Browsing by Subject "markkinointi"

Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi vuonna 2010 suosituksensa alaikäisiin kohdistuvasta epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnista. Valtioiden päättäjille sunnatun suosituksen tavoitteena oli vähentää lasten ja nuorten altistumista runsaasti tyydyttyneitä rasvoja, suolaa ja sokeria sisältävien elintarvikkeiden markkinoinnille. Suosituksen taustalla oli huoli lasten ja nuorten viime vuosikymmenten aikana moninkertaistuneesta liikalihavuudesta – tutkimusnäytön mukaan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnilla on liikalihavuutta lisäävä vaikutus. Suomessa ollaan 11 vuotta myöhemmin tilanteessa, jossa lukuisista kansainvälisistä täytäntöönpanosuosituksista ja lisäselvityksistä huolimatta tarvittaviin toimiin lasten suojelemiseksi ei ole ryhdytty. Suomessa alaikäisiin kohdistuvan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin sääntelystä ei ole saatavilla vahvaa tutkimusnäyttöä. Vähiten tutkimustietoa on saatavilla nimenomaan mainonnan rajoittamisesta. Jotta epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointiin voidaan esittää lainsäädännön keinoin tehtäviä rajoituksia, on ensiksi selvitettävä sääntelyn nykytila. Tämän tutkielman tavoitteena on tuottaa uutta tietoa elintarvikemarkkinoinnin sääntelyn nykytilasta ensimmäistä kertaa nimenomaan alaikäisiin kohdistuvan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin näkökulmasta. Tutkielman taustoittavassa osassa tarkastellaan tutkielmalle olennaista käsitteistöä sekä alaikäisiä elintarvikemarkkinoinnin kohderyhmänä siihen liittyvine erityispiirteineen. Tutkimuksen aiheitta tarkastellaan viime aikaisessa oikeudellisessa keskustelussa keskiöön nousseen lapsen oikeuksien toteutumisen näkökulmasta, jota voidaan pitää kantavana teemana läpi koko tutkielman. Tässä vaiheessa sääntelylle haasteellisista seikoista tunnistetaan ikäryhmäjaottelu, epäterveellisen elintarvikkeen määritelmä sekä digitaalinen markkinointiympäristö. Tutkielman lainsäädäntöä tarkasteltavassa osassa keskitytään elintarvikemarkkinoinnin kannalta olennaisten kuluttajansuojalain (KSL, 38/1978) ja elintarvikelain (ETL, 297/2021) säädösten, sekä kuluttaja-asiamiehen viranomaiskäytännön tarkasteluun. Tarkastelun yhteydessä havaitaan, ettei lainsäädännön, lain esitöiden tai viranomaisohjeiden perusteella voi riittävällä tarkkuudella päätellä sitä, milloin epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi kohdistuu nimenomaan alaikäisiin. Lisäksi havaitaan, että normatiivisen arvioinnin kannalta ongelmallista on KSL:n markkinointisäännösten alaikäisille takaaman suojan osittainen päällekkyys. Uudistetun ETL:n tarkastelun yhteydessä taas havaitaan, ettei lain esitöissä ole huomioitu alaikäisiä elintarvikemarkkinoinnin kohderyhmänä lainkaan. Valvonta- ja seuraamusjärjestelmän tarkastelussa havaitaan, että kuluttaja-asiamiehen sekä ETL:n toimivaltaisen valvontaviranomaisen toimivaltuutta on laajennettu lainvastaiseen markkinointiin puuttumisen helpottamiseksi. Valvonta- ja seuraamusjärjestelmän kannalta ongelmalliseksi kuitenkin havaitaan, ettei alaikäisiin kohdistuvan epäterveellisten elintarvikkeiden lainmukaisuuden arviointi koske lainkaan markkinoitavan tuotteen ravinnollisia ominaisuuksia. Tutkielmassa edetään tämän jälkeen Suomessa markkinoinnin sääntelyn kannalta olennaisen itsesääntelyn tarkasteluun. Tarkasteltavana on erityisesti Kansainvälisen kauppamarin (ICC) markkinointisäännöstö ja sitä ratkaisukäytännössään soveltava Mainonnan eettinen neuvosto (MEN). Tarkastelussa havaitaan, että MEN on valinnut lausunnoissaan sallivan tulkintalinjan alaikäisiin kohdistuvaa epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia koskevissa