Browsing by Subject "maksuhalukkuus"

The goal of this research was to produce guidelines for an eco-labeling program of wood and paper products in the U.S. market. The factors affecting consumers’ willingness to pay for eco-labeled wood and paper products were examined using a metaregression analysis. A systematic literature review was conducted to examine what are the preferable on-product label characteristics. Results show that consumers in North America are willing to pay less for eco-labeled wood and paper products than European consumers. Wooden and durable goods are able to capture larger price premiums compared to less durable wood/paper products. Consumers are willing to pay more for eco-labeled products where the labels provide more information to the consumers. Among demographic variables, age is shown to positively influence the amount consumers are willing to pay for eco-labeled wood and paper products. Among desirable label characteristics contact information of the labeling agency and information about the environmental effects of the product were found important in addition to information enabling product comparison. Environmental non-governmental organizations are perceived as the most credible labeling providers as shown in past studies.

This study examines the relationship between wealth and environmental contributions at individual and country levels by using survey data from EVS, WVS and ISSP and panel data from OECD. For the analysis I use correlation tests, and in the case of panel data, pooled OLS regression and two-way fixed effects regression, and with survey data I use OLS regression and generalized ordered logit model. The aim of this study is to clarify if wealthier countries or individuals contribute more to environment than countries and individuals with lower wealth. Environmental contributions at country level are measured as environmental policy stringency, environmental protection expenditure and environmentally related tax revenues. At individual level environmental contributions are measured as willingness to pay for environmental protection. At country level a positive relationship between wealth and environmental contributions is found, but in individual level the relationship is weak. Also relationship between national wealth and individual willingness to pay is minor. On average individuals willingness to pay for environmental protection stayed standard regardless of wealth, but some differences in averages can be seen comparing the results of different surveys. Results suggests that in wealthier countries the environmental policy is more strict and environmental protection expenditure can be expect to be higher than in lower GDP per capita level countries. The relationship between wealth and environmentally related tax revenues differs from other two variables, because tax base for environmentally related taxes change whit economic development. Previous literature offers inconclusive findings and comprehensive theoretical framework is difficult to form. One of the biggest challenges of this study is the sparseness of suitable and comparable data and thus, results have to be interpreted with caution.

Nutrient recycling has a huge potential in Finland, but the recycling fertilizer market remains immature. Recycled nutrients should be developed into fertilizers and business activity around them to develop the market as well. Fertilizers must be profitable for the manufacturer and cost-effective for the farmer. Therefore, the fertilizers must be priced correctly. The aim of this study was to find out farmers willingness to pay for different types of manure-based recycling fertilizers, which factors affect farmers fertilizer choices and what are farmers opinions on recycling fertilizer attributes and use. Moreover, the pricing of existing recycling fertilizers was compared to their attributes like nutrient content and form. According to present results, the factors affecting farmers willingness to pay were form, eligibility to organic farming and price of the recycling fertilizer, as well as cultivated area and production sector of the farm, amount of manure produced on the farm, being part of environmental compensation scheme, and also the farmers relation to farming (part-time, full-time) and how long has he been farming. Farmers preferred fertilizers with dry form, and the willingness to pay of organic farmers was higher than that of traditional farmers. Willingness to pay for different recycling fertilizers was mostly much lower than market prices, but there are potential customers to be found, especially among organic farmers.

Uusiutuvan energian kaukolämpötuotteet ovat vielä varsin uusi ilmiö Suomessa. Toimintaperiaatteeltaan ne vastaavat monilta osin uusiutuvan sähkön tuotteita. Aikaisemmin ei kuitenkaan ole tutkittu tarkemmin sitä, miten kaukolämpöasiakkaat suhtautuvat uusiutuvan kaukolämmön tuotteisiin. Kuka näitä tuotteita haluaa ostaa ja mitä niistä ollaan valmiita maksamaan? Tässä Pro Gradu –tutkielmassa selvitettiin varsinaissuomalaisten yritysten kiinnostusta ja maksuhalukkuutta uusiutuvalla energialla tuotetusta kaukolämpötuotteesta. Tarkoituksena oli myös selvittää miten EKOenergia-sertifiointi vaikuttaisi asiakkaiden kiinnostukseen ja maksuhalukkuuteen uusiutuvasta kaukolämmöstä. Tutkimus toteutettiin internet-kyselynä. Kutsu kyselyyn lähetettiin 284 kaukolämmön yritysasiakkaalle Varsinais-Suomen alueelta. Kyselyyn vastasi 30 yritystä, vastausprosentin ollessa noin 10 %. Kyselyn tuloksia analysoitiin tilastollisin menetelmin maksuhalukkuutta selittävien ja ennustavien taustamuuttujien tunnistamiseksi. Tulosten perusteella kiinnostus uusiutuvaa kaukolämpöä kohtaan oli varsin suurta vastaajien keskuudessa. Vastaajista 80 % arvioi, että heidän edustamansa yritys olisi valmis maksamaan lisähintaa uusiutuvasta kaukolämmöstä. Vastaajien arvioimat maksuhalukkuudet olivat varsin korkeita. Vastaajista 70 % arvioi yrityksensä olevan valmis ostamaan uusiutuvaa tuotetta 1 % preemiohinnalla verrattuna nykyisiin kaukolämpöhintoihin, 50 % vastaajista arvioi yrityksen olevan valmis maksamaan ainakin 3 % preemiota ja 23 % vastaajista arvioi yrityksen lähtevän mukaan vielä 5 % preemiohintaan. Merkittävin korkeaa maksuhalukkuutta ennakoiva taustamuuttuja oli yrityksen korkea liikevaihto. Myös yrityksen ympäristöstrategia nosti maksuhalukkuutta. Tulosten perusteella alle 2 miljoonan euron liikevaihdon yritykset voivat olla haastava saada uusiutuvan kaukolämmön asiakkaiksi, maksuhalukkuus oli tässä ryhmässä joko nolla tai hyvin matala. EKOenergia-sertifioidun uusiutuvan sekä sertifioimattoman uusiutuvan kaukolämmön maksuhalukkuudet olivat lähes identtiset. EKOenergia-sertifikaatista ei näytä siis irtoavan ylimääräistä preemiota verrattuna sertifioimattomaan uusiutuvaan kaukolämpöön. Sertifikaatti kuitenkin koettiin myönteisenä asiana. Sertifikaatin tuomia ominaisuuksia arvostettiin sekä sertifioinnin koettiin tuovan lisäarvoa uusiutuvaan kaukolämpötuotteeseen