Browsing by Subject "raskaus"

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, onko parodontiitin tunnettujen patogeenien Porphyromonas gingivaliksen ja Aggregatibacter actinomycetemcomitansin tai niiden immunoglobuliini A (IgA)- ja immunoglobuliini G (IgG)- luokan vasta-aineiden esiintymisellä raskautta suunnittelevien naisten syljessä ja seerumissa yhteyttä raskauden alkamiseen, keskenmenoihin tai ennenaikaisiin synnytyksiin. Tutkimusjoukko koostui 256 terveestä suomalaisnaisesta, joiden kuukautiset olivat säännölliset ja jotka eivät olleet raskaana mutta olivat lopettaneet ehkäisyn käytön ja halusivat tulla raskaaksi. Tutkimuksen alussa tutkittavien sairaushistoria selvitettiin, heille suoritettiin perusteellinen suututkimus ja heiltä kerättiin sylki- ja seeruminäytteet. Sylkinäytteistä eristettiin bakteriaalinen DNA, jonka jälkeen A. actinomycetemcomitans ja P. gingivalis detektoitiin näytteestä PCR-menetelmällä. Seerumin IgA- ja IgG-luokan vasta-aineet A. actinomycetemcomitansille ja P. gingivalikselle määritettiin seerumeista entsyymivälitteisellä immunosorbenttimäärityksellä (ELISA). Tutkimuksessa havaittiin, että P. gingivalis ja sen IgA- ja IgG-luokan vasta-aineiden korkea taso raskautta suunnittelevien naisten syljessä on yhteydessä raskaaksi tulemisen epäonnistumiseen. Tutkimuksemme on näin ollen ensimmäinen, joka osoittaa sekä mikrobiologisin että serologisin menetelmin parodontiitin pääpatogeenin Porphyromas gingivaliksen estävän nuoria naisia tulemasta raskaaksi.

The aim of the study. Maternal depression during pregnancy occurs in up to one in four women. It is a serious condition that can have long-term negative effects on the development of the foetus and the child through a harmful intrauterine environment. Maternal depression during pregnancy is for instance associated with internalizing mental health symptoms and temperament in children. However, there is little research evidence on the association of maternal depression during pregnancy with anxiety symptoms in school-aged children. Childhood anxiety symptoms can have serious and long-term consequences for an individual in terms of psychosocial, academic and professional functioning. This study examines whether maternal depressive symptoms during pregnancy increases the risk of anxiety symptoms in school-age children. I also investigate whether infant negative emotionality mediates the association between maternal depression symptoms during pregnancy and anxiety symptoms in school-age children. Methods. The sample of this study, which consists of 1625 mother-child pairs, was part of a larger PREDO (The Prediction and Prevention of Preeclampsia and Intrauterine Growth Restriction) follow-up study. Data from 3-12 months infancy follow-up and follow-up at the age of 7 to 11 years were used in this study. Mothers rated depressive symptoms during pregnancy using a self-assessment questionnaire (Center for Epidemiologic Studies Depression Scale). Mothers assessed their children's negative emotionality (Revised Infant Behavior Questionnaire) in the infant follow-up and their children's anxiety symptoms (Spence Children's Anxiety Scale, parent report version & The Short Form of the Fear Survey Schedule for Children-Revised) in the school-age follow-up. The associations between maternal depressive symptoms during pregnancy and anxiety symptoms in school-age children were examined with linear regression analysis. Negative emotionality in infancy as a mediator of this relationship was examined with mediation analysis. Results and conclusions. According to this study, maternal depressive symptoms during pregnancy increased the risk of anxiety symptoms in school-age children. The observed associations between maternal depressive symptoms and anxiety symptoms in children were independent of all the covariates selected for this study, such as maternal depression symptoms during follow-up at the age of 7 to 11. Preliminary research findings were also obtained on negative emotionality in infancy as partly mediating the association between maternal depressive symptoms during pregnancy and anxiety symptoms in school-age children. This study helps to increase understanding of the early risk factors of anxiety symptoms in children and the importance of preventive measures during pregnancy. High negative emotionality in early childhood is also a justified target for interventions.