tilanteissa. Ongelmalliseksi lapsen oikeuksien näkökulmasta erityisesti katsotaan, että MEN on lausunnoissaan asettanut elinkeinonharjoittajien edun lapsen edun edelle. Tutkielman arvioivassa osassa lopuksia katsotaan, että nykyisen sääntelyn kannalta ongelmallista on erityisesti 1) alaikäisten saaman erityissuojan eriarvoisuus lainsäädännössä ja itsesääntelynormistossa; 2) sääntelyn tulkinnanvaraisuus; ja 3) valvonnan tehottomuus. Tutkimuksessa tehtyjen havaintojen perusteella katsotaan, että A) epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia koskeva sääntely tarvitsee tuekseen elintarvikkeiden luokittelujärjestelmän; B) kuluttaja-asiamiehen linjaus on uudistettava; ja C) alaikäisiin kohdistuvan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittamista lainsäädännöllä tulee vakavasti harkita.

Tämä pro gradu -työ on tapaustutkimus Mastercardin äänibrändistä. Mastercard on maksupalveluita tarjoava teknologiayritys ja yksi äänibrändäyksen edelläkävijöistä. Uuden äänikäyttöisen teknologian yleistyminen tulee todennäköisesti muuttamaan kuluttajamarkkinoita voimakkaasti lähitulevaisuudessa, kun kuluttajat siirtyvät ääniympäristöihin. Tämän takia Mastercard julkaisi talvella 2019 moniosaisen äänibrändin. Se valikoitui tämän tutkimuksen tutkimuskohteeksi sen poikkeuksellisen laajuuden takia. Tämä tutkimus selvittää, millainen Mastercardin äänibrändin arkkitehtuurin rakenne on. Toinen tutkimuksen pääkysymyksistä on, mitä brändiviestejä Mastercardin äänibrändin perusosa, eli ydinmelodia, välittää ja miten se ilmenee sovituksellisissa ratkaisuissa. Tässä pro gradu -työssä yhdistyy musiikintutkimus ja kauppatieteellinen tutkimus. Työn lähestymistapa on tapaustutkimus, joka nojautuu musiikkitieteellisiin ja markkinointitutkimuksen teorioihin. Tutkimus kuuluu musiikkitieteellisen- ja musiikkianalyyttisen tutkimuksen, markkinointi- ja bränditutkimuksen sekä äänibrändäystutkimuksen piiriin. Koska aiempi äänibrändäyksen tutkimus ei ole tuottanut valmista teoreettista viitekehystä äänibrändin analysoinnille, se luotiin tätä tutkimusta varten neljästä markkinoinnin ja äänibrändäyksen teoriasta. Samasta syystä luotiin tämän pro gradu -työn tutkimusaiheen kannalta oleellinen termi äänibrändiarkkitehtuuri. Tämä on aineistolähtöinen tutkimus, joka keskittyy Mastercardin äänibrändiin. Päätutkimusaineistona käytetään Mastercardin verkkosivuilla ja YouTube-kanavalla helmikuussa 2019 julkaistuja videoita, jotka olivat osa äänibrändin julkistusta. Lisäksi tutkimusaineistoon kuuluu erilaisia Mastercardin äänibrändiin liittyviä markkinointialan verkkojulkaisuja, kuten lehtiartikkeleita ja blogikirjoituksia. Luotua teoreettista viitekehystä käytettiin äänibrändiarkkitehtuurin analyysin ja musiikkianalyysin pohjana. Äänibrändiarkkitehtuurin rakennetta tarkasteltiin sekä käyttötapojen että musiikin näkökulmista. Ydinmelodian analyysissä selvitettiin Mastercardin brändiviestinnän pääviestien musiikillista ilmaisua. Musiikkianalyysi laajennettiin ydinmelodian variaatioihin, joita tutkittiin erityisesti muunneltavuuden näkökannalta. Tutkimuksessa selvisi, että Mastercardin äänibrändiarkkitehtuuri on laaja brändiviestinnällinen kokonaisuus, jonka musiikillinen ilmaisumuoto on tarkkaan määritelty. Äänibrändiarkkitehtuurin rakenneanalyysi osoitti, että äänibrändin käyttö on laajaa ja se kattaa monia kontaktipisteitä. Musiikkianalyysi osoitti, että Mastercardin brändiviestien ilmaisussa instrumentaatiolla ja sovituksella on suuri rooli, mutta myös musiikin peruselementtien rakenne toteuttaa niitä. Ottaen huomioon teknologisen kehityksen myötä kasvaneen äänibrändäyksen suosion, tämä pro gradu -työ nostaa esille musiikintutkimuksen keskeisyyden äänibränditutkimukselle.

