Browsing by Subject "vastuullisuusraportointi"

Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat maailmanlaajuisena ilmiönä osana monien organisaatioiden strategiaa. Julkisten toimijoiden oletetaan pyrkivän toiminnassaan läpinäkyvyyteen ja kestävään toimintaan. Yhteiskuntavastuun huomioiminen on kuitenkin levinnyt hitaasti julkisen sektorin organisaatiossa. Valtiokonttori on vuoden 2021 syksyllä julkaissut ohjeistuksen vastuullisuusraportin laatimiseksi valtionhallinnon ministeriöissä, virastoissa ja laitoksissa sekä suositellut, että niissä laaditaan vastuullisuusraportti vuosittain. Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia julkisen organisaation johdon ja kuluttajien näkökulmia organisaation vastuullisuuteen. Tutkimuksen kohteena on Ruokavirasto, jossa laadittiin ensimmäinen vastuullisuusraportti keväällä 2022. Työn teoreettinen tausta käsittelee kuluttajan luottamusta ja luottamuksen merkitystä julkisen sektorin vastuullisuudessa. Tutkielman avulla pyritään selvittämään Ruokaviraston johdon näkemyksiä viraston kestävyystoimintaan ja vastuullisuusraportointiin sekä kuluttajien käsityksiä Ruokaviraston kestävyystoiminnasta ja vastuullisuusraportoinnista. Lisäksi selvitetään kuluttajien kokemaa luottamusta Ruokavirastoa kohtaan. Tutkielman empiirinen osuus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin kahdella haastattelukokonaisuudella. Ensimmäinen haastatteluosuus koostuu Ruokaviraston johdon kuudesta haastattelusta, jotka toteutettiin puolistrukturoituina haastatteluina. Toisessa osuudessa haastateltiin 10 kuluttajaa puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Haastattelut litteroitiin ja aineistojen analysoinnissa hyödynnettiin teemoittelua ja tyypittelyä. Ruokaviraston johdon haastattelujen tuottamasta aineistosta tunnistettiin kolme näkökulmaa, joiden kautta vastuullisuutta toteutetaan virastossa: 1) kriittinen näkemys, 2) realistinen näkemys ja 3) toiveikas näkemys. Kuluttajien haastattelujen tuottamaa aineistoa jäsennettiin neljän teeman avulla, jotka olivat 1) luottamus Ruokavirastoon, 2) vastuullisuus, 3) tietoa Ruokavirastosta ja 4) kuluttajien odotukset vastuullisuusraportoinnista. Tutkimus osoittaa, että vastuullisuus koetaan monin eri tavoin Ruokaviraston johdossa ja että kuluttajat odottavat Ruokaviraston olevan suunnannäyttäjä vastuullisuustoimissa. Ruokaviraston johto näkee vastuullisuuden olevan jo osa viraston ydintoimintaa. Johdon näkemyserot ilmenevät siinä, miten vastuullisuustyön tulevaisuus nähdään virastossa. Analysoinnissa tunnistettu kriittinen näkemys kuvaa vastuullisuutta ydintekemisenä, jota virastossa jo toteutetaan hyvin. Tällöin muut asiat priorisoituvat vastuullisuustyön kehittämisen edelle. Realistinen näkemys tiedostaa vastuullisuustyön tärkeyden, mutta myös sen kehittämisen rajoitteet. Toiveikas näkemys korostaa virastossa tehtyjen kestävien toimien onnistumisia, ja uskoo vastuullisuustyön kehittämisen jatkuvan virastossa. Tutkimus osoittaa, että Ruokaviraston johdossa vastuullisuustyötä halutaan kehittää kestävän kehityksen tavoitteiden näkökulmasta ja korostetaan viestinnän merkitystä. Tutkimuksessa kuitenkin tunnistettiin Ruokaviraston johdon kokemat haasteet viraston vastuullisuustoimille. Tunnistetut haasteet ovat resursointi, viestintä, viraston toimialan laajuus ja johdon yhteinen käsitys vastuullisuudesta. Viraston johto piti tarpeellisena rakentaa virastolle oma kestävän kehityksen ohjelma. Tutkimuksen perusteella organisaation vastuullisuus kiinnostaa kuluttajia. Haastatellut kuluttajat pitävät organisaatioiden kestävän kehityksen toimia ja vastuullisuusraportointia itsestäänselvyytenä, mutta he eivät jaksa perehtyä pitkiin raportteihin. Kuluttajat odottavat vastuullisuusviestintää sosiaalisen median kanaviin. Viestinnän toivotaan olevan ymmärrettävää ja nopeasti saatavilla olevaa. Tulosten perusteella kuluttajat odottavat esimerkiksi, että Ruokaviraston verkkosivuilla olisi helposti löydettävissä oma vastuullisuusosio. Tutkimuksen perusteella julkisen sektorin vastuullisuustoimet eivät vielä tavoita kuluttajia. Kuluttajat eivät suurelta osin tunteneet Ruokaviraston toimialaa, mutta luottamus Ruokavirastoon instituutiona on kuitenkin korkealla tasolla. Tutkimus osoittaa, että kestävän kehityksen toimet eivät yksinään riitä, vaan niistä tulee raportoida ja viestiä sidosryhmille. Sekä Ruokaviraston johto että kuluttajat ovat samaa mieltä siitä, että vastuullisuusviestintään tulisi panostaa ja raportointitapaa yhtenäistää. Viestintä on avainasemassa, jotta Ruokaviraston vastuullisuustoimet tulevat kuluttajien tietoisuuteen ja samalla edistetään YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista.

