin kohdistetaan voimakkaita oletuksia väkivaltaisuudesta ja kontrolloimattomuudesta. Tutkimuksessa tarkastellaan julkisessa keskustelussa kiistanalaisen väestönosan kokemuksia arjestaan suomalaisessa hyvinvointivaltiossa. Kulutustutkimuksen piirissä on tutkittu maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen kulutuskäyttäytymistä sosiaalipsykologiasta johdetun määrällisen akkulturaatiotutkimuksen kautta. Laadullisesti painottunut jälkiassimilaationistinen kuluttaja-akkulturaation tutkimusperinne on osaltaan laventanut ymmärrystä maahanmuuttajien ja vähemmistöryhmien kokemasta arjesta assimilaatio–marginalisaatio -ulottuvuuden sijaan. Tutkimuksessa haastateltiin viittä nuorta maahanmuuttajataustaista miestä, iältään 18–25 vuotta. Haastatteluja on yhteensä kuusi: viisi yksilöhaastattelua ja yksi kolmen hengen ryhmähaastattelu. Haastateltavat ovat asuneet pitkään Suomessa ja puhuvat sujuvasti suomea. Puolistrukturoidut teemahaastattelut analysoitiin teemoittelua ja tyypittelyä käyttäen. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Minkälaiset ovat nuorten maahanmuuttajataustaisten miesten kokemukset kuluttajina ja työntekijöinä? 2) Minkälaiset ovat heidän näkemyksensä kuluttamisesta ja taloudenhoidosta? Tutkimuksen mukaan haasteltavat ovat tyytyväisiä julkisiin ja kaupallisiin palveluihin Suomessa. Joskin palveluiden digitalisoitumiskehitystä kritisoitiin, sillä sen pelättiin vähentävän mahdollisuuksia henkilökohtaiseen palveluun. Palveluiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta epämiellyttäväksi koettujen paikkojen, kuten baarien ja ostoskeskusten omaehtoinen välttely yhteenottojen pelossa nousi esiin haastatteluissa. Myös kokemukset kontrollista ja varkausepäilyistä ovat palvelukohtaamisissa asiakkaina ja työntekijöinä läsnä. Miessukupuoli ei näyttäydy erityisenä resurssina palvelukohtaamisissa. Kulutuksen suhteen haasteltavat erittelivät varsin kriittisiä havaintoja kulutuksen merkityksestä kantaväestön elämässä. Kantaväestön koettu kulutuskeskeinen elämäntyyli nähtiin egoistisena ja ristiriidassa omien arvojen kanssa. Pyrkimys taloudelliseen autonomiaan ja perheen tukemiseen on leimallista haastateltavien kulutuspuheessa. Haastateltavat ovat työn ja opiskelun kautta integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta kontaktien vähyys kantaväestön edustajien kanssa osaltaan heikentää koettua tyytyväisyyttä elämään Suomessa.

The Master’s thesis is qualitative research based on interviews of 15 Chinese immigrants to Finland in order to provide a sociological perspective of the migration experience through the eyes of Chinese immigrants in the Finnish social welfare context. This research is mainly focused upon four crucial aspects of life in the settlement process: housing, employment, access to health care and child care. Inspired by Allardt’s theoretical framework ‘Having, Loving and Being’, social relationships and individual satisfaction are examined in the case of Chinese interviewees dealing with the four life aspects. Finland was not perceived as an attractive migration destination for most Chinese interviewees in the beginning. However, with longer residence in Finland, the Finnish social welfare system gradually became a crucial appealing factor in their permanent settlement in Finland. And meanwhile, social responsibility of attending their old parents in China, strong feelings of being isolated in Finland, and insufficient integration into the Finnish society were influential factors for their decision of returning to China. Social relationships with personal friends, migration brokers, schools, employers and family relatives had great influences in the four life aspects of Chinese immigrants in Finland. The social relationship with the Finnish social welfare sector is supportive to Chinese immigrants, but Chinese immigrants do not heavily rely on Finnish social protection. The housing conditions were greatly improved over time while the upward mobility in the Finnish labour market was not significant among Chinese immigrants. All Chinese immigrants were satisfied with their current housing by the time I interviewed them while most of them had subjective feelings of being alienated in the Finnish labour market, which seriously prevented them from integrating into the Finnish society. In general, Chinese immigrants were satisfied with the low cost of accessing the Finnish public health care services and affordable Finnish child day care services and financial subsidies for children from the Finnish social welfare sector. This research also suggests that employment is the central basis in well-being. Support from the Finnish social welfare sector can improve the satisfaction levels among immigrants, especially when it mitigates the effects of low-paid employment. As well, my empirical study of Chinese immigrants in Finland shows that Having (needs for materials), Loving (needs for social relations) and Being (needs for social integration) are all involved in the four concrete aspects (housing, employment, access to health care and child care).

