Browsing by Subject "mediaatio"

The aim of the study: In research literature depressive symptoms in mothers have been associated with lower parental sense of competence. The developmental mechanisms responsible for this relation are poorly understood and there is a need for longitudinal study especially. The study of this master’s thesis explores the association of both postnatal and later depressive symptoms with parental sense of competence when the child is 1–5 years. It also explores whether demographic factors have an impact to the relation and does later depressive symptomology in mothers mediate the relation between postnatal depressive symptomology and later parental competence. Method: Data is part of the Finnish cohort of The Prediction and Prevention of Preeclampsia and Intrauterine Growth Restriction (PREDO) research. The sample includes 2255 mothers who gave birth between years 2006-2010. Mothers evaluated their depressive symptoms 2 weeks / 6 months after birth (Center for Epidemiologic Studies Depression Scale ) and at the follow-up when the child was between 1–5 years old (Beck´s Depression Inventory). Mothers also evaluated their parental sense of competence (Parenting Sense of Competence Scale) at the follow-up. Data was analysed using linear regression and mediation analysis. Results and Conclusion: Both postnatal and later depressive symptoms were associated to lower parental sense of competence when the child was 1–5 years and demographic background did not have any impact to the relations. A significant mediation model was found where later depressive symptomology in mothers partly mediated the relation between postnatal depressive symptomology and later parental competence. Therefore effective screening and early treatment of postnatal depressive symptoms are important. Evaluating parental competence could potentially be a valuable part of screening and treatment of depressive symptomology in mothers.

The aim of this master’s thesis was to describe mediation activities as part of a group discussion task in an academic English course. In addition, the goal was to investigate how successful mediation affects interaction. The perspective on mediation in this study is guided by the Common European Framework of Reference for Languages (CEFR) and mediation is defined through the CEFR descriptors for mediation. The descriptors were added in the CEFR, and mediation presented as one of the modes of language, in the 2018 CEFR Companion Volume. The new volume, as well as the concept of mediation, further emphasizes the communicative and action-oriented approach to language learning. Mediation refers to co-creation of meaning, facilitating understanding and communication between participants in interaction. The hypothesis in this thesis was that successful mediation has a positive effect on interaction whereas problems in mediation have the opposite effect. The participants (N=51) were students from three different academic English courses in the University of Helsinki Language Centre. The data were gathered as part of a course task consisting of small group discussions. The data consist of students’ answers to post-discussion questionnaires as well as video recordings of the discussions. Mixed methods approach was used in this study, and qualitative data were analyzed both inductively and deductively. This study concretizes the concept of mediation and makes mediation activities visible. It al-so shows how mediation activities can be described and assessed from the perspective of the CEFR descriptors. The results show that mediation can be taught and practiced, and that the CEFR descriptors can be used in defining different types of mediation. In addition, the descriptors can be used as a guideline in students’ self-assessment. However, the view on language learning the concept of mediation represents is seen as more significant than the specific descriptors. Mediation embodies a communicative approach that emphasizes the social nature of learning, cultural competence and the active role of the language learner. The conclusion in this thesis is that adopting a mediation-perspective towards classroom activities contributes to a more communicative approach to language learning and teaching.

Tutkielman tavoitteena on lisätä tietämystä populistisen radikaalioikeiston normalisoitumisesta Suomessa. Tutkielmassa tutkitaan Perussuomalaisten havaitun medianäkyvyyden epäsuoraa yhteyttä Perussuomalaisiin kohdistuviin asenteisiin, kun sosiaaliset normit välittävät tätä yhteyttä sekä sukupuoli ja poliittinen orientaatio muokkaavat sosiaalisten normien välittämiä yhteyksiä. Oletettujen yhteyksien pohjalta muodostettiin kaksi mallia: toisessa moderaattorina on sukupuoli ja toisessa poliittinen orientaatio. Sosiaaliset normit jakautuvat tutkielmassa deskriptiivisiin ja injunktiivisiin normeihin. Tutkielman kontekstissa deskriptiiviset normit kohdistuvat esimerkiksi havaintoihin Perussuomalaisten vallitsevuudesta ja suosiosta, kun taas injunktiiviset normit uskomuksiin muiden suomalaisten suhtautumisesta puolueeseen. Kyseessä on poikkileikkaustutkimus, jonka aineisto koostuu vuonna 2019 verkkoympäristössä suoritetusta kyselytutkimuksesta. Muuttujien välisiä yhteyksiä on tarkasteltu regressioanalyysiin perustuvan ehdollisen prosessianalyysin avulla, joka mahdollistaa moderaation ja mediaation samanaikaisen tarkastelun. Mittareiden muodostamiseen käytettiin korrelaatio- ja faktorianalyysiä. Lisäksi regressioanalyysin oletusten toteutumista tarkasteltiin vielä yhden askeleen regressioanalyysin avulla. Tutkimustulokset tukevat pääosin asetettuja hypoteeseja. Perussuomalaisten havaittu medianäkyvyys on voimakkaammin yhteydessä miesten deskriptiivisiin normeihin kuin naisten, minkä lisäksi poliittisesti konservatiivisemmat vastaajat havaitsevat Perussuomalaiset normatiivisemmaksi kuin liberaalimmat. Lisäksi deskriptiiviset normit ovat yhteydessä naisten ja liberaalien kielteisempiin asenteisiin Perussuomalaisia kohtaan, kun taas injunktiiviset normit ovat yhteydessä miesten ja konservatiivisempien vastaajien myönteisempiin asenteisiin. Deskriptiivisten normien on aiemmin huomattu olevan yhteydessä kielteisiin asenteisiin ja injunktiivisten myönteisiin asenteisiin äärioikeistoa kohtaan. Tutkielmassa ilmenevät sukupuolen ja poliittisen orientaation mukaan ehdolliset yhteydet tuottavat lisää tietoa oikeistopopulismin normalisoitumismekanismeista, sillä nämä prosessit vaikuttaisivat eroavan naisten ja miesten sekä liberaalien ja poliittisesti keskelle sijoittuvien välillä.

