Browsing by Subject "motivaatio"

Objectives. The aim of this study was to examine the motivation of 7th to 9th graders in secular ethics and the factors related to that. The study also examined the connections between the factors behind motivation and connections related to pupils background information. Pupils' interest in different contents of secular ethics was also explored. Method. This study was a quantitative survey, but it also included a qualitative section. The motivation scale of the questionnaire is based on Pintrich's (1988) MSLQ ((Motivated Strategies for Learning Questionnaire) and Ruohotie's (1993) APLQ (Abilities for Professional Learning Questionnaire). The data was collected in April 2015. 75 pupils from four schools in Helsinki answered the questionnaire. The quantitative data was analyzed by using PASW Statistics 18. The answers from qualitative section were analyzed by using content analysis. Results and conclusions. The study showed that pupils were motivated by and interested in secular ethics. Secular ethics was also regarded as an important and useful subject. Several correlating factors affected to pupils' motivation. The intrinsic orientation correlated with many motivation factors. One of the crucial findings was the strong correlation between intrinsic orientation and the way teachers interacted with the pupils. There were no differences between boys and girls in their motivation factors except (in relation to) teaching material and methods. Good grades were connected between expectations of success and beliefs of intrinsic succeeding. The study also revealed that pupils were motivated by several contents of the secular ethics but moral and ethics were the most important. The results of this study can be utilized in the teaching of secular ethics in increasing pupils' motivation.

Aims. In the context of computing education, the vast majority of prior research examining achievement goal orientations has been conducted using variable-centred methods. In order to deepen understanding of the student population and achievement motivation, this Master’s Thesis employed person-oriented perspectives. The interplay of different goal orientations was explored by identifying prevalent motivational profiles and investigating profile differences in performance. Normative and appearance performance goals were handled as separate clustering variables in addition to mastery goals for the first time. Methods. The participants were 2059 introductory programming MOOC students. Data were collected by a questionnaire and from automatically assessed programming assignments and final exam. An exploratory factor analysis (EFA) was conducted for the achievement goal orientation items to examine the factor structure. Using TwoStep cluster analysis, the students were classified into clusters according to their achievement goal orientations. Cross tabulations and analyses of variance (ANOVA) were conducted to investigate profile characteristics and differences in performance. Results and Conclusions. Five distinct achievement goal orientation profiles were identified: Approach-Oriented (31.2%), Performance-Oriented (18.9%), Combined Mastery and Performance Goals (18.0%), Low Goals (17.6.%) and Mastery-Oriented (14.3.%). Students with Combined Mastery and Performance Goals performed significantly better than students with Low Goals regarding two metrics. Consistent with previous findings, the results highlight the positive link between multiple goal pursuit and performance. Further studies are needed to investigate motivational profiles in relation to other educational outcomes in the context of computing education. This kind of knowledge is valuable for designing interventions and new courses. The article ‘Achievement Goal Orientation Profiles and Performance in a Programming MOOC’, which is based on the present thesis, will be presented at ITiCSE 2020 (Conference on Innovation and Technology in Computer Science Education) conference and published in conference proceedings.

