Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Bachelor's theses

Recent Submissions

  • Holmberg, Daniela (2022)
    Avhandlingen baserar sig på regeringsproposition 40 / 2018 gällande en ny lag om småbarnspedagogik. En kritisk granskning av de mål och tankar bakom förslaget görs, i belysningen av tillgänglig data och utlåtanden. Då man valt att fokusera på barnets bästa i främsta rummet, har man fokuserat för mycket på barnets rätt till pedagogik. Barnets andra rättigheter och hur detta lagförslag ser ut i praktiken i den nuvarande resursbristen har glömts. Den största ändringen som denna lag för med sig, är att den tidigare personaldimensioneringen ändras. Förr har 1/3 av personalen måstat ha behörighet som lärare inom småbarnspedagogik, och återstående 2/3 behörighet som barnskötare. I de bestämmelser som träder i kraft 1.1.2023 kommer antalet behöriga lärare eller socionomer att vara 2/3 och av dem minst hälften lärare. Återstående 1/3 ska ha behörighet som barnskötare. Här ser man också den nya tanken om mångprofessionalitet då man splittrat upp den tidigare behörigheten som lärare till två skiljda yrkesgrupper, lärare och socionom. I praktiken kommer detta att medföra flera problem som läget ser ut nu.
  • Nordström, Nea (2022)
    Denna kandidatavhandling undersöker och konkretiserar hurudana brister präglar den rådande djurskyddslagen i Finland. Detta görs genom en jämförelse med den gällande djurskyddslagen i Sverige. Därmed används metoderna rättsdogmatisk metod och komparativ metod i avhandlingen. Jämförelsen utförs enbart på två ämnesområden, eftersom en fullständig komparation av respektive författningar vore för omfattande med tanke på avhandlingens storlek. Därmed valdes könsumgänge med djur och icke-etisk avel av djur som de områden var komparationen utförs. Genom jämförelse och diskussion blir slutsatserna varierande: å ena sidan finns det grunder på vilka lagstiftningen torde revideras i hög grad, medan å andra sidan har dessa uppdatteringar potential att medföra ytterligare förvirring. Slutligen sammanfattas avhandlingen i en diskussion där dessa varierande slutsatser behandlas, och vidare undersökning föreslås.
  • Wicklund, Janina (2022)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää koululiikunnan opetuksessa tapahtuvaa inkluusiota ja sen toteutumista sekä eriyttämistä ja eriyttämisen keinoja. Lähikouluperiaatteen myötä oppilasaines on yhä heterogeenisempää kaikilla oppitunneilla. Liikunnanopetuksessa se tarkoittaa, että opettajan tulee pystyä inklusoimaan kaikki oppilaat omalla tasollaan, eli eriyttää opetusta sekä ylöspäin, että alaspäin. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, vertailla ja tulkita olemassa olevia liikunnan eriyttämisen ja inkluusion tutkimuksia ja luoda johtopäätöksiä niiden perusteella siitä, miten inkluusiota ja eriyttämistä liikunnanopetuksessa toteutetaan. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena mukaillen Finkin (2005) mallia. Tutkimuksen analyysimenetelmänä oli ymmärtämiseen pyrkivä sisältöanalyysi, eli aineistoja tulkittiin niitä vertaillen ja etsien yhdenmukaisuuksia ja eroavuuksia. Kirjallisuus koostui kuudesta vertaisarvioidusta tutkimuksesta, joissa tutkittiin liikunnanopetusta, eriyttämistä ja inkluusiota. Tutkimuksia tarkkailtiin kahden tutkimuskysymyksen pohjalta: 1. Millä tavoin eriyttäminen toteutuu liikunnanopetuksessa? 2. Millä tavoin inkluusio koetaan liikunnanopetuksessa? Tutkimuksissa ilmeni, että opettajat kokivat eriyttämisosaamisensa heikoksi, ja siksi eriyttäminen koettiin hankalaksi ja vaikeaksi. Koulutuksen puute ja riittämättömyys luo haasteita oikeisiin opetustilanteisiin, jolloin osallistaminen saattaa jäädä vajaaksi tai heikolle tasolle. Jokaisen oppilaan erilaiset tarpeet pitäisi osata huomioida ja mukauttaa opetusta, jotta kaikki oppilaat viihtyisivät ja saisivat liikunnantunneilta onnistumisen kokemuksia, joiden avulla he voivat rakentaa hyvää suhdetta elämänmittaiselle liikunnan harrastamiselle. Kokemuksella ja koulutuksen laadulla oli positiivinen vaikutus opettajien mielipiteisiin inklusiivisesta opetuksesta. Resurssit vaikuttivat opettajien pystyvyyteen eriyttää liikunnanopetusta, esteetön liikuntasali, monipuoliset välineet sekä koulunkäynnin avustajat helpottivat liikuntatuntien eriyttämistä ja inkluusion toteuttamista.
  • Förström, Fanny (2022)
    Tavoitteet. Esiopetusikäisten lasten matemaattiset taidot ovat hyvin merkityksellisiä tulevaa koulutietä ajatellen. Monilla lapsilla esiintyy matemaattisia haasteita tai oppimisvaikeuksia, joihin olisi tärkeä antaa tukea sekä apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, miten lasten matemaattinen havainnointi- ja hahmotuskyky vahvistuu monipuolisessa metsäympäristössä aisteja ja luonnon tarjoamia materiaaleja apu-na käyttäen. Aiemmat matematiikkaan viittaavat tutkimukset ovat osoittaneet, että lasten matemaattinen kehitys alkaa jo ennen syntymää. Tavoitteena on antaa varhaiskasvatuksen opettajille ideoita ja työkaluja toiminnallisen matematiikan toteuttamiseen ja tukemiseen metsässä, herättää keskustelua matematiikan merkityksestä sekä tarjota lapsille innostuksen ki-pinöitä metsämatematiikan maailmaan. Menetelmät. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Aineisto kerättiin kahdesta eri päiväkodista Varsinais-Suomen alueelta. Tutkimuksessa mukana oli kahden eri päiväkodin, mutta kolmen eri esiopetusryhmän kolme varhaiskasvatuksen opettajaa. Aineisto kerättiin joulu-tammikuun 2021–2022 aikana ja se muodostui varhaiskasvatuksen opettajien täyttämistä havainnointilomakkeista. Havainnointilomakkeita oli täytettävänä yhtä varhaiskasvatuksen opettajaa kohden kuusi kappaletta ja kukin havainnointilomake sisälsi joka kerran samat seitsemän kysymystä. Lisäksi haastattelin jokaista varhaiskasvatuksen opettajaa. Kerätty aineisto on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Taustateoriana toimi Aunion & Räsäsen (2015) malli. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustuloksista voidaan todeta, että metsämatematiikka tuokiot olivat lapsille mieluisia. Niiden avulla lasten matemaattinen havainnointi- ja hahmotuskyky sekä ongelmanratkaisutaidot kehittyivät. Tuokiot tukivat myös lasten yhteistyö- ja kaveritaitoja. Lasten toimiessa rauhallisessa metsäympäristössä ylimääräinen stressi ja rauhattomuus vähenee, jolloin lapset alkavat herkemmin huomioida sekä auttaa toisiaan. Tutkimukseen kuuluneet metsämatematiikka tuokiot ovat lasten matemaattisten taitojen tukemista sekä matemaattisen mielenkiinnon herättämistä ajatellen merkityksellisessä asemassa. Tutkimukseen kuuluneiden tuokioiden kaltaisia metsämatematiikka tuokioita voisi toteuttaa päiväkodeissa aktiivisemmin.