Browsing by Subject "torjuntamenetelmät"

Jättiputkiin vieraslajeina on kiinnitetty huomiota EU:n ja myös Suomen viranomaisten taholta nostamalla jättiputket erityisen haitallisiksi vieraslajeiksi vuonna 2012 laaditussa Kansallisessa vieraslajistrategiassa. Vieraslajien, kuten jättiputkien, hukkakauran ja jättipalsamin levittäminen luontoon on kielletty luonnonsuojelulaissa. Luonnonsuojelulain 43 §:n mukaan vieraslajeiksi luetaan lajit joilla ei ole Suomessa pysyvää luonnonvaraista kantaa. Haitalliset vieraslajit aiheuttavat taloudellista, sosiaalista tai esteettistä haittaa vaikuttamalla ihmisten, eläinten tai kasvien terveyteen tai esimerkiksi kiinteistöjen ja maa-alueiden arvoon. Invasiivisia jättiputkilajeja ovat kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum), persianjättiputki (Heracleum persicum) ja sen pohjoismainen muunnos tromsanjättiputki (Heracleum laciniatum) sekä armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi). Edellä mainituista lajeista käytetään yhteisnimitystä jättiputki (engl. Giant Hogweed), koska lajien taksonomia on epäselvä. Jättiputket ovat vaikeita torjuttavia, varsinkin laajoina esiintyminä. Jättiputkien levinneisyyskartoissa on suuria eroja eri kirjallisuuslähteissä. Tieto on hajanaista ja osittain ristiriitaistakin. Tietoa jättiputkien levinneisyydestä tarvitaan suunniteltaessa ja toteutettaessa Kansallisen vieraslajistrategian suunnitelmaa jättiputkien hävittämisestä ja torjumisesta maassamme. Tässä tutkimuksessa invasiivisten jättiputkilajien levinneisyyttä ja erilaisten torjuntamenetelmien käyttöä kartoitettiin erilaisin kyselyin kuntien ja ympäristökeskusten ympäristöasioista vastaaville henkilöille sekä aktiivisille kasviharrastajille Suomessa. Jättiputket ovat havaintojen mukaan levinneet laajasti maassamme lukuun ottamatta itäisintä Lappia. Torjuntatoimista suosituimmaksi mainittiin kasvisuojeluainekäsittely sekä niittäminen, joiden yhdistelmä todettiin tehokkaaksi hävityskeinoksi. Jättiputkien levinneisyyskarttoja tulisi päivittää, mikä helpottaisi myös torjuntatoimien suunnittelua. Torjuntatyöt täytyy suunnitella ja toteuttaa huolellisesti. Esiintymien hävittäminen voidaan tehdä myös ilman kasvinsuojeluaineita, joskin menetelmät ovat työläitä ja torjunnan on oltava pitkäjänteistä.

Heterobasidion annosum on merkittävä kasvipatogeeni boreaalisella havumetsävyöhykkeellä ympäri maailman. Pelkästään Euroopassa H. annosum aiheuttaa 800 miljoonan euron taloudelliset tappiot vuosittain. Sienen torjumiseksi on käytetty menetelmiä, joiden tehon pelätään laskevan sienen sopeutumisen vuoksi, ja on syntynyt tarve kehittää uusia toimintatapoja sienen torjumiseksi. Sieniviruksia tavataan H. annosumilla. Noin 6–16 % sienistä sisältää partitivirusten perheeseen kuuluvan viruksen, joka koostuu kahdesta n. 2000 bp:n genomisegmentistä. Eri H. annosum sienikantojen virusten toivotaan aiheuttavan toisilla saman lajin edustajilla hypovirulenssia, jolloin niiden patogeenisyys vähenee. Tutkimuksessa sekvensoitiin kiinalaisen H. parviporumin dsRNA-viruksen RNA-riippuvaista RNA-polymeraasia koodaavan geenin osittainen sekvenssi, ja se annotoitiin. Lisäksi kokeiltiin viruksen siirtymistä 18 sienikannan välillä, ja siirtyminen havaittiin kahdella sienikannalla. Tutkimuksessa löydettiin uusi dsRNA partitivirus, jonka RNA riipuvaista RNA polymeraasia koodaavan geenin osittainen sekvenssi selvitettiin. Lisäksi havaittiin viruksen (dsRNA:n) siirtyvän kiinalaisesta H. parviporum sienestä pohjoisamerikkalaiseen H. annosum Nam/P-tyypin sieneen, sekä yllättäen myös kiinalaiseen H. insulare sieneen. Lisäksi kokeiltiin uutta polyvinyylipolypyrrolidonikemikaaliin perustuvaa dsRNA-eristysmenetelmää, joka voitiin osoittaa toimivaksi.

Invasive non-native species create an increasing threat to diversity in nature and economics. Invasive species are expected to spread even wider due to climate chance. The Japanese rose (Rosa rugosa L.) is a species widely spread by humans for its decorative value. The japanese rose replaces native plant species and creates problems on seashores, where it thrives. It creates a threat to many endangered biotopes and their plantation. Chondrostereum purpureum (Pers. ex Fr.) has been studied for a biological method for brushwood maintenance. The method has yielded good results on several species of the Rosaceae family , for instance on Black cherry (Prunus serotina Ehrh.) and Pin cherry (Prunus pensylvaica L.f.) This study aims to declare, whether C. purpureum can be viewed as a potential method for controlling the Japanese rose. The effect of C. purpureum on the Japanese rose was studied for one growing season in Lauttasaari, Helsinki. In the study, the roses were cut and the freshly cut surfaces were treated with a C. purpureum solution in June 2021. The data were collected in June-September 2021. Despite the shortness of the study period, the results were promising. The fungal treatment decreased the number of live sprouts and increased the number of dead sprouts. Living sprouts were shorter and the amount of rosehip berries was lower in roses treated using C. purpureum than in roses that were cut only. It seems that the C. purpureum treatment provides a potential method for controlling the Japanese rose.