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia eroja Y-sukupolven ja aiempien sukupolvien käsityksissä aineettomasta palkitsemisesta ja työn palkitsevuudesta. Aineettomalla palkitsemisella ja työn palkitsevuudella käsitetään erilaisia ei-rahallisia palkitsemisen keinoja tai työn palkitsevuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten työsuhteen laatu, työn organisointi, johtaminen sekä kehittymis- ja koulutusmahdollisuudet. Tutkimuksen kyselylomake tehtiin tämän teoriakehyksen ympärille. Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena toukokuussa 2013. Kyselylomake lähetettiin yhteensä 1946 toimihenkilölle suuressa suomalaisessa yrityksessä. Otantamenetelmä oli harkintaan perustuva ja käsitti noin kaksi kolmasosaa koko yrityksen henkilöstöstä. Kyselyn vastausprosentti oli 46. Tutkimuksen tuloksien analyysissä käytettiin parametrisiin menetelmiin lukeutuvista keskiarvostesteistä t-testiä. Faktorianalyysin kautta muodostettiin lisäksi summamuuttujat, jotka analysoitiin vastaavasti kuin yksittäiset muuttujat. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että eroa Y-sukupolven ja aiempien sukupolvien käsityksissä oli yhteensä 14 muuttujassa. Aiemmat sukupolvet pitivät keskimäärin tärkeämpänä sitä, että työsuhde on vakituinen, varma ja turvattu. Aiemmat sukupolvet arvostivat myös enemmän sitä, että työ on haastavaa ja itsenäistä, ja että on mahdollisuus etätyöhön ja työaikajoustoihin. Myös se, että työtä tehdään hyvän ja tärkeän asian eteen, ja että sillä on yhteiskunnallista merkitystä, oli aiemmille sukupolville tärkeämpää. Niin ikään yrityksen arvojen sopiminen yhteen omien arvojen kanssa oli heille tärkeämpää. Y-sukupolvi piti tärkeämpänä ainoastaan sitä, että työssä on hyvät etenemismahdollisuudet, uralla eteneminen on nopeaa, ja että työssä on hauskaa. Summamuuttujittain tehty analyysi tuki näitä tuloksia. Useat tekijöistä, joissa eroja sukupolvien välillä oli, eivät kuitenkaan olleet kummankaan ryhmän tärkeimpinä pitämien asioiden joukossa. Tärkeimpiä tekijöitä olivat oikeudenmukainen kohtelu, vakinainen ja turvattu työsuhde, hyvät ja ajantasaiset työvälineet, johdon ja esimiesten arvostus, mielenkiintoinen työ sekä mahdollisuus vaikuttaa oman työn suunnitteluun ja toteutustapaan. Analyysissä saattoi myös todeta sen, että taustatekijöillä, kuten sukupuolella, elämäntilanteella ja asemalla, oli todennäköisesti vaikutuksia tuloksiin. Johtopäätöksenä tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että sukupolvien välillä on jonkin verran eroja siinä, mitä pidetään tärkeänä. Erot painottuvat kuitenkin pääosin tekijöihin, joita ei pidetty kokonaisuudessa tärkeimpinä. Käytännön kannalta palkitsemista kehitettäessä hyödyllinen tulos onkin myös tieto siitä, mitä asioita vastaajat yleisesti pitivät tärkeimpinä. Lisäksi taustatekijöiden, kuten elämäntilanteen vaikutuksista saatua lisätietoa voidaan hyödyntää tuloksia sovellettaessa.

This review focuses on neurotrophic factors, especially CDNF, and Amyotropic lateral sclerosis (ALS). This review finds out which neurotrophic factors have been studied in clinical trials of ALS and what kind of results have been got. Neurotrophic factors are important for development and function of neurons because they prevent apoptosis of neurons. They also play role in differentiation, development and migration of neurons. It is also known that many of the neurotrophic factors have protective and restorative properties. ALS is a rare neurodegenerative disease which causes the destruction of motor neurons and leads to death in three years. The disease degenerate the upper and lower motor neurons. Symptoms are muscle weakness, muscle atrophy, cramps and problems with swallowing. At the moment there is no cure for ALS so it is important to study neurotrophic factors that could prevent the progression of the disease and perhaps to protect or repair destroyed motor neurons. This is why it is important to study potential of CDNF in ALS. The experimental part consists of three different parts. The purpose of the first part study was to determine the distribution of CDNF after intraventricular delivery at different time points. CDNF was labeled with 125I (125I-CDNF). The distribution was determined by gammacounter and autoradiography. To determine the stability of the injected 125-I CDNF we performed