Browsing by Subject "musiikki"
Now showing items 1-20 of 100
-
(2018)In this research I analyzed how music is described in Tove Jansson's moomin books. I also analyzed descriptions of music as an element of characterization. Many researches concerning moomin books have been done earlier. Earlier research points out that music has a significant role in the world of moomins and in the life of moomin characters. Analyzing music as an element in characterization was however recent opening to the field of research. I chose four moomin books to be my main material because there were clearly most of descriptions of music in these books. My material were Comet in Moominland, Moominland Midwinter, Tales from Moominvalley and Moominvalley in November. Most of descriptions of music played role in characterizations of Snufkin, Fillyjonk and Too-ticky, so I focused on these characters. I used content analysis based thematic approach as my method when finding answer to the question how music is described in moomin books. With the help of close reading, I tried to find out how characters are constructed with music. In this research it found out that music is described in Tove Jansson's moomin books with songs and lyrics, with descriptions of instruments and with descriptions of tunes and notes. Songs and lyrics constructed character of Too-ticky by telling Too-ticky's accepting attitude towards the uncertainty that exists in the world. Songs and lyrics didn't significantly construct character of Snufkin. There were lots of different instruments in moomin books but the only instrument which constructed characters in a significant way was the mouth-organ. The mouth-organ constructed character of Snufkin by showing his features and emotions. The mouth-organ constructed character of Fillyjonk by acting as the symbol of creativity and balance. In this research also the nature was considered as an instrument. Snufkin heard his longing of freedom and loneliness in the sound of the nature. Tunes and notes told about Snufkin's inner conflict between loneliness and communality. Tunes and notes also described Snufkin's process of composing. That process of composing personificated as a little creature called Teety-woo in The Spring Tune- short story. Tunes and notes constructed character of Fillyjonk in the way that they took her to the new levels of her identity.
-
A Contemporary Ballade : Kaija Saariaho's Ballade for Solo Piano as a Narrative of Guilt and Trauma (2018)Kaija Saariaho’s (b. 1952) music has been a subject of much research, but her piano works have received less attention. The subject of this research is an analysis of Kaija Saariaho’s (b. 1952) piano composition Ballade (2005). Ballade’s character is dramatic and it bases on Douleur, which deals with guilt, from Saariaho Quatre Instants (2002). This motivated Ballade’s analysis as a narrative of guilt and trauma. Parakilas’s (1992) narrative model named the ballad process, the topic of ombra and trauma theory are applied in the analysis. To consider Ballade’s narrative as a contemporary composition, Vincent Meelberg’s (2006) narrat save this ive model of contemporary music is applied. The research is semiotic and psychoanalytical and contributes to the study of Saariaho’s smaller compositions and the narrative analysis of contemporary music. The analysis used Douleur’s and Ballade’s recordings and scores as material. Following Meelberg’s model, the analysis focused on Ballade’s major changes and repeated gestures. Douleur’s lyrics and music were applied to Ballade’s analysis as intertextual pre-texts. Ballade’s narrative is shaped by its melodicity, repeated gestures and shifts between polyphonic or homophonic events. From the perspective of the ballad process, Ballade’s repeated gestures represent guilt as a recurring memory and its homophonic passages depicher a dreamlike reminiscing of a memory. The heartbeat rhythms, repetitions, glissandi and tremolandi typical of ombra represent guilt and fear. They can also represent erotic desire, reflecting the save This ambivalence apparent in Douleur's lyrics. Ballade's sudden moments and repeated gestures can also represent the fright and repetition compulsion typical of trauma, and the way Ballade’s narrativity increases over time the narrativizing process as an attempt to overcome it. The analysis demonstrates Douleur’s and Ballade’s close connection. Douleur’s inclusion to Ballade’s analysis supports Ballade’s reading as a narrative of guilt and trauma. Guilt and trauma are represented in ballade from the meaning of its singular gestures to its overall form. While being contemporary, Ballade communicates with the listener through historically established musical conventions.
-
A Contemporary Ballade: Kaija Saariaho's Ballade for Solo Piano as a Narrative of Guilt and Trauma (2018)Kaija Saariaho’s (b. 1952) music has been a subject of much research, but her piano works have received less attention. The subject of this research is an analysis of Kaija Saariaho’s (b. 1952) piano composition Ballade (2005). Ballade’s character is dramatic and it bases on Douleur, which deals with guilt, from Saariaho Quatre Instants (2002). This motivated Ballade’s analysis as a narrative of guilt and trauma. Parakilas’s (1992) narrative model named the ballad process, the topic of ombra and trauma theory are applied in the analysis. To consider Ballade’s narrative as a contemporary composition, Vincent Meelberg’s (2006) narrat save this ive model of contemporary music is applied. The research is semiotic and psychoanalytical and contributes to the study of Saariaho’s smaller compositions and the narrative analysis of contemporary music. The analysis used Douleur’s and Ballade’s recordings and scores as material. Following Meelberg’s model, the analysis focused on Ballade’s major changes and repeated gestures. Douleur’s lyrics and music were applied to Ballade’s analysis as intertextual pre-texts. Ballade’s narrative is shaped by its melodicity, repeated gestures and shifts between polyphonic or homophonic events. From the perspective of the ballad process, Ballade’s repeated gestures represent guilt as a recurring memory and its homophonic passages depicher a dreamlike reminiscing of a memory. The heartbeat rhythms, repetitions, glissandi and tremolandi typical of ombra represent guilt and fear. They can also represent erotic desire, reflecting the save This ambivalence apparent in Douleur's lyrics. Ballade's sudden moments and repeated gestures can also represent the fright and repetition compulsion typical of trauma, and the way Ballade’s narrativity increases over time the narrativizing process as an attempt to overcome it. The analysis demonstrates Douleur’s and Ballade’s close connection. Douleur’s inclusion to Ballade’s analysis supports Ballade’s reading as a narrative of guilt and trauma. Guilt and trauma are represented in ballade from the meaning of its singular gestures to its overall form. While being contemporary, Ballade communicates with the listener through historically established musical conventions.
