Login | Suomeksi | På svenska | In English

Bachelor's theses

Recent Submissions

  • Sundberg, Bettina (2020)
    Socio-spatial segregation är ett växande problem inte bara globalt sett, utan även i Finland. Denna avhandling granskar ett områdesprojekt genomfört åren 2017¬–2018 i förorten Gårdsbacka -Ärvings i östra Helsingfors, med avsikten att sammanfatta utmaningarna i ett problemdrabbat område. Helsingfors stad har under flera års tid aktivt arbetat med att förebygga oönskad regional segregation mellan de olika stadsdelarna – bland annat genom att tillämpa skräddarsydda områdesprojekt, för att tydliggöra de underliggande problemen och utarbeta åtgärder och lösningar som lämpar sig för ifrågavarande område. Syftet med denna avhandling är att med hjälp av dokument- och innehållsanalys studera hur socio-spatial segregation tar sig uttryck i ett förortsområde, samt att granska de problem som rapporterats och de åtgärder som vidtagits. Tidigare forskning inom ämnet visar att segregation är ett allvarligt växande problem som kan bli väldigt kostsamt för samhället, inte bara i termer av ekonomiska utgifter, utan även i form av ökande skillnader i utbildningsnivån, inkomstnivån och graden av sysselsättning. Avhandlingen granskar närmare hur ett områdesprojekt struktureras, samt vilka utmaningar, möjligheter och åtgärder man vidtagit till följd av projektet. Resultatet visar att även om följderna av ett projekt av denna typ på kort sikt är positiva, så skulle det krävas mera omfångsrika strukturella åtgärder som områdesplanering och socialpolitiska beslut om tilläggsresurser för att man på ett mera bestående plan ska få till stånd förändring.
  • Pia, Nars (2020)
    Kasvaakseen ja kehittyäkseen suotuisasti varhaiskasvatusikäinen lapsi tarvitsee monipuolista ja säännöllistä liikuntaa. Lasten huonot elintavat ja liikalihavuus ovat viimeaikaisten tutkimusten mukaan hälyttävässä kasvussa. Elämän läpi mukana kulkevat elintavat omaksutaan jo varhaisessa lapsuudessa, joten päiväkotien kasvatustyötä tekevän henkilökunnan olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että jokaisella lapsella on mahdollisuus liikkua tarpeeksi päiväkotipäivän aikana. Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöllä on suuri vaikutus lapsen liikkumiseen. Tutkimukseni tarkoitus on lisätä tietoisuutta varhaiskasvatusikäisten lasten liikunnan tärkeydestä ja selvittää seikkoja, jotka päiväkodin oppimisympäristössä lisäävät lasten fyysistä aktiivisuutta. Tietoa voidaan hyödyntää jokaisessa päiväkodissa haluttaessa lisätä fyysistä aktiivisuutta. Tutkimukseni oli laadullinen tutkimus, jossa hyödynsin etnografista otetta. Tutkimusaineisto koostui liikuntapainotteisessa päiväkodissa tehdyistä johtajan, opettajan ja kahden lapsiryhmän haastatteluista sekä havainnoinnista. Analyysin toteutin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimus osoitti, että liikunnalliseen oppimisympäristöön vaikuttivat psyykkiset, sosiaaliset ja fyysiset tekijät. Psyykkiset ja sosiaaliset tekijät liittyivät 1) työyhteisöön, 2) kasvattajien ammattitaitoon ja asenteisiin sekä 3) lapsen kehon ja mielen tasapainoon. Fyysiset tekijät liittyivät 4) sisätiloihin ja siellä käytettäviin välineisiin sekä 5) ulkotiloihin ja siellä käytettäviin välineisiin. Kiinnittämällä huomiota siihen, että lapset liikkuvat päiväkotipäivän aikana riittävästi ja tarpeeksi monipuolisesti sisä- ja ulkotiloissa, voidaan antaa hyvä lähtökohta motoristen taitojen kehitykselle ja terveiden elintapojen muodostumiselle.
  • Pulli, Iina (2020)