Increasing number of companion animals and market for companion animal drug products will bring about new challenges to the companion animal drug product marketing. Thus animal health companies have to rethink determinants of companion animal drug launch success so that their products could differ from other similar products. The aim of this study was to examine if the dominant approach of the new product launch (product-centered-, traditional sales and marketing- and strategic orientations approach) also more popular than relationship approach in the animal drug product marketing. The approach was chosen because big differences exist between the animal- and the human drug marketing. In addition it was researched how the recent changes of the animal health field has been effected to animal drug product marketing. The study was addressed to animal health marketing experts in Finland, the United Kingdom, Germany, France, Spain and Italy by electronic questionnaire. A previously generated questionnaire was employed. It was used after slight modifications and repiloting. According to the study it was found that there is dominating the same procedures as generally in industries in the launch of veterinary drug products. However, relationship approach, which emphasizes the importance of customer relationships, is quite important in the launch of a new veterinary drug product. Based on the results, relationship approach complements dominant approach in the launch of veterinary drug product. Based on answers given to the open-ended questions, veterinary drug companies consider current chances positive and aim to take advantage of the changes. Based on this study at least the senior management of veterinary drug companies seems to be aware the importance of relationship activities. From the results it can be seen that the relationship activities have not been utilized in the launches as much as it would be potential. Veterinary drug companies lean too much on that the company's products will be succeed with very low relationship activities because veterinary drug market is small and they have much less competitors than the human drug companies has. In addition there is working primarily high experienced people in the veterinary pharmaceutical industry, which has an impact that marketing practices are not updated easily.

Tutkielma käsittelee saksankielistä muotialan nettimainontaa niin rakenteellisesti kuin kielellisesti ja pohtii sen mahdollisia kehityssuuntia. Tavoitteena on tarkastella, millaisista elementeistä muotialan nettimainokset rakentuvat, mikä on niissä esiintyvien neologismien merkitys sekä mitä kehittymismahdollisuuksia nettimainonnalla on tulevaisuudessa, etenkin sosiaalisessa mediassa ja mobiilikanavissa. Tutkimuksen taustalla tarkastellaan tieteellisinä lähestymistapoina medialingvistiikkaa ja viestintätiedettä sekä luodaan kirjallisuuspohjainen katsaus nettimainonnan menneisyyteen, nykyhetkeen ja tulevaisuuden näkymiin. Tutkielma-aineisto koostuu 21 mainoksesta ja yhdestä mainosvideosta kuuden saksalaisen ja itävaltaisen muotitavaratalon ja/tai nettikaupan internetsivuilla. Aineisto kerättiin syyskuun loppupuolella vuonna 2015. Aineistosta tarkasteltiin nettimainosten rakennetta ja mainoksista löytyviä neologismeja. Mainokset valittiin pääosin tavaratalojen ja/tai nettikauppojen etusivulta. Aineistossa jokainen