Bachelor's theses

Tämän tutkimuksen tavoitteena on kerätä kokemuksia päiväkodin aloituksesta Vauva.fi-keskustelupalstalta rakentaen näiden kommenttien sekä tieteellisen aineiston pohjalta toimivaa aloitusta koskevia käytäntöjä. Tarve kumpusi omista kokemuksistani aloituskeskusteluissa ja tutustumisjaksoilla työntekijän roolissa. Huomasin, että moni asia päiväkodin toiminnassa on uutta perheille ja he kaipaavat tietämystä siitä, millä tavalla tutustuminen olisi parasta toteuttaa ja mikä huoltajien rooli siinä on. Lisäksi toiminnan kannalta on oleellista tietää, mitkä ovat perheiden toiveet ja odotukset varhaiskasvatuksen suhteen. Erilaiset yhteiskunnalliset muutokset ovat tuoneet mukanaan enenevässä määrin alle 3-vuotiaita varhaiskasvatuksen piiriin, joka puoltaa tutkimuksen ajankohtaisuutta ja aiheellisuutta. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat: ”Mitkä huolenaiheet nousevat esiin Vauva,fi-keskustelupalstalla puhuttaessa päiväkodin aloituksesta?” ja ”Mitkä käytänteet tukevat päiväkodin aloitusta Vauva.fi-keskustelupalstan kommenttien perusteella?”. Menetelmäksi valikoitui laadullinen analyysi, jonka aineistona toimi sosiaalisen median Vauva.fi-keskustelufoorumi. Analysoitavaksi valikoitu aineisto on kirjattu keskustelufoorumille vuonna 2020 ja sen jälkeen, ja on löydettävissä käyttämällä hakusanayhdistelmää ”päiväkodin aloitus”. Karsintojen jälkeen lopulliseen analyysiin päätyi 6 keskustelunaloitusta, ja niistä yhteensä 210 kommenttia. Analyysimenetelmänä tutkimuksessa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä muodostaen aineistosta teemoja ja nostaen niitä teoriaosioon. Eniten keskustelua aiheutti aloitusikä ja huolenaiheena päiväkodin aloituksen suhteen nähtiin lapsen vasta kehittyvät taidot. Perheen sisäisistä tekijöistä lisäksi esiin nousivat taloudelliset huolet ja sairastelu. Päiväkodin sisäisistä tekijöistä huolenaiheina näyttäytyivät henkilöstö sekä ympäristötekijät ja näihin vahvasti liittyen epävarmuus lapsen turvallisuudesta. Aloitusta tukevina käytänteinä esiin tuotiin lapsen osallisuutta ja toimijuutta, ja ryhmässä oppiminen koettiin positiivisena osana päiväkotia. Tutkimustuloksissa korostuu yhteistyön merkitys, avoimuus ja luottamus, joiden rakentamiseen tulee panostaa heti aloitusvaiheessa.

Kandidaatintutkielmassa tarkastellaan, miten varhaiskasvatuksen ja varhaiserityiskasvatuksen opettajat käsittävät inkluusion ja mitkä tekijät sen toteutumiseen vaikuttavat suhteessa erityistä tukea saaviin lapsiin. Tutkimuskysymykset ovat: ”Miten varhaiskasvatuksen opettajat ja varhaiserityiskasvatuksen opettajat määrittelevät inkluusion?”, ”Mitkä tekijät vaikuttavat inkluusion toteutumiseen varhaiserityiskasvatuksessa ja erityistä tukea saavilla lapsilla?” sekä ”Miten inkluusion ja erityisen tuen yhteensopivuutta voisi kehittää?”. Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena, ja sen teoreettinen viitekehys koostuu inkluusioon, inklusiivisen varhaiskasvatukseen sekä varhaiserityiskasvatukseen liittyvästä käsitteistöstä ja teorioista. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään erityistä tukea, kolmiportaista tuen mallia ja erityisopetuksen muutosta. Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena, laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto koostui varhaiskasvatuksen opettajilta ja erityisopettajilta kerätyistä vastauksista koskien inkluusiota ja erityistä tukea. Vastaukset kerättiin kyselylomakkeella verkossa, ja vastauksia saatiin yhteensä 19 kappaletta, joista 16 kappaletta pääsi sisään tutkimukseen sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin kolmen tutkimuskysymyksen kautta. Tutkimustulosten mukaan varhaiskasvatuksen opettajat ja erityisopettajat määrittelivät inkluusiota erityisyyden ja vammaisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden sekä arvojen ja toimintatapojen kautta. Merkittävimmiksi inkluusioon vaikuttaviksi tekijöiksi nousi kasvattajien kouluttautuneisuus, resurssit ja niiden allokointi, työntekijäpula sekä kasvattajien asenteellisuus. Niin ikään inkluusion ja erityisen tuen kehittämiskohteissa aineistosta nousi esiin resurssit ja ammattitaito, mutta myös fyysiset oppimisympäristöt sekä varhaiserityiskasvatuksen opettajan ja päiväkodin johtajan tuki. Tutkimukseni tulokset osoittivat, että varhaiskasvatuksen alalla on välttämätön tarve selkeyttää inklusiivisen kasvatuksen käsitteitä ja määritelmiä, jotta käytännön toteutus olisi ymmärrettävämpää ja toimintakelpoisempaa. Yhteiskunnallisessa kontekstissa erityisen tuen tarpeen määrittely voi olla sidoksissa resurssien jakamiseen. Koulutusjärjestelmän rakenne ja resurssien allokointi eivät aina tue kaikkien oppijoiden tarpeita tasapuolisesti. Tämä näkökulma korostaa, että osallisuuden ja oikeudenmukaisuuden saavuttaminen edellyttää laajempia rakenteellisia muutoksia koulutusjärjestelmässä. Asenteelliset esteet nähdään kaikkien muiden ympäristöesteiden perustana ja ne ovat vaikeimmin muutettavissa.