SDS-PAGE. The second part studied the diffusion volume of CDNF after intraventricular injection with seven wild type mice. After stereotaxic surgery CDNF-immunohistochemistry staining from coronal sections was done. The last experimental part studied the effect of single intracerebral injection of CDNF on motivation, locomotor activity, anxiety and depression with male and female mice. Light-dark box, open field, rotarod, forced swim test (FST), elevated plus maze and fear conditioning were carried out with male mice. After behavioural tests mice were sacrified for HPLC-analysis. Light-dark box and IntelliCage were carried out with female mice before c-fos staining. Gammacounter and autoradiography shows that 125I-CDNF distributes widely after intracerebroventricular injection. It spread throughout to the brain and also all the way to the spinal cord after one and three hours from injection. After 24 hours 125I-CDNF was cleared so the CDNF signal was very weak. SDS-PAGE showed the stability of radioactive CDNF. CDNF increased locomotor activity and decreased anxiety in male mice. But a statistically significant difference appeared in forced swim test and fear conditioning test. HPLC-analysis supported these results partly. CDNF also increased motivation of female mice in IntelliCage experiment. C-fos staining was observed in CDNF group and PBS group so quantitative analysis should be done from these sections so that reliable conclusions could be done. However, because CDNF distributed to spinal cord and it showed some effect on locomotor activity, motivation and depression it might be potential for ALS disease.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan japanilaisten animefanien tekemiä matkoja animesarjoihin ja -elokuviin liittyville paikoille. Tällaisia matkoja kutsutaan usein animepyhiinvaelluksiksi, ja niillä katsotaan olevan uskonnollisia konnotaatioita, sillä niistä käytetään japaniksi usein nimitystä “seichi junrei”, joka alun perin tarkoittaa uskonnollisia pyhiinvaelluksia. Tutkimuksen teoreettisena pohjana toimii Grounded Theory ja metodina narratiivinen haastattelu. Tutkimusta varten haastateltiin viittä japanilaista henkilöä, jotka ovat tehneet animepyhiinvaelluksia. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mikä haastateltavia motivoi animepyhiinvaelluksille, ja millaisia vaikutuksia animepyhiinvaelluksilla on sekä henkilöihin itseensä että Japanin yhteiskuntaan. Tulokset analysoidaan narratiivisen analyysin keinoin litteroimalla ja koodaamalla haastattelut. Tutkimuksen pohjana toimivat myös tutkijan omat vierailut useilla animepaikoilla Japanissa. Tuloksia tarkastellaan lopuksi myös Pearcen Travel Career Pattern -teorian näkökulmasta, sekä kolmesta pyhiinvaellusteoreettisesta näkökulmasta. Tutkimuksessa todetaan, että motivaatio animepyhiinvaelluksille voidaan jakaa kolmeen tasoon: 1) “anime”, joka on matkan ensimmäinen ja tärkein motiivi, ja käsittää paikan, joka on kuvattuna animessa, 2) “ympäröivät alueet”, jotka ovat seuraava motiivi, ja käsittävät ympäröivät alueet, jotka eivät kuitenkaan näy itse animessa, sekä alueella asuvat ihmiset, ja 3) “muut syyt/muistot”, esimerkiksi matkakumppanit tai muut matkalla tavatut ihmiset, sekä muut paikat, joissa vierailtiin esimerkiksi matkalla animepaikoille tai niistä pois, toisin sanoen henkilökohtaiset muistot. Tutkimuksessa todetaan myös, että matka vaikuttaa muun muassa animen katselukokemukseen siten, että siinä missä ennen matkaa ja matkan aikana paikkaa katsotaan teoksen näkökulmasta leviten ympäröiviin alueisiin ja muihin paikkoihin (tasosta 1 tasoon 3), matkan jälkeen teosta aletaan usein katsoa henkilökohtaisesta näkökulmasta (tasosta 3 tasoon 1), sillä katsojalle palautuu mieleen paikat, joissa hän on itse käynyt, ja nämä henkilökohtaiset muistot sekoittuvat katselukokemukseen. Yhteiskunnallisesti animepyhiinvaellukset on alettu nähdä yhtenä matkailun muotona, ja useat alueet ovatkin alkaneet yhä enenevissä määrin käyttää animepyhiinvaelluksia matkailun edistämiseksi. Tutkimuksessa todetaan, että tästä johtuen myös animefanien itsensä sisällä on tapahtunut asennemuutos, jonka ansiosta fanien itsensäkin on aiempaa helpompi tehdä tällaisia matkoja ei pelkästään sen vuoksi, että informaatiota on tarjolla aiempaa enemmän, vaan myös sen vuoksi, että he kokevat olevansa tervetulleita.

