Browsing by Title

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen kirjallisuuskatsauksen keinoin lasten vertaissuhteita, niiden muodostumista sekä merkitystä lapselle. Jotta kasvattajat voivat tukea lasten vertaissuhteita, on tärkeä tietää tekijöitä, mitkä niiden muodostumiseen vaikuttavat. Tämän tutkimuksen hypoteesina oli, että nykypäivänä tutkimukset ottavat tasapuolisesti huomioon sekä lapsen yksilölliset piirteet että yhteisön ja ympäristön merkityksen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli koota yhteen uusimpia tutkimuksia vertaissuhteista ja analysoida niissä esiintyviä tekijöitä. Tutkimustehtävänä on nostaa esiin vertaissuhteiden muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä sitä, mihin kaikkeen lapsen vertaiskokemukset tai asema vertaisyhteisössä voivat vaikuttaa. Kirjallisuuskatsauksen tyyppinä käytettiin narratiivista, kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jonka keinoin pystyttiin koostamaan useista eri näkökulmista tehdyistä tutkimuksista yhtenäinen teksti. Tutkimusaineistoksi valikoitui kahdeksan vertaissuhteita käsittelevää tutkimusta. Mukana oli enimmäkseen poikittaistutkimuksia, mutta myös yksi pitkittäistutkimus. Analysoidut tutkimukset olivat joko määrällisiä tai mixed methods -menetelmin toteutettuja. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vertaissuhteisiin vaikuttavia tekijöitä on useita. Kirjallisuuskatsauksesta huomattiin, että vertaissuhteet sekä vertaishyväksyntä ovat hyvin merkittäviä lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille. Moni tekijä vaikuttaa vertaishyväksyntään sosiaalisen osaamisen kautta. Esimerkiksi ikä, perhetekijät, kasvatustyyli, kielelliset taidot ja itsetunto ovat tutkimuksen mukaan yhteydessä sosiaaliseen osaamiseen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sosiaaliset taidot ovat avainasemassa, kun lapsi harjoittelee luomaan vertaissuhteita, ja siksi niitä on tärkeä harjoitella myös varhaiskasvatuksessa kasvattajien tuella.

The aim of this study is to research how preschool peer relationships affect children’s self-eteem. The effect of number of peer relationships and closeness on self-esteem will also be obser-ved. The study is qualitative but also the methods of numbers are used in the study. A half-structured interview was created and a sociogram was used to collect the data. Seven pre-school children were interviewed and their peer relationships were studied based on the so-ciogram given by the kindergarten teacher of the group. Especially the children with a high level of self-esteem and respect gained from their peers stood out in the study. On the other hand also the children with a low self-esteem and little peer respect from others were highlighted. This study shows that the peer relationships have effect on the self-esteem of children. This is relfected in the answers given by the children as well as the sociogram. The children feel that he amount of peer relationships is more valuable than closeness. Having a lot friends created the feeling of self-epicacy among children. Closeness, though, stood out when analysing the data. It could be seen that the closeness played a significant role when building up the self-esteem of an individual child.

The aim of this thesis is to research information from written articles and books about the connection between a given feedback from a manager and the employee’s competence development. In this literature review I will examine the concepts of feedback and competence development and the factors affecting them. I will also examine how feedback from a manager can improve employee’s competence, work motivation and commitment in practice. Work motivation and commitment can is a base for competence development, because committed and motivated employee is more willing to invest to one’s work and develop his or her skills and performance. The subject is very interesting and important. According to the literature using feedback in work context is often seen as something considered self-evident. It is not always the case in real life and many workers complain about not getting enough feedback from their managers about their performance. The data is collected using books and articles from the fields of educational and business economics including many researches about motivation, competence development and feedback in work context. The thesis is assembled together by using the method of narrative literature review. The keywords of this thesis are feedback and competence development. Feedback is seen as a received information of one’s actions. Feedback is always experienced individually and many things, such as receiver’s age, his or her own perception and the strategy used when giving feedback can affect how it is received and understood. Competence development can be assimilated with learning at work and it means intentionally or unconsciously improving one’s professional skills. This can benefit employees and the whole organization, since nowadays working life requires constant development to maintain one’s position in hardened competition – both in individual and organizational levels. According to this literature review, competence development can be supported with a good and adequate feedback. Constructive feedback can help correct errors and encourage development. Positive feedback can increase employee’s self-esteem and feeling of competence. This is important because supportive and positive working environment is a crucial factor for one’s job motivation and commitment.

