Browsing by Subject "työuupumus"

Occupational self-efficacy describes an individual's confidence in their own abilities to perform their duties. Occupational self-efficacy has been widely used in organizational studies because of its ability to predict various outcomes that affect well-being at work. This review examines the relationship between occupational self-efficacy and aspects related to well-being at work (job satisfaction, job engagement, job performance, burnout), which are some of the key factors when it comes to individual's psychological well-being at work. This thesis was carried out as a literature review, collected from PsycInfo, PubMed and Google Scholar -databases. Keywords were occupational self-efficacy, professional self-efficacy, burnout, satisfaction, and engagement. In addition, articles were searched using the bibliography of one of the articles found in the database search. A total of 13 articles were selected for the review. Based on the studies discussed in this review, occupational self-efficacy is related to experiences of job satisfaction and job engagement, as well as to job performance. The higher the occupational self-efficacy is, the more satisfied the individual is with her/his job and the more likely she/he is to experience job engagement. Work performance also improves with higher occupational self-efficacy. According to the review, occupational self-efficacy is negatively related to burnout, i.e., as occupational self-efficacy increases, the risk of burnout decreases. Occupational self-efficacy is an important personal resource that can be considered to increase well-being at work and improve job performance. Therefore, it is important for organizations to recognize the importance of occupational self-efficacy for well-being at work, and to utilize this knowledge especially when designing interventions to increase well-being. For example, improving the chances of influencing one's own work, encouraging continuous learning, and providing ways to manage stress creates a positive environment where well-being at work is increased, both directly and indirectly, through improved occupational self-efficacy.

Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella opettajien kokemuksia inklusiivisesta opetuksesta ja selvittää, onko inklusiivisessa ympäristössä opettaminen yhteydessä opettajien kokemaan työuupumukseen. Tutkimusongelmana on määrittää opettajien näkökulmia inklusiivisen opetuksen kontekstista ja sen toimivuudesta sekä määritellä tekijät, jotka ovat yhteydessä opettajien työuupumukseen inklusiivisen koulutuksen kontekstissa. Menetelmät. Tämä tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa tutkija määrittää tutkimuskysymykset valitsemansa tutkimusaiheen pohjalta, joihin hän pyrkii vastaamaan aiemman tutkimuksen pohjalta. Aineisto kerätään aikaisemman relevantin tutkimuksen pohjalta, joiden tuloksia analysoimalla pyritään löytämään vastauksia tutkimuskysymyksiin. Tämän katsauksen aineistoksi on kerätty 19 tutkimusta, jotka käsittelevät opettajien asenteita ja kokemuksia inkluusiosta ja opettajien työuupumustekijöitä inklusiivisessa opetuksessa. Tutkimusartikkelit on kerätty Google Scholarista, ERIC – tietokannasta ja Helkasta. Hakusanoina on käytetty muun muassa “inclusive education and teacher burnout”, “teacher burnout in inclusive education”, “inclusive education and teachers’ beliefs” ja inclusive education and teachers’ attitudes”. Aineiston analyysi on toteutettu havainnoimalla teemoja ja keräämällä synteesiä keskeisistä tuloksista. Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten mukaan opettajat suhtautuvat inkluusioon positiivisesti, mutta kokevat että lisäkoulutus, toimiva yhteistyö ja riittävät tukitoimet ovat välttämättömiä inkluusion toteutumiseen. Inkluusio ei tulosten mukaan automaattisesti lisännyt työuupumusta, mutta puutteelliset tukitoimet ja opettajien kokemattomuus erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa työskentelystä ennustivat työuupumusta. Lisäksi työn vaatimukset ja heikko minäpystyvyyden kokemus ennustivat työuupumusta. Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että opettajat suhtautuvat inkluusioon positiivisesti, mutta tiettyjen tekijöiden tulee toteutua, jotta inkluusio onnistuu. Mikäli nämä tekijät eivät toteudu, mahdollinen seuraus on työuupumus.

