Browsing by Subject "nettonykyarvo"

Maatilojen lukumäärä laskee ja viljelty peltoala kasvaa jatkavia maatiloja kohden. Maatalousyrittäjän kannustimet lisäpellon hankkimiseen skaalaetujen tavoitteleminen tai tuotannon peltorajoitteen muuttaminen. Maatalousyrittäjälle toiminnan tehostumisen etujen tulisi johtaa parempaan taloudelliseen tulokseen ja kilpailukykyyn. Maatalousyrittäjät hankkivat peltoa pääasiassa vuokraamalla tai ostamalla. Vuokraaminen on ollut ostamista yleisempää. Pellon ostamisella tai vuokraamisella on erilaiset talousvaikutukset peltoa hankkivalle tilalle. Lisäksi peltoa ostettaessa kaupan rahoittaminen lainarahoituksella tuo omat talousvaikutuksensa tilalle. Pellon hankintatavan päätöksenteon tueksi maatalousyrittäjällä tulisi olla mahdollisimman realistinen taloudellinen analyysi valintojen vaikutuksista tilantalouteen. Analyysin tulisi ottaa huomioon lisäpellolta saatava tulos, pellon osto sijoituksena, pellon oston rahoittamisen tapa, arvio tulevaisuuden tuotannon ja rahoitusolojen kehityksestä, pellon vuokraamisen kustannukset sekä lisätuotantoa varten tarvittava muu käyttöomaisuus. Tutkielmassa tehdään kuvattu taloudellinen analyysi tapaustutkimuksena kohdetilalle. Tutkimuksen analyysi perustuu yksittäisen tilan oikaistusta tilinpäätösaineistosta tehtyyn kassavirtojen nettonykyarvo mallinnukseen kolmella eri tulevaisuuden skenaariolla. Skenaarioiden avulla selvitettiin, kuinka eri rahoitus- ja markkinaolot vaikuttavat hankintatapojen taloudelliseen pärjäämiseen nettonykyarvolla laskettuna. Tilan yhteisömuoto oli elinkeinonharjoittaja ja maatalous oli päätoimista. Saatujen tulosten mukaan pellon osto lainalla on kannattavampaa kuin vuokraaminen, mutta vain siksi että tuolloin voi laskea kokonaisnettonykyarvoon pellon arvon nousun. Ostettaessa peltoa lainalla kumulatiivinen kassavirta on sekä nimellisesti että reaalisesti negatiivinen vuosikymmeniä pellon oston jälkeen. Vuokrattaessa reaalinen kumulatiivinen kassavirta oli kaikissa paitsi yhdessä skenaariossa positiivinen. Tutkimuksen yksittäistapauksen tulokset ovat samansuuntaisia aikaisemmin tehtyjen yleisten tutkimusten sekä havaitun yleisen vuokraamisen yleistymisen kanssa.

The Master's thesis examines the profitability of small hydropower production and the factors affecting it in Finland. During the last century, almost all of Finland's watercourses have been dammed for the needs of industry and energy production. Hydropower is detrimental to the aquatic ecosystem and to migratory fish, which are unable to ascend to their breeding grounds. The impact of hydropower production on fish stocks can be reduced, for example, by fishways, but for the smallest power plants, building a fishway is a big investment. The purpose of the study is to build a calculation model that can be used to assess the profitability of a small hydropower plant renovation investment or the construction of a fishway. Society’s pressure to make solutions that reconcile hydropower and water ecology is growing all the time. It is therefore important to be able to analyze cases where the construction of fishway or the repair of a hydropower plant is not socially viable, but efforts should be made to dismantle the dam and restore the stream water ecosystem. The method of assessing profitability is the private cost-benefit analysis and the net present value method. The calculation model can be used to estimate when it is not worth investing in small hydropower plants, but the model does not directly tell when the investment would be profitable, as it only takes into account the largest sections of costs and does not take into account environmental damage. The dissertation also makes example calculations for three small hydropower plants: Kantturakoski, Ritakoski and Kangaskoski. The aim is to find out the main factors influencing the profitability of small hydropower production and to clarify the understanding of what the future of small hydropower production looks like. According to the results of the study, the construction of the Kantturakoski fishway is not profitable from the owner's point of view. The net present values for the repair of the Ritakoski and Kangaskoski power plants in Hiitolanjoki and the construction of the fishway are positive. The sensitivity analysis showed that the net present values of the projects depend in particular on the price of electricity and the operating and maintenance costs of the power plant.