This master’s thesis focuses on the experiences of girls with immigrant background in general upper secondary school and preparatory programme for general upper secondary school focusing on foreign languages, support practices and study counselling. Previous research suggest that students with im-migrant background apply for upper secondary schools with lower grades and have a higher probability of dropping out of education than the majority (eg. Kilpi-Jakonen 2011, Valtiontalouden tarkastusvi-rasto 2015). Also in spite of academic orientation young people with immigrant backgrounds have been guided to vocational schools instead of general schools - especially girls with immigrant back-grounds (e.g. Kurki 2008a & 2008b, Souto 2016, Kurki & Brunila 2014). Finnish education system and the current educational policy discourses creates the frame of reference for this study. This study aims at producing fresh data and findings from the field about support practices and education of girls with immigrant backgrounds in the upper secondary school. This study is educational ethnography contextualized to the current educational policies (Troman, Jeffrey & Beach 2006). The analytical interest is in the structural factors defining general upper secondary schools as well as in the everyday life and how people make sense of it. The data for this study has been produced in one general upper secondary school and in one group of preparatory programme for general upper secondary education in the spring term of 2017. Data consists of field notes, interviews (n=23) and educational policy documents. The study is part of EMED-research project. The structure of Finnish school system, support practices and study counselling were important factors that affected student’s educational choice making. Experiences of given counselling, need of support and language proficiency varied. The current educational policy discourse highlights freedom of choice and possibilities. This was also emphasized in the girl’s narratives. In reality educational educational transitions constructs in relation to given counselling, Finnish language proficiency and in relation to structures of the school system and what seems realistic.

The designing of effective intervention tools to improve immigrants’ labor market integration remains an important topic in contemporary Western societies. This study examines whether and how a new intervention tool, Working Life Certificate (WLC), helps unemployed immigrants to find employment and strengthen their belief of their vocational skills. The study is based on quantitative longitudinal survey data from 174 unemployed immigrants of various origins who participated in the pilot phase of WLC examinations in 2009. Surveys were administered in three waves: before the test, right after it, and three months later. Although it is often argued that the unemployment among immigrants is due either to their lack of skills and cultural differences or to discrimination in recruitment, scholars within social psychology of behavior change argue that the best way of helping people to achieve their goals (e.g. finding employment) is to build up their sense of self-efficacy, alter their outcome expectances in a more positive direction or to help them to construct more detailed action and coping plans. This study aims to shed light on the role of these concepts in immigrants’ labor market integration. The results support the theories of behavior change moderately. Having positive expectances regarding the outcomes of various job search behaviors was found to predict employment in the future. Together with action and coping planning it also predicted increase in job search behavior. The intervention, WLC, was able to affect participants’ self-efficacy, but contrary to expectations, self-efficacy was found not to be related to either job search behavior or future labor market status. Also, perceived discrimination did not explain problems in finding employment, but hints of subtle or structural discrimination were found. Adoption of Finnish work culture together with strong family culture was found to predict future employment. Hence, in this thesis I argue that awarding people diplomas should be preferred in immigrant integration training as it strengthens people’s sense of self-efficacy. Instead of teaching new information, more attention should be directed at changing people’s outcome expectances in a more positive direction and helping them to construct detailed plans on how to achieve their goals.