sana, joka ensi silmäyksellä vaikutti neologismilta, varmistettiin eri lähteistä ja analysoitiin niiden pohjalta. Lähteisiin lukeutuu sekä tavallisia että digitaalisia sanakirjoja ja ajankohtaista listaa neologismeista päivittävä internet-sivusto. Tutkimus osoittaa, että ainestoon valikoituneet mainokset noudattavat lähes poikkeuksetta samaa rakennetta, ja että mainokset ovat suotuisia konteksteja neologismeille. Tutkimuksessa todetaan lisäksi, että mainonta, myös internetmainonta, on osa toimivaa kokonaismarkkinointia. Tutkimusaineisto kattaa vain osan saksalaisista ja itävaltalaisista muotitavarataloista ja -nettikaupoista, joten mielekkäitä yleistyksiä aineiston mainosten pohjalta ei voida tehdä. Huomattavaa on yritysten mahdollisuus kohdentaa mainontaansa sellaisille internetsivustoille, joista heidän potentiaalisia asiakkaitaan on helppo houkutella yrityksen omille sivuille. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että sosiaalisen median ja mobiilikanavien sekä internetin tarjoamien mahdollisuuksien, esimerkiksi blogien ja hakukonenäkyvyyden huomioiminen ja ymmärtäminen markkinoinnissa on tärkeää.

Tavoitteet. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä varhaiskasvatuksen opettajille mainostetaan sekä millainen kuva opettajuudesta mainonnassa rakentuu. Koulutuksen kenttä, varhaiskasvatus mukaan lukien, on kaupallistunut niin Suomessa kuin globaalisti. Yksityistymisen lisäksi koulutukseen ja oppimiseen liittyvät sovellukset, tuotteet ja materiaalit ovat kasvava liiketoiminnan ala. Varhaiskasvatusta pidetään yhä vahvemmin elinikäisen oppimisen mahdollistajana ja investointina tulevaisuuteen. Erilaiset yhteiskunnalliset toimijat, niin kaupalliset yritykset kuin yleishyödylliset instituutiot, pyrkivät tuottamaan varhaiskasvatukseen materiaaleja tai koulutuksia omista lähtökohdistaan. Markkinoimalla ne pyrkivät houkuttelemaan varhaiskasvatuksen opettajia hankkimaan tuotteita tai käymään koulutuksia. Samalla mainokset rakentavat kuvaa opettajuudesta. Menetelmät. Tutkielman aineisto koostui 126 mainoksesta, jotka julkaistiin Varhaiskasvatuksen opettajien liiton Lastentarha-lehdessä vuosina 2021‒2022 tai Facebookin Varhaiskasvatuksen opettajat -ryhmässä syksyllä 2023. Mainoksia tarkasteltiin sosiaalisen konstruktionismin pohjalta teksteinä, jotka ovat sekä kulttuurisesti rakentuneita että osallistuvat kulttuurin, tässä tapauksessa opettajuuden merkitysten, rakentumiseen. Aineiston tekstien laadullinen analyysi tehtiin hyödyntämällä diskurssianalyysiä. Diskurssianalyysin avulla aineistosta muodostettiin diskursseja, joiden kautta mainonnassa rakentuu käsityksiä opettajuudesta. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatuksen henkilökunnalle mainostettiin koulutuksia, käyttövalmiita materiaaleja ja tuotteita sekä jonkun verran muita asioita, kuten työnantajia tai eturyhmiä. Mainoksissa vedottiin useammin opettajan oman työn kehittämiseen ja helpottamiseen, kuin lasten kokemuksiin ja oppimiseen. Löydettyjä diskursseja olivat maksuttomuus, valmis ja runsas materiaali, ammatillinen kehittyminen, lasten ilo, lasten oppiminen ja ammatti-identiteetti. Mainoksissa opettajuus rakentuu tulevaisuuteen vaikuttavaksi, valmiin ja runsaan materiaalin hyödyntäjäksi ja valikoijaksi, jatkuvasti ammatillisesti kehittyväksi, lasten iloa ja oppimista materiaalien avulla tuottavaksi sekä ammattiaan arvostavaksi.