Rational, or prudent, use of medicines is one of the cornerstones of Finnish politics guiding the public procurement of medicines as a part of the medicines supply. The definition of rational use of medicines, however, takes into account the sustainability aspects of neither the drugs used nor the manufacturers behind them even though, according to One Health way of thinking, there is a connection between the sustainability of medicines and people's health. Motivated by this contradiction, the aim of the research was to map the different dimensions and usability of the corporate social responsibility (CSR) reports of pharmaceutical companies in promoting the sustainable public procurement of medicines. The values guiding the companies' sustainability actions and the impact of the COVID-19 pandemic on the companies were also researched. The materials consisted of CSR reports from years 2019-2020 of seven pharmaceutical companies that participated in public drug procurement in 2019. Two classification systems for sustainability and key performance indicators presented in previous research literature were used as a theoretical basis. Public procurement of medicines was used as a framework through which the research was carried out by using the means of qualitative content analysis. The CSR reports typically discussed the company, the environment, people, stakeholders, ethics and CSR reporting itself. CSR activities completed in the financial year in question consisted mostly of social sustainability. As for the environmental issues, emissions and climate issues played a great role. Governance-related CSR actions were the least reported and usually discussed risk management, research, and ethics. Success and pioneering, robustness and sustainability, and community spirit were recognized as themes uniting the values that guide CSR. As for in promoting sustainable public procurement, information about CSR activities, adoption of principles set by external stakeholders, CSR-related metadata, sustainability rankings, and management of sustainability in the supply chain, among other things, were found potential. The CSR reports of pharmaceutical companies contain comprehensive information about the companies’ operations, response to global trends and the values guiding the CSR activities. The use of CSR reports in public procurement of medicines necessitates further uniformity of CSR reporting practices in the pharmaceutical industry.

Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan, kuinka maitoalan yritykset Arla Oy ja Valio Oy raportoivat luonnon monimuotoisuudesta osana vastuullisuus- ja tilinpäätösraportointia. Tutkielman tavoitteena on tarkastella, miten luonnon monimuotoisuus on mukana raportoinnissa ja onko siitä raportointi muuttunut vuosien 2010–2021 aikana. Tutkielmassa käytetään valmista aineistoa, joka koostuu yritysten vuosina 2010–2021 julkaisemista vuosiraporteista. Vuosiraporteilla tarkoitetaan Arla Oy:n kohdalla vastuullisuusraportteja ja vuosiraportteja (englanniksi Annual Report), ja Valio Oy:n kohdalla vastuullisuusraportteja ja toimintakertomus ja tilinpäätös raportteja. Tutkielmassa käytetään sidosryhmäteoriaa, jonka avulla selvitetään, millainen vaikutus sidosryhmien osallistumisella ja osallistamisella on ollut luonnon monimuotoisuudesta raportointiin. Tutkimustapa on laadullinen tapaustutkimus, ja aineiston läpikäynnissä hyödynnetään laadullista sisällönanalyysiä. Keskeiset