Aims of the study Most adolescents use social media. As the amount of social media use increases the likelihood of being cyberbullied increases. Both the amount of social media use and cyberbullying victimization are known to be associated with depression. In this study we examine whether cyberbullying victimization mediates the association between the amount of social media use and depression among girls and boys. Methods The sample of this study (girls: n=5647, boys: n=5535) consisted of British youth who participated in Millenium Cohort Study in 2015 and who were 14 years old at the time. The amount of social media use was measured by the following question: “On a normal week day during term time, how many hours do you spend on social networking or messaging sites or Apps on the internet such as Facebook, Twitter and WhatsApp?”. Being cyberbullied was measured asking the youth “How often have other children sent you unwanted or nasty emails, texts or messages or posted something nasty about you on a website?”. Depression was measured by Short Moods and Feelings Questionnaire. Logistic regression analysis was used as the main statistical method. Results and conclusions Compared to those who used very little social media (less than one hour daily), the amount of social media use was associated with greater probability of depression when social media was used daily at least for an hour among girls (1-3 h: OR=1.27, 3-7 h: OR=2.34, over 7 h: OR=3.59) and over three hours among boys (3-7 h: OR=1.52, over 7 h: OR=2.75). Greater amount of social media use was associated with greater probability of cyberbullying victimization among girls (1-3 h: OR=1.78, 3-7 h: OR=3.24, over 7 h: OR=4.21) and boys (1-3 h: OR=1.73, 3-7 h: OR=2.41, over 7 h: OR=2.72). Cyberbullying victimization was associated with greater probability of depression among girls (OR=3.47) and boys (OR=4.23). Cyberbullying victimization mediated the association between the amount of social media use and depression among both girls and boys. Cyberbullying victimization seems to be more strongly associated with depression than the amount of social media use. Conclusions about the directions of the associations cannot be drawn because of the cross-sectional nature of this study.

Tutkielmassa tarkastelen millaisia kielenoppimismahdollisuuksia museoissa toteutuneet mediaatiokierrokset voivat tarjoa kielenoppijoille luokan ulkopuolella. Työssäni keskityn vuorovaikutukselliseen opastukseen - mediaatioon. Tutkimustani varten suunnittelin ja toteutin kaksi mediaatiokierrosta, jonka aikana havainnoin toimintaa. Aineisto kerättiin helmikuussa 2020, menetelminä on käytetty havainnointia ja haastattelua. Tutkimuksen osallistujat ovat kotoutumiskoulutuksen ja Helsingin yliopiston suomea toisena kielenä opiskelevia aikuisia. Tutkielma ei pyri yleistettävyyteen, vaan pyrkii kuvaamaan kyseistä toimintaa käytännössä ja peilata osallistujien kokemuksia siitä. Tärkeimpiä aiheita, joita käsittelen tutkimuksessani ovat informaali oppiminen, mediaatio ja museot oppimisympäristönä. Tutkimuksen päätehtävänä on selvittää, miten vuorovaikutuksellinen museokierros voisi tukea kielen oppimista luokan ulkopuolella. Saatujen vastausten perusteella tämänkaltainen toiminta voisi auttaa aikuisia suomea toisena kielenä opiskelevia oppimaan ja käyttämään kieltä luokan ulkopuolella erityisesti sanaston ja kommunikoinnin osalta. Kulttuuriin tutustumista nähtiin tutkimuksessani myös merkityksellisenä osana mediaatiokierroksia. Mediaatio on osoittautunut hyvin mielekkääksi tavaksi opiskella kieltä luokan ulkopuolella. Mediaatio luo tukevan vuorovaikutustilanteen, jossa oppijat pääsevät ilmaisemaan toisiaan suomen kielellä sekä oppimaan uutta Suomen historiasta ja kulttuurista museon näyttelysisältöjen tarjoumien ja oppaan kysymysten kautta. Tutkimuksen tulokset voivat antaa uusia oivalluksia ja ideoita mediaatiokierrosten suunnittelemiseen.