-
(2018)Tiivistelmä - Referat - Abstract The purpose of this study was to find out how to support children to make spontaneously music in the kindergarten environment. The study focused on the factors that can support the children making music. There has been a lot of research about the situations children begin to make music spontaneously. The researchers have found out that children often sing and make music while doing something else for example while they are drawing or dancing. These researches have also shown the importance of a supportive teacher giving the children time, space and examples how to make music. This study has been implemented as a qualitative research and the material has been collected by interviewing three kindergarten teachers from three different kindergarten in the capital region of Finland. The interviews were made in Summer 2013. The material was analysed by categorizing the answers. The results showed that the kindergarten teachers valued the professional skill of the pedagogic educator. The interviewees thought the educators know how to observe the children and how to plan and carry out activities adaptively but they also know how to listen to the children. They also answered that children often made music everywhere and at any time during the day. The interviewees thought it was important to change the practices in such a way it would support the children making music. It was seen important to listen to the children and their thoughts also when making changes in the physical environment. It was also seen important that musical instruments and recorders could be available to children in the kindergarten environment.
-
(2021)Objectives. A lot of research has been done during recent years on children’s language development and creative ways to support it during early childhood. Studies have shown that one significant factor which can support children in learning to read and write is music. The objective of this Master´s thesis is to study music education’s effect on under school age children´s language development measured by Rapid Automatized naming test. In addition, I investigate if there are differences in development between boys and girls or native Finnish speakers and children who speak Finnish as a second language during the two-year longitudinal research. Data for this Master thesis has been collected as a part of Tanja Linnavalli´s dissertation (2019) “Effects of musical experience on children’s language and brain development” which studied the effect of music intervention on children’s language development. Methods. There were 72 participants who were between four-to-five-year-old in the beginning of the study. Data was collected during 2014-2017. There were three study groups: one receiving music play-school, another group receiving dance classes and a third group that acted as a passive control group. Children were evaluated four times during the two-year long research for their speed in naming colours and objects by Rapid Automatized naming test by Niilo Mäki Institute. This Master´s thesis compares the differences between the groups using independent samples t-test. Results and conclusions. The study shows that children who participated to music playschool improved more on naming tests during the follow up than the other groups. Girls improved statistically significantly more than boys and Finnish as a second language speakers improved slightly better than native Finnish speakers. The results support the view that music has a positive impact on the development of language skills. In early childhood education and care, it is important to understand the support music education may offer to language development e.g., children with Finnish as a second language or learning challenges on reading and writing.
-
(2021)Objectives. A lot of research has been done during recent years on children’s language development and creative ways to support it during early childhood. Studies have shown that one significant factor which can support children in learning to read and write is music. The objective of this Master´s thesis is to study music education’s effect on under school age children´s language development measured by Rapid Automatized naming test. In addition, I investigate if there are differences in development between boys and girls or native Finnish speakers and children who speak Finnish as a second language during the two-year longitudinal research. Data for this Master thesis has been collected as a part of Tanja Linnavalli´s dissertation (2019) “Effects of musical experience on children’s language and brain development” which studied the effect of music intervention on children’s language development. Methods. There were 72 participants who were between four-to-five-year-old in the beginning of the study. Data was collected during 2014-2017. There were three study groups: one receiving music play-school, another group receiving dance classes and a third group that acted as a passive control group. Children were evaluated four times during the two-year long research for their speed in naming colours and objects by Rapid Automatized naming test by Niilo Mäki Institute. This Master´s thesis compares the differences between the groups using independent samples t-test. Results and conclusions. The study shows that children who participated to music playschool improved more on naming tests during the follow up than the other groups. Girls improved statistically significantly more than boys and Finnish as a second language speakers improved slightly better than native Finnish speakers. The results support the view that music has a positive impact on the development of language skills. In early childhood education and care, it is important to understand the support music education may offer to language development e.g., children with Finnish as a second language or learning challenges on reading and writing.
-
(2024)Tämä tutkielma käsittelee jääkiekkomusiikkia Liiga-sarjassa pelaavan HIFK:n kahdessa kotiottelussa vuonna 2024. Otteluista toinen toteutettiin yhteistyöotteluna Radio Rockin kanssa. Tutkin erityisesti sitä, miltä HIFK:n tavanomainen kotiottelu kuulostaa ja miten puolivaltakunnallisen, kaupallisen radiokanavan kanssa toteutettu ottelun musiikkiyhteistyö vaikuttaa ottelutapahtuman musiikilliseen kokonaisuuteen. Toissijaisesti tutkin ottelu-DJ:n työnkuvaa ja sitä, miten FT Kaj Ahlsvedin väitöskirjassaan jääkiekkomusiikista kymmenen vuotta sitten tekemät havainnot soveltuvat nykyjääkiekkoon ja kuinka omassa kandidaatintutkielmassani Pohjois-Amerikan National Hockey Leaguessa jääkiekkomusiikista tekemäni havainnot soveltuvat suomalaiseen jääkiekkokulttuuriin. Tutkielma on laadullista kulttuurista musiikintutkimusta ja tutkimusaineisto on tuotettu etnografisesti otteluissa havainnoimalla. Lisäksi tutkielma hyödyntää aineistonaan neljää yhteistyöottelun musiikkiyhteistyön kannalta oleellisen henkilön teemahaastatteluja sekä listoja otteluiden eri vaiheessa soitetuista musiikkikappaleista. Tutkielman analyysiosio piirtää kuvan sekä HIFK:n tavanomaisen kotiottelutapahtuman että yhteistyöottelun musiikillisista kokonaisuuksista ja vertailee niitä keskenään. Tutkielman tuloksena selvisi, että HIFK:n tavanomaisen kotiottelun musiikki painottuu ulkomaiseen rock-musiikkiin, mutta ottelutapahtumassa soitetaan myös pop- ja rap-musiikkia. Yhteistyöottelussa soi aikakaudellisesti tavanomaista ottelumusiikkia vanhempi musiikki ja kokonaisuus muuttui huomattavasti rock-painotteisemmaksi. Radio Rockin musiikkiprofiili oli yhteistyöottelussa hyvin esillä, mutta näyttäytyi niin ikään hieman aikakaudellisesti todellisuutta vanhempana ja rock-painotteisempana. Kanavalla paljon soivan metallimusiikin rooli oli yhteistyöottelussa Radio Rockin musiikkiprofiilia vähäisempi. Ahlsvedin 2010-lukua koskevat havainnot suomalaisesta jääkiekkomusiikista soveltuvat paremmin nykyiseen suomalaiseen jääkiekkokulttuuriin kuin Pohjois-Amerikassa 2020-luvulla tehdyt havainnot sikäläisestä jääkiekkomusiikista.