Uusilla jalostusmenetelmillä voidaan nopeuttaa karjan perinnöllistä edistymistä, mutta niiden käyttö myös lisää kustannuksia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin genomisen valinnan ja sukupuolilajitellun siemenen käytön taloudellista kannattavuutta lypsykar-jatilalla. Tarkastelukulmana oli karjan sisäisen lehmävalinnan tehostaminen. Tutkimuksessa arvioitiin, saadaanko lisäpanostus jalostukseen nettotuottoina takaisin lyhyellä, viiden vuoden tarkasteluperiodilla. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Savonia ammattikorkeakoulun Maili-hankkeen kanssa ja tutkimuksessa oli mukana pohjoissa-volaisia maitotiloja C2-tukialueelta. Tiloja oli yhteensä 15 ja ne olivat noin 30-, 65- ja 130-lehmän karjoja. 30-lehmän karja edus-taa tämän hetken keskivertokokoa ja näillä tiloilla oli parsinavetta. Isommat karjat olivat automaattilypsyllä toimivia pihattoja. Läh-tötietoina käytettiin tilojen vuoden 2012 tuotosseurannan ja kirjanpidon tietoja. Tutkimustilojen keskituotos oli keskimäärin 9834 kg, jalostusarvojen ja odotusarvojen keskiarvo oli 4,2. Poistoprosentti oli tutkimustiloilla keskimäärin 29,8, vasikkakuolleisuus 7,5 prosenttia ja siemennyksiä yhtä poikimista varten tarvittiin keskimäärin 2,0. Tutkimusmenetelmänä käytettiin nettonykyarvolaskentaa, jossa nettokassavirrat diskontattiin nykyhetkeen, koska tulot ja menot kertyvät eri ajankohtina. Korkokantana käytettiin 5 prosenttia. Tarkastelussa käytettiin osittaisbudjetointia, jossa otetaan huomi-oon kassavirrat, joihin jalostusmenetelmät vaikuttavat. Lypsykarjalle genomisen valinnan käyttö aiheuttaa kustannuksia näyt-teidenoton ja -määritysten muodossa. Hyödyt puolestaan konkretisoituivat arvosteluvarmuuden paranemisena, joka vaikutti suo-raan perinnöllisen edistymisen suuruuteen. Tutkimuksessa käytettiin Illumina Bovine54K- ja Illumina Bovine3K-lastujen arvoste-luvarmuuksia, koska Illumina Bovine10K-lastun arvosteluvarmuus ei ollut tutkimushetkellä saatavilla. Hintoina on käytetty 54K- ja 10K-lastujen hintoja. 54K-lastua kutsutaan MD- eli medium density -lastuksi ja 10K- ja 3K-lastuja LD eli low density -lastuiksi. Sukupuolilajitellun siemenen käytöllä pystyttiin vaikuttamaan valinnan ankaruuteen. Tällöin tarvittiin pienempi määrä lehmiä ja hiehoja tuottamaan uudistukseen tarvittavat eläimet, koska lehmävasikoiden todennäköisyys nousi lajitellun siemenen ansiosta 49 prosentista 90 prosenttiin. Sukupuolilajiteltu siemen lisäsi kuitenkin kuluja, koska siemenannosten hinnat olivat lajittelematonta siemenannosta korkeampia. Kustannuksia lisäsi myös lajitellun siemenen heikompi tiineyttämiskyky perinteiseen verrattuna. X-lajitellun siemenen käyttö lisäsi lehmävasikoiden määrää, jolloin tilalta välitykseen menevien sonnivasikoiden määrä väheni. Laji-tellun siemenen käyttö mahdollisti liharotusiemennysten lisäämisen. Uusien jalostusmenetelmien vaikutusta tutkittiin arvioimalla niiden aikaansaamaa muutosta maitotuotokseen, hedelmällisyyteen, utareterveyteen ja kestävyyteen yhden valintakierroksen aikana. Kustannukset ja tuotot laskettiin valintavuoden lisäksi viidelle seuraavalle vuodelle, jolloin valinnasta syntyvien jälkeläisten oletettiin tuottavan karjassa kolme tuotosvuotta. Maitotuotoksen muutoksessa huomioitiin muuttuva rehuntarve ja työmäärä. Navetan täyttöasteen oletettiin lehmien osalta pysyvän vakiona. Tar-kasteluajanjakso valittiin seuraamaan nopeaa takaisinmaksua, eikä perinnöllisen muutoksen kumulatiivista vaikutusta huomioitu. Myös jalostuseläinkauppa on tästä tarkastelusta rajattu pois. Tämän tutkimuksen mukaan uudet jalostusmenetelmät eivät olleet kannattavia vuoden 2013 hintatason mukaan. Lajitellun sie-menen käyttö ei ollut kannattavaa, koska sitä käytettäessä sonnivasikoiden määrä väheni ja sitä kautta välitysvasikkatulot piene-nivät. Tilojen kannattaisi maksaa lajitellusta siemenannoksesta keskimäärin 5,50 euroa alhaisempaa hintaa kuin lajittelematto-masta siemenannoksesta. Lajiteltua siementä käytettäessä liharoturisteytyssiemennyksiä voitiin lisätä noin 8 prosenttiyksikköä. Ilman lihasonnien käytön lisäämistä lajitellun siemen käyttö oli enemmän kannattamatonta. MD-lastulla genomisen valinnan kannattava enimmäishinta oli 36–43 euroa riippuen siitä, tehtiinkö määritettävissä eläimissä esivalintaa. LD-lastulla vastaavat enimmäishinnat olivat 34–41 euroa. Lajitellun siemenen käyttö yhdessä genomisen valinnan kanssa ei muuttanut MD-lastun enimmäishintoja, mutta LD-lastun kanssa enimmäishinnat putosivat 30–36 euroon.