tulokset ovat, että luonnon monimuotoisuus on tullut Valion ja Arlan vastuullisuusuraportointiin mukaan 2010-luvulla, luonnon monimuotoisuudesta raportointi on kehittynyt etenkin vuoden 2017 raporteissa ja sen jälkeen, ja että sidosryhmien merkitys ei vielä näy selkeästi luonnon monimuotoisuudesta raportoinnin edistämisessä. Tulokset ovat osittain samansuuntaisia kansainvälisen tutkimustiedon kanssa. Tutkimustiedon mukaan luonnon monimuotoisuudesta raportointi on vielä pitkälti puutteellista. Eriävä tulos liittyy sidosryhmien osallistumiseen. Tutkimustiedon mukaan sidosryhmillä on suuri vaikutus yritysten luontoraportointiin. Tämän tutkielman mukaan sidosryhmillä on kuitenkin vain korkeintaan pieni vaikutus. Eriävää tulosta voi selittää sidosryhmätyön vähäisyys ja luonnon monimuotoisuudesta raportoinnin lyhyt historia. Tärkeimmät johtopäätökset tutkielman perusteella ovat, että Arla Oy ja Valio Oy ovat kehittäneet luonnon monimuotoisuudesta raportointia 2010-luvun loppupuolelta alkaen, mutta raportointi on vielä riittämätöntä ja siitä puuttuu seurattavat mittarit. Raportoinnin kehittämiseksi tulee tehdä lisää asiantuntija- ja tutkijayhteistyötä sekä pyrkiä käyttämään myös numeraalisia mittareita, joilla luontovaikutuksia ja -työtä voidaan seurata.

Yritysten vastuullisuus on yhä merkittävämmässä osassa julkisessa keskustelussa, ja yrityksiltä odotetaan vastuunkantoa sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristökysymyksiin liittyen. Yritysten on toimittava yhteiskunnan normien ja odotusten mukaisesti, jotta ne voivat säilyttää legitimiteettinsä ja varmistaa toimintansa jatkuvuuden. Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan Suomessa toimivien pankkien yhteiskuntavastuuta ja selvitetään, miten ne legitimoivat raporteissaan vastuullisuustoimintaansa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös raportoinnissa mahdollisesti tapahtuneita muutoksia. Näkökulma tutkimuksessa on diskursiivinen, ja teoreettisen viitekehyksen muodostavat yhteiskuntavastuun ja legitimiteetin käsitteet ja niistä tehty diskursiivinen tutkimus. Tutkimuksen aineistona on OP Ryhmän, Nordean ja Danske Bankin vuosien 2011 ja 2021 vastuullisuusraportit ja vuosikertomusten vastuullisuusosiot. Aineistoa analysoitiin Fairclough’n kriittisen diskurssianalyysin avulla, ja analyysin ja aineiston jäsentelyssä hyödynnettiin van Leeuwenin legitimoinnin argumentointistrategioita. Tutkimuksessa tunnistettiin kolme keskeistä legitimoinnin argumentointistrategiaa, auktorisointi, rationalisointi ja normalisointi. Vastuullisuudesta raportoitaessa pankit viittaavat erilaisiin auktoriteetteihin, omaan asiantuntijuuteensa ja asiantuntijuuden tuomaan edelläkävijän rooliin sekä vastuullisuustoimista saatavaan yleiseen hyötyyn. Pankit pyrkivät esittämään vastuullisen toiminnan myös normaalina osana niiden jokapäiväistä liiketoimintaa ja strategiaa. Narratiivisuus ja moraalisiin arviointeihin viittaaminen toimivat legitimoinnissa yleisenä kehyksenä muille strategioille. Pankkien yhteiskuntavastuuta ohjaavat yhteiskunnan ja sidosryhmien odotukset sekä sääntelyssä tapahtuvat muutokset. Näiden odotusten ja muutosten myötä pankit ottavat raportoinnissaan yhä suurempaa roolia koko yhteiskunnan ja muiden yritysten ympäristövastuun edistämisessä. Muutoin pankkien yhteiskuntavastuun raportointi on kohtalaisen vakiintunutta ja yhtenäistä. Tutkimuksen havainnot ja tulokset tukevat aikaisempaa aiheesta tehtyä diskursiivista tutkimusta.