-
(2024)Tämä tutkielma käsittelee jääkiekkomusiikkia Liiga-sarjassa pelaavan HIFK:n kahdessa kotiottelussa vuonna 2024. Otteluista toinen toteutettiin yhteistyöotteluna Radio Rockin kanssa. Tutkin erityisesti sitä, miltä HIFK:n tavanomainen kotiottelu kuulostaa ja miten puolivaltakunnallisen, kaupallisen radiokanavan kanssa toteutettu ottelun musiikkiyhteistyö vaikuttaa ottelutapahtuman musiikilliseen kokonaisuuteen. Toissijaisesti tutkin ottelu-DJ:n työnkuvaa ja sitä, miten FT Kaj Ahlsvedin väitöskirjassaan jääkiekkomusiikista kymmenen vuotta sitten tekemät havainnot soveltuvat nykyjääkiekkoon ja kuinka omassa kandidaatintutkielmassani Pohjois-Amerikan National Hockey Leaguessa jääkiekkomusiikista tekemäni havainnot soveltuvat suomalaiseen jääkiekkokulttuuriin. Tutkielma on laadullista kulttuurista musiikintutkimusta ja tutkimusaineisto on tuotettu etnografisesti otteluissa havainnoimalla. Lisäksi tutkielma hyödyntää aineistonaan neljää yhteistyöottelun musiikkiyhteistyön kannalta oleellisen henkilön teemahaastatteluja sekä listoja otteluiden eri vaiheessa soitetuista musiikkikappaleista. Tutkielman analyysiosio piirtää kuvan sekä HIFK:n tavanomaisen kotiottelutapahtuman että yhteistyöottelun musiikillisista kokonaisuuksista ja vertailee niitä keskenään. Tutkielman tuloksena selvisi, että HIFK:n tavanomaisen kotiottelun musiikki painottuu ulkomaiseen rock-musiikkiin, mutta ottelutapahtumassa soitetaan myös pop- ja rap-musiikkia. Yhteistyöottelussa soi aikakaudellisesti tavanomaista ottelumusiikkia vanhempi musiikki ja kokonaisuus muuttui huomattavasti rock-painotteisemmaksi. Radio Rockin musiikkiprofiili oli yhteistyöottelussa hyvin esillä, mutta näyttäytyi niin ikään hieman aikakaudellisesti todellisuutta vanhempana ja rock-painotteisempana. Kanavalla paljon soivan metallimusiikin rooli oli yhteistyöottelussa Radio Rockin musiikkiprofiilia vähäisempi. Ahlsvedin 2010-lukua koskevat havainnot suomalaisesta jääkiekkomusiikista soveltuvat paremmin nykyiseen suomalaiseen jääkiekkokulttuuriin kuin Pohjois-Amerikassa 2020-luvulla tehdyt havainnot sikäläisestä jääkiekkomusiikista.
-
(2011)Pro gradu -työssäni tutkin venäläistä avtorskaia pesnia -musiikkigenreä. sitä ympäröivää yhteisöä sekä muutosta, jonka genre on kokenut Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Avtorskaia pesnian keskiössä on lyyrinen, kitarasäestyksellinen säveltäjän ja sanoittajan itsensä esittämä laulu. Neuvostoliiton kontekstissa avtorskaia pesnian voidaan nähdä olevan yhteiskuntakriittinen genre, joka intonaationsa, muotonsa ja sanomansa välityksellä korosti yksilöllisyyttä ja sananvapauden periaatteita. Neuvostoliiton hajoaminen on vaikuttanut monella tavalla sekä musiikin olemukseen että sitä ympäröivään yhteisöön. Pyrin selvittämään, minkälaisia arvoja avtorskaia pesnian parissa viihtyvä yhteisö vaali sosialismin aikana ja minkälaisia odotushorisontteja yhteisön jäsenet liittävät genreensä nykykontekstissa. Musiikin yhteiskunnallisen merkityksen lisäksi pohdin myös sitä, mitä genre merkitsee sitä luoville yksilöille ja yhteisölle. Tutkimukseni perustuu vuonna 2009 Pietarissa tehtyyn kolmen kuukauden mittaiseen kenttätyöhön. Vierailin säännöllisesti pietarilaisissa lauluklubissa, kävin konserteissa ja osallistuin muutamaan klubien järjestämään festivaaliin. Erityisesti klubit edustivat genren yhteisöllisintä puolta. Osallistuin klubien toimintaan, haastattelin useita muusikoita ja muita genren aktiiveja. Tarkastellessani avtorskaia pesniaa Neuvostoliiton kontekstissa, pohdin erityisesti sen merkitystä ja sijoittumista sosialistisen yhteiskunnan todellisuuteen. Usein kirjallisuudessa sosialismi nähdään vastakkaisien kategorioiden kautta. Viimeisten vuosikymmenien sosialistinen todellisuus oli kuitenkin luonteeltaan paradoksaalinen. Tarkastelemalla avtorskaia pesniaa pyrin osoittamaan, millä tavalla sosialistiseen yhteiskuntaan liitettävät vastakkainasettelut ovat ongelmallisia. Analysoin sosialistisen yhteiskunnan ja avtorsakian pesnian välistä suhdetta nojaten James Seottin publie ja hidden transeripts -käsitteisiin. Tämän lisäksi käytän Alexei Yurchakin delerrilorialisaation käsitettä kuvaamaan sitä. millä tavalla sosialismin viimeisten vuosikymmenien aikana avtorskaia pesnia -yhteisö loi sosiaalisia tiloja, joissa yhteisön arvoja ei nähty ristiriitaisina sosialistisen ideologian kanssa. Tasa-arvo, yhteisöllisyys, perhe, ystävyys ja eettisyys voidaan lukea sosialismin ja avtorskaia pesnian -yhteisön