Browsing by Subject "sairaalafarmasia"

Osastofarmasian ja kliinisen farmasian palvelut Suomen sairaala-apteekeissa ja lääkekeskuksissa ovat jo 2000-luvun alusta lähtien kehittyneet suuntaan, johon Maailman terveysjärjestön (WHO) lääkitysturvallisuusohjelma Medication Without Harm ohjaa. Suomen viranomaiset ovat viime vuosina linjanneet farmasistien roolista moniammatillisessa lääkehoidon toteutuksessa useissa ohjeistuksissa. Vuosina 2017–2022 kotimaisessa ja kansainvälisessä tutkimuksessa osastofarmasian ja kliinisen farmasian hyötyjä sekä niiden yhteyttä lääkitysturvallisuuteen on tutkittu aktiivisesti. Osastofarmasian ja kliinisen farmasian palveluiden tilanteen ja niiden avulla saavutettujen hyötyjen ensimmäinen kansallinen kyselytutkimus sairaala-apteekeille ja lääkekeskuksille tehtiin Suomessa vuonna 2011, ja se toistettiin samalla menetelmällä vuonna 2016. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tehdä vastaava valtakunnallinen seuranta-tutkimus osastofarmasian ja kliinisen farmasian palvelujen tilanteesta Suomessa vuonna 2022. Tämä tutkimus toteutettiin samalla e-lomakepohjalla kuin aikaisemmat tutkimukset, muokaten kysymyksiä ajantasaisemmaksi. Kysely lähetettiin sairaala-apteekkeihin, julkisiin ja yksityisiin lääkekeskuksiin sekä joukolle vastaanottajia kuntayhtymissä, hyvinvointialueilla ja yrityksissä, joissa mahdollisesti tuotettiin osastofarmasian ja kliinisen farmasian palveluita. Kyselyn vastausprosentti (62 %) sekä osa tuloksista raportoitiin edeltävään tutkimukseen vertailemisen vuoksi vain sairaala-apteekkien ja itsenäisten julkisten lääkekeskusten osalta (n=29). Muut vastaajat (n=16) analysoitiin omana ryhmänään, mutta uusien kysymysten osalta raportoitiin yleisimmin kaikkien vastaajien (n=45) vastaukset yhdessä. Osastofarmasian ja kliinisen farmasian palveluita tuotti 82 % (n=37/45) kaikista vastaajista. Palveluiden avulla saavutettuja hyötyjä oli tutkinut 24 % (n=9/37) kaikista vastaajista, jotka tuottivat palveluja. Kyselyn tulosten perusteella osastofarmasian ja kliinisen farmasian henkilökunta oli vastaajaorganisaatioissa kasvanut vuosina 2017–2022, ja palveluita tarjottiin yhä laajemmin erilaisissa hoitoympäristöissä. Erityisesti palvelut olivat yleistyneet potilaita vastaanottavissa yksiköissä, kuten ensiavussa ja päivystyksessä, terveyskeskusten vastaanotoilla sekä poliklinikoilla, joissa työ painottuu lääkityksen ajantasaistamiseen. Työtehtävät olivat monipuolisia, ja kliinisten asiantuntijatehtävien osuus oli edelleen kasvanut. Järjestelmälähtöinen lääkitysturvallisuuden edistäminen sekä lääkehoitoprosessin kokonaisvaltainen kehittäminen näkyivät tehtävien jakaumassa. Eniten olivat yleistyneet eri tasoiset lääkityksen arvioinnit sekä lääkitysturvallisuusauditoinnit, kun vuonna 2016 eniten oli yleistynyt lääkitystiedon ajan-tasaistaminen. Tässä kyselyssä farmasian ammattilaisten osallistuminen potilaan kotiutusvaiheeseen oli vähentynyt. Lisäksi osastofarmaseuttien logististen tehtävien selvää vähenemistä ei vielä nähty huolimatta automaation, älylääkekaappien ja osastolääketyöntekijöiden yleistymisestä. Palveluiden avulla saavutetuista hyödyistä lääkehoidon arviointien lisääntymistä oli tutkittu eniten, ja lääkehoidon arviointiin liittyvät koulutukset olivat myös eniten suoritettuja täydennyskoulutuksia. Kliinisen farmasian palveluiden kohdentamista niistä eniten hyötyville potilaille tulisi edelleen kehittää, ja täydennyskoulutukseen käytettävää aikaa tulisi organisaatioissa lisätä. Osastofarmasian ja kliinisen farmasian palvelut ovat laajentuneet kotimaisten ja kansainvälisten suositusten mukaisesti ja keskittyvät yhä enemmän lääkitysturvallisuuden edistämiseen. Palvelut painottuvat tällä hetkellä erityisesti potilaita vastaanottaviin yksiköihin. Jatkossa kliinisen farmasian palveluita tulee kohdentaa enemmän myös potilaan kotiutusvaiheeseen, koska kansainvälisten tutkimusten mukaan se voisi olla erityisen kustannusvaikuttavaa.