    Tässä tutkimuksessa tutkittiin digitaalisen kielenoppimispalvelun, Moomin Language School -opetusmenetelmän, käyttöä Kouvolan varhaiskasvatuksessa. Opetusmenetelmä on mainittu Kouvolan varhaiskasvatussuunnitelmassa toteutettavaksi monikielisten lasten suomen kielen ja kielen kehityksen erityistarpeiden tukemisessa. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa opetusmenetelmän käytön laajuutta ja tehokkuutta sekä toimintamahdollisuuksia kehittämällä saada se vastaamaan mahdollisimman hyvin rahallista vastinettaan. Lisäksi pyrittiin selvittämään mahdollisia opetusmenetelmän käyttöä estäviä ja mahdollistavia tekijöitä, jotka ovat tärkeitä tietoja kehittämistehtävää varten. Tämä tutkimus on tehty yhteistyössä Promentor Solutions Oy:n kanssa, joka on kyseisen opetusmenetelmän kehittäneen opetusteknologia-alan yrityksen Playvation Ltd:n emoyhtiö ja Suomen yhteistyökumppani. Kyseessä on empiirinen tutkimus, joka toteutettiin monimenetelmällisesti sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Tutkimuksen kohdejoukoksi valikoitui Kouvolan kaupungin kaikki 38 päiväkotia. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä kyselylomaketta, johon vastasi 36 lapsiryhmää 21 eri päiväkodista. Tämän tukena käytettiin Moomin Language School -järjestelmän keräämää dataa, joka sisälsi tietoja kaikkien aktivoitujen lasten (247 kpl) kokonaisedistymisestä oppimissovelluksen parissa. Moomin Language School -opetusmenetelmän oppimissovellus oli melko tehokkaasti käytössä; 87% lisensseistä oli aktivoitu ja 68% lisensseistä oli aktiivisesti käytössä. Käytön tehokkuus ei kuitenkaan ollut yhteydessä lisenssien määrään. Samalla opettajille suunnitellut ominaisuudet ja lisämateriaalit olivat vähemmän hyödynnettyjä. Mahdolliset estävät tekijät ja hyväksi koetut toimintatavat selvitettyä opetusmenetelmän käyttöä ja sen toimintamahdollisuuksia päästiin kehittämään. Selvästi eniten vastauksia nousi esiin aikaan ja henkilökuntaan liittyvissä tekijöissä.
  • Lehtonen, Viljami (2020)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Leikki on olennainen osa lapsuutta ja tärkeä tekijä lapsen kehityksessä. Siksi leikkikulttuurin tunteminen ja ymmärtäminen on olennaisessa osassa varhaiskasvatusta suunniteltaessa ja toteutettaessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä lailla vapaan leikin leikkikulttuuri on muuttunut helsinkiläisissä päiväkodeissa vuosien 2000 ja 2020 välillä. Varsinaista hypoteesia ei ollut, mutta aihetta tarkastellaan teknologisen, kulttuurillisen ja kielellisen sekä sukupuolten tasa-arvon muutoksen näkökulmasta ja tutkimuksessa hyödynnetään Caillois’n leikkiteoriaa. Siinä leikki jaotellaan agôn-, alea-, mimicry- ja ilinx-luokkiin ja leikkiä arvioidaan erityisesti kulttuurisesta näkökulmasta. Aiemmassa tutkimuksessa on jo todettu jossain määrin muun muassa teknologian ja mediasisällön yhteys lasten leikkikulttuuriin ja muun muassa Valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelmien perusteista on löydettävissä myös kahden muun edellä mainitun aihealueen kasvanut merkitys varhaiskasvatuksessa. Tutkimus oli tyyliltään kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin puolistrukturoidulla haastattelulla ja sen mennyttä ja nykyisyyttä vertaava luonne tekee siitä osin myös historiallisen muistitietohaastattelun kaltaisen. Haastatteluun osallistui kaksi varhaiskasvatuksen opettajaa ja yksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja (n =3), joista jokainen oli työskennellyt vähintään kaksikymmentä vuotta helsinkiläisissä päiväkodeissa. Aineisto analysoitiin teoriaohjautuvasti teemoittelemalla ja tekemällä johtopäätöksiä näistä teemoista. Haastateltavien vastauksissa oli nähtävissä mediasisällön ja teknologian läsnäolo leikkikulttuurissa. Tämä näkyi erityisesi mimicry-leikissä, jossa haastateltavien mukaan mediasisältö olisi lisääntynyt. Aiemmassa tutkimuksessa on kuitenkin todettu tuon kytköksen olevan olemassa jo kaksikymmentä vuotta sitten. Myös väestön muuttuva kielellinen ja kulttuurillinen rakenne heijastuu päiväkodin leikkikulttuuriin, mutta syvempää analyysiä näiden pidempikantoisista vaikutuksista ei aineiston perusteella voitu tehdä. Sukupuolten tasa-arvosta leikin sukupuolittuneisuudesta ei syntynyt tutkimuksessa kokonaista kuvaa, sillä aineistossa ilmeni aiheesta monenlaisia, toisistaan eriäviä kantoja. Selkeää suuntaa leikkikulttuurin muutokselle ei aineistosta ollut luotettavasti havaittavissa. Laajemmalla jatkotutkimuksella voisikin ottaa selvää, onko päiväkodin leikkikulttuuri hajautunut ja leikki muuttunut katkonaisemmaksi ja mikä on median, teknologian ja väestörakenteen taustan todellinen yhteys tähän ilmiöön.