Objective. Previous research has shown in various ways, the basic psychological needs found in the self-determination theory, which are the experienced autonomy, competence and relatedness, to have effect on intrinsic motivation and school attachment. The objective for this literature review is to find various practical methods for teachers to use, to give students the basic psychological need support and strengthen their intrinsic motivation. Methods. In this thesis the fulfillment of the basic psychological needs in school context is under review, using the qualitative research methods. The systematic, theory driven literature review material was gathered with timespan (2015-2021) publicated and peer reviewed scientific research articles. To the review material was selected seven (7) articles, which were publicated in reliable issues. The articles were searched in the EbscoHost-database, following systematic inclusion criteria. Results and conclusions. The articles selected for the review, confirmed the previous view of the basic psychological needs effect over intrinsic motivation development. The teachers ways of supporting autonomy, competence and relatedness, were in line with previous re-search. The results showed that teachers who had their own basic psychological needs met in work environments, also strengthened the students well-being and intrinsic motivation. In-teraction, student affection and their individual need acknowledgement, given choice op-tions, clear objectives and sufficient, good quality teaching and guidance, were, according to the research, key factors in students basic psychological need support.

Yhteiskuntamme muuttuu yhä digitaalisemmaksi, mikä vaatii sopeutumiskykyä jatkuvasti tapahtuviin muutoksiin. Tämä näkyy myös koulumaailmassa, jossa tulee tasapainotella todellisen ja virtuaalisen maailman välissä. Digitalisaatiosta on tullut osa koulun arkipäivää ja tästä seuraa sekä mahdollisuuksia että haasteita. Tämän pro gradu-tutkielman tavoitteena on tutkia, millaisia asenteita lukion opettajilla ja oppilailla on digitaalisen materiaalin, digitaalisten laitteiden ja sosiaalisen median käytöstä lukion B- ja A-ruotsin opetuksessa pääkaupunkiseudulla Suomessa. Aihetta on tutkittu aiemmin lähinnä opettajien näkökulmasta ja siksi on tärkeää, että myös oppilaiden äänet ja asenteet tulevat kuuluviin. Tutkielman avulla pyritään selvittämään, millaista digitaalista materiaalia ja digitaalisia laitteita käytetään ruotsin opetuksessa, millaisia asenteita opettajilla ja oppilailla on digitaalisen materiaalin ja digitaalisten laitteiden sekä sosiaalisen median käytöstä ruotsin opetuksessa ja mitä ehdotuksia opettajilla ja oppilailla on digitaalisen materiaalin ja digitaalisten laitteiden sekä sosiaalisen median käytöstä ruotsin opetuksessa. Teoreettisena viitekehyksenä toimii aiempi tutkimus liittyen digitalisaatioon, digiin, sosiaaliseen mediaan, asenteisiin ja motivaatioon koulukontekstissa. Digitalisaatio sisältää sekä digin että sosiaalisen median. Digillä viitataan tutkimuksessani lähinnä digitaaliseen materiaaliin ja digitaalisiin laitteisiin. Sosiaalista mediaa käsitellään omana käsitteenään. Tutkimuksessani on tärkeää ymmärtää, kuinka asenteet ja motivaatio kulkevat käsi kädessä ja mikä on niiden rooli etenkin oppimisessa ja mielipiteen muodostamisessa. Materiaali on kerätty viiden puolistrukturoidun opettajahaastattelun sekä oppilaille toteutetun kyselylomakkeen (N=114) avulla. Puolistrukturoidun haastattelun avulla on mahdollista saada selville opettajien todellisia mielipiteitä ja asenteita (Hirsijärvi & Hurme 2001, s. 47). Oppilaiden kyselylomakkeeseen olen valinnut suurilta osin avoimia kysymyksiä, jotta voitaisiin saada selville oppilaiden aitoja mielipiteitä ja asenteita. Opettajien haastattelut ja oppilaiden kyselylomakkeiden vastaukset on kategorisoitu niiden teemojen mukaan, jotka nousivat vahvimmin esille. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin pääosin laadullisena, ja tutkimusmenetelmänä on hyödynnetty sisällönanalyysiä, jossa materiaali toimii lähtökohtana ja teoria toimii apuvälineenä analyysissä. Lisäksi SWOT-analyysiä on hyödynnetty menetelmänä tutkielmassa. Tutkimustulokset osoittavat, että opettajilla ja oppilailla on sekä positiivisia että negatiivia asenteita digin ja sosiaalisen median käytöstä ruotsin opetuksessa. Opettajien vastaukset vaihtelivat melko paljon, mutta negatiivisilla asenteilla vaikutti olevan hieman enemmän painoarvoa, kun taas oppilaiden vastauksissa korostuivat enemmänkin positiiviset asenteet. Oppilaista 35 % koki, että digin käyttö lisää motivaatiota opiskella ruotsia, mutta noin 40 % oppilaista oli puolestaan eri mieltä. Osalla opettajista ja 46 %:lla oppilaista oli myös ehdotuksia, kuinka digiä ja sosiaalista mediaa voitaisiin hyödyntää ruotsin opetuksessa tulevaisuudessa. Tämän tutkimuksen avulla voidaan nostaa esille opettajien ja oppilaiden osittain eriäviä asenteita ja mielipiteitä digin ja sosiaalisen median hyödyntämisestä ruotsin opetuksessa siten, että myös oppilaiden ääni tulee kuuluviin. Huomioimalla oppilaiden mielipiteitä ja asenteita oppimis- ja opetustapoihin sekä opetusmateriaaliin liittyen voidaan mahdollisesti lisätä oppimismotivaatiota, mutta tutkimusta tästä aihepiiristä tarvitaan vielä lisää.