Äidin raskaudenaikainen tyypin 1 diabetes (T1D) altistaa jälkeläisen ylipainoon ja metaboliseen oireyhtymään (MBO). Ylipaino ja MBO puolestaan lisäävät riskiä sairastua ei-alkoholiperäiseen rasvamaksatautiin (NAFLD). Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa, onko T1D-äitien jälkeläisillä suurentunut NAFLD:n sairastumisriski verrattuna ei-diabetes äitien jälkeläisiin. Tutkimusaineisto koostui T1D-äitien jälkeläisistä, jotka olivat syntyneet vuosina 1996-2000 Naistenklinikalla yksisikiöisistä raskauksista, ja joilta oli määritetty loppuraskauden tai syntymähetken erytropoietiinipitoisuus (otosryhmä, n=238) sekä heidän ikävakioiduista kontrolleistansa (n=476). Otosryhmästä tutkimuk-seen osallistui 36 % (n=83) ja kontrolliryhmästä 20 % (n=86) ja osallistujien keski-ikä tutkimus hetkellä oli 20,6 vuotta. Tutkituilta määriteltiin NAFLD-arvo Kotronen ym. 2009 artikkelin mukaisella kaavalla. Jos arvo on suurempi kuin -0,640, henkilöllä on suuri todennäköisyys sairastua NAFLD:iin. Kontrolliryhmästä 21,7 %:lla oli NAFLD-arvo > -0,640 ja otosryhmästä 21,3 %:lla (OR = 0,98, 95 % luottamusväli 0,46, 2,09, iällä ja sukupuolella vakioinnilla ei vaikutusta). Emme havainneet eroa otos- ja kontrolliryhmien välillä.

Äitiyskuolleisuuden vähentäminen 75 prosentilla vuosien 1990 ja 2015 välisenä aikana on yksi YK:n vuosituhattavoitteista. Keskeinen keino tavoitteeseen pääsemiseksi on mahdollistaa kaikille raskaana oleville naisille pääsy hyvälaatuiseen äitiysterveydenhoitoon. Lounais-Afrikassa sijaitsevassa Namibiassa äitiyskuolleisuus on kasvanut viime vuosikymmeninä. Lisäksi köyhät ja maaseudulla asuvat namibialaisnaiset saavat heikommin äitiysterveydenhoitoa kuin kaupungissa asuvat varakkaammat naiset. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan asuinalueen mukaista vaihtelua äitiysterveydenhoidon saamisessa Namibiassa. Tavoitteena oli selvittää, millaisia eroja on hoidon saamisessa asuinalueiden välillä ja selittävätkö naisen sosiodemografiset tekijät tai naisen asemaan liittyvät naisen omat tai asuinalueen miesten ja naisten asenteet alueiden välistä eroa hoidon saamisessa. Taustamuuttujia olivat naisen koulutustaso, kotitalouden varallisuus, naisen siviilisääty, aiempien synnytysten määrä sekä naisen asenne naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Aluetason muuttujia olivat asuinalueen naisten ja miesten asenne naisiin kohdistuvaan väkivaltaan sekä alueen miesten asenne siihen, saako mies käyttää valtaa naista kohtaan sekä siihen, onko synnytys vain naisen huolenaihe. Aineistona tutkimuksessa käytettiin Namibia Demographic and Health Survey 2006–2007 -otantatutkimusta, jossa haastateltiin 13 719 henkilöä. Heistä 4029 oli synnyttäneitä naisia. Analyysi tehtiin logistisella regressioanalyysillä. Aineiston mutkikas otanta-asetelma huomioitiin logistisessa regressioanalyysissä käyttämällä asetelmaperustaista tilastollista analyysiä. Tutkimuksessa Namibian 13 hallinnollista aluetta jaettiin kolmeen ryhmään: pohjoiseen, pääkaupunkiin ja muuhun osaan maasta. Pohjoiseen kuuluivat Caprivin, Kavangon, Ohangwenan, Omusatin, Oshanan ja Oshikoton hallinnolliset alueet, pääkaupunkiin Khomas ja muu maa -alueeseen Erongo, Hardap, Karas, Omaheke ja Otjozundupa. Asuinalueiden välillä oli eroja äitiysterveydenhoidon saamisessa kaikissa hoidon osa-alueissa. Raskaudenaikaisista komplikaatioista annettavaa tietoa saivat heikoiten muu maa -alueella asuvat ja parhaiten pääkaupungissa asuvat, kun tiedon saamista tarkasteltiin vain asuinalueittain. Varallisuus sekä naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät asenteet selittivät asuinalueen ja hoidon saamisen yhteyttä niin, että muuttujien vakioinnin jälkeen pohjoisessa sai parhaiten tietoa raskauteen liittyvistä komplikaatioista. Muu maa -alueella tiedon saaminen oli heikointa taustatekijöiden tai asenteiden vakioinnista