Tutkielman tarkoitus on selvittää, käytetäänkö espanjankielisessä markkinoinnissa englannin kieltä. Tämän lisäksi tavoitteena on saada vastaus siihen, millä tavoin englanti esiintyy espanjankielisissä uutiskirjeissä sekä valottaa syitä englannin kielen käytölle. Tutkimus toteutettiin tarkastelemalla englanninkielisiä elementtejä. Materiaalina tutkimuksessa käytetään H & M-yhtiön markkinoinnissa käyttämiä espanjankielisiä uutiskirjeitä. Uutiskirjeitä kerättiin yhteensä 69 kappaletta syyskuun 2021 ja tammikuun 2022 väliltä. Uutiskirjeiden sisältö jaettiin kolmeen osaan. Ensimmäinen osa koostui uutiskirjeen otsikosta ja esikatselulausekkeesta. Toinen osa sisälsi varsinaisen uutiskirjeen sisällön otsikon. Kolmas osa sisälsi uutiskirjeen muun tekstin. Jaottelun jälkeen tekstistä poimittiin sanat ja muut elementit, jotka eivät olleet espanjan kieltä. Huomiotta jätettiin muut kuin englanninkieliset sanat ja elementit. Tutkimuksessa löytyi lainasanoja ja vieraskielisiä sanoja eli tässä tapauksessa englanninkielisiä sanoja. Nämä sanat jaettiin kolmeen osaan: 1. englanninkieliset sanat, 2. lainasanat ja 3. nimet / otsikot. Lainasanat jaettiin analyysiosassa vielä mukautettuihin lainasanoihin ja ei mukautettuihin lainasanoihin. Tutkielman materiaalista löytyi yhteensä 54 vieraskielistä elementtiä. Ryhmän 1. sanoja eli täysin englanninkielisiä sanoja löytyi 24 erilaista. Ne toistuivat yhteensä 44 kertaa. Ryhmän 2. sanoja eli lainasanoja löytyi yhteensä 16 erilaista, joista 12 oli mukautettuja ja 4 ei mukautettuja lainasanoja. Lainasanat toistuivat yhteensä 52 kertaa, joista mukautettujen toistomäärä oli 21 ja mukauttamattomien 31. 3. ryhmän elementtejä eli nimiä löytyi materiaalista yhteensä 14. Nimet toistuivat yhteensä 34 kertaa. Teoreettisen osan ja uutiskirjeistä löytyneiden sanojen ja nimien perusteella voidaan olettaa, että pääasiallinen syy on sekä huomion herättäminen että lukijalle kansainvälisyyden tunteen luominen. Englannin kieli luo myös elitististä ja kansainvälistä vaikutelmaa. Lisäksi syy voi olla myös se, että englanninkieliselle sanalle ei ole vastaavaa espanjankielistä sanaa. Tutkielman rakenne muodostuu johdannosta, teoriaosasta ja aiemmista tutkimuksista, tuloksista, analyysista ja johtopäätöksistä. Tutkimusaihe muodostui opintoaiheeni yhdistämisestä työelämääni. Tärkein syy tutkimukselle oli kuitenkin halu selvittää, miten paljon kielten käyttäminen on muuttunut ja havainto siitä, miten vähän puhekieltä on tutkittu. Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että englannin kielen käyttö lisääntyy koko ajan espanjan markkinointikielessä.