Tavoitteet: Uupumus on yksilön psyykkistä hyvinvointia ja terveyttä voimakkaasti muokkaava tila. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, voiko kognitiivinen sulautuminen itsessään olla yhteydessä uupumusoireiluun. Kognitiivista sulautumista on tutkittu esimerkiksi yhtenä osana hyväksymis- ja omistautumisterapiaa. Se on kognitiivinen prosessi, joka tarkoittaa samaistuvaa suhtautumistapaan omia mielenesisäisiä ajatussisältöjä kohtaan. Tutkin tässä kirjallisuuskatsauksessa sitä, onko kognitiivisen sulautumisen yhteyttä uupumusoireilun tutkittu pelkän kognitiivisen sulautumisen näkökulmasta ilman muita siihen läheisesti liittyvistä psyykkisiä prosesseja. Menetelmät: Kirjallisuuskatsausta varten artikkelihaku suoritettiin Helsingin yliopiston Helka- portaalin tarkennetulla haulla hyödyntäen hakusanoja ”cognitive fusion” yhdistettynä hakusanoihin ”exhaustion” ja/tai ”burnout” sekä tarkastelemalla sitä kautta löytyneiden artikkelien lähdeluetteloista löytyvää kirjallisuutta. Tulokset ja johtopäätökset: Kirjallisuuskatsauksen perusteella vaikuttaa siltä, että kognitiivinen sulautuminen voi olla yhteydessä uupumiseen ja esimerkiksi tunne-elämään, energiatasoon ja toimintakykyä haastavaan stressiin. Lisäksi kognitiivinen sulautuminen vaikuttaa olevan transdiagnostinen riskitekijä monenlaiseen muuhun psykiatriseen oireiluun. Tutkimustietoa kognitiivisen sulautumisen ja uupumisoireilun yhteydestä, yhteyttä selittävistä tekijöistä, kausaliteetistä tai pelkkään kognitiiviseen defuusioon tähtäävistä interventioista uupumuksen hoidossa on kuitenkin vielä vähän, ja ilmiötä tulisi tutkia vielä lisää kattavamman ymmärryksen saavuttamiseksi.

Olen tehnyt kirjallisuuskatsauksen opettajien stressiä ja uupumusta käsitelleistä tutkimuksista. Tutkimukseni tehtävänä oli kuvata opettajan työssä esiintyviä keskeisiä stressiä ja uupumusta aiheuttavia tekijöitä sekä niiden vastaisia, lieventäviä tekijöitä. Olen tarkastellut opettajan työn sisäisiä, eli opettajista itsestään lähtöisin olevia, sekä ulkoisia, eli opettajien vaikutusvallan ulkopuolisia stressi- ja uupumustekijöitä. Pyrin myös selvittämään, liittyykö suomalaisten opettajien kokemaan stressiin ja uupumukseen jotain erityispiirteitä ja poikkeavatko ne ulkomaalaisten opettajien kokemuksista. Lisäksi tutkimuksen hypoteesina oli, että viimeisen vuosikymmenen aikana opettajien stressin ja uupumuksen kokemuksissa olisi nähtävissä joitakin yhteiskunnan-, teknologian- tai koulutusjärjestelmän kehityksen aiheuttamia muutoksia. Tämän vuoksi tarkastelin vain uudempia, ajankohtaisia tutkimustuloksia. Aineistoni keräsin systemaattisesti tarkan tiedonhaun ja sitä ohjanneen kriteeristön avulla. Systemaattiselle kirjallisuuskatsaukselle tyypillisesti, pyrin arvioimaan aineistoni laatua ja referoimaan siitä esiin nousseita tuloksia objektiivisesti. Laatimalla aineiston hakua varten tarkkarajaiset hakutermit ja -kriteerit, tutkimustulosten toistettavuus parani. Lopulta aineistoon valikoitui 10 opettajien stressiä ja uupumusta eri näkökulmista käsitellyttä tutkimusta. Aineistosta esiin nousseet tulokset olivat yhdenmukaisia. Ne osoittivat, että opettajien persoonallisuuden piirteet olivat yhteydessä heidän kokemaansa stressin ja uupumuksen määrään. Ulospäinsuuntautuneet ja seuralliset opettajat näyttivät kärsivän harvemmin liiallisesta stressistä tai uupumuksesta. Opettajan työn ulkoiset stressi- ja uupumustekijät olivat myös hyvin samankaltaisia riippumatta tutkimuksiin osallistuneiden opettajien maantieteellisestä sijainnista. Suomalaiset opettajat kertoivat siis samoista stressin aiheuttajista kuin esimerkiksi romanialaiset opettajat. Opettajan työn keskeisimmät ulkoiset stressin ja uupumuksen aiheuttajat olivat koulun hallinto ja koulutusjärjestelmälliset rakenteet, koulun ilmapiiri, oppilaat sekä vanhemmat. Teknologian kehitys ei näyttänyt lisäävän opettajan työn kuormitusta, mutta koulutusjärjestelmän muutokset olivat usein opettajien stressin aiheuttajana.