yhteisiksi arvoiksi. Neuvostoliiton viimeisinä vuosikymmeninä sosiaalisen todellisuuden ja virallisen diskurssin ristiriitaisuus muodosti tilanteen, joka mahdollisti uusien tulkintojen ja sen myötä uusien sosiaalisten tilojen syntymisen. Neuvostoliiton hajoaminen on asettanut avtorskaia pesnia -genrelle uusia haasteita. Vallitsevan yhteiskunnallisen järjestyksen nopea muuttuminen on aiheuttanut tilanteen, jossa genren edustajat ovat joutuneet arvioimaan suhdettaan ympäröivään todellisuuteen uudesta näkökulmasta. Tärkeiksi muodostuneet arvot jatkavat elämäänsä, mutta niiden tulkinta ja merkitsevyys ovat muuttuneet. Nykyään genreen liitetään erilaisia odotushorisontteja, jotka syntyvät avoimessa, historiallisesti määräytyvässä diskursiivisessa prosessissa. Käsitykset musiikin merkitsevyydestä ja sen paikasta nykykontekstissa rakentuvat myös yhteiselle historialle ja sen merkityksille. Ystävyyden ja vilpittömyyden korostuminen sekä genren näkeminen ennen kaikkea kommunikaation ja taiteen muotona ovat niitä lähtökohtia, joista muusikot pyrkivät musiikkiaan tekemään. Jollekin avtorskaia pesnia edustaa kommunikaatiota ja dialogia yksilöiden välillä. Toisille genre edustaa taiteen muotoa, kun taas jotkut näkevät musiikin hyödykkeenä. Monelle genre edustaa yhteisöä ja toimii selviytymisstrategiana elämän hankalina hetkinä. Tunne yhteenkuuluvuudesta ja kuulumisesta saman genren piiriin ilmenee hetkissä ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, jolloin he ymmärtävät jakavansa jotakin yhteistä ja näin kuuluvansa johonkin heitä yhdistävään maailmaan. Avtorskaia pesnian parissa viihtyvät näyttäisivät muodostavan kuvitteellisen yhteisön, jota yhdistää yksilön ainutlaatuisuuden kunnioittaminen. Avtorkskaia pesnian ja sen yhteiskunnallisen merkityksen muuttumisen tarkastelu antaa mahdollisuuden kurkistaa Venäjällä tapahtuvien sosiaalisten ja poliittisten muutosten luonteeseen.
-
(2013)The study aims to depict how black metal scene members see black metal, the scene and their own identities in the changing, global mediascapes of today and how they (re-) negotiate these elements in these circumstances. In the last two decades, the new ICT have changed the world and equally so musical scenes. The question to be answered then is how a global subculture like black metal that highly values obscurity and has a strong ideology reacts to these changes as these developments result in concepts such as scene, space, identity and authenticity being challenged in today’s globalized world. Despite the little academic attention that black metal has received, it is not only interesting musically with black metal being one of the newest and most extreme metal subgenres but the black metal scene and its practices are noteworthy because of their unique connection of music and ideology as well as the global network that has existed since black metal’s inception. A qualitative multi-method research design is used to achieve an understanding of both experiences and thoughts of individual scene members as well as to try to discover a wider scenic development, negotiation behaviour and to draw a picture of scenic media use. The data was gathered by starting a thread in an online discussion forum and conducting six semi-structured interviews both face-to-face as well as online through email and written Skype chats. Scenic material such as magazines and documentaries were collected and used to support the other two data sets and add more nuances. All these materials were analysed thematically from an insider researcher perspective. In conclusion, it can be said that while there clearly was a phase of conflict in the scene to adapt to the developments it seems they have enforcedly been accepted and are seen as part of an inevitable evolution. The Internet has become the dominant media used in the black metal scene. It is acknowledged that the Internet makes access easier and faster, it shrinks the world. This is seen both as positive and negative. Scene members see it as beneficial personally as the Internet allows inexpensive and fast access to information and communication tools. For the scene however, it is seen as a threat since it renders black metal more visible and provides easier accessibility for everyone. While black metal in its core has not changed and its ideology has remained the same, the scene has developed, grown up and become more diverse and fragmented as well as lost some of its restrictiveness.