Tutkimuksessa selvitettiin hiv-tartunnan saaneiden somalialais- ja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveydentilaa, elämänlaatua, terveyspalvelujen käyttöä sekä syrjintä- ja hoitokokemuksia Suomessa verrattuna maahanmuuttajiin, joilla ei ole todettu hiv-infektiota. Tutkimuksen kirjallisuuskatsauksessa käydään läpi hiv-infektioiden esiintyvyyttä maahanmuuttajilla Suomessa ja Euroopassa, testaus- ja seulontakäytäntöjä sekä tarkastellaan hiv-infektion vaikutusta elämänlaatuun ja mielenterveyteen. Hiv-positiiviset maahanmuuttajat ovat ryhmä, josta on niukalti tutkimustietoa Suomessa. Kyseessä on havainnoiva poikkileikkaustutkimus, jossa haastateltiin Helsingin Yliopistollisen sairaalan infektiotautien poliklinikan hiv-positiivisia maahanmuuttajataustaisia potilaita rakenteellisen kyselykaavakkeen avulla. Tietoja verrattiin Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi tutkimuksen aineiston hiv-negatiivisten maahanmuuttajiin. Tutkimuksessa selvisi, ettei hiv-infektio ollut merkittävä hiv-positiivisten maahanmuuttajien elämänlaatuun tai syrjintäkokemuksiin vaikuttava tekijä. Hiv-infektio sen sijaan vaikutti tutkittavien tyytyväisyyteen omaan terveyteensä sekä selviytymiseen päivittäisistä toimista. Lisäksi hiv-positiiviset käyttivät ja kokivat enemmän tarvetta mielenterveyspalveluille ja heillä oli enemmän vakavia masennus- ja ahdistusoireita kuin hiv-negatiivisilla maahanmuuttajilla. Tutkimuksessa korostui erityisesti hiv-positiivisten maahanmuuttajamiesten riski masennus- ja ahdistusoireisiin. Hiv-positiiviset tutkittavat olivat kuitenkin tyytyväisempiä saamaansa hoitoon ja kokivat vähemmän tyydyttymätöntä lääkärinhoidon tarvetta. Tutkimus onnistui saamaan tietoa ryhmästä, josta on hyvin vähän tutkimustietoa saatavilla Suomessa. Toisaalta tutkimuksen pieni otoskoko ja tutkittujen maahanmuuttajaryhmien kulttuuriset erityispiirteet rajoittavat tulosten yleistettävyyttä. Jatkotutkimuksissa tulisi selvittää mitkä tekijät lisäävät hiv-positiivisten maahanmuuttajien riskiä sairastua mielenterveysongelmiin, miten niitä voitaisiin ehkäistä sekä miten mielenterveyspalveluja voitaisiin kehittää. (193 sanaa)

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistyössä toimivien maahanmuuttajanaisten osallistumismotiiveja. Tarkka tutkimuskysymykseni on, millaisia motiiveja maahanmuuttajanaisilla on osallistua Punaisen Ristin vapaaehtoistyöhön. Tutkimuskysymyksiä oli alun perin kaksi, joista jälkimmäisen tarkoitus oli kartoittaa arvoja ja maailmankatsomusta ja sitä, millä tavalla ne mahdollisesti vaikuttavat osallistumismotiiveihin. Jälkimmäisen aineiston jäätyä ohueksi päätin sisällyttää tutkimukseen vain yhden tutkimuskysymyksen, ja käsitellä jälkimmäisen aineistoa vain esittelymielessä toisen pääluvun viimeisessä alaluvussa. Aineiston keräsin haastattelemalla englanniksi kuutta maahanmuuttajanaista, joista jokainen toimi haastatteluhetkellä vaihtelevalla aktiivisuudella Helsingin seudun Punaisen Ristin vapaaehtoistyössä erilaisissa toimintamuodoissa. Eri toimintamuotoja ovat kulttuurikahvila, kansainvälinen ensiapuryhmä sekä ystäväpalvelu. Haastateltavat ovat iältään 23–60-vuotiaita ja edustavat viittä eri kansallisuutta. Vain yksi heistä puhuu ensimmäisenä äidinkielenään englantia. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja haastatteluaineisto on analysoitu aineistolähtöisesti sisällönanalyysilla. Sisällönanalyysin perusteella syntyi yhteensä 14 alaluokkaa eli motiivit, jotka vastaavat tutkimuskysymykseeni maahanmuuttajanaisten vapaaehtoismotivaatiosta. Nämä motiivit esitellään tutkimuksen kahdessa pääluvussa. Analyysin lopuksi pääluokista syntyi neljä eri teoreettista käsitettä – aktiivikansalaisuus, merkitys, ulospäinsuuntautuneisuus ja subjektiivisuus –, jotka muodostavat motiiveille teoreettisen viitekehyksen, ja toisaalta myös selittävät, minkä tyyppiset motiivit ovat näille maahanmuuttajanaisille tärkeitä. Nämä teoreettiset käsitteet toimivat myös pääluvuissa otsikoina ja liittävät tutkimuksen kohteena olleen motivaation laajempaan tieteelliseen keskusteluun. Kokonaisuudessaan haastatteluiden punainen lanka on aktiivinen ihannekansalaisuus, jota Suomeen muuttanut siirtolainen pyrkii tavoittelemaan omalla toiminnallaan. Lisäksi merkityksellisyys ja toiminnan mahdollistama sosiaalisuus ovat haastattelujen johtavia teemoja. Haastateltavat ovat arvomaailmaltaan melko perinteisiä – muun muassa myötätunto, rehellisyys ja hyödyllisenä oleminen ovat heille tärkeitä –, mutta maailmankatsomukseltaan he edustavat enimmäkseen humanismia. Kaksi vapaaehtoista ilmoittaa, ettei usko Jumalaan lainkaan, kaksi ilmoittaa uskovansa omalla tavallaan, yksi ei ole varma ja yksi toteaa, ettei asialla ole väliä. Kristillistä taustaa löytyy lähes kaikilta, mutta sen tuomiin arvoihin tai oppeihin suhtaudutaan varsin heterogeenisesti. Vaikka oikeastaan kaikilla on humanistinen lähtökohta elämään, löytyy joukosta myös kiinnostusta esimerkiksi uususkonnollisuuteen.

Tämän tutkielman tavoitteena on soveltaa eletyn uskonnon teoriaa maahanmuuttajataustaisten hazara-muslimien käsityksiin ja kokemuksiin jinneistä. Tutkielman lähtökohtana on laajentaa islamiin liittyvää tutkimusta keskittymällä kahteen melko vähän tutkittuun aihepiiriin: jinneihin ja shiialaisuuteen. Tutkielmaa varten on haastateltu viittä (5) aikuista hazara-taustaista maahanmuuttajaa. Kaikki haastateltavat ovat asuneet osan elämästään Afganistanissa ja saapuneet Suomeen noin 20 vuotta sitten. Haastattelut on tehty teemahaastatteluina, jotka on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on eletyn uskonnon teoria, jonka avulla peilataan haastateltavien näkemyksiä ja kokemuksia jinneistä. Aineiston keskeisimpinä teemoina ovat eletyn uskonnon teorian näkökulmasta narratiivisuus, kehollisuus, performatiivisuus, henkipossessio, sekä uskonnollisten käsitysten muutokset. Arjen toiminnoissa jinnit näyttäytyvät aineistossa erityisesti siitä näkökulmasta, kuinka niitä tulisi välttää. Aineistosta keskeisinä keinoina nousevat varoittavat kertomukset jinneistä, rukousformulat, Koraanin lukeminen, sekä islamin peruspilarien noudattaminen. Aineiston perusteella käsitykset jinneistä vaihtelevat hyvin paljon paitsi keskenään, myös suhteessa viralliseen oppiin. Kaikki haastateltavat uskovat jinnien olemassaoloon, mutta käsitys niiden toimijuudesta ja vuorovaikutuksesta ihmisten kanssa vaihtelee suuresti. Suurimmat erot jinneihin liittyvissä käsityksissä ovat aineiston perusteella miesten ja naisten välillä. Naisten käsityksissä jinnit ovat aktiivisesti vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa, ja naisilla oli runsaasti omakohtaisia kokemuksia. Miehillä vastaavia kokemuksia ei ollut, ja he suhtautuvat ajatukseen jinnien toimijuudesta varauksellisesti. Yhteiskunta ja ympäröivä yhteisö muovaavat käsityksiä jinneistä ja toisaalta asettavat raamit sille, kuinka ne näyttäytyvät. Suomeen muutto on vaikuttanut osan haastateltavien käsityksiin, mutta myös henkilökohtaisilla kokemuksilla on ollut suuri vaikutus siihen, kuinka jinneihin suhtaudutaan.

