Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Bachelor's theses

Recent Submissions

  • Rikkonen, Iina (2024)
    Tavoitteet. Valikoiva puhumattomuus on ahdistuneisuushäiriö, jonka oirekuvaa luonnehtii puhumattomuus tilanteissa, joissa puhetta odotetaan. Kyseiseen oirekuvaan liittyy usein voimakas sosiaalinen ahdistuneisuus. Lisäksi erilaisten kielellisten häiriöiden on osoitettu liittyvän valikoivan puhumattomuuden oirekuvaan, mutta tutkimusnäyttö tästä on vielä niukkaa ja tulokset osin ristiriitaisia. Tämän tutkielman tavoitteena on koota yhteen tietoa siitä, millaisia ilmaistun ja ymmärtävän kielen haasteita valikoivan puhumattomuuden oirekuvaan tyypillisesti liittyy lapsilla ja nuorilla. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, miten näitä kielellisiä haasteita voitaisiin parhaiten arvioida puheterapeuttisin keinoin. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku tehtiin PsycInfo- ja Scopus -tietokannoista joulukuussa 2023. Hakulausekkeena käytettiin PsycInfossa (selective mutism OR exp mutism) AND (language assessment OR expressive language OR receptive language) ja Scopuksessa (“selective mutism”) AND (“language assessment”) OR (“expressive language”) OR (“receptive language”). Tutkimusaineistoksi valikoitui kuusi tutkimusartikkelia, jotka on julkaistu vuosina 2001–2023. Aineisto analysoitiin lukemalla tutkimukset sekä kokoamalla niiden keskeisimmät tulokset sekä vastaukset asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusaineisto viittasi siihen, että valikoivaan puhumattomuuteen liittyy erityisesti ilmaistun kielen haasteita, joita voi esiintyä laajasti näiden lasten ja nuorten kokonaisvaltaisessa kommunikaatiossa. Ymmärtävään kieleen liittyen aineistosta ei saatu yksisuuntaista tulosta. Aineisto tuki valikoivaan puhumattomuuteen liittyvän kielellisen arvion toteuttamista perheen kotona ja lapsen vanhempien hyödyntämistä arvioinnin toteuttamisessa tavoitteena tilanteeseen liittyvän ahdistuneisuuden lieventäminen. Erityisesti tarvittaisiin kuitenkin lisää tutkimusta valikoivan puhumattomuuden kielellisen arvioinnin toteuttamisesta sekä oirekuvaan liittyvistä laajemmista kommunikaation haasteista. Oirekuvaa on syytä tutkia lasten lisäksi myös nuorilla ja aikuisilla.
  • Lehtomäki, Hanne (2024)
    Det började anlända mycket flyktingar från Ukraina till Finland våren 2022. I min kandidatavhandling tar jag reda på hurdana erfarenheter ukrainska flyktingar har efter att ha anlänt till Finland. Jag tar också reda på ifall flyktingarna kan påverka sitt liv aktivt och ifall de känner de att de kan göra egna val. Jag intervjuade fyra ukrainska flyktingar. Som metod använde jag kvalitativ intervjustudie, och mina intervjufrågor var halvstrukturerade. Jag använde tematisk analys för att analysera intervjuerna. Som teoretisk referensram i min studie är KASAM-teorin och teorin om aktörskap. I mina intervjuer kom det fram fem olika teman. De är uppskattning av Finland, relation med myndigheterna, betydelse av studier i finska språket, stöd från församlingen och möjlighet att påverka. Flyktingarna berättar att de uppskattar Finland och stödet de har fått från finländare. Andliga saker och stöd från församlingen är också viktiga. Flyktingarna vill vara en del av olika gemenskap och känna sig uppskattade. Det finns både friskfaktorer, som främjar hälsan och riskfaktorer i flyktingarnas liv. Saker som främjar hälsan balanserar livssituationen och hjälper flyktingarna att klara sig och gå framåt i livet. Många flyktingar känner att de kan påverka sina egna liv.