Tämä tutkielma keskittyy tarkastelemaan markkinoinnin vakiintumista osaksi yleisten kirjastojen toimintaa. Yleisiä kirjastoja käsitellään tässä tutkielmassa nonprofit-organisaatioina, joilla markkinoinnin ensisijaisena tavoitteena ei ole tehdä voittoa, vaan markkinointi on mission toteutumista edistävää viestintää ja vaikuttamista. Tänä päivänä markkinointi mielletään yleisesti erottamattomana ja välttämättömänä osana yleisten kirjastojen palvelujen tunnettuuden parantamista ja tapahtumien toteuttamisprosessia, mutta tämän ajattelumallin vakiintuminen on melko tuore ilmiö. Ilmiö on osa suurempaa murrosta yleisten kirjastojen toimintaympäristössä ja ympäröivässä maailmassa. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä käydään läpi yleisten kirjastojen markkinointitoimien taustaa tarkastelemalla historiakatsauksena kirjastojen ydintehtäviä ja markkinointitoimien ilmenemistä kirjastolakien, aikalaiskirjallisuuden, alan kirjallisuuden ja aiemman tutkimuksen kautta. Tutkielman taustateoriana toimii Pirjo Vuokon teoria nonprofit-organisaatioiden markkinoinnista ja tulkintateoria pohjaa Manuel Castellsin käsityksiin informaatioyhteiskunnan tuomista muutoksista ammatti-identiteetteihin. Käsitteellistä taustaa luodaan 'yleinen kirjasto', 'nonprofit-organisaatio', 'markkinointi' ja 'missio' käsitteiden kautta. Tutkimusaineisto koostuu Kirjastolehdessä julkaistuista markkinointia käsittelevistä artikkeleista sekä Kirjastot.fi-portaalin keskustelufoorumeilla markkinointia käsittelevistä viesteistä. Molemmat tutkimusaineistot on rajattu vuosiin 1995–2012. Tässä kuvailevassa ja ymmärtävässä tapaustutkimuksessa tutkimusmenetelminä käytetään pääosin kvalitatiivisia metodeja. Artikkelit ja keskustelufoorumiviestit on analysoitu sisällön erittelyllä ja sisällönanalyysillä perustuen abduktiivisen päättelyn logiikkaan. Aineistosta käy ilmi, että kirjastoissa ymmärretään hyvin markkinoinnin tärkeys ja ollaan yleisesti myötämielisiä markkinoinnille, mutta alalla on ristiriitoja sen suhteen mitä kirjastojen markkinoinnin tulee olla ja mihin sen tulee perustua. Ristiriitojen ytimessä ovat analyysin mukaan eri näkemykset puolueettomuuden ja ei-kaupallisuuden olemuksista. Markkinoinnin vakiintumista osaksi yleisten kirjastojen toimintaa voidaan luonnehtia osaksi sitä muutosprosessia, jossa kirjasto hakee yhteistä visiota ja keinoja, joilla se osoittaa tarpeellisuutensa kansalaisten sivistyksellisten perusoikeuksien toteuttajana muuttuneessa toimintaympäristössään.

Tutkielmani käsittelee neuvostoliittolaisten henkilöautojen maahantuontia, myyntiä ja markkinointia Suomessa vuosina 1962-1974. Maahantuonnista vastasi suomalaisneuvostoliittolainen Oy Konela Ab. Konelan liiketoimintaa suojasi vuoteen 1962 asti henkilöautojen tuontisäännöstely, minkä jälkeen yhtiö joutui kilpailemaan länsimaisia, itäeurooppalaisia ja japanilaisia automerkkejä vastaan Suomen kasvavilla automarkkinoilla. Vuonna 1971 lanseerattiin Lada, joka nousi Suomen myydyimpien automerkkien joukkoon. Tutkin Konelan sopeutumista kylmänsodan ajan automarkkinoiden ja suomalaisten Neuvostoliitto-suhteen muutokseen. Tarkastelen myös liiketoiminnan ja poliittisen suhdetta Konelassa. Tutkielmassani hyödynnän aineistoa erityisesti vuosilta 1961-63 ja 