huolimatta. Synnytyksen aikana ja sen jälkeen heikoiten hoitoa sai pohjoisessa ja parhaiten pääkaupungissa. Raskauden ja synnytyksen aikaisessa sekä synnytyksen jälkeisessä hoidossa varallisuus selitti asuinalueiden ja hoidon saamisen yhteyttä eniten. Kuitenkaan tarkastellut taustamuuttujat eivät selittäneet asuinalueiden ja hoidon saamisen yhteyttä kokonaan, vaan kaikkien muuttujien vakioimisen jälkeen hoitoa sai edelleen parhaiten pääkaupungissa ja heikoiten pohjoisessa. Alueen lisäksi sosiodemografisilla tekijöillä ja naisen asemaan liittyvillä asenteilla oli yhteys hoidon saamiseen. Kaikissa hoidon osa-alueissa koulutuksen kasvu lisäsi mahdollisuutta hoitoon, myös varallisuuden pienikin lisääntyminen oli yhteydessä parempaan hoidon saamiseen. Kaikissa hoidon osa-alueissa useat aiemmat synnytykset sekä naisiin kohdistuvan väkivallan hyväksyminen sen sijaan vaikeuttivat hoidon saamista. Synnytyksen aikaisessa ja synnytyksen jälkeisessä hoidossa myös miehen asenne siihen, että synnytys oli vain naisen huolenaihe, heikensi hoidon saamista. Tutkimuksen tulokset vahvistivat aiempaa tutkimustietoa siitä, että heikoiten äitiysterveydenhoitoa saavat pohjoisessa sekä maaseudulla asuvat köyhät ja kouluttamattomat naiset. Uutta tietoa tutkimus antoi asuinalueiden välisistä asenne-eroista Namibiassa sekä niiden yhteydestä hoidon saamiseen. Pohjoisessa naiseen kohdistuva väkivalta, naiseen kohdistuva vallankäyttö sekä se, että synnytys on vain naisen huolenaihe, oli muita alueita hyväksytympää. Namibia on sitoutunut YK:n vuosituhattavoitteiden mukaiseen äitiyskuolleisuuden laskuun, mutta sen on vaikeata saavuttaa tavoitteita, jolleivät pohjoisen köyhimmät naiset saa nykyistä paremmin äitiysterveydenhoitoa. Namibian olisi siten parannettava pohjoisessa asuvien naisten mahdollisuuksia saada terveydenhoitoa etenkin synnytyksen aikana sekä sen jälkeen.

Tutkimuksessa tarkastelen raskaana olevien tahdonvastaista päihdehoitoa sosiaalieettisenä kysymyksenä, systemaattisen analyysin keinoin. Hoitomuotoa ei ole toistaiseksi Suomessa toteutettu mutta sen mahdollisuus nousee toistuvasti esiin julkisessa keskustelussa ja lakialoitteissa. Monessa Pohjoismaassa raskaana olevien tahdonvastainen päihdehoito on jollain tasolla käytössä. Näistä syistä tarkastelu on myös Suomen kontekstissa relevanttia. Tutkimuksessa kysyn erityisesti, millaisia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakassuhteita ja sukupuoliasetelmia hoitomuoto ilmentäisi ja toteuttaisiko se hoitamisen, hoivan ja huolenpidon käsitteitä raskaana olevan kohdalla. Tutkimuksen alussa taustoitan aihetta esittelemällä tehtyjä lakialoitteita, päihteiden yhteyttä sikiövaurioihin sekä raskaana olevien tahdonvastaista päihdehoitoa Pohjoismaissa. Lakialoitteissa hoitomuotoa perustellaan painavimmin sikiölle aiheutuvalla terveysvaaralla. Toisena taustoittavana lukuna on katsaus suomalaisen päihdepolitiikan ja -huollon muutoksiin sekä päihdekulttuuriin sukupuolen kautta tarkasteltuna. Neljännessä luvussa tarkastelen sosiaali- ja terveydenhuoltoa työntekijän ja asiakkaan välisten suhteiden kautta. Tarkasteluni pohjautuu Kirsi Juhilan kirjaan Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina, Annu Hahon väitöskirjaan Hoitamisen olemus, Heta Häyryn (nyk. Gylling) väitöskirjaan The Limits of Medical Paternalism sekä Jim Ifen kirjaan Human Rights and Social Work. Suhdetarkastelu on relevantti, koska se määrittelee myös sitä tapaa, miten raskaana oleva päihdeongelmainen nähdään yhteiskunnan osana. Viides luku keskittyy sikiön aseman tarkasteluun. Edellisessä luvussa paternalismia käsittelevässä alaluvussa tulee esiin, miten kovan paternalistiset toimet olisivat oikeutettuja muille aiheutetun haitan vuoksi. Aborttia koskevassa keskustelussa sikiön ihmisyyttä on pohdittu perusteellisesti ja referoin tässä luvussa esitettyjä