Browsing by Title

Aikuisten maahanmuuttajien koulutus on tällä vuosituhannella muodostunut keskeiseksi koulutuspoliittiseksi kysymykseksi. Maahantulijoiden kotoutumisen kannalta oleellisia ovat kielitaidon kehittäminen ja muut työllistymistä edistävät toimenpiteet. Maahanmuuttajien joukko on kuitenkin heterogeeninen, ja joukossa on henkilöitä, joille oppiminen on syystä tai toisesta haastavaa. Näiden haasteiden tunnistamisessa ja niiden ylittämisessä auttavat ne vielä harvalukuiset erityisopettajat, jotka työskentelevät aikuisten maahanmuuttajien koulutuksissa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten erityisopettajat tunnistavat maahanmuuttajien oppimisvaikeuksia ja miten oppijaa ohjataan mahdollisen tuen tarpeen ilmettyä. Lisäksi haastatelluilta erityisopettajilta tiedusteltiin, millaisia kehityskohteita he ovat työssään havainneet. Aikaisemmassa tutkimuksessa esimerkiksi Arvonen ym. (2010) on todennut, että toisinaan oppimisen vaikeus saattaa jäädä puutteellisen kielitaidon taakse piiloon. Kuitenkin samalla kielitaidon puutteet, koulutustausta ja mahdolliset traumat vaikuttavat oppimiseen (mt.). Tutkimus pyrkii kokoamaan ja edelleen jakamaan aikuisten maahanmuuttajien parissa toimivien erityisopettajien tietoa oppimisvaikeuksien tunnistamisesta ja oppimisen tukemisessa tässä kohderyhmässä. Tutkimus kuuluu laadullisen tutkimuksen alaan. Tutkimukseen haastateltiin kolmea aikuisten maahanmuuttajien parissa työskentelevää erityisopettajaa. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina marraskuussa 2020. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaatteita noudattaen. Haastatteluista kävi ilmi, että taustatietoja on toisinaan vaikea saada, eivätkä lähtömaiden koulukulttuurit välttämättä muutenkaan vastaa suomalaista koulujärjestelmää. Voi hyvinkin olla, että henkilö on ehtinyt aikuisikään ilman, että oppimisvaikeutta olisi koskaan edes epäilty. Tieto oppimisen vaikeudesta on osalle helpotus, mutta toiselle vaikeampi hyväksyä. Oppimisvaikeuksien kartoittamista vaikeuttaa se, että tälle kohderyhmälle ei ole käytössä normitettuja testejä. Lisäksi tarvittaviin jatkotutkimuksiin pääseminen voi toisinaan olla hankalaa. Erityisopettaja voi ohjata oppijaa käyttämään erilaisia harjoitusohjelmia, mutta toisinaan opiskelijat kokevat nämä lapsellisiksi. Erityisopettajat ilmaisivat huolen niistä tuen tarvitsijoita, joita tällä hetkellä ei tavoiteta.