Introduction: The importance of good nutrition is not always recognized among athletes and their coaches. Young athletes need professional guidance, so they can learn how to execute dietary practices that support their athletic performance and overall well-being. The growing body of scientific evidence on performance enhancing nutrition and its practical applications challenges the Finnish field of competitive sports to invest in professional nutrition coaching among athletes. Aims of the study: The aim of this study was to examine, if eating habits of young endurance athletes can be influenced by a nutrition intervention carried out using a mobile application (MealLoggerTM) with an inbuilt nutrition program. We also examined, whether the motivation towards sports and nutrition and the perceived competence for following a certain diet are related to athletes’ adherence to the nutrition program and to the measured changes in food intake. Materials and methods: 17 young individual endurance athletes followed through a four-week nutrition intervention by keeping a photo food journal and logging their food servings with the smart phone application MealLoggerTM. A common application inbuilt nutrition program with servings goals for different food groups was designed in advance and implemented after a group education session on optimal sports nutrition. During the intervention period, the participants received real-time feedback from the mobile application on their adherence to the nutrition program. In addition, individualized meal photo comments were provided by a nutritionist three times a week. The athletes also received common weekly motivational messages through the application. Food intake was measured at baseline, after the intervention and 8-weeks after the intervention using food frequency questionnaire (FFQ). The motivation and perceived competence were assessed with Self-Determination theory (SDT) questionnaires. The adherence to the nutrition program was assessed by comparing the logged food servings to the defined nutrition goals. Results: Twelve participants (71%) completed the post-intervention questionnaires. No statistically significant changes in consumption of food groups included in the nutrition program were detected. The consumption of berries increased 2,36 times per week (SD 4,07 p=0,049). The consumption of skimmed milk decreased 3,00 times per week (SD 4,28, p=0,042) and the consumption of milk/alternatives in total decreased 3,67 times per week (SD 5,82, p=0,034). MealLoggerTM data was retrieved from 15 participants. Most of the participants (n=8) with high adherence (H) achieved at least 3 out of 4 goals on every week. Most participants (n=7) with low adherence (L) failed to achieve any of the nutrition goals on any of the four weeks. No statistically significant differences in motivation or perceived competence were found between the H and L. The overall engagement to the mobile application was lower in L compared to H. The participants in L were mostly female, significantly younger and more likely to be living with a guardian, responsible for the acquisition and preparation of food. Discussion: Despite detecting only small dietary improvements, the application showed good feasibility and acceptability among the high adherence participants. In the future, to provide more effective nutrition coaching an appropriate baseline assessment should be included. The goals of the nutrition program should be adjusted according to the athletes’ individual needs. More democratic coaching styles, with parental involvement should be explored in order to increase engagement and adherence of young athletes.

Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esiin diskurssit, joilla japanilaisesta bukatsu-urheilutoiminnasta eli japanilaisten yliopistojen urheilukerhotoiminnasta ja sen harrastamismotivaatiosta puhutaan haastattelutilanteissa. Ilmenevät diskurssit avaavat samalla tärkeimpiä motivaatiosyytä bukatsu-harrastukselle. Tarkoituksena on myös tarkastella minkälaisia identiteettirooleja harrastajat luovat itselleen ja bukatsu-toiminnalle puheenvuoroillaan. Tarkastelun kohteena on lisäksi henkilökohtainen suhde, jonka harrastajat rakentavat itsensä ja harrastuksensa välille. Teoreettinen viitekehys nostaa esille japanilaiset yhteiskuntakulttuurilliset ilmiöt ja erityispiirteet sekä Herzbergin ja Vroomin motivaatioteoriat, joita analyysiosuudessa heijastellaan haastateltavien sanomisiin ja näiden puheissa ilmeneviin diskursseihin. Tutkimus keskittyy tarkastelemaan sosiaalista todellisuutta, jota puheella rakennetaan. Aineisto koostuu toukokuussa 2015 Japanin eri yliopistoissa kerätystä nauhoitetusta vain tätä tutkimusta varten tehdystä kuudesta teemahaastattelusta, jotka on tehty japanin kielellä. Yksipuolisten tulosten välttämiseksi haastateltavat ovat kaikki keskenään eri opiskeluvuoden opiskelijoita, eri asemassa harrastuskerhossaan tai eri lajin edustajia. Analyysin ja siitä tehtyjen tulkintojen jälkeen aineistossa on havaittavissa kaksi päädiskurssia: ihmissuhdediskurssi sekä traditiodiskurssi. Näiden alaisuudessa ilmenee useita tulkintarepertuaareja, mutta tutkimus nostaa esille vain kaikissa haastattelukatkelmissa esiintyneet repertuaarit. Tutkimus osoittaa, että ihmissuhdediskurssiin liittyvät repertuaarit kertovat harrastamismotivaation syiksi tiedostamattomat aspektit, jotka kumpuavat haastateltavien sisäisistä sosiaalisista tarpeista ja niiden tyydyttämisestä sekä ylläpitämisestä. Traditiodiskurssin repertuaareissa haastateltava vetoaa harrastusmotivaatiosta puhuttaessa perinteisiin sekä sisäisesti tiedostamiinsa seikkoihin, jotka toteuttamalla haastateltava voi korostaa esimerkiksi japanilaisuuttaan ja asetettujen normien mukaan elämistä. Ihmissuhdediskurssi nousee traditiodiskurssia yleisemmäksi, mistä voidaan päätellä bukatsu-toiminnan harrastusmotivaation olevan pääasiassa yksilöltä tiedostamatonta. Haastateltavat konstruoivat kuitenkin puheellaan bukatsu-toimintaa tärkeäksi osaksi yliopistoelämää diskurssista ja repertuaarista riippumatta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että bukatsu-toiminnan harrastusmotivaation taustalla ei ole vain yhtä selkeää syytä, ja motivaatio on moniulotteinen rakenne, johon vaikuttavat niin yksilön taustatekijät kuin tilannekonteksti kuten aika ja paikka. Myöskään bukatsu-toiminta ei ole yksisuuntainen ilmiö, jolloin tutkimuksen teoriaosuudessa esitellyt teoriamallit voivat harrastajasta ja tilanteesta riippuen joko päteä tai olla pätemättä bukatsun ja motivaation laajalla tutkimuskentällä.

The growing trend of internationalization has had a big impact on the importance of speaking foreign languages. Many parents want their child to learn another language at the earliest possible age, so kindergartens that focus on teaching foreign languages have become very popular. English especially is highly valued in Finland. Free play time is a time during which children have control over what they do. It is also an opportune time to practice English, and attentive kindergarten teachers should encourage them to do so. The aim of the research questions was to find out how the adults working at these kindergartens view language teaching during free play time. The theoretical framework is based on different language learning theories. Prior research suggests that learning happens largely during interactional situations, which suggests that free play time is very important in learning a new language. The research is qualitative and the research material has been gathered in the fall of 2016. The research method was half constructed, themed interviews. Altogether six women working in English kindergartens took part in the interviews. The interviews were recorded and transcribed, after which they were analyzed using the quantification method. The results indicate that while it is very important that children maintain their right to choose the language they use during free play time, it is also important to encourage them to practice their English skills and that the learning environment motivates children to use the new language. The interviewees feel they have difficulties enforcing this for example due to lacking technological skills and equipment. The results also showed that time spent outside is rarely utilized as time for practicing English.