Browsing by Subject "terveellisyys"

Purpose of my thesis was to survey consumers views about the factors influencing how to choose eco-products. I analyzed the purchase of eco-products through three themes. They were greenery, responsibility and purity in product selection and so called everyday luxury. Empirical part of my research consists of 10 theme interviews. Research targets were customers of eco market Ruohonjuuri. I searched the interviewees by billboard announcements and through Ruohojuuri Facebook web site. In addition an interview day in Ruohonjuuri gave more interviewees to this project. I wrote summaries of the interviews and analyzed the information by themes. Current environmental issues affect how we experience our everyday lives in the future. Green and responsible consumer pays respect how his consumer decisions affect to the environment. Green consumer decisions mean sustainable consuming ways like recycling garbage, flea market recycling and choosing eco-friendly eco-products. According to this research material it can be said that eco-friendliness of eco-products are closely connected to organic production and organic products. Helping to influence on well-being of others, eco-products are also seen as ethical and moral choices. Therefore many expectations and doubts focus on eco-products. According to my material the product was not necessarily experienced as eco-product if there had been used a lot of resources in the process of making it. Consumers are interested in the origin of the food and from it's authencity. Unlike other products the eco-products are experienced as pure alternatives. Purity in eco-products is perceived as safe by quality and healthy and they are also tasteful. On the basis of my interview material it can be said that eco-products were experienced as specialities to everyday purchases. Everyday luxury gives pleasure to it's user. By purchasing eco-products you can also build your own lifestyle and differentiate from others. Based on the research material people go to eco markets to circle around, to buy impulse purchases and to search for new products. Shopping in eco market can be both pleasant and enjoyable even if only considering about buying something without actually buying anything. Eco-product as a present tells something about its giver and brings a piece of luxury to its receiver for example in form of organic chocolate.

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan tekijöitä, jotka vaikuttavat pääkaupunkiseudun kuluttajien lounasravintolan valintaan. Tavoitteena on selvittää työikäisten kuluttajien kriteerit lounasravintolalle ja sen tarjoamalle ruualle, sekä löytyykö eri kuluttajaryhmien välillä eroavaisuuksia näissä kriteereissä. Lisäksi tutkimuksessa perehdytään kuluttajien suhtautumista ravintoloiden markkinointiin, siihen millaisia asioita he toivoisivat ravintoloiden korostavan markkinointiviestinnässä sekä mitkä markkinointi kanavat tavoittavat kuluttajat parhaiten. Aikaisemmat ravintolan valintaan käsittelevät tutkimukset ovat keskittyneet lähinnä illallisravintolan valintaan, tämä tutkimus tutkii erityisesti lounasravintolan valintaan vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus on toteutettu laadullisen ja määrällisen tutkimuksen välimuotona, jossa menetelmänä on käytetty puolistrukturoitua haastattelua. Tutkimusta varten haastateltiin 109:ää pääkaupunkiseudulla asuvaa työikäistä kuluttajaa, jotka käyttävät ravintoloiden palveluita. Haastateltavat olivat 17–65-vuotiaita. Tutkimuksen aineiston analyysissä käytettiin laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmiä. Analysointiin käytettiin sisältöanalyysiä, teemoittelua, erittelyä ja ryhmittelyä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu kuluttajan ostopäätösprosessista ja siihen vaikuttavista tekijöistä, sekä palveluiden markkinoinnin kilpailukeinoista, joita kuvataan markkinointimix 7P:n -mallilla. Tutkimustulosten perusteella kuluttajien lounasvalintaan vaikuttaa suuresti yksilön henkilökohtaiset mieltymykset ja olemassa olevat vaihtoehdot. Pääkaupunkiseudun kuluttajilla on havaittavissa samankaltaisia mieltymyksiä ravintoloiden ja niiden tarjoaman ruuan suhteen. Lounasruoan kriteereiksi muodostui ruuan laatu, terveellisyys, kasvisvaihtoehdot, ruuan eettisyys ja kotimainen alkuperä. Lounasravintolan valintaan vaikuttaa oleellisesti saatavuus, merkittävimpänä ravintolan sopiva sijainti. Palvelun nopeus ja helppous, sekä ravintolan viihtyvyys. Tutkimuksessa kartoitettiin myös eri markkinointikanavien tavoittavuutta, kohderyhmässä, joista tavoittavimmiksi osoittautuivat sosiaalinen media ja ulkomainonta. Lisäksi ystävien ja tuttavien suosituksilla havaittiin olevan erittäin suuri vaikutus kuluttajien valintoihin. ilmenevät ruokaan littyvään elämäntyylin Tutkimuksessa on ollut osittain mukana case -ravintola, jota käytettiin tutkielmassa havainnollistajana ja esimerkkinä.

Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten nuoret salibandypelaajat käsittävät terveellisen ruoan ja miten heidän mielestään terveellisyys näkyy ruoanvalinnassa. Nuorten ruoanvalintaan vaikuttavat useat tekijät, eikä terveellisyys ole aiempien tutkimusten mukaan näistä tärkein. Perheen, koulun ja vapaa-ajan harrastusten rooli lasten ja nuorten ruokakäsitysten muodostumisessa on keskeinen. Nuorten urheilijoiden kohdalla väestötason ravitsemussuositukset tukevat terveellisen ruokavalion koostamista. Tutkimus toteutettiin laadullisten tutkimusmenetelmien keinoin. Tutkimusaineisto koostui kahdesta ryhmähaastattelusta, jotka toteutettiin etäyhteyksin. Haastattelin yhteensä seitsemää 14–15-vuotiasta salibandypelaajaa. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja ja aineistosta löytyneitä alkuperäisilmaisuja analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Analyysi noudatti kolmevaiheista prosessia, johon kuuluivat aineiston redusointi, klusterointi ja abstrahointi. Lopuksi löytämiini luokkiin liitettiin teoreettisia kytkentöjä ja aikaisempaa tutkimusta. Ensimmäistä tutkimuskysymystä kuvasivat kaksi luokkaa: mielikuvat ja luokittelu. Haastatellut nuoret toivat esille erilaisia käsityksiä terveellisestä ruoasta. Nuoret näkivät eroja eri ruokien välillä ja luokittelivat niitä terveelliseen ja epäterveelliseen. Toista tutkimuskysymystä kuvasivat terveellisyyden näkymistä ohjaavat tekijät: koti ja perhe, salibandyharrastus, koulu ja ystäväpiiri. Kotona tehtyä ruokaa pidettiin terveellisenä ja koulussa terveellisyys nousi esille monipuolisen ruoan osalta. Terveellisyys vaikutti ruoanvalintaan erityisesti nuorten harjoitus- ja pelipäivinä, jolloin ruokailun ajoittamista ja ruoan sisältöä pohdittiin enemmän. Ystävien kanssa nuoret eivät usein ajatelleet terveellisyyttä ja söivät kodin ulkopuolella pikaruokapaikoissa. Terveellinen syöminen on tavoiteltavaa toimintaa, minkä ajatteluun ja toteutumiseen vaikuttavat eri tilanteet arjessa. Tutkimuksen tulokset tuovat tietoa salibandypelaajien terveellisen ruoan käsityksistä ja ruoanvalinnasta, mitkä ovat tärkeitä lasten ja nuorten ruokakasvatuksen kehittämisen alueella. Jatkotutkimuskohteena voitaisiin tarkastella ruokakasvatuksen roolia nuorten urheilijoiden arjessa ja selvittää, millä tavoin nuorten arkeen liittyvät toimintaympäristöt, kuten urheiluharrastus, lisäävät nuorten ymmärrystä terveellisestä ruoasta ja ruoanvalinnasta.

