Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Bachelor's theses

Recent Submissions

  • Snellman, Elsa (2024)
    I denna uppsats kombineras den snabbt utvecklande digitaliseringen med socialt arbete. Syftet är att undersöka om och hur digitala verktyg (bland annat e-post, videosamtal och chattjänster) kan bidra till återhämtningen från alkohol- eller drogmissbruk. Uppsatsens fokus ligger på två forskningsfrågor: 1) Vilka för- och nackdelar ser klienter och professionella inom missbruksområdet i Norden med användandet av digitala verktyg och metoder i socialt arbete? 2) Hur inverkar digitala arbetsmetoder på det sociala arbetets verksamhetsmiljö? En litteraturöversikt av sju nordiska artiklar inom ämnet framgår att digitala verktyg och arbetsmetoder kan vara fördelaktiga i redan inledda relationer mellan professionell och klient, exempelvis genom att underlätta kontakt. Digitala verktyg upplevs objektiva, tidseffektiva och att de kan bidra till en mer jämlik relation. Att implementera digitala lösningar på arbetsplatsen försvåras av otillräckliga ekonomiska resurser, negativa attityder hos personal och ledning samt tids- och personalbrist. Resultaten visar att digitala verktyg inte bör ersätta fysiska möten helt, eftersom sårbara klientgrupper riskerar att exkluderas. Mer specifik forskning behövs inom detta område för att veta om det är värt att satsa på att utveckla digitala stödtjänster.
  • Brask, Ilona (2024)
    Tavoitteet: Diabulimia tarkoittaa tiettyä syömishäiriön muotoa, jossa diabeetikko annostelee insuliinia liian vähän laihtumistarkoituksessa. Tämä johtaa jatkuvaan korkeaan verensokeriin sekä usein vakaviin diabeteksen komplikaatioihin. Diabulimia on vakavuudestaan huolimatta vielä huonosti tunnettu ilmiö. Tässä tutkielmassa teen katsauksen diabulimiaan, ja tarkastelen sen syntymiseen vaikuttavia tekijöitä, sen tuomia haasteita ja sen kohtaamista terveydenhuollossa. Menetelmät: Tutkimuskirjallisuus haettiin Terkko Navigatorin avulla hakusanoilla “diabulimia”, “type 1 diabetes mellitus”, “eating disorders”, “distorted eating” ja “insulin omission”. Lisäksi artikkeleiden lähdeluetteloita hyödynnettiin. Tulokset ja johtopäätökset: Kirjallisuuskatsauksen perusteella diabulimiasta piirtyy kuva monimutkaisena ja muista syömishäiriöistä erillisenä ilmiönä. Suhde insuliiniin on monimutkainen ja insuliinia voidaan rajoittaa muutenkin kuin vain laihduttamistarkoituksessa, esimerkiksi itsetuhoisesti. Diabulimian seuraukset ovat vakavia, ja terveydenhuollossa sen tunnistaminen on heikkoa. Tutkimuksissa korostuvat negatiiviset kokemukset terveydenhuollosta. Hoitokäytäntöjen kehittäminen on vasta alussa, mutta tärkeää on seulontaan panostaminen, integroitu diabeteksen ja syömishäiriön hoito sekä diabulimian tunnistaminen erillisenä asianaan.
  • Berndtson, Viivi (2024)
    Tavoitteet: Tämän katsauksen tarkoituksena on koota yhteen dehumanisaation teorioita. Lisäksi syvennytään alemmassa sosioekonomisessa asemassa olevien ihmisten dehumanisaatioon, ja sen vaikutuksiin muun muassa ihmisten asenteisiin tasaisempaa tulonjakoa kohtaan. Menetelmät: Kirjallisuushaku toteutettiin käyttämällä PubMed, Google Scholar ja Terkko Navigator -tietokantoja. Tutkimuksessa käytettiin hakusanoja ”Dehumanization”, ”Meta-dehumanization”, ”Dehumanization low socioeconomic status”, ”Infrahumanization”, ”Dehumanization theories”, “Stereotype content model” ja “Socioeconomic status dehumanization”. Tutkimuksia etsittiin myös hakusanoilla löydettyjen artikkeleiden lähdeluetteloista. Johtopäätökset: Haslamin dehumanisaation kaksoismalli kuvaa parhaiten heikossa sosioekonomisessa asemassa olevien dehumanisaatiota mallissa esitellyn eläimellistämisen kautta. Tämän ihmisryhmän dehumanisaatio on lähtöisin etenkin mielikuvista, joissa heidät nähdään tuhlailevina, ja taloudelliset vaikeudet heidän omana syynään. Kilpailun tuntu yhteisistä resursseista voi voimistaa ilmiötä.