näkökantoja. Raskaana olevien tahdonvastainen päihdehoito näyttäytyy sosiaalityön kontrolli- ja liittämissuhteen ilmentäjänä: yhteiskunnan valtakulttuurista syrjäytynyt raskaana oleva asetetaan kontrollin alle, jotta syntyvä lapsi voitaisiin liittää osaksi valtakulttuuria. Hoitaminen, hoiva ja huolenpitosuhde taas pohjautuvat kaikki samalle luonnollisen hoitamisen pohjalle, joka ylläpitää elämän säilymistä. Sen toiminnan syy on toisen hyvän toteutuminen, mikä pohjautuu ymmärrykselle jaetusta ihmisyydestä. Mikäli raskaana olevan vapautta halutaan rajoittaa sikiön suojelemiseksi, ei voida puhua hoitamisesta, hoivasta tai huolenpidosta raskaana olevan kohdalla, sillä motiivina ei ensisijaisesti toimi hänen hyvänsä toteutuminen. Sikiön aseman tarkastelu ei muuta tilannetta. Konservatiivinen ja liberaali kanta muodostavat kestämättömän tilanteen. Liberaali sosiaalisen persoonan näkökulma antaa välineet sikiön ihmisyyden tapauskohtaiseen määrittelyyn, mikä muodostaisi vakavan eettisen ongelman tahdonvastai-sen hoidon kysymyksessä. Maltillinen kanta rakentuu naisen ja sikiön sekä perheen kokonaisuuden pohjalle eikä siten erottele sikiötä erilliseksi yksilöksi, vaan osaksi kokonaisuutta. Sosiaalityö on määritellyt itseään kumppanuussuhteen kaltaisena, jossa jokainen ihminen asettuu monenlaisiin valtakulttuurin ja marginaalisuuden paikkoihin. Tavoitteena on asiantuntijatiedon ja asiakkaalla olevan toisen tiedon yhdistäminen asiakkaan kokonaistilanteen parhaaksi.

Vitamin D is either obtained through synthesis in the skin due to UVB-light (290-315 nm) or from the diet. The hydroxylased metabolite 25-hydroxyvitamin D (25(OH)D) is the metabolite to measure when vitamin D status wants to be determined. The active form of vitamin D is 1,25- dihydroxyvitamin D (1,25(OH)?D) which interacts with a large set of tissue cells (especially bone) through its nuclear receptor the vitamin D receptor (VDR). Vitamin D deficiency can lead to rickets in children and osteoporosis or osteomalacia in adults. Type 1 Diabetes (T1D) is an autoimmune disease which is caused by the destruction of the pancreatic ?-cells. The disease has genetic and environmental features but the whole mechanism of disease development is still unknown. The prevalence of T1D is constantly growing in the whole world. Therefore it is important to study possible environmental factors that can eventually serve as pathogenesis modifiers. Vitamin D and T1D have been associated among others because there is a seasonal and geographical variation in T1D incidence, more cases have been identified in the North and during winter. The aim of this study was to investigate if the serum 25(OH)D status during first trimester of pregnancy is associated with T1D development in the offspring. The subjects where mothers of T1D children (N=310) and the controls were mothers of healthy children (N=310). Serum samples were obtained from the Finnish Maternity Cohort (FMC) and analyzed for S-25(OH)D. S- 25(OH)D measurement was performed with an indirect enzyme immunoassay (EIA). No significant (p>0.05) difference was seen between S-25(OH)D mean concentrations in cases and controls. The mean concentration of cases was 43.3 ± 15.9 nmol/l and 43.0 ± 15.5 nmol/l (mean ± standard deviation (SD)) of controls. Insufficient and deficient S- 25(OH)D status was seen in 72% of the whole study population. As a result of this study it has been shown that the S-25(OH)D status during first trimester of pregnancy is not associated with T1D development in the offspring. Samples from later stages of pregnancy could be analyzed to determine if the overall status during pregnancy has an effect on T1D development in the offspring. Considering the possible health outcomes of vitamin D insufficiency, recommended vitamin D supplementation should be raised to improve maternal and fetal health.

Raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten tahdonvastainen hoito on esiintynyt erilaisissa poliittisissa dokumenteissa jo 1980-luvun lopulta lähtien. Tässä työssä tarkastellaan miltä poliittinen diskurssi liittyen raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten tahdonvastaiseen hoitoon näyttäytyy 2000-luvulla ja katsotaan minkälaisia ongelmarepresentaatioita, kategorioita ja jännitteitä hoidosta käytävään poliittiseen keskusteluun liittyy. Lisäksi tarkastellaan miten tuossa diskurssissa käytetään tutkimus- ja asiantuntijatietoa apuna perustelemaan raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten tahdonvastaisen hoitoa. Tutkimusaineistona käytetään Suomen eduskunnan kansanedustajien tekemät kirjalliset kysymykset ja näihin annetut asianomaisten ministerien vastaukset vuosilta 1999–2009, joissa käsitellään raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten tahdonvastaista hoitoa, sekä vuonna 2009 ilmestynyt Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmäraportti, joka oli ensimmäinen nimenomaan raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoitoa käsittelevä valtiollinen työryhmäraportti. Tässä opinnäytetyössä käytettävä teoreettinen tausta ja siihen liittyvät käsitteet nojaavat ranskalaisen yhteiskuntateoreetikon ja historioitsijan, Michel Foucault´n, innoittamaan hallinnan analytiikkaan. Erityistä teoreettista selityspohjaa aiheelle antaa hallinnan analytiikan käsitykset riskeistä, sekä viimeaikainen yhteiskuntatieteellinen keskustelu nykyaikaisten lisääntymisteknologioiden vaikutuksesta raskaana olevaan naiseen ja sikiöön liittyviin kulttuurisiin käsityksiin sekä yhteiskuntapoliittisiin toimenpiteisiin. Aineisto analysoidaan Carol Bacchin (2009) kriittisen diskurssianalyysin avulla. Sekä teoreettista kehystä, että tutkimusmenetelmää yhdistää problematisaation käsite, joka on apuna osoitettaessa, kuinka asioiden määritteleminen ongelmallisiksi esittää nykyisyyden ja sen ilmiöt tietyllä tavalla. Näihin ongelmanasetteluihin tai ongelmarepresentaatioihin ja niihin mahdollisesti liittyviin ratkaisuehdotuksiin on kuitenkin suhtauduttava kriittisesti. Kansanedustajien kysymysten ongelmarepresentaatiot on muotoiltu eri tavoin, mutta suurimpana ongelmana nähdään se, ettei raskaana olevan päihdeongelmaisen naisen tahdonvastainen hoito ole vielä mahdollista Suomessa. Ongelmien ratkaisuksi kansanedustajat ehdottavat tahdonvastaisen hoidon käyttöönottoa. Ministerien vastauksissa ongelma ja sen ratkaisu muotoillaan eri tavalla. Ministerien ongelmarepresentaatioon sisältyy laajempi käsitys ongelman syistä, eivätkä he pidä ongelman ratkaisuna yksiselitteisesti tahdonvastaisen hoidon käyttöönottoa. Sekä kysymyksissä että vastauksissa käytetään tutkimustietoa korostamaan ongelman laajuutta ja tukemaan poliittisia argumentteja. Työryhmän raportin tarkastelu osoittaa, ettei raportissa tahdonvastaiseen hoitoon suhtauduta varauksettoman myönteisesti, vaan siihen liitetään useita ongelmia. Analyysi kuitenkin osoittaa, että lasten ja sikiön oikeuksien näkökulma on työryhmän esityksessä korostettuna, mikä osaltaan selittää miksi työryhmä esittää kannan, jonka mukaan raskaana olevan päihdeongelmaisen naisen tahdonvastainen hoito olisi oikeutettua sikiön terveysvaaran perusteella. Jännite äidin vapausoikeuksien ja sikiön oikeuksien välillä, mikä esiintyi jo 1990- luvun poliittisissa dokumenteissa, on edelleen vahvasti läsnä. Tieteellisen tiedon käytön analyysi osoittaa, että vaikka raskaana olevien päihdeongelmaisten tahdonvastaista hoitoa perustellaan käyttäen argumentoinnin apuna tutkimustietoa, on kysymys kuitenkin enemmän poliittis-moraalinen, kuin tieteellinen. Tämän tutkimuksen mukaan raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten tahdonvastaiseen hoitoon kytkeytyy tutkimustiedon ja siihen liittyvien asiantuntijoiden, riskilaskelmien ja biovallan vahva sidos.