The health and social services reform will enter into force in its entirety from the beginning of 2023. With the reform, the responsibility for organizing social and health care will be transferred from municipalities to the responsibility of 21 wellbeing services counties. At the time of writing this thesis, the changes to the medical legislation brought by the reform have not yet been published. Hospital pharmacies and dispensaries take care of Finland's public pharmaceutical services. The tasks of public pharmaceutical services include pharmaceutical logistics tasks, non-industrial pharmaceutical manufacturing, and the preparing of medicines, as well as pharmaceutical expert tasks and services.The aim of this study is to find out the opinions of current hospital district managers, medical directors, and hospital pharmacists about how future pharmaceutical services should be organized in the upcoming wellbeing service counties. The study was conducted using an electronic structured questionnaire, which was sent in October 2021 by e-mail to the heads of all Finnish hospital districts, medical directors, and hospital pharmacists. The survey also included Åland and the Joint Municipal Authority for Social and Healthcare in Central Uusimaa (Keusote). The questionnaire consisted mainly of Likert-scale questions, but the questionnaire also had open answer fields to which respondents were able to add comments and refine their answers. The questionnaire was evaluated by several experts and piloted by two experts. The questionnaire consisted of seven different sections, which addressed the number and concentration of hospital pharmacies and dispensaries, clinical pharmacy services and medication safety, pharmaceutical purchasing and formulary, automation and information systems, co-operation in wellbeing service counties, and pharmaceutical services in a state of emergency and limited resources. The overall response rate to the survey was 50% (n = 34/68). 79 per cent (n = 19/24) of hospital pharmacists and 35 per cent (n = 15/43) of managers and medical directors responded to the survey. Responses were received from all hospital districts, Åland and Keusote. Based on the responses, it is hoped that the activities of hospital pharmacies will be mainly concentrated in wellbeing service counties so that the services would not move too far. Co-operation in individual pharmaceutical service activities could take place in collaborative areas or nationwide. The current number of hospital pharmacies was thought to be sufficient, but the operation of individual dispensaries could be closed or transferred to the administration and coordination of a hospital pharmacy in the area. It is hoped that clinical pharmacy services will be increased, and medication safety officers are desired for at least all wellbeing service counties. It is hoped that purchasing will be centralized nationwide, especially for expensive and rare pharmaceuticals, but the procurement of pharmaceutical formularies could be done by collaborative area, and the formation of the formularies could be done by wellbeing service county or collaborative area. It is hoped that automation and technology will increase in pharmaceutical services and that information systems will become more integrated. Increasing co-operation both between hospital pharmacies and within wellbeing service counties, for example between community pharmacies, was advocated. In the future, resources should be focused on pharmaceutical services personnel and their training, as well as on automation and technological solutions. It is hoped that the crisis preparedness of the pharmaceutical services will be increased in the future.