-
(2015)Objectives. The subject of this study is special education students in musical instrument teaching. The task is to find out instrument teachers' thoughts of different types of learners and their teaching, teachers' views on their abilities to teach special education students and what kind of support teachers possibly need in teaching students with special needs. The main questions of this study are: 1. What kind of views musical instrument teachers have of different types of learners. 2. Do instrument teachers have qualification to teach students with special needs? 3. What kind of support musical instrument teachers possibly need to teach special education students. Methods. This is a quantitative study, and the data is gathered by using a survey. The study was supplemented with qualitative material by giving the answerers an opportunity to tell about their thoughts of the subject also in their own words. 60 instrument teachers in different parts of Finland answered the survey. The survey was made in the fall 2014. The analysis was made by using Microsoft Excel 2008 and IBM SPSS 22.0 Statistics programs. Results and conclusions. Based on this study, musical instrument teachers views about different kinds of learners are mainly positive or neutral. There were no such factors in the teachers' attitudes and views of disablement and difference that would hinder them in teaching all kinds of students. The majority of answerers has taught special education student at some point and viewed it positively. Yet the teachers do not have a strong confidence in their own or their colleagues' ability to teach students with special needs. Main reason to this seems to be a lack of education. Yet the majority of the teachers are ready to teach 1-2 special education students also in the future if required. In this they wish the most to get consultation from a special education or music therapy specialist. Secondly they wish to get professional guidance and short training. The third wish in their answers was support from colleagues and the principal. They also wished co-operation with the parents. As a conclusion, musical instrument teachers would need education, instructions and support from specialists, principals and colleagues and co-operation with parents, in teaching special education students.
-
(2018)Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on maailmanlaajuisesti merkittävimpiä kielen ja auditiivisen havaitsemisen vaikeuksien aiheuttajia. Viime vuosikymmeninä musiikin ja kielen harjoittamisen on havaittu edistävän aivoissa paitsi modaliteetin sisäistä (kieli–kieli, musiikki–musiikki) havaitsemista myös siirtymävaikutusta erityisesti musiikista kielen havaitsemiseen. Tämä Pro Gradu -tutkielma selvitti äänikirjojen ja musiikin kuuntelun vaikutuksia varhaiseen puheen ja musiikin havaitsemiseen ensimmäisestä aivohalvauksesta toipuvissa aivoissa. Kontrolloituun tutkimusasetelmaan kuului kaksi interventioryhmää, joista toinen kuunteli päivittäin äänikirjoja ja toinen musiikkia ensimmäisten kahden kuukauden aikana aivohalvaukseen sairastumisesta; kontrolliryhmä ei saanut kuunneltavaa materiaalia. Potilaiden (N = 55) varhaista puheen ja musiikin havaitsemista aivoissa mitattiin äänisarjassa poikkeavan tavun (puhe) ja soinnun (musiikki) magneettisella poikkeavuusnegativisuusvasteella (magnetic mismatch negativity, MMNm) akuuttivaiheessa sekä seurantamittauksissa kolme ja kuusi kuukautta aivohalvaukseen sairastumisesta. Magnetoenkefalografisten (MEG) vasteiden lähteet aivoissa paikannettiin erotuskäyrien miniminormiestimaateilla (MNE) potilaiden yksilöllisissä, rakenteellisiin magneettiresonanssikuviin (MRI) perustuvissa aivomalleissa. Vasteiden lähteet rajoitettiin kuuteen puheen ja musiikin havaitsemisen kannalta keskeiseen alueeseen (keskimmäinen ja alempi otsalohkopoimu, ylempi ja keskimmäinen ohimolohkopoimu sekä supramarginaalinen ja kulmapoimu). Ryhmä- ja leesion hemisfäärin interaktiot analysoitiin tilastollisesti toistomittausten varianssianalyysillä näillä alueilla. Lisäksi interaktiotulokset korreloitiin (Pearson) neuropsykologiseen kuntoutumiseen verbaalisen muistin, työmuistin, kielen ja musiikin havaitsemisen osa-alueilla aivovasteiden laajemman osallisuuden selvittämiseksi auditiivisessa tiedonkäsittelyssä. Tutkimuksessa havaittiin, että äänikirjojen kuuntelu tehosti varhaista kielen havaitsemista vasemmanpuoleisilla otsalohkon alueilla kontrolliryhmään verrattuna; MMNm:n lateralisoituminen vasemmalle ilmeni kolme kuukautta aivohalvaukseen sairastumisesta ja oli lisäksi yhteydessä verbaalisen muistin paranemiseen äänikirjaryhmällä. Musiikin havaitseminen puolestaan herätti MMNm- ja P3a-komponentin yhdistelmän, jonka amplitudi vasemmalla alemmalla otsalohkopoimulla korreloi negatiivisesti työmuistin ja verbaalisen muistin paranemiseen kuusi kuukautta aivohalvaukseen sairastumisesta. Musiikin kuuntelu paransi suoriutumista, kun äänikirjojen kuuntelu oli yhteydessä kasvavaan amplitudiin ja heikkenevään työ- ja verbaaliseen muistiin; ilmiö todennäköisesti liittyy musiikin aikaansaamaan aktivaation levittäytymiseen aivoissa. Yhdessä tulokset viittaavat siihen, että äänikirjojen kuuntelu voi kehittää varhaista auditiivista havaitsemista kielimodaliteetin sisällä, joskaan se ei suoraan tue myöhempää, tarkkaavuuteen ja/tai musiikkimodaliteettiin liittyvää havaitsemista. Musiikin kuuntelu sen sijaan ei tue varhaista puheen havaitsemista suoraan, mutta voi edistää aivohalvauksen jälkeisiä plastisia muutoksia havaitsemisen ja verbaalisen muistin kannalta edullisemmalla tavalla.