Listeria monocytogenes on lähinnä elintarvikkeiden välityksellä tarttuva bakteeri, joka aiheuttaa listerioosin. Ihmisellä listerioosi voi ilmetä kuumeisena suolistotulehduksena tai invasiivisena muotona, jossa bakteeri leviää keskushermostoon aiheuttaen aivokalvontulehduksen, verenkiertoon aiheuttaen verenmyrkytyksen tai odottavasta äidistä sikiöön. Riskiryhmiä listerioosille ovat raskaana olevat, ikääntyneet, ja henkilöt, joiden immuunipuolustus on heikentynyt. Listeriaa esiintyy tietyissä elintarvikkeissa enemmän, esimerkiksi raakamaitotuotteissa sekä raaoissa kalatuotteissa. Listerioosin välttämiseksi riskiryhmille onkin olemassa ruokavaliosuosituksia, jotka vaihtelevat hieman eri maittain. Etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana on tullut ilmi uudenlaisia välittäjäelintarvikkeita, joita ei välttämättä suosituksissa ole otettu huomioon. Tässä kirjallisuuskatsauksessa on tarkoituksena verrata Suomen, Ruotsin, Iso-Britannian, Yhdysvaltojen, Kanadan, Australian ja Uuden-Seelannin raskaana olevien henkilöiden ruokavaliosuosituksia toisiinsa ja viimeisen 25 vuoden aikana havaittuihin listerian välittäjäelintarvikkeisiin, sekä arvioida suomalaisten ruokavaliosuositusten ajantasaisuutta. Kirjallisuuskatsauksessa vertailtujen maiden ruokavaliosuosituksissa havaittiin eroja, johtuen muun muassa näissä maissa todetuista listerioosiepidemian lähteistä tai elintarvikkeista, joissa listeriaa on toistuvasti havaittu, sekä maiden omasta ruokakulttuurista. Osittain ruokavaliosuositukset olivat yhteneviä, esimerkiksi raakamaitotuotteet olivat kaikissa maissa riskiryhmiltä kielletty. Eroja eri maiden välillä oli kuitenkin myös runsaasti, esimerkiksi raakojen kalatuotteiden kohdalla. Eri maiden suosituksissa ruoan käsittelyn ja valmistuksen suhteen havaittiin myös pieniä eroja, esimerkiksi kaikissa maissa ei ollut mainintaa elintarvikkeiden viimeisen käyttöpäivän huomioimisesta. Suomalaisissa Ruokaviraston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatimissa riskiryhmien ruokavaliosuosituksissa ei ole tällä hetkellä otettu huomioon kaikkia uusia välittäjäelintarvikkeita, kuten esimerkiksi jäätelöä tai verkkomeloneja. Esimerkiksi myös leikkelelihat ovat aiheuttaneet useampia listerioosiepidemioita, ja ne ovat useamman maan ruokavaliosuosituksissa kiellettyjä kuumentamattomina. Suomalaisissa suosituksissa tällaiset tuotteet sen sijaan katsotaan turvallisiksi, ellei niitä syö lähellä viimeistä käyttöpäivää. Suomalaiset suositukset riskiryhmien listeriariskielintarvikkeista eivät välttämättä ole täysin ajan tasalla. Kansainvälisen kirjallisuuden perusteella 16-27 % listerioositapauksista esiintyy raskaana olevilla. Suomessa vuosina 2006–2020 varmistetuista listeriatartunnoista vain 1,35 % oli odottavilla äideillä. Listerioosin ilmaantuvuus suomalaisilla odottavilla äideillä on siis alhaisemmalla tasolla, kuin kirjallisuus antaa olettaa. Kaikkia raskaana olevien listerioositapauksia ei tilastoida Suomessa eikä ulkomailla, sillä listerioosi voi aiheuttaa vain lieviä flunssankaltaisia oireita odottavalle äidille, eikä esimerkiksi alkuraskaudesta tapahtuvaa aborttia välttämättä osata yhdistää listerioosiin ja näihin oireisiin. Koska Suomessa listerioosin ilmaantuvuus raskaana olevilla on matalalla tasolla, voidaan olettaa, että ruokavaliosuosituksilla voi olla vaikutusta tähän. Olisi hyvä tutkia miten neuvoloiden antama tieto listeriasta vaikuttaa raskaana olevien ruokailutottumuksiin, esimerkiksi seuraamalla odottavien äitien ruokailutottumuksia neuvolakäyntien yhteydessä.

