Browsing by department "Käyttäytymistieteet"
Now showing items 101-102 of 102
-
(2020)Tutkielmani tarkoitus on selvittää, miten yliopistokoulutuksesta, yliopiston tehtävistä ja yliopistolain uudistamisesta puhutaan valitsemissani poliittisissa dokumenteissa. Tutkielman teoreettinen tausta oli suomalaisen koulutuspolitiikan ja yliopistokoulutuksen tutkimuksessa, jossa on viime vuosikymmenien aikana havaittu siirtymä tasa-arvon ja sivistyksen ihanteesta uusliberalistiseen rationaliteettiin, joka korostaa kilpailua ja tehostamista. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Millaisena yliopiston tehtävää kuvataan ja kuinka sitä perustellaan valitsemissani Sipilän hallituksen dokumenteissa? 2) Miten yliopistouudistusta perustellaan ja millaisia merkityksiä sille annetaan valitsemissani Sipilän hallituksen dokumenteissa? 3) Miten yliopiston tehtävää kuvataan ja perustellaan Marinin hallitusohjelmassa ja eroaako se Sipilän hallitusohjelmasta? Aineisto koostui Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta, yliopistolain muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä HE 152/2018 vp sekä Sanna Marinin hallituksen ohjelmasta. Taustaoletuksena oli, että suomalaista koulutuspolitiikkaa hallitsevat kaksi diskurssia, tasa-arvon ja sivistyksen ihanne sekä uusliberalistinen tehostamisen rationaliteetti, ovat löydettävissä analysoitavista teksteistä. Analyysi toteutettiin foucault’laisena diskurssianalyysinä, jossa diskurssi ymmärretään kiteytyneenä ja kulttuurisesti jaettuna merkityksellistämisen tapana, joka muokkaa ymmärrystä todellisuudesta. Analyysissä kiinnitettiin huomiota erityisesti tekstin sisältämiin ja ilmentämiin yhteiskunnallisiin intressiristiriitoihin ja valtasuhteisiin sekä niiden vaikutuksiin ja seurauksiin. Tutkielman tulokset osoittivat, että aiemmissa tutkimuksissa kuvattu uusliberalisaation prosessi näkyy vahvasti koulutuspoliittisen päätöksenteon kielenkäytössä. Tasa-arvo ja sivistys jäivät yleismainintojen tasolle, kun taas uusliberalistinen käsitteistö, kuten jatkuva oppiminen, kehittäminen ja kilpailukyky, muodosti koulutuspoliittisen ohjauksen perustan. Hallitusohjelmien kielenkäyttö oli lähtökohdiltaan hyvin samanlaista, mutta Marinin hallitusohjelmassa tasa-arvolle ja sivistykselle annettiin itseisarvo. Tarkastelemieni dokumenttien kielenkäyttö ja sen sisältämät merkitykset ilmentävät vahvasti markkinalähtöistä ajattelua, jonka kriittinen tutkiminen on tärkeää yhteiskunnallisen tasa-arvon, yliopistolaitoksen autonomian ja akateemisen sivistyksen toteutumisen takaamiseksi.
-
(2020)Tutkielmani käsittelee yliopistojen ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta ja yliopistojen tuottaman tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tutkielmassa tarkastellaan, miten yliopiston ja yhteiskunnan suhde on muotoutunut, millaisia tehtäviä yhteiskunta yliopistolle on asettanut ja miten yliopistojen tuottaman tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus toteutuu. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen aineiston muodostivat yliopistoja koskevat lakisäädökset ja yliopistouudistus sekä tutkijoiden kokemuksia tarkastelevat tutkimukset ja julkaisut. Aineisto kerättiin Helka- ja Doria- tietokannasta, akateemisista julkaisulehdistä sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtiovarainministeriön sivustoista. Tutkimuksessa havaittiin, että yliopistojen tehtävä on muotoutunut yhdessä yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti. Teknologian nopea kehitys ja liike-elämän tulosohjauksen soveltaminen julkiseen hallintoon ovat asettaneet yliopistolle velvollisuuden osoittaa toimintansa yhteiskunnallisen hyödyn tiedon ja osaamisen tuottajana sekä innovaatioiden, taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tuottajina. Yliopistojen tehtävänä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja yliopistojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistäminen, joiden toteutuminen ilmenee yliopistojen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisissä strategisissa tavoitteissa ja niiden toimeenpanemisessa. Tutkimuksen vaikuttavuutta mitataan yliopiston soveltamien mittaristojen avulla, joiden tuloksista yliopisto on velvollinen raportoimaan ministeriölle rahoitusta vastaan. Yliopistojen tuloksia arvioivat mittarit on koettu riittämättömiksi mittaamaan tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja yhtäaikaisesti huomioimaan tieteenalojen välisiä eroja. Yliopiston tutkijat kokevat yhteiskunnallisen vaikuttamisen velvollisuutenaan sekä sisäisen motivaation ylläpitäjänä yhdessä henkilökohtaisen kiinnostuksen kanssa. Kuitenkin yliopiston hallinnon harjoittama tulosohjaus, rahoituksen kilpailutus ja määrälliseen julkaisuun perustuva arviointi tuottavat ylimääräisiä paineita. Yliopistoille toivotaan hallinnollisia uudistuksia, jotka kannustaisivat luovuuteen ja sisäiseen motivaatioon.
Now showing items 101-102 of 102