-
(2022)Tutkielma käsittelee Basileios Suurta, joka on yksi merkittävimmistä teologeista 300-luvulla. Hänellä on valtava kirjallinen tuotanto, joista tutkielman kannalta merkittävimmät ovat hänen esipuheensa ensimmäiseen Psalmiin ja kuuluisa puhe Ad adolescentes. Tutkielmassa tarkastelen erityisesti Basileioksen käsitystä mimesiksestä, jolla on sielua tai tunteita parantava luonne, joka näkyy kolmella tavalla hänen teksteissään: negatiivinen mimesis, positiivinen mimesis ja antiikin kirjallisuuden jäljittelevä ominaisuus suhteessa pyhiin kirjoituksiin. Mimesiksellä on myös kolmitasoinen luonne: se näyttäytyy sekä suoraan että epäsuoraan ja sillä on yhteisöllinen ulottuvuus. Basileioksen käsitys mimesiksestä on olla välineenä hyveeliseen elämään, ja sillä on myös sielun therapeiaan liittyvä ulottuvuus. Ensimmäinen pääluku antaa aatehistoriallisen pohjan Basileioksen mimesis-käsitteelle. Keskityn tässä luvussa antiikin ajan mimesis-käsitteeseen, jota tarkastelen runoudessa ja musiikissa esiintyvän mimesiksen avulla. Antiikin ajan mimesiksellä on muun muassa jäljittelevä, kopioiva tai matkiva luonne sekä sillä on vahva yhteisöllinen ulottuvuus. Toinen pääluku käsittelee varhaiskirkon hymnografiaa, jossa tutkin mimesistä nimenomaan jumalanpalveluskontekstissa. Tässä luvussa otan huomioon askeettien tavan käyttää mimesistä, sillä Basileios on askeettisesti elävä luostarin johtaja. Tämä toinen pääluku osoittaa myös Basileioksen kontekstin yhteisöelämiseen suuntaavaan luonteeseen, jossa on mimeettisiä aineksia. Kolmas pääluku ottaa huomioon antiikin ja varhaiskirkon hymnografian, kun kyseessä on Basileioksen mimesis-käsite, jota tarkastelen hänen esittämän antiikin kirjallisuuden ja musiikin valossa. Mimesiksellä on hyveelliseen elämään ja sielun parantumiseen liittyviä ominaisuuksia Basileioksen ajattelussa.
-
(2022)Tutkielma käsittelee Basileios Suurta, joka on yksi merkittävimmistä teologeista 300-luvulla. Hänellä on valtava kirjallinen tuotanto, joista tutkielman kannalta merkittävimmät ovat hänen esipuheensa ensimmäiseen Psalmiin ja kuuluisa puhe Ad adolescentes. Tutkielmassa tarkastelen erityisesti Basileioksen käsitystä mimesiksestä, jolla on sielua tai tunteita parantava luonne, joka näkyy kolmella tavalla hänen teksteissään: negatiivinen mimesis, positiivinen mimesis ja antiikin kirjallisuuden jäljittelevä ominaisuus suhteessa pyhiin kirjoituksiin. Mimesiksellä on myös kolmitasoinen luonne: se näyttäytyy sekä suoraan että epäsuoraan ja sillä on yhteisöllinen ulottuvuus. Basileioksen käsitys mimesiksestä on olla välineenä hyveeliseen elämään, ja sillä on myös sielun therapeiaan liittyvä ulottuvuus. Ensimmäinen pääluku antaa aatehistoriallisen pohjan Basileioksen mimesis-käsitteelle. Keskityn tässä luvussa antiikin ajan mimesis-käsitteeseen, jota tarkastelen runoudessa ja musiikissa esiintyvän mimesiksen avulla. Antiikin ajan mimesiksellä on muun muassa jäljittelevä, kopioiva tai matkiva luonne sekä sillä on vahva yhteisöllinen ulottuvuus. Toinen pääluku käsittelee varhaiskirkon hymnografiaa, jossa tutkin mimesistä nimenomaan jumalanpalveluskontekstissa. Tässä luvussa otan huomioon askeettien tavan käyttää mimesistä, sillä Basileios on askeettisesti elävä luostarin johtaja. Tämä toinen pääluku osoittaa myös Basileioksen kontekstin yhteisöelämiseen suuntaavaan luonteeseen, jossa on mimeettisiä aineksia. Kolmas pääluku ottaa huomioon antiikin ja varhaiskirkon hymnografian, kun kyseessä on Basileioksen mimesis-käsite, jota tarkastelen hänen esittämän antiikin kirjallisuuden ja musiikin valossa. Mimesiksellä on hyveelliseen elämään ja sielun parantumiseen liittyviä ominaisuuksia Basileioksen ajattelussa.
-
(2020)The aim of this research was to map out the musical environments as well as the consideration of children’s musical preferences in early childhood education and preschool. Previous studies were mostly focused on the systematical music education, so with this study the goal is to create a general view of the musical environment and music-related activity in early childhood education and preschool by answering the following research questions: 1. In what situations and purposes is music used in early childhood education and preschool? 2. What pieces of music and music genres are used early childhood education and preschool? 3. In what ways and by who are the music choices made in early childhood education and preschool? a) What elements are considered important in music choices? b) How are the preferences and wishes considered in the music choices? The research utilized a mixed methods approach, that involved both qualitative and quantitative features. The data was collected with an online survey and the sample consisted of 90 individual survey participants who worked in an early childhood or preschool environment in February of 2020. The data collected with the survey consisted of both qualitative and quantitative information that was analyzed with different methods. The qualitative data was analyzed using thematic analysis with a phenomenographical method, which focuses on different experiences and thoughts about a specific subject. The quantitative data was analyzed with statistical methods like comparing means and medians, using frequency tables and cross tabulation as well as statistical tests like nonparametric Chi-square test and one-way analysis of variance. The results of the research indicate that music is a part of all daily activities in the early education setting, but its use is emphasized in adult-led activities as well as during rest. Music has an important role in everyday situations as well as creating a mood. Children’s music was listened to the most, especially during adult-led activities, but classical music was also used quite a lot, especially during rest. The most used children's music were old traditional songs like "Wheels on the bus" and "Twinkle twinkle little star". From other genres "Ikuinen vappu" by JVG was the most mentioned. Children's requests, the subject, own pedagogical experience as well as musical learning goals were the most important basis for making music choices. The choices were made by the early childhood education teachers, early education nurses as well as children, but the emphasis leaned towards the teacher, especially in preschool context.