Perfektionismi toimii monen eri mielenterveyshäiriön, kuten syömishäiriöiden, ylläpitävänä mekanismina. Kuitenkin perfektionismin kokonaiskuva on epäselvä, sillä tutkimukset ovat osoittaneet perfektionismilla olevan maladaptiivisen dimension lisäksi myös adaptiivinen dimensio. Työuupumuksen ilmeneminen työympäristöissä on lisääntynyt huolestuttavalla tavalla ja tämä vaatii toimenpiteitä. Jotta näitä toimenpiteitä voidaan ottaa käyttöön, on tutkittava työuupumuksen luonnetta muun muassa tutkimalla mitkä tekijät lisäävät riskiä tai ylläpitävät sitä. Aiemmista persoonallisuuspiirre tutkimuksista perfektionismi onkin noussut esiin vaikuttavana piirteenä sen transdiagnostisen luonteen takia. Tämän kriittisen katsauksen tavoitteena on luoda yleiskuva perfektionismin käsitteestä sekä tarkastella perfektionismin yhteyttä työuupumukseen. Lähdekirjallisuus haettiin PubMed sekä Google Scholar -tietokannoista käyttäen hakusanoja kuten ”Perfectionism”, ”Multidimensional perfectionism”, ”Maladaptive perfectionism”, ”Adaptive Perfectionism”, ”Workplace” , ”Burnout” ja ”occupational health”. Kriittiseen katsaukseen otettiin mukaan kahdeksan eri tutkimusta, joissa tutkittiin perfektionismin yhteyttä työuupumukseen. Neljässä näistä tutkimuksista arvioitiin myös joko coping -tyylien tai stressin vaikutusta tähän yhteyteen. Tämä kriittinen katsaus sisältää tutkimuksia eri ammateista sekä eri kulttuureista. Perfektionismilla oli selkeä adaptiivinen dimensio joka sai tukea myös eri faktorianalyyseistä. Työympäristössä adaptiivinen dimensio oli negatiivisessa yhteydessä työuupumukseen ja lisäksi saattoi olla positiivisessa yhteydessä työn imuun. Kuitenkin tämä adaptiivinen dimensio ei näkynyt työelämässä niin vahvasti kuin maladaptiivinen dimensio. Maladaptiivinen dimensio oli positiivisessa yhteydessä työuupumuksen eri osa-alueisiin. Etenkin maladaptiivisen perfektionismin yhteys työuupumuksen eri osa-alueisiin todettiin vahvaksi, vaikka tätä yhteyttä on tutkittu toistaiseksi vielä vähän. Tämä yhteys välittyi joko osittain tai kokonaan emotionaalisesti fokusoitujen coping -tyylien tai stressin kautta. Näyttäisi siltä, että maladaptiivista perfektionismia omaavat työntekijät turvautuvat vältteleviin coping - tyyleihin kun työympäristö muuttuu stressaavaksi, jolloin tästä aiheutuva passiivisuus lisää riskiä työuupumukseen tai ylläpitää sitä.

The subject of this thesis is the burnout of an early childhood education teacher within induction phase. The purpose of the study was to describe how did the burnout proceed and to find out what factors contributed to the burnout. The study also sought to determine the significance of the induction phase in the careers of an early childhood education teacher. The study describes the factors behind burnout in the context of the kindergarten operating environment, the job description of the early childhood education teacher, and other personal factors. Previous studies have shown that the induction phase is very important for attachment to a new profession and the development of a positive professional identity. Previous studies have shown that burnout develops over time and gradually, due to excessive work demands and pressures that can be amplified by personal characteristics. The study is a qualitative case study. The empirical data of the study consisted of an interview with one teacher in early childhood education in Helsinki. Thematic interviews were used as the interview method and the material was analyzed by means of theory-guided content analysis. The study concludes that many factors contributed to the burnout. In the context of the kindergarten operating environment, the factors behind burnout were unclear job descriptions and lack of human resources. In the context of the job description of an early childhood education teacher, the underlying cause of burnout was the difficulty in fulfilling the work role and the work assignments which did not include to the work role. In the context of other personal factors, the lack of support for the induction phase, and demanding personality contributed to the background of burnout. The findings of the study reinforce previous research on the challenges of induction during the early years of work and emphasize the importance of diverse forms of support for induction as a preventive factor for burnout.