  • Öst, Helena (2024)
    Målsättning Med röststörning avses att rösten inte håller för de krav som ställs på den. Röststörning inverkar negativt på kommunikationsförmågan vilket har följder för en individs fysiska och sociala välbefinnande och kan leda till social isolering, depression, försämrad livskvalitet och arbetsoförmögenhet. Röstterapi är en vanlig rehabiliteringsform för olika röststörningar. Den är verkningsfull om klienten är följsam, det vill säga närvarar och följer de råd som vårdgivaren ger. Forskning har ändå visat att många klienter varken inleder eller fullföljer av läkare rekommenderad röstterapi. Utan adekvat rehabilitering finns det risk att klientens röststörning fortsätter eller förvärras vilket har negativa konsekvenser för individen själv, men också för sjukvården och samhällsekonomin. Det har gjorts undersökningar för att utreda vad som ligger bakom klienternas beteende men man har ännu inte påvisat samband som förklarar orsakerna. Uppsatsen ger en överblick av de forskningsresultat som för närvarande finns att tillgå gällande faktorer som påverkar inledande av och följsamhet i röstterapi. Den söker också svar på frågan om man bland dessa faktorer har identifierat sådana som vårdande instans kan påverka för att stöda klienter att inleda och engagera sig i sina terapier. Metod Uppsatsens metod var integrativ litteraturöversikt. En slutlig sökning gjordes i februari 2024 i Ovid Medline och Scopus. Som sökuttryck i Ovid Medline användes: ((voice or vocal or dysphoni*) adj1 (therap* or treat* or habilitat* or rehab*)) AND ((adher* or complian* or dropout* or no-show or initiat* or attend* or "patient* perception*" or perception or attitude* or resist* or motivat* or self-efficacy or coping or change or attrit* or barrier* or facilitator* or missed*)) och i Scopus: (voice OR vocal OR dysphoni*) W/1 (therap* OR treat* OR habilitat* OR rehab*) AND (adher* OR complian* OR dropout* OR no-show OR initiat* OR attend* OR "patient* perception*" OR perception OR attitude* OR resist* OR motivat* OR self-efficacy OR coping OR change OR attrit* OR barrier* OR facilitator* OR missed*). Som material valdes sju artiklar utgivna mellan 2020 och 2023. Artiklarna analyserades mot bakgrund av forskningsfrågorna och beskrevs närmare i tabellform. Resultat och slutledningar Få demografiska faktorer inverkade på inledande av eller följsamhet i röstterapi. Socioekonomiska, relationella och social-kognitiva faktorer inverkade däremot på klientbeteendet och behöver undersökas vidare. Det behövs också koncensus kring hur olika begrepp definieras, operationaliseras och mäts Det finns belägg som stöder utövande av telepraktik, interdisciplinär bedömning, möjligast korta tidsintervall mellan interdisciplinär bedömning och intervention, information om röstterapins nytta och upplägg, stöd av klienters motivation och självförmåga, samt uppmärksammande av terapeutisk allians för att minska hindren för och främja inledande av och följsamhet i röstterapi.
  • Isotalo, Kerttu (2024)
    Tavoitteet. Autismikirjoon liittyy usein kielellisen kehityksen vaikeuksia. Puheen ymmärtämi-sen vaikeudet ovat usein vaikea-asteisia ja puheen tuoton ongelmia haastavampia kuntout-taa. Näiden vaikeuksien kuntoutuksessa hyödynnetään usein samankaltaisia menetelmiä, kuin esimerkiksi kehityksellisen kielihäiriön kuntoutuksessa. Dialoginen lukeminen on yksi hyväksi todetuista kuntoutusmenetelmistä, jota voidaan hyödyntää puheen ymmärtämisen kuntoutuksessa. Autismikirjossa esiintyvien puheen ymmärtämisen vaikeuksien kuntoutus-menetelmiä ja -keinoja, taikka niiden vaikutuksia ei ole juuri tutkittu. Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaisilla keinoilla dialogista lukemista voidaan hyödyntää juuri autismikirjon las-ten puheen ymmärtämisen kuntoutuksessa, ja minkälaisia vaikutuksia kyseisellä kuntoutuk-sella on puheen ymmärtämiseen lapsilla, joilla on autismikirjon häiriö. Menetelmät. Tämä tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin ja kerättiin Scopus- ja Ovid Medline -tietokannoista käyttäen hakulauseketta ”autism AND in-tervention AND child* AND speech comprehension OR language comprehension OR liste-ning comprehension”. Tutkimuksen aineisto koostui viidestä, vuosina 2019–2023 julkaistusta tutkimusartikkelista. Tulokset ja johtopäätökset. Autismikirjon lasten puheen ymmärtämisen kuntoutuksessa dia-logisessa lukemisessa hyödynnetään erityyppisiä, asteittain vaikeutuvia kysymyksiä, joilla lasta houkutellaan tekemään päätelmiä ja löytämään yhteyksiä tarinasta. Lukemiseen voi-daan yhdistää kirjallisia tehtäviä, joissa sovelletaan käytettyjä ymmärtämisen strategioita tai harjoitellaan uutta sanastoa. Kuntoutuksessa korostuu opitun soveltaminen uusiin tilanteisiin. Dialogisen lukemisen vaikutukset autismikirjon lasten puheen ymmärtämiselle ovat positiivi-sia, mutta eivät kovin vahvoja. Dialoginen lukeminen kehittää autismikirjon lasten puheen ymmärtämistä, mutta ei yksinään riitä kuntoutukseksi.