-
(2018)Tämän tutkielman tarkastelun lähtökohtina ovat ennen kaikkea teksti, sen vuorovaikutuksellisuus ja retoriikka. Tutkielma on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jolla pyritään saamaan mahdollisimman kokonaisvaltainen käsitys siitä, millä tavalla oopperaoppaaseen pohjautuva tutkimusaineisto suostuttelee ennakkoluuloisen lukijan oopperaharrastuksen äärelle. Analyysin keskiössä on se, miten lukijan oletettu ennakkoluuloisuus elitistisenä pidettyä oopperaa kohtaan piirtyy tekstikokonaisuuteen ja miten oopperaan liittyviä ennakkoluuloja kumotaan tekstin tasolla. Tutkielmassa selvitetään vuorovaikutusta analysoimalla tekstistä hahmottuvaa lukijan ja kirjoittajan välistä suhdetta ja niitä kielen tasolla havaittavia keinoja, joilla lukija pyritään suostuttelemaan oopperan ystäväksi. Aineisto koostuu Pirjo ja Markku von Herzenin vuonna 2012 julkaistusta Mentäiskö oopperaan! -oopperaoppaasta poimituista tekstikatkelmista. Tutkimusaineisto on kerätty aineistokirjasta satunnaisotannalla, joka kattaa yhteensä 86 sivua. Teoreettiselta taustaltaan tutkielma pohjautuu systeemis-funktionaaliseen kieliteoriaan, ja diskurssintutkimus sekä uuden retoriikan teoria tarjoavat lähtökohdat analyysille. Työssä osoitetaan, että teksti sisältää runsaasti sekä eksplisiittisiä että implisiittisiä vuorovaikutuksen osapuolten merkitsimiä, joiden myötä hahmottuvat lukijalle osoitetut erilaiset kategoriat sekä lukijan ja kirjoittajan välinen valta-asetelma. Vuorovaikutuksellisuus on lisäksi keino johdatella lukija lähemmäs puheenaihetta ja siten sitoutumaan ja samastumaan tekstiin. Tutkielman keskeisin johtopäätelmä on, että ennakkoluuloja pyritään hälventämään ennen kaikkea monin eri tavoin toteutetulla läheisyyden luomisella. Muun muassa eri diskurssien sekoittuminen ja oopperan tarinallisuuden korostaminen ovat keinoja tuoda puheenaihetta lukijan lähelle ja samalla hälventää oopperaan liittyvää vierauden tuntua. Oopperaa myös representoidaan tiettyjen pääväitteiden avulla, joiden yhteydessä aihetta tuodaan lukijalle tutuksi ja läheiseksi. Samalla pääväitteet paljastavat lukijalle asetetut ennakko-oletukset. Uutena avauksena oma tutkielmani kiinnittää huomion siihen, kuinka nimenomaan ennakkoluuloista lukijaa lähestytään opastekstissä. Samalla käy selväksi, että musiikkipedagogiaa tarkastelevalle tutkimukselle olisi fennistiikan tutkimuskentässä tilausta.
-
(2015)Kirkon strategia 2015 työryhmän laatiman Meidän kirkko -strategian mukaan kirkon tavoitteena on vuoteen 2015 mennessä tavoittaa sen jokainen jäsen laadukkaasi vähintään viisi kertaa vuodessa. Tavoitteena on kääntää kirkon elämään osallistuvien määrä kasvuun kaikissa ikäluokissa. Tätä tavoitetta edistääkseen kirkko pyrkii luopumaan työntekijäkeskeisestä ajattelutavastaan ja luomaan seurakuntalaisille mielekkäitä toimintamahdollisuuksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia odotuksia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien tarjoaman Kauneimmat joululaulut -tapahtuman osallistujilla on tapahtumaa kohtaan. Tarkoituksena on myös selvittää, kuinka hyvin osallistujien kokemukset tapahtumasta vastaavat heidän odotuksiaan ja tätä kautta tekemään päätelmiä tilaisuuden laadusta asiakaskeskeisestä näkökulmasta käsin. Odotuksia ja kokemuksia on tutkittu neljän osa-alueen kautta: yleiset odotukset, tapahtuman tila, musiikki ja juontaja. Tutkimus on osa seuraavia Kirkon tutkimuskeskuksen hankkeita: Virsi ja hengellinen laulu Suomessa sekä Kirkon muuttuva yhteisöllisyys. Tutkimus on kvantitatiivinen ja sen aineisto on kerätty kymmenessä seurakunnassa ympäri Suomea kolmantena adventtina 15.12.2013. Tutkimusseurakuntiin kuuluu erikokoisia seurakuntia sekä maalta että kaupunkista. Lisäksi tutkitut tapahtumat ovat olleet useilta muiltakin osin erilaisia. Tutkimuksen teoriatausta käsittelee suomalaista joululauluperinnettä, Kauneimmat joululaulut -tapahtumaa ja sen historiaa, palvelua ja asiakasta palvelun käyttäjänä, palvelun laatuodotuksia sekä palvelun laatua. Kauneimmat joululaulut -tapahtumaa on tutkittu vähän ja suppeasti, minkä vuoksi se on tutkimuskohteena mielenkiintoinen. Tapahtuma on myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suurin vuosittainen musiikkitapahtuma ja kokoaa seurakuntiin runsaasti esimerkiksi eri-ikäisiä ja eri tavalla kirkkoon sitoutuneita ihmisiä. Tutkimuksen tuottaman tiedon avulla on mahdollista kehittää paitsi Kauneimmat joululaulut -tapahtumaa vielä paremmin tapahtuman osallistujien odotuksia vastaavaksi, ovat tulokset mahdollisesti hyödyksi myös muiden seurakuntien musiikkitapahtumien suunnittelussa.