Ympäristön ja vaateteollisuuden suhde on puhuttanut paljon mediassa, mutta siihen liittyen on vielä paljon tutkittavaa. Tässä tutkielmassa aiheeseen syvennytään vuosiraportoinnin kautta ja tutkitaan niissä esiintyvää ympäristövastuuta ja sidosryhmiä kohdeyritys Inditexin osalta. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten ympäristöraportointi on kehittynyt tarkasteluaikana, miten sidosryhmät näkyvät ympäristöraportoinnissa ja miten tämä muuttuu tarkasteluvuosina. Teoreettisesti tutkielma pohjaa yrityksen yhteiskuntavastuuseen ja sitä tukevaan sidosryhmäteoriaan. Aineistona toimivat pikamuotiyritys Inditexin vuosiraportit, joista analysoitiin sen ympäristövastuun raportointia vuosien 2006–2019 välillä. Vuosiraportit ja niiden sisältämä ympäristöraportointi ovat kiinnostava tutkimuskohde, sillä niitä tutkimalla voidaan ymmärtää paremmin, mitä yrityksessä pidetään tärkeänä ja halutaan viestiä sidosryhmille. Tutkielmassa käytetään menetelmänä sekä sisällönerittelyä että sisällönanalyysia, sillä tutkimuksen avulla halutaan saavuttaa syvempi ymmärrys tapausesimerkkinä toimivan yrityksen pitkällä aikavälillä suorittamasta ympäristövastuun raportoinnista ja siihen liittyvistä sidosryhmistä. Sisällönerittelyllä tutkitaan ympäristövastuun määrällistä kehitystä ja sisällönanalyysilla perehdytään sidosryhmien esiintymiseen ympäristövastuun yhteydessä. Sisällönerittelyn avulla rajataan myös tutkielman aineistoa tarkasteluvuosiin 2006, 2013 ja 2019, jotta raportoinnin käsittely on mahdollista sisällönanalyysin avulla. Tutkielman tulokset osoittavat selvää kasvua sekä ympäristövastuun raportoinnissa että sidosryhmien korostamisessa. Sisällönerittelyn avulla havaitaan vaihtelua yksittäisten vuosien välillä, mutta yleinen trendi on selvästi kasvussa. Sanojen frekvenssi nousi 0,56 prosentista 1,08 prosenttiin, mikä kertoo siitä, että ympäristösanojen suhde kokonaissanamäärään on merkittävämpi vuonna 2019 kuin vuonna 2006. Tästä voidaan tulkita myös ympäristövastuun painoarvon ja merkityksen kasvaneen. Sisällönanalyysin tulokset osoittavat kasvua kaikkien sidosryhmien mainintojen osalta, mutta erityisesti yhteisöjen ja yhteistöiden esiintuominen on tarkasteluvuosien varrella merkittävästi kasvanut ilmiö. Sen voidaan tulkita kertovan yrityksen arvoista, joita yritys haluaa tuoda esiin ja sitoutumisesta kansalaisyhteiskuntaan ja sen toimijoihin.

Yritysvastuullisuus on noussut 2000-luvulla yhä keskeisempään rooliin yritysten viestinnässä, EU-tason regulaatiossa sekä laajemmassa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Yhä useampi yritys kertoo huomioivansa vastuullisuuden ja toimivansa vastuullisesti. Samanaikaisesti käsitys siitä mikä tekee yrityksestä vastuullisen jää usein avoimeksi ja kuulijan arvioitavaksi. Tutkielmassa tarkastellaan kymmentä YK:n alaisen Global Compact -aloitteeseen kuuluvaa markkina-arvoltaan suurinta suomalaista pörssiyritystä. Aineistona käytetään yritysten uusimpia saatavilla olevia vuoden 2022 yritysvastuuraportteja. Keskeistä tutkimuksessa on pyrkiä tarkastelemaan yritysten vastuullisuuspuhetta niiden laatimissa raporteissa keskittyen kuvailemaan yritysten esittelemiä vastuullisuustoimenpiteitä ja -puhetta. Tutkielma hyödyntää teoreettisena viitekehyksenään kolmea yritysvastuullisuutta tutkivaa teoriaa: sidosryhmäteoriaa, yrityskansalaisuutta sekä laillisuusteoriaa. Teoreettisen mallin soveltaminen tutkielman analyysiosuudessa on toteutettu analysoimalla jokaista teoriaa yritysvastuuraporttien sisältöjä vasten laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tutkielman analyysin kautta osoitetaan miten yritysten vastuullisuustoimissa ja niiden esittelemisessä on selkeä suhde edellä mainittuihin teorioihin.