Lastenkirjallisuus- ja kulttuuri ovat tärkeä osa lasten elämää ja kokemuskenttää. Lasten ja heille suunnatun kulttuurin kohdalla vaikuttaminen korostuu enemmän, sillä he eivät välttämättä näe jonkun toisen tahon pyrkimystä vaikuttaa heihin. Kulttuurin kuuluu olla vaikuttavaa, mutta jokaisella pitäisi olla mahdollisuus muodostaa oma mielipiteensä, ilman että kukaan vaikuttaa tietoisesti tai tiedostamatta taustalla. Oman itsensä ilmaiseminen ja oman äänen kuuluminen on jokaiselle meistä tärkeää, kyseessä oli lapsi tai aikuinen. Tällä tutkielmalla haluan osoittaa, että kulttuuri sisältää vaikuttavia ajatuksia ja asioita, on kuitenkin keskeistä tiedostaa sen tavoittelemat motiivit, jottei syntyisi indoktrinointia ja toiste suuhun sanojen laittamista. Lapsen omien intressien kuunteleminen ja niiden tukeminen olisi tärkeää, pyrinkin tuomaan esiin tässä tutkielmassa myös sen tärkeyttä. Lapset tulisi ottaa yhtä vakavasti kuin aikuiset varsinki heitä itseään koskevassa päätöksen teossa. Tutkielmani tarkoituksena on selvittää vaikuttavatko aikuiset lastenkirjallisuuden kautta lapsiin. Pyrin tuomaan tällä tutkimuksella esille kulttuuriin ja erityisesti lastenkirjallisuuteen piiloutuneita vaikuttamisen tapoja, jotka ovat aikuisesta lähtöisiä. Lastenkirjallisuudesta tarkasteluni kohteeksi valikoituivat sadut. Toteutin tutkielmani aineistolähteisenä sisällönanalyysinä. Aineiston tarkasteluun käytin lähiluku -menetelmää. Aineistoni koostui neljästä sadusta, joista kaksi oli 2010-luvulta ja yksi 1960-luvun vaihteesta ja yksi 1970-luvulta. Valitsin sadut sillä periaatteella, että kummaltakin aikakaudelta olisi muutama. Tutkielmassa tarkastelen myös satujen aikakausien mahdollista vaikutusta saduissa käytettyihin vaikuttamisen keinoihin. Saduista löytyi kaikkiaan neljä vaikuttamisen käsitettä: toivottuun käytökseen yllyttäminen, pedagoginen tai didaktinen päämäärä, avauksia aikuisten maailmaan ja lapsena elämiseen kannustaminen. Näiden keinojen kautta pyrittiin vaikuttamaan lapseen esimerkiksi tuomalla esiin sadussa sisältöä, joka edistää lapsen oppimista tai eläytymistä omaan elämäänsä lapsena.

The aim of our research was to map how teachers experience their work and their attitude to school development. In addition we were interested in how the teachers perceive the future of their role and that of the school. The material was collected by interviewing two primary and two secondary school teachers. We interviewed at the schools where we found interested teachers, so the divide between the primary and the secondary teachers was incidental. Our method of interviewing was the theme framed interview. This was chosen because it allows the interviewee a freedom to talk widely about the subject, but it still gives a structured framework for the interview. The themes of the research were subdivided into four categories: being a teacher; the teacher’s role; the planning of the curriculum in the school and the attitude of the teachers towards the development of the school. In addition we asked the teachers to write an essay about the future of the teachers’ work and their school. In analysing the material we could use the themes as our framework. The themes springing out of the interviews were being a teacher, the role of the teacher, reforms and the future. Three important issues affecting the work of today’s teachers came up in the interviews. These were the increasing problems of pupils, the lack of training and insufficient time to do one’s work. The raise in pupils’ problems in school can at least partially be blamed on the increasing use of alcohol and drugs amongst the young and socio-economic problems experienced by parents. Pedagogic subjects especially were deemed lacking in the teacher training programme. Too much time is devoted to train student teachers in the subject matters and not enough time is used honing the skills to tackle the pastoral issues. Time management was the problem both when implementing reforms and co-ordinating work with colleagues. Teachers’ attitudes towards the reforms were generally positive. Experience showed that initiatives developed locally by teachers were more meaningful than the nationwide ones, because the results of the changes could be seen more quickly. The increasing socio-economic problems of pupils were seen to change the work of a teacher and the role of the school towards managing pastoral issues. Accordingly, the role of a teacher would become more concerned with raising the young and supporting the parents. The change in society and the increasing amount of information available will change teaching, thus encouraging students to get skills to seek information independently. Cooperation inside school, between school and parents and international cooperation will increase in the future according to the teachers. The results of our research cannot be generalised, but they will help us to understand the teachers’ work and the demands made on them in society both today and in the future.