-
(2024)STEAM-opetuksen (Science, Technology, Engineering, Arts & Mathematics) tarkoituksena on yhdistää luonnontieteet, teknologia ja taiteet yhdeksi luonnolliseksi oppiainekokonaisuudeksi ja pedagogiikaksi. Taideaineet jäävät kuitenkin tässä kokonaisuudessa usein taka-alalle, sillä niiden hyödyntämisen koetaan olevan hankalaa tai osin tarpeetonta opetettavan asian kannalta. Aikaisemmat tutkimukset kuitenkin tukevat eheyttävien opetuskokonaisuuksien positiivisia vaikutuksia. Lisäksi etenkin positiiviset tunteet ovat tärkeitä kiinnostuksen herättämisessä ja ylläpitämisessä. Koska musiikilla on luonnostaan emotionaalinen lataus, tämän hyödyntäminen opetuksessa voi olla hyvä tapa lisätä kiinnostusta. Kiinnostus on avainasemassa oppimisessa, jonka vuoksi sen herättäminen ja ylläpitäminen on tärkeää. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten, kuinka paljon ja miksi musiikkia hyödynnetään kemian opetuksessa. Tutkimus oli kyselytutkimus, jossa tarkasteltiin määrällisin ja laadullisin kysymyksin opettajien ja opettajaopiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia musiikin hyödyntämisestä kemian opetuksessa. Tarkoituksena oli selvittää, millaisin menetelmin ja millä perustein musiikkia on hyödynnetty tai jätetty hyödyntämättä. Kysely toteutettiin nettikyselynä Google Formsilla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että musiikkia opetuksessaan hyödyntäneiden kemian opettajien ja opettajaopiskelijoiden mielestä musiikki toimii hyvin motivoivana ja kiinnostusta herättävänä työkaluna osana opetusta. Musiikkia ei kuitenkaan hyödynnetä kuin muutamia kertoja lukuvuodessa, sillä sen koetaan olevan haastavaa toteutuksen, ideoiden ja materiaalien puutteen vuoksi. Myös näiden syiden vuoksi suurin osa vastaajista ei ollut hyödyntänyt musiikkia opetuksessaan lainkaan. Riippumatta siitä, oliko musiikkia hyödynnetty vai ei, molempien vastaajaryhmien vastaukset olivat keskenään linjassa ajatusten suhteen, miten musiikkia voisi ylipäätään hyödyntää kemian opetuksessa. Työkokemuksella tai -taustalla ei myöskään ollut vaikutusta musiikin hyödyntämisen suhteen. Jatkotutkimuksen näkökulmasta olisi mielekästä laajentaa kysely koskemaan myös muita luonnontieteitä.
-
(2021)Cheerleading on esteettinen, voimaa, kestävyyttä ja esiintymistaitoa vaativa kilpaurheilulaji. Kilpailuissa ohjelman tukena käytetään tarkoin määriteltyä musiikkia, joka tekee ohjelman suorittamisesta sekä katsomisesta mielekästä. Käsittelen tutkielmassani näitä cheerleadingissa käytettyjä kilpailumusiikkeja, joiden tyyli on hyvin ainutlaatuinen, sillä musiikit koostuvat useista eri musiikkikappaleista, ääniefekteistä ja kustomoiduista elementeistä. Selvitän kilpailumusiikkien erilaisia merkityksiä cheerleadereille ja valmentajille, minkä lisäksi pohdin kilpailumusiikkien tilaus- ja tekoprosessia sekä niiden tilaajien että tekijöiden näkökulmista. Aiemman urheilun ja musiikin yhteydestä tehdyn tutkimuksen mukaan musiikki vaikuttaa urheilusuoritukseen positiivisesti, joten oikeanlaisen kilpailumusiikin käyttäminen sekä harjoituksissa että kilpailuissa on tärkeää. Selvitän, millaiset tekijät ja elementit kilpailumusiikissa ovat cheerleadereille merkittäviä sekä miten kilpailumusiikki vaikuttaa urheilusuoritukseen ja joukkueen yhteishenkeen. Kerron myös kilpailumusiikin tilaus- ja tekoprosessista etsien tehokkaita keinoja luoda entistä sopivampia musiikkeja cheerleading-joukkueille. Aineisto koostuu cheerleadereille tehdystä laajasta kyselytutkimuksesta, johon sai vastata sekä monivalintavastauksilla että omin sanoin. Yksilöllisten vastausten myötä tutkimus on pääosin kvalitatiivista, temaattista sisällönanalyysia. Monivalintavastaukset ja vastausten suuri määrä antavat kuitenkin mahdollisuuksia myös kvantitatiivisiin menetelmiin, kuten yleistyksiin ja jaotteluihin. Kyselytutkimuksen lisäksi käytän aineistoina kilpailumusiikkeihin liittyviä videoita sekä Suomen Cheerleadingliiton kilpailusääntöjä ja arvostelukaavakkeita. Olen itse harrastanut cheerleadingia ja tehnyt kilpailumusiikkeja useita vuosia, joten hyödynnän tutkielmassa aineiston lisäksi omaa käytännön kokemustani. Tulokset viittaavat siihen, että kilpailumusiikin merkitykset cheerleadereille ovat moninaiset ja vaihtelevat paljon urheilijasta sekä valmentajasta riippuen. Kaikista tärkein rooli kilpailumusiikilla on kuitenkin niin sanotun hyvän fiiliksen tuojana harjoittelun ja kilpailusuorituksen aikana. Kilpailumusiikki tuo urheilijoille voimaa ja motivaatiota sekä helpottaa esiintymistä. Se nähdään myös yhteishengen luojana sekä musiikin suunnitteluvaiheessa että ohjelmaa tehdessä. Kilpailumusiikin suunnitteluun ja ideointiin kannattaakin osallistaa koko joukkue, jotta musiikki vastaisi mahdollisimman monen urheilijan toiveita ja että siitä muodostuisi joukkueelle tärkeä, yhteishenkeä lisäävä kilpailuohjelman ääniraita.
Now showing items 1-20 of 100