Goals. My goal in this study is to find out what kinds of views superiors have of giving feed-back. I believe that superiors give feedback, but I want to discover what it takes for them in their opinions as a manager. Earlier studies show that giving feedback has an impact on a sub-ordinates motivation and wellbeing at work. My research dilemmas are what kind of views su-periors have on giving feedback to subordinates and what prerequisites does it require for them to give feedback. Methodology. The study was up of qualitative semi-structured theme based interviews. I inter-viewed three superiors who worked at multinational enterprises. All of the superiors have worked as superiors for a long time and have multiple subordinates. After the interviews, I transcribed the materials after which I started to form the themes based on it. After forming the themes, I was able to write down the results under appropriate themes. Results and conclusions. The key findings of my study was that giving feedback is based on interaction. Superiors had a challenge giving constructive feedback, but they acknowledged how important it is in in their work. While giving feedback, you have to pay attention to word choice, as it plays a critical role in how the subordinates understand the feedback. By interacting superiors can build a relationship of mutual trust with their subordinate, which aids the superior in giving feedback.

Objectives. The purpose of this qualitive study was to find out what practical actions leaders use to increase employees’ work engagement. The research question was ’’How can leader promote employee’s work engagement?’’. Earlier studies concerning work engagement show that work engagement improves individual’s work well-being, work performance and the desire to work for the organization. Job resources and personal resources of work affect essentially how work engagement develops. The leader can have a major positive impact on individual’s work engagement. Methods. This study was conducted as a qualitive case study and the data of this study was collected by semi-structured theme interviews. Five leaders participated in this study and the method used was a group interview. The questions concerned the resources, work engagement and leadership. The role of theory was directional in the analysis. Especially the JR-D model was applied in the analysis. Results and conclusions. The results of this study were categorized into job resources and individual resources. This study showed that leaders use many different actions to promote employees’ experience of work engagement. Through these actions leader can contribute to the factors of personal resources and job resources. Leaders used actions to improve employees’ feeling of competence, autonomy and relatedness. Leaders also used these actions to raise trustful and fair work climate where employees feel safe. This study could be beneficial on the field of work development since it shows the importance of the leader and the positive consequences promoting the work engagement.

The aim of this Bachelor's thesis was to examine preschool teachers' experiences of implementing emotional education. This research examined how implementing emotional education appears in preschool teachers' profession, what methods preschool teachers have used to implement emotional education and what challenges they have met. The aim of this study is to increase knowledge of the importance of processing emotions with children. Former studies have pointed out that emotional skills have an influence on child's growth and social interaction. The research data consists of three individual interviews. The interviews were conducted in the kindergarten in January of 2019. Preschool teachers worked in the same southern Finnish kindergarten. All the interviewees had at least ten years of work experience as kindergarten teachers. The data was transcribed and analyzed using content analysis. The study found that preschool teachers linked emotional education as a comprehensive part of the workday. They viewed that it is important to notice children as individuals. The teachers experienced that emotional education was connected with recognizing and handling emotions. Emotional education was also seen as a part of supporting the development of child's self-esteem. The study found that being present is a significant part of emotional education and teachers should also be conscious of their own emotions. The preschool teachers viewed their emotional education skills as good and their unit was supporting them. Emotional education was viewed to be more important in teacher's work nowadays than before. Emotional education was included especially in creative activity like drama, music and play. The teachers had also used different tools, like emotional education models but also self-made tools. The challenges that had rised concerning emotional education were in childrens' different needs and family backgrounds, like different home cultures. The preschool teachers also longed for more authenticity in emotional education. The results point out that preschool teachers view emotional education as important and supportive for child's growth.