  • Hakopää, Fanni (2024)
    Tämä tutkielma tarkastelee sitä, millaisia eettisiä teemoja uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppikirjat sisältävät. Tarkoituksena oli selvittää, painottavatko oppikirjat samanlaisia eettisiä teemoja sekä missä määrin ne mahdollisesti eroavat sisällöllisesti toisistaan. Tutkielman taustalla oli halu tietää, miten kaksi eri oppiainetta käsittelevät samaa aihetta ja millaisia eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn valmiuksia oppilaat saavat mahdollisuuden omaksua. Empiirisen tutkielman aineisto koostuu SanomaPro:n kustantamasta 6. luokan uskonnon oppikirjasta ja Opetushallituksen kustantamasta 3.–6. luokan elämänkatsomustiedon oppikirjasta. Aineistoa analysoitiin aineistolähtöisesti teemoittelun avulla, joka on laadullisen sisällönanalyysin muoto. Aineistosta tehtyjä johtopäätöksiä reflektoitiin tutkimusongelman kannalta relevanttiin kirjallisuuteen. Tulokset osoittivat, että oppikirjat käsittelivät enimmäkseen samankaltaisia eettisiä teemoja, mutta eroja oli siinä, millaisista näkökulmista näitä teemoja lähestyttiin. Uskonnon oppikirjassa etiikka kytkettiin usein uskonnollisiin teksteihin, sääntöihin ja ohjeisiin sekä uskonnollisiin auktoriteetteihin. Elämänkatsomustiedon oppikirja taas lähestyi eettisiä aiheita filosofisesta ja sekulaarista näkökulmasta. Tulokset herättivät pohdintaa siitä, tulisiko katsomusaineita uudistaa yhdenmukaisempaan suuntaan niin, että oppilailla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämiseen ja sitä kautta erilaisten katsomusten kohtaamiseen ja hyväksymiseen.
  • Sykiäinen, Emilia (2024)
    Tavoitteet. Tavoitteena on selvittää opettajien näkemyksiä ja siihen liittyviä perusteluita kuvataidekasvatuksesta varhaiskasvatuksessa. Tutkielmassa nousi esille kolmen kansainvälisen maan keinoin kuvataidekasvatuksen vähäinen merkittävyys. Näiden tutkituiden maiden avulla pyritään kiinnittämään enemmän huomioita kuvataidekasvatuksen kokonaisuuteen, jolloin sen merkityksellisyys korostuu erillisenä osa-alueena varhaiskasvatuksessa. Nämä opettajien kokemukset ja siihen liittyvät näkemykset voivat osittain estää opettajia toteuttamasta kuvataidekasvatusta, jolloin lapset eivät pääse harjoittamaan seuraavia taitoja, kuten luovaa, mielikuvituksellista ajatusmallia sekä kulttuuritietämystä. Tutkimuskysymyksistä ensimmäinen liittyi opettajien näkemyksiin kuvataidekasvatuksesta, ja toinen puolestaan etsi vastauksia, miten opettajat perustelevat näkemyksiään kuvataidekasvatuksesta varhaiskasvatuksessa. Menetelmät. Analyysimenetelmäksi valikoitui kvalitatiivinen tutkimuksenmetodi, jota tutkielmassa toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla. Sen lisäksi aineistoa analysoitiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysina. Tutkielmassa oli yhteensä viisi vertaisarvioitua tutkimusartikkelia vuosilta 2018–2023, jotka käsittelivät opettajien näkemyksiä ja niiden merkittävyydestä kuvataidekasvatuksesta varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksia oli toteutettu Australiassa (1 kpl), Uudessa-Seelannissa (1 kpl) ja Kiinassa (Hong Kong) (3 kpl). Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset osoittivat, että kolmessa tutkitussa maassa esiintyivät erilaiset opettajien näkemykset kuvataidekasvatuksesta. Näitä esiin nousseita näkemyksiä ja perusteluita tarkasteltiin eri teemojen avulla, kuten opettajien roolin määrittelemisen haasteet, opettajan epävarmuuden tunne, maankohtainen aikarajoitus, lapsiryhmäkoko, vähäinen koulutus sekä saatavilla oleva opetusmenetelmä kuvataidekasvatuksesta varhaiskasvatuksessa. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että tutkituissa maissa opettajan näkemyksillä on vaikutusta kuvataidekasvatuksen toteuttamiseen sekä opettamiseen varhaiskasvatuksessa.