Tavoitteet. Tunnetyö työnteon kontekstissa on psykologian alalla verrattain uusi tutkimusalue, ja sen ulottuvuuksista ja prosessista on esitetty monenlaisia hypoteeseja ja malleja. Käsitteellistämisessä on korostettu tunneilmaisun vaatimuksia sekä tunteiden säätelyä. Tunnetyön on esitetty olevan yhteydessä erilaisiin työhyvinvoinnin indikaattoreihin, kuten työuupumukseen. Tunnetyön ja työuupumuksen välinen yhteys on tähänastisen tutkimusnäytön perusteella vielä monilta osin epäselvä. Tutkielman tavoitteena on jäsentää tunnetyön ulottuvuuksia ja prosessia, sekä niiden yhteyksiä työuupumukseen. Tietoa tunnetyön eri ulottuvuuksien negatiivisista ja positiivisista yhteyksistä työuupumukseen voidaan hyödyntää työuupumusta ennaltaehkäisevissä toimissa. Menetelmät. Lähdekirjallisuutta haettiin Scopus- ja Helka -verkkotietokannoista käyttäen hakusanoja ”emotional work”, ”emotion work”, ”emotional labor” ja ”burnout”. Hakua jatkettiin tietokannoista löydettyjen artikkelien lähteistä. Tunnetyön käsiteanalyysin jälkeen tutkimuskirjallisuutta käytiin läpi vertaillen tutkimusten tuloksia. Analyysin tukena käytettiin tutkimusten perusteella laadittua tunnetyön prosessimallia. Tulokset ja johtopäätökset. Vaikka tunnetyötä voidaan kuvailla monilla ulottuvuuksilla, nähdään vaikutusvaltaisimmissa tunnetyön malleissa tunneilmaisun vaatimukset taustatekijöinä ja säätelystrategiat sekä emotionaalinen dissonanssi tunnetyön ydinkomponentteina. Tunnetyön eri ulottuvuudet olivat eri tavoin yhteydessä työuupumukseen, joskin näyttö on monin paikoin puutteellista. Tunnetyön vaatimuksilla oli sekä negatiivisia että positiivisia vaikutuksia työntekijälle, riippuen osittain siitä, kokiko työntekijä emotionaalista dissonanssia. Emotionaalisen dissonanssin osalta yhteydet olivat selkeimpiä: sen osoitettiin johdonmukaisesti olevan yhteydessä korkeampaan työuupumuksen tasoon. Tunnetyön strategioiden yhteydet työuupumukseen ovat vaatimusten tavoin vielä osin epäselviä, joskin pintanäyttelyn strategia vaikuttaa tutkimusnäytön perusteella olevan syvänäyttelyä haitallisempi strategia työuupumuksen kannalta. Tunnetyön ja työuupumuksen yhteyttä välittävistä mekanismeista on esitetty ehdotuksia, mutta niiden empiirinen tutkimus on vasta aluillaan.

In this Bachelor’s Thesis, I present the factors and the means to improve teachers’ well-being at work. A lot of research can be found about teachers’ burnout, and along with discussion in the media, a negative view on teachers’ well-being might be the result. However, majority of teachers enjoy their work. Therefore, the research has begun to pay more attention on teacher well-being. In this literature review, the concept of well-being at work is analyzed based on three theories. According to Karasek’s Job Demand-Control model, well-being at work is experienced in the balance between demands of work and the feeling of control. The second theory, Steps towards well-being at work, is based on Maslow’s motivational theory. The third way on viewing well-being at work is through the concept of work engagement. This theory stresses the contribution and the pleasure experienced at work. Teachers’ well-being at work is analyzed from stress factors’ and contributing factors’ point of view. In addition, I have strived to separate the contributing factors to personal factors and those from the community. Drawing the line between stress factors and contributing factors is partly artificial, because same factor can be viewed as a stress factor or a contributing factor depending on the situation. A typical example of this kind of factor are the students. In my Master’s Thesis, I could expand this theme of teacher well-being to the interaction between the teacher and the students and how it influences teacher’s well-being at work. In addition, inclusion brings its challenges and demands on teacher’s work. Therefore, its influence on teacher well-being should be researched.