Tavoitteet. Leikin merkitys lasten kehitykselle, oppimiselle ja hyvinvoinnille on to- distettu eri tutkimuksissa. Leikistä on tullut yksi keskeisistä varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen pedagogista toimintatavoista, jossa aikuisten osallistuminen lasten leikkiin tunnustetaan arvokkaaksi sekä kehityksen että tasa-arvon näkökulmasta. Lapsen toiminnan ymmärtämiseksi ja sisäisen prosessin arvioimiseksi on tarpeen tarkkailla lapsen toiminnan intensiteettiä, siis sitoutuneisuutta. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata, analysoida ja tulkita esikouluikäisten sitoutuneisuutta leikkiin, mielikuvitukseen ja tarinallisuuteen pohjautuvassa toiminnassa heidän todellisessa arjessansa ja oppimisympäristössä. Sitoutuneisuutta tutkitaan sekä lasten että ryhmän aikuisten näkökulmasta. Tavoitteena on tunnistaa oppimisympäristön tekijät, jotka edistävät tai estävät lasten sitoutumista toimintaan. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena. Tutkimuksen aineisto ke- rättiin Sipoon kunnan yhdeltä yksityiseltä päiväkodilta aineistotriangulaatiota käyt- täen. Aineistokeruumenetelmänä käytettiin sekä lasten havainnointia ja puolistruk- turoitua haastattelua, että aikuisten teemahaastattelua. Havainnot ja haastattelut koskivat kuutta esikoululaista, kolmea poikaa ja kolmea tyttöä. Jotta saataisiin kä- sitys aikuisten näkemyksistä, tutkimusaiheesta haasteltiin myös ryhmän aikuisia. Analyysi toteutettiin sitoutuneisuuden keskiarvon määrällisen laskennan lisäksi pääasiassa abduktiivisena eli teoriaohjaavana sisällönanalyysinä uusien oivallusten ja tulosten saamiseksi. Tulokset ja johtopäätökset. Lasten sitoutuneisuuden määrällinen keskiarvo oli sekä heidän omaehtoisessa että ohjatussa toiminnassa, joka pohjautui leikkiin, mielikuvitukseen tai tarinallisuuteen, suhteellisen korkea. Sekä havainnoinnin että haastattelun perusteella osallisuus, lapsilähtöisyys, vuorovaikutus ja yhdenvertai- suus olivat keskeisiä sitoutuneisuutta lisääviä tekijöitä oppimisympäristössä. Mo- nipuolisesti varusteltu ja rakenteiltaan muuttuva ympäristö sekä vapaa pääsy ma- teriaaleihin ja leluihin edisti lasten osallisuutta ja toimijuutta. Aineistosta nousi myös oppimisympäristöä estäviä tekijöitä. Ne liittyivät pitkälti aikuisten näkemykseen, ymmärrykseen ja reaktioihin lasten toiminnassa. Olennaista tässä oli aikuisten kyky tunnistaa lasten toiminnan taustalla olevia ajatuksia, kiinnostuksen kohteita, mutta myös heidän tarpeitansa. Tähän puolestaan vaikuttivat oppimisympäristön ulkoiset tai rakenteelliset olosuhteet sekä aikuisten tieto toimintatavasta ja omasta roolista leikissä. Stressi, ajan- ja henkilökunnan puute olivat ryhmän aikuisten näkökulmasta syitä siihen, miksi aikuinen nopeammin rajoitti lapsen toimintaa tai tulkitsi toiminnan tarkoitusta eri tavalla kuin lapsi. Lisäksi leikki keskinäisenä toimintatapana on ollut suhteellisen uusi menetelmä ryhmässä ja siksi se on mahdollisesti vaikuttanut aikuisen kykyyn soveltaa toimintoja lapsen aloitteiden ja tarpeiden mukaan.

Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten vuonna 2016 voimaan astuneen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen ympäristökasvatus esiintyy Helsingin luonnontie-teellisen museon ”Suomen luonto”-näyttelyssä. Ympäristökasvatuksen tavoitteena on aloittaa ja ylläpitää elinikäisen oppimisen prosessia, jossa hahmottuvat monialaisesti sekä ihmisen suhde luontoon, että ihmisen asema osana luontoa. Tässä tutkimuksessa ympäristökasvatusta tarkastellaan esiopetuksen kontekstissa. Tutkimus sijoittuu ”Suomen luonto”-näyttelyyn, jota lähestyn ympäristökasvatuksen oppimis-ympäristönä. Tutkimuksen aineisto on kerätty ympäristökasvatuksen tarjoumia havainnoimalla ja tekemällä kenttämuistiinpanoja ”Suomen luonto”-näyttelyssä. Aineiston keruuta varten olen perehtynyt esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2016) mukaisen ympäristökasvatuksen tavoitteisiin. Aineistoa olen lähestynyt teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimukseni osoitti, että joihinkin esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2016) mukaisen ympäristökasvatuksen tavoitteisiin löytyy tarjoumia ”Suomen luonto”-näyttelystä. Osaa tavoitteista ei ollut tämän tutkimuksen tiimoilta mahdollista tutkia, sillä ne vaatisivat lasten aktiivista osallistumista.

Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa jännityksen tunnetta koulusiirtymää käsitte-levissä lastenkirjoissa. Jännitys on abstrakti ja monitulkintainen tunne, eikä sitä ole juuri tut-kittu aikaisemmin koulusiirtymässä esi- ja alkuopetuksen välillä tästä näkökulmasta. Tämä tekee tutkimuksesta luonteeltaan kartoittavan. Jännityksen tunnetta syvemmin ymmärtämäl-lä, voidaan tukea koulusiirtymää jännittäviä lapsia ja jakaa tietoa lasta tukeville aikuisille. Teo-reettinen viitekehys keskittyy sekä opetussuunnitelmien ja yhteistyön merkitykseen että jän-nitykseen ja sen vaikutuksiin koulusiirtymässä. Tavoitteena oli tutkia, millaisissa tilanteissa lapset jännittivät koulua kirjoissa ja miten jännityksen tunnetta lievitettiin. Näin kirjojen on tar-koitus toimia konkreettisina esimerkkeinä jännittävälle lapselle. Menetelmät. Tutkimukseni oli muodoltaan kartoittava kvalitatiivinen tutkimus. Aineisto koostui viidestä koulusiirtymää käsittelevästä lastenkirjasta. Aineisto analysoitiin hyödyntäen aineis-tolähtöistä sisällönanalyysiä ja se saatettiin esitettävään muotoon luokittelemalla. Tulokset ja johtopäätökset. Lastenkirjoista löytyi monia ulottuvuuksia jännityksen tunnetta käsitellessä. Iso osa jännityksestä keskittyi uusiin ihmisiin, uuteen ympäristöön, pystyvyyteen ja jännityksen tukemiseen. Jännitykseen suhtauduttiin usein hyvin empaattisesti ja sanoittavasti. Näiden osa-alueiden syvempi tarkastelu voi auttaa koulusiirtymää koskettavia ihmisiä ymmärtämään paremmin jännityksen tunteita ja sen kohteita. Kirjat ja niiden esimerkit toimivat hyvinä havainnollistavina malleina lapsille. Näin lastenkirjat toimivat erinomaisina välineinä kasvattajille lievittämään lapsen mahdollista koulujännitystä.

Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisilla keinoilla Suomessa tuetaan esiopetuksesta perusopetukseen siirtymävaihetta. Tutkielmassa selvitettiin olemassa olevan tutkimuksen avulla systemaattisesti, mitä suomalaisissa tutkimuksissa kerrotaan esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheesta. Tarkastelu kohdistui tekijöihin, jotka muodostavat hyvän siirtymän. Lisäksi tarkasteltiin esi- ja alkuopettajien välisen yhteistyön tukemisen mahdollisuuksia. Tutkimustehtävänä on tarkastella siirtymävaihetta esiopetuksesta peruskouluun. Esi- ja alkuopetuksen siirtymävaihetta on tutkittu paljon ja tutkitaan edelleen. Siirtymävaihetta ja sen aiheuttamia haasteita on myös kritisoitu. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Valittu kirjallisuuskatsauksen menetelmä oli luonteeltaan systemaattinen. Aineisto kerättiin ja valittiin erityisen huolellisesti. Muodostettiin selkeät sisäänottokriteerit aineiston rajaamiseksi. Tärkeimpänä sisäänottokriteerinä pidettiin aineiston ja tutkimusten suomalaisuutta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin. Sisällönanalyysillä saatiin selville kumpaankin tutkimuskysymykseen selkeät pääluokat sekä jokaiselle pääluokalle useampi alaluokka. Tulokset ja johtopäätökset. Hyvää siirtymää esiopetuksesta perusopetukseen tuki erityisesti esi- ja alkuopettajien välinen yhteistyö sekä vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö. Esiopetuksen sekä koulun toimintakulttuurien, tapojen ja oppimisympäristöjen yhteneväisyys tuki myös siirtymävaihetta. Tärkeinä seikkoina pidettiin myös opettajien ammattitaitoa, lasten välisten vertaissuhteiden huomioimista sekä ennen siirtymistä tapahtuvaa tutustumista oppimisympäristöön sekä tulevaan opettajaan. Esi- ja alkuopettajien välistä yhteistyötä tuettiin parhaiten ottamalla huomioon yhteistyön eri muodot. Yhteistyön eri muotoja olivat moniammatillinen yhteistyö, yhteisten tavoitteiden asettaminen yhteistyölle sekä työntekijöiden tehtäväkentän selkiytyminen. Lisäksi vertaisvuorovaikutuksella, opettajien ammattitaidolla sekä toisiin tutustumisella oli merkitystä yhteistyön muodostumisessa.