Diabeettinen mikroangiopaattinen hemolyyttinen anemia (DMHA) on hyvin harvinainen ja vakava diabeteksen aiheuttama komplikaatio. Maailmalla on julkaistu vain tapausselostuksia, joista yksi oli raskaudenaikainen. Pitkään diabetesta sairastaneen verisuonistossa on vaurioita, myös punasolujen rakenne on poikkeava. Nämä yhdessä voivat johtaa jopa henkeäuhkaavaan pilkkoutumishemolyysiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää raskaudenaikaista diabeettista mikroangiopaattista hemolyyttistä anemiaa tyypin 1 diabeetikoilla. Vastaavanlaista tutkimusta ei ole tehty Suomessa aikaisemmin. Tutkimusmenetelmänä oli retrospektiivinen potilasasiakirjatutkimus ja aineistona on käytetty Helsingin Naistenklinikan diabetestutkimuksen rekisteriä vuosilta 1988−2008. Tutkimukseen otettiin mukaan White F –luokan potilaat (n=138) ja heidän verikoevastaukset kerättiin Excel-taulukkoon. Löytyi kaksi DMHA:han sopivaa potilasta, joiden potilaspapereihin perehdyttiin tarkemmin. Toisen potilaan kohdalla autoimmuunihemolyyttistä anemiaa ei voitu poissulkea. Ensimmäisen potilaan hemolyysi vaati useita punasolusiirtoja, toinen sai vain yhden kerran. Molemmille potilaille tehtiin suunniteltu keisarinleikkaus 3. trimesterin alkupuolella ja heidän anemia korjaantui spontaanisti noin kuukauden kuluttua synnytyksestä. Tutkimus osoitti, että harvinaisen DMHA−komplikaation mahdollisuus tulee muistaa kliinisessä työssä. Jatkossa voisi tutkia raskaudenaikaista DMHA:n esiintyvyyttä Suomen muissa sairaaloissa.

Objectives: Externalizing symptoms refer to outwards directed psychiatric symptoms, for example aggressiveness and repetitive rule breaking behavior. Childhood externalizing symptoms can have long lasting adverse consequences, which highlights the importance of studying possible risk factors, especially in early life. Prenatal depression is known to be harmful for the developing fetus, and previous studies have found that mother’s prenatal depressive symptoms predict children’s externalizing symptoms later in life. However, there is little knowledge of the factors that may underlie this association. The first aim of this study is to study the association between mother’s prenatal depressive symptoms and children’s externalizing symptoms in late childhood. The second aim is to study whether effortful control mediates the association between prenatal depressive symptoms and externalizing symptoms. Methods: This study is part of the PREDO study project, which aims to investigate the longitudinal associations between prenatal factors and children’s development and wellbeing. The sample of this study consists of 1674 mother-child pairs which were followed from pregnancy to the age of 7-11 years. Mothers assessed their depressive symptoms using The Center for Epidemiologic Studies Depression Scale (CES-D), their children’s externalizing symptoms using Child Behavior Check List (CBCL), their children’s effortful control in infancy using Revised Infant Behavior Questionnaire (IBQ-R) and in late childhood using Temperament in Middle Childhood Questionnaire (TMCQ). The first research question was examined with linear regression analysis. The second question was examined with mediation analysis, in which effortful control was defined as the mean of effortful control assessed in infancy and in late childhood. Results and conclusions: This study found that mother’s prenatal depressive symptoms predicted children’s externalizing symptoms in late childhood. The association was independent of all the covariates and remained statistically significant after controlling for the level of mother’s current depressive symptoms. The mediation analysis found that effortful control partially mediated the association between prenatal depressive symptoms and externalizing symptoms: prenatal depressive symptoms were associated with children’s lower level of effortful control, which in turn was associated with higher level of externalizing symptoms. This study strenghtens previous literature about the impact of prenatal depression on children’s psychological development and mental health. In addition, this study offers new insight into the development of externalizing symptoms and their early risk factors.