1971-74. Käytän arkistoituja lähteitä Konelan arkistosta Elinkeinoelämän keskusarkistossa sisältäen myyntitilastoja, henkilöstölehtiä, sopimuksia, markkinointimateriaaleja ja kokouspöytäkirjoja sekä Ulkoministeriön arkiston Suomen ja Neuvostoliiton kauppasopimuksia koskevaa aineistoa. Lisäksi mukana on Konelan Eläkesäätiön arkiston, Mobilian ja Kansallisarkiston aineistoja sekä Patentti- ja rekisterihallituksen historiaote Konelasta. Konelan mainontaa analysoin sanoma- ja aikakauslehdistä. Konelan Uutiset -sidosryhmäjulkaisu taustoittaa tutkielmani useimpia lukuja. Konelan tuottamat mainos- ja esittelyelokuvat tarjoavat tarkasteluikkunan yhtiön tapaan kertoa tuotteistaan audiovisuaalisesti. Tutkielmaa varten haastattelin Konelan entisiä työntekijöitä sekä autokaupan ammattilaista. Tutkimuskirjallisuuteen kuuluu teoksia liittyen muun muassa idänkauppaan, yhteiskunta- ja taloushistoriaan, käytettyihin tutkimusmetodeihin ja autohistoriaan. Suomalaisten muuttunutta Neuvostoliitto-suhdetta käsittelen ystävyyspolitiikka-teesin avulla. Ystävyyspolitiikkaa johdettiin politiikan korkealta tasolta. Sen välittävän tason tärkeimpänä muotona toimi idänkauppa. Arjen tasolla ystävyyspolitiikka näyttäytyi esimerkiksi neuvostoliittolaisten autojen ja muiden kulutustuotteiden kauppana. Konelan luonnetta neuvostoliittolaisena yrityksenä erilaisten talousjärjestelmien välissä tarkastelen valtiokapitalismi-teorian näkökulmasta. Konelan markkinointimateriaalien analyysissä hyödynnän semioottista lähestymistapaa. Tutkielmani keskeisiin tuloksiin kuuluvat havainnot siitä, että Konela onnistui säilyttämään asemansa Suomen automarkkinoilla ja jopa kasvattamaan myyntiään tutkimani ajanjakson lopulla. Syinä tähän olivat yleinen elintason nousu ja autokaupan kasvu, suomalaisten positiivisemmaksi muuttunut suhtautuminen Neuvostoliittoon, yhteiskunnan yleinen vasemmistolaistuminen ja Konelan myymien autojen tekninen kehitys. Konelan toiminta ammattimaistui ja keskittyi autoliiketoimintaan näkyvän poliittisen väistyessä taka-alalle. Suomalainen talouden ja politiikan eliitti antoi tukensa Konelalle ja hyödynsi sitä osana idänkaupan järjestelmää ja suhdetoimintaa. Konelan markkinointi ja viestintä seurasivat ajalle tyypillisiä esittämisen tapoja. Niillä esitettiin Konelan edustamat autot kiinnostavasti tavoitelluille kohderyhmille. Konela hyödynsi neuvostoliittolaisten autojen markkinoinnissa mielikuvamarkkinoinnin keinoja, kuten muutkin vapailla markkinoilla toimivat yritykset. Neuvostoliitto autojen kotimaana esitettiin harkiten. Yhtiöllä oli tiiviit yhteydet suomalaiseen kommunismiin, mutta politiikka oli alisteista liiketoiminnan tavoitteille. Konelan liiketoimintaa ja liiketoimintaympäristöä tutkittuani esitän, että idänkauppaan osallistuneet suomalaiset ja neuvostoliittolaiset toimijat ja yritykset olivat osa yhtä, valtionrajat ylittänyttä kapitalistista järjestelmää. Tämä havainto vahvistaa osaltaan käsitystä Neuvostoliitosta valtiokapitalistisena yhteiskuntana. Konelan toiminnalla oli selkeä poliittinen ulottuvuus, mutta sen toimintaa ohjattiin liiketoiminnallisten periaatteiden mukaisesti. Konelan myyntityö helpottui vuosien 1962–74 välillä ja se vakiinnutti asemansa moneksi vuodeksi Suomen suurimpien automaahantuojien joukossa.