Ammattikuljettajien elintavoissa ja terveydessä on parantamisen varaa. Ammattikuljettajien elintapojen taustalla vaikuttavat epäsäännölliset ja pitkät työajat, yötyö ja vähäinen liikunta. Monet ammattikuljettajista ovat ylipainoisia, mikä altistaa sairauksille, kuten diabeteksen, uniapnean, tukija liikuntaelinongelmien synnylle. Kuljetusalan ammattilaisten työ sisältää ominaisuuksia, jotka heikentävät terveellistä ruokailua. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia käsityksiä ammattikuljettajilla on terveellisestä ruoasta ja aterioista ja minkälaisia mielikuvia heillä on terveellisyydestä. Tutkimuksen teoriaosassa terveellisyyden käsityksiä tarkasteltiin aikaisempien tutkimusten pohjalta ja terveellisyyden merkitystä ja ruoan valintaa ohjaavia tekijöitä selvitettiin terveyskäyttäytymiseen sovellettavien mallien kautta. Tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusta varten haastateltiin 12 taksiautoilijaa pääkaupunkiseudulta, jotka kuuluivat Työterveyslaitoksen ”Virkeänä ratissa- ruoasta terveyttä tien päälle” hankkeeseen. Haastattelut suoritettiin joulukuussa 2009 ja tammikuussa 2010 ja ne analysoitiin sisällönanalyysillä. Haastateltavat tiedostivat ruoan terveellisyyden tärkeyden hyvin, mutta terveellisyys ei ohjannut ruoan valintaa ensisijaisesti. Haastateltavat tunnistivat epäkohtia omissa ruoan valinnoissaan, mutta kukaan ei sanonut syövänsä pelkästään epäterveellisesti. Työn aikainen ruokailu koettiin hankalana, eikä silloin tarkkailtu ruokailua. Usein vasta terveysongelma herätti miettimään syömistä ja sen vaikutusta omaan terveyteen. Terveellisten ateriavalintojen tekeminen koettiin hankalampana, kuin epäterveellisten. Terveellisyys koettiin suhteellisena käsitteenä. Tärkeimmät terveellisyyteen liitetyt käsitykset olivat oma hyvinvointi, vaihtelua työjaksoon, tankkaus, tunnesidonnaisuus, valinnan vaikeus, taloudellinen uhrautuminen, luopuminen ja epäluulo. Tulosten mukaan kehittämistarpeita olisi etenkin työaikaisen ruokailun mahdollisuuksien parantamisessa, jossa tienvarsiateriapalveluilla on tärkeä rooli terveellisempien tuotteiden tarjonnalla asiakkailleen. Aineiston mukaan kysyntää olisi pienemmille annoksille, keitoille ja puuroille, joiden saatavuus koettiin etenkin yöaikaan heikoksi.

Tiivistelmä - Referat - Abstract The consumption of snacks has increased during the last few years. Nowadays more common to replace complete meals with different kinds of snacks. This study examines what kinds of criteria do families with children have towards consuming snacks and how the healthiness of different snacks is taken into consideration. The study reflects on how families with children experience healthy eating and how bread is involved in their snack culture. The purpose of the study is to find out what kinds of snacks are consumed in families with children during their leisure time and to clarify what kind of requirements the families have towards the snacks their children are consuming. The research data was collected via a closed online group discussion combined with an online enquiry that were issued in a social network service Facebook. The group discussion and the online enquiry both had 10 parent participants. The research data was supported by a commercial consumer survey about the consumption of bread in families with children. The data gathered from the group discussion and the online enquiry were divided into three major themes that are healthiness, choosing a snack and foodscape. These themes were chosen in order to support the study questions. The primary method of analysis in this study is material-based content analysis, even though quantitative methods were utilized in the online enquiry. Snack practices during the free time of families with children were based on many food choices and foodscape factors, especially cost, taste and healthiness. Snacks were consumed at least three times per week, typically on a daily basis. Snacks were purchased usually from a supermarket and eaten at home. Bread was the most popular snack in families with children and bread was experienced to be healthy because of its richness in fibre. Families with children are hoping to find more options in snacks intended and designed for children that would be healthy as well. As a conclusion, healthiness was a desirable quality for snacks in families with children. The results of this study are aligned with previous studies related to snacks. In the future research could be made about how gender affects children’s and adolescents’ eating habits.