The City of Helsinki is the largest employer in Finland. During the last decades, Finland, especially Helsinki, has become more multicultural and multiethnic due to increasing international migration. The aim of this thesis was to examine whether migrant employees have observed and experienced more workplace bullying than their Finnish-born colleagues, and whether gender, age, education or being bullied in childhood might affect this association. The Helsinki Health Study, a questionnaire survey conducted in 2017, was used. In total, 5898 the City of Helsinki employees between ages 19 to 39 responded to the survey; of them, seven per cent had been born abroad. The methods used in the analysis were cross-tabulations and binary logistic regression. The results were broadly in line with previous studies. After adjusting for different characteristics, migrant employees were more likely to experience workplace bullying than their Finnish-born colleagues. In addition, women and the less educated reported workplace bullying more often than men and the highly educated. The highest risk of workplace bullying was found for those who had also experienced childhood bullying. The additional analysis revealed a higher likelihood to experience bullying for migrants born in Africa, the Middle East, and Russia. No difference was found in observing workplace bullying between Finnish-born and all migrants, but according to additional analysis, those who had immigrated to Finland from Africa and the Middle East had observed workplace bullying more often than those who had been born in Finland. The study provides further evidence that immigrant status is associated with a higher likelihood of workplace bullying among 19- to 39-year-old municipal employees. Further investigation is required to unfold the tendencies between different ages and education levels, sectors, and genders, so that workplace bullying can be tackled more effectively. When there are enough respondents, more precise comparisons can be made between migrants of different countries of origin. Workplace bullying in multicultural work communities should be studied with even more versatile methods, especially paying attention to the means that could be used to effectively and permanently reduce the bullying experienced by migrants. With the increasing shortage of labour force, especially in the health and social care sector, diversity at workplaces will increase in Finnish workplaces, and the wellbeing of all employees needs more attention.

This Master’s thesis examines the prerequisites of successful integration services. In my thesis I examine the Kotoklubi Kaneli integration service organized by the city of Helsinki as part of the integration of immigrant women. The purpose of Kotoklubi Kaneli is to offer experiential learning of the Finnish language for adults and children in the playgrounds and family houses of Helsinki. In my thesis I study the significance of playground services for the integration of immigrant women through the perspective of participants as well as employees (instructors). My research question is: What prerequisites of successful integration services are there in the City of Helsinki’s playground services? Finnish integration politics have reached a turning point and are considered to need reform. According to remarks given to the state of Finland, Finnish integration politics should focus more on better integrating women and children. Discussions and decision making concerning integration often occurs without the participation of target groups. This renders decision making dynamics discriminatory and leads to an imbalance of power. Therefore, my research examines the service through the experiences of its participants. The purpose is to provide information in order to improve the integration services specifically in Helsinki and Finland, but also elsewhere. This thesis represents the field of urban sociology and pioneer research, since research on the integration processes and the significance of social networks for immigrant women is scarce. This thesis also represents a piece of feminist research, as it is research conducted by a woman about women (a predominantly female clientele) and for women (to improve their integration processes). The research data consists of interviews with participants and instructors (n=15). The focus on women is based on the fact that a large proportion of the participants are women, as are all of the interviewed participants in this study. The data has been analysed through content analysis and is based on grounded theory. The analysis groups excerpts from the interviews as significations and entities of significations that describe the studied phenomenon. The theoretical framework that supports the analysis is based mainly on the theories of Mark Granovetter (1973) on weak ties, Judith Lynam’s (1985) research on support networks of immigrant women and the model of different forms of social capital (BR, BO+ and BO–) by Nannestad et al. (2008). The theoretical framework also discusses Otherness, resocialisation and the structure of integration services. The core finding emerging from research is that the prerequisite of successful integration services is the successful realization of an unofficial integration process that is connected to social interaction, wherein a participant or user of a service feels that they are met and accepted without prejudice as their true self. This creates a crucially important atmosphere suitable for learning and integration through the social interaction that is based on trust. Immigrant people are just like anyone who finds themselves in a new environment and whose need for help is ample, but specifically concerns social interaction amidst a lack of relations in a strange environment. My results complement those of earlier studies on the significance of social networks in the integration processes. If the realised quality of the service corresponds with the needs of its target group, people will wish to participate. These participants in turn enable a successful service together with its executors, that is, the employees. The flexibility of the employees is significant in enabling the service, but their work seems to suffer if the service is governed and measured with disregard to the expertise of the employees. The results can be applied in improving integration processes and services for early support.