Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p38096"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2023)I denna avhandling analyserar jag politiska diskurser i form av utlåtanden och tal av Finlands president Sauli Niinistö. Syftet med analysen är att bedöma ifall presidenten kan anses vara en säkerhetiserande aktör som ämnar säkerhetisera Ryssland. Som utgångspunkt för analysen kommer jag att anta ett konstruktivistiskt förhållningssätt. Detta förhållningssätt grundar sig i Barry Buzans, Ole Waevers och Jaap De Wildes securitisation theory, som i denna avhandling kommer att refereras till som säkerhetiseringsteorin. Säkerhetiseringsteorin är ett ramverk som möjliggör analys över hur frågor förvandlas från politiska frågor till säkerhetsfrågor via en process som Buzan et al. kallar för säkerhetisering. Säkerhetiseringsteorin och dess olika dimensioner kommer att redogöras utförligt senare i avhandlingen. I avhandlingen analyserar jag 5 tal/uttlåtanden av Finlands president Sauli Niinistö med syftet att identifiera ifall det skett en märkvärdig förändring i diskursen som presidenten för gällande Ryssland före och efter Rysslands invasion av Ukraina den 24.02.2022. Forskningsfrågorna som jag besvarar i denna avhandling är följande: ”Har Finlands president ämnat säkerhetisera Ryssland efter Rysslands invasion av Ukraina?” ”Hur har Finlands presidents diskurs kring Ryssland ändrat efter Rysslands invasion av Ukraina?” I denna studie ämnar jag belysa hur säkerhetsfrågor framställs i den finska politiska debatten.
-
(2024)Kandidaatintutkielmassani tarkastelen kahden eri uutismedian raportointia Ukrainan sodasta. Selvitän, onko raportoinnissa merkittäviä eroja tai samankaltaisuuksia ja millainen rakenne uutisissa tyypillisesti on. Käytän vertailussa suomalaista ja ruotsalaista uutismediaa, Helsingin Sanomia ja Dagens Nyheteriä. Yhteensä analysoin 12 eri uutisartikkelia uutismedioiden verkkosivuilta. Artikkeleista 6 on Dagens Nyhetereistä ja 6 on Helsingin Sanomista. Tutkielmassa selvitän, millaisia eroja ja samankaltaisuuksia näiden kahden uutismedian artikkeleissa on. Lisäksi analysoin, mistä nämä voivat johtua. Keskityn viiteen erilaiseen aiheeseen, jotka raportoinnissa voivat esiintyä: mahdolliset ratkaisut kriisiin sekä sodan aikaiset lyhyemmän tähtäimen ratkaisut, Venäjä turvallisuusuhkana, talous, EU-maat ja Nato. Analysoin myös latautuneiden sanavalintojen määrää artikkeleissa, sillä uutisraportointi saattaa vaikuttaa kansalaisten mielipiteisiin sekä suhtautumiseen käyttämällä ladattuja sanavalintoja. Olen rajannut tutkielman aineistoksi uutiset aikavälillä 6.6 - 30.6.2023 sillä perusteella, että Ukraina aloitti vastahyökkäyksensä 6. kesäkuuta 2023. Käytän kuvausmalleja Agenda-setting (Dearing & Rogers, 1992) ja Frame Analysis (Hamborg, 2023). Kuvausmallien avulla voidaan tarkastella, miten uutismediat muovaavat tapahtumia, sekä miten raportointi voi vaikuttaa yleisön mielipiteisiin ja asenteisiin. Tutkimusmenetelminä käytän määrällistä- ja laadullista sisällönanalyysiä. Analysoin tutkielmassani viittä eri kategoriaa, joiden teemat esiintyivät valituissa artikkeleissa. Analyysi osoittaa, että uutisointi on samanlaista eri medioissa seuraavissa tarkastelemissani kategorioissa: mahdolliset ratkaisut kriisiin, EU-maat sekä Venäjä turvallisuusuhkana. Uutismedioiden suurimmat eroavaisuudet voidaan havaita kategoriassa talous. Talous-kategoria mainitaan huomattavasti useammin ruotsalaisessa kuin suomalaisessa aineistossa. Nato-kategoria esiintyy vastoin hypoteesiani vähemmän ruotsinkielisessä kuin suomenkielisessä aineistossa. DN:ssä käytetään arvottavia sanavalintoja jokaisessa tarkastelemassani kategoriassa, kun taas Helsingin Sanomissa niitä käytetään ainoastaan kategoriassa Venäjä turvallisuusuhkana. Asiasanat: uutismedia, raportointi, Ukrainan sota, ratkaisut kriisiin
Now showing items 1-2 of 2