Pro Gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää case-yritys Visma Solutions Oy:n PSA tuotteiden myynnin ja markkinoinnin välisessä yhteistyössä koettuja menestystekijöitä sekä haasteita. Tutkimus toteutettiin laadullisia menetelmiä hyödyntämällä ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joissa haastateltiin yhteensä kuutta case-yrityksen työntekijää. Kolme haastateltavaa työskenteli PSA-tuotteiden myynnissä ja kolme markkinoinnissa. Teemahaastatteluilla haluttiin löytää mahdollisimman syvällistä tietoa myynnin ja markkinoinnin välisen yhteistyön nykytilanteesta, sekä mahdollisia kehityskohteita. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on rakennettu aiempien tutkimusten pohjalta yhdistämällä myyntiputki sekä markkinointimix. Tutkielmalle asetetut kaksi tutkimuskysymystä ovat: ”Mitkä ovat myynnin ja markkinoinnin välisessä yhteistyössä koetut haasteet?” ja ”Kuinka havaitut haasteet voitaisiin ratkaista?” Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa myynnin ja markkinoinnin välisen yhteistyön kehittämisen olevan tärkeää yrityksen kannalta. Tutkimuksen perusteella koetut haasteet liittyvät suurilta osin myynnin ja markkinoinnin väliseen kuiluun, joka on ilmennyt kommunikaation vähyytenä sekä tavoitteina, jotka eivät ole linjassa keskenään. Kuilun koettiin kuitenkin pienentyneen merkittävästi viimeisen vuoden aikana ja tähän on vaikuttanut suuresti hyvä yhteishenki ja yhteinen halu kehittää yhteistyötä tiiviimmäksi. Yhteistyön kehittämisessä erityisesti esihenkilöillä on suuri vastuu. Kaikki koetut haasteet eivät suoranaisesti liittyneet yhteistyöhön, vaan esimerkiksi puutteet itse tuotteessa sekä kv-markkinat olivat tuottaneet haasteita. Tutkimusten mukaan B2B-myynti tapahtuu nykyään enenevissä määrin sosiaalisen median alustoilla. Myynnin ja markkinoinnin on luonnollisesti oltava siellä missä ostajatkin ovat, mikä pakottaa monet B2B-myyntiorganisaatiot muokkaamaan vanhentuneita toimintatapojaan.

Packaging has a pivotal role in stimulating interest in a product, as well as informing customers by providing insight to the product’s attributes and quality. The aim of this study was to investigate whether beer packaging affects customers’ expectations, and to determine what kind of impact these expectations have on the perceived quality, taste and hedonic liking. For this study we conducted a consumer test to measure the effects various packaging designs, cans, and bottles had on consumer satisfaction. Research reviewed for this study focuses on multisensory perception processes and how our sensory modalities are integrated for creating multimodal perception. Theoretical models of the interaction between expectation and perception show how clues of a product’s characteristics can affect perceived quality. The impact of external and internal cues on perceived quality is especially evident in the studies reviewed herein. External cues set expectations for a given product’s physical characteristics during consumption, such as taste. Lastly, we examine the difference in attributes and characteristics of packaging as an external cue. We collected research material for this study with a consumer test carried out in a public space. 105 subjects reviewed the quality and hedonic liking of a beer. Subjects were divided into two groups, with the first group reviewing canned beer and the second group reviewing bottled beer. Responses between the groups were investigated using tests for independent and unpaired samples, and correlations were calculated using Spearman’s rank correlation coefficient. The results suggest that packaging has an influence on both the expected and perceived hedonic liking. When packaged in a bottle, subjects perceived beer to be more pleasant in taste, visual and overall liking. Additionally, differences in individually perceived sensory qualities such as bitterness were more readily detected. The available evidence and results from our study substantiate claims that packaging affects consumer’s perception of product’s intrinsic characteristics such as taste. Inasmuch, brand owners should take into account the possible effect of the packaging when developing and bringing products to market.