Tavoitteet. Luokanopettajan työ on vaativaa asiantuntijatyötä, jonka pohjana on Suomessa maisteritasoinen korkeakoulututkinto. Yksi keskeinen osa luokanopettajan työssä on opetettavien oppiaineiden aineenhallinta ja ainedidaktinen osaaminen. Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena on kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää, millainen rooli ainedidaktiikalla ja aineenhallinalla on luokanopettajakoulutuksessa ja saavatko luokanopettajaopiskelijat koulutuksen myötä riittävät valmiudet ainedidaktiikan ja aineenhallinnan osalta. Tutkimuksessa perehdytään tarkemmin taito- ja taideaineiden opetukseen sekä aineenhallinnan ja ainedidaktisen osaamisen merkitykseen näissä aineissa. Toteutus. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuus kohdistui vertaisarvioituun kirjallisuuteen, jotka käsittelivät luokanopettajakoulutusta, didaktiikkaa, ainedidaktiikkaa, aineenhallintaa sekä taito- ja taideaineita ja niiden opetusta. Tiedonhaussa käytin kolmea eri tietokantaa (Finna, Helka, ja Google Scholar). Kirjallisuuden niukkuuden vuoksi en asettanut tiukkoja kriteerejä julkaisuajankohdalle ja lopulta aineisto koostui vuosina 2004–2023 ilmestyneestä kirjallisuudesta. Tulokset ja johtopäätökset. Aineenhallinnan ja oppiaineiden sisältöjen opetus luokanopettajakoulutuksessa on vähentynyt merkittävästi ja painotus on siirtynyt enemmän kohti ainedidaktisten taitojen opetusta ja oppimista. Kirjallisuuden perusteella moni valmistuneista luokanopettajasta kokee, ettei koulutus vastaa täysin luokanopettajan työtä, mutta tarkemmin opettajien aineenhallintaa ja ainedidaktisia valmiuksia selvittävää tutkimuskirjallisuutta ei löytynyt. Taito- ja taideaineiden osalta selvisi, että niiden opetus osana luokanopettajakoulutuksen monialaisia opintoja on vähentynyt, jonka vuoksi ei välttämättä voida taata, että kaikki oppilaat saavat pätevää taito- ja taideaineiden opetusta peruskoulun alaluokilla. Tutkimustietoa opettajien omista kokemuksista liittyen aineenhallintaan ja ainedidaktiseen osaamiseen löytyy kuitenkin vielä hyvin vähän. Aiheesta olisi tarpeellista tehdä lisätutkimusta tulevaisuudessa. Tuloksia voitaisiin mahdollisesti hyödyntää myös luokanopettajakoulutuksen kehittämisessä.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa ja ymmärrystä käsityönopettajan kokemuk-sesta oman kompetenssinsa riittävyydestä näkövammaisen oppilaan käsityön opettamiseen yleisopetuksen ryhmässä. Tarkoituksena oli saada tietää opettajien kokemuksia koulutuk-sesta saaduista keinoista näkövammaisen oppilaan käsityönopetuksen tueksi tai tieto siitä, mistä kompetenssi näkövammaisen oppilaan opettamiseen syntyy. Kvalitatiivisen tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeilla ja tutkimuksen aineisto koostui 4 pääkaupunkiseudun opettajan vastauksista. Kohderyhmään kuuluvilta henkilöiltä tiedustel-tiin ensin suullisesti kiinnostusta osallistua tutkimukseen. Kiinnostuksensa ilmaiseville lähetet-tiin kyselylomake sähköpostin välityksellä. Kysymyslomakkeella kysyttiin taustatietoja sulje-tuilla kysymyksillä ja avoimilla kysymyksillä selvitettiin vastaajien kokemusta näkövammai-sen oppilaan opetuksesta yleisopetuksen käsityönryhmässä. Tutkimusaineisto analysoitiin laadullisena sisällönanalyysina. Vastauksista keskityttiin etsimään yleistyksiä, joiden pohjalta pystyi muodostamaan käsityksen aineenopettajan kompetenssista näkövammaisen käsityön opetuksessa. Tutkimustuloksista saatiin selville, että opettajan koulutuksen tai työpaikan täydennyskoulu-tusten ei katsottu antavan valmiuksia opettaa käsityötä näkövammaiselle oppilaalle yleisope-tuksen ryhmässä. Kompetenssin näkövammaisen oppilaan käsityön opettamiseen todettiin olevan seurausta opettajan omasta aktiivisuudesta ja työvuosien aikana kertyvästä koke-muksesta. Tutkimusta asiasta pitäisi tehdä enemmän ja laajemmin, jos haluttaisiin selkeämpi kuva näkövammaisen oppilaan käsityön opettamisesta yleisopetuksen ryhmässä.

Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena oli koostaa aikaisempia tutkimuksia kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin ja tarkastella onko luonnossa olemisella ja liikkumisella sellaisia ihmisen hyvinvointia edistäviä tekijöitä, joita voidaan hyödyntää kasvatuksen ja koulutuksen kontekstissa ekososiaalisen sivistyksen teorian näkökulmasta. Tutkimuskysymykseni ovat 1. Millaisia aineettomia hyötyjä luonto tarjoaa ihmisen hyvinvoinnin edistämiseen? 2. Miten luonnon tarjoamia hyvinvointivaikutuksia voidaan hyödyntää opetuksessa ja kasvatuksessa ekososiaalisen sivistyksen näkökulmasta varhaiskasvatuksen ja peruskoulun kontekstissa? Aineisto muodostui Googlen Scholar (3), Journal (3) ja Helka (3) tietokannoista kerätyistä artikkeleista. Yksi tutkimuksista valikoitui mukaan taustatutkimusta tehdessäni. Aineisto koostui kymmenestä (10) tutkimusartikkelista, joista seitsemän (7) on suomeksi, yksi suomalainen tutkimus, joka on englanniksi ja kaksi (2) espanjalaista tutkimusta, jotka olivat englanninkielisiä. Aineiston analyysi toteutettiin sisällön analyysin keinoin hyödyntäen teoriaohjaavasti suuntautunutta menetelmää. Tulokset antoivat viitteitä siitä, että luonnossa oleminen voi parantaa ihmisen psyykkistä, sosiaalista sekä fyysistä hyvinvointia ja vihreä ympäristö edistää lasten kognitiivisia taitoja, kuten työmuistia ja tarkkaavaisuutta. Työelämän kontekstiin liittyvässä tutkimuksessa havaittiin, että luonnossa olemisella ja ulkoilulla on vaikutusta positiivisesti työn imuun, tarmokkuuteen sekä tuottavuuteen. Tulosten perusteella luonnon hyvinvointivaikutuksia voisi hyödyntää myös varhaiskasvatuksen ja peruskoulun kontekstissa ekososiaalinen sivistys huomioiden.

The purposes. Aino (1894 – 1949) and Alvar Aalto (1898 – 1976) were architects and designers whose work is well known around the world. Aalto had a holistic way of thinking about architectural work, which meant creating detailed compilations, including designing textiles also. Artek used other textile producers too, but this paper focuses on the textiles Aino and Alvar Aalto designed themselves for their interior designs, furniture and world exhibitions. The purpose of this research is to figure out what textiles Aino Aalto designed at the time when Artek was founded in the 30´s and what textiles Alvar Aalto designed later, in the 50’s. Aino and especially Alvar Aalto’s architectural work and furniture design has been researched extensively, but less has been written of their textiles. Therefore, one purpose of this research is to lighten this less known area of the Aalto’s work. The methods. For the artefact study in this research I photographed every fabric sample (over 100pcs) in the Alvar Aalto Archives in Jyväskylä and sorted them by the models/prints, colours and designers. The following steps in the research were done based on the photographs. There were five different models designed by Aino Aalto among the samples, four of them were screen printed fabrics and one was a woven textile. There were five different prints designed by Alvar Aalto. For closer examination, four of Aino Aalto’s and four of Alvar Aalto’s textiles were chosen for this research. The research work analyses the textile design careers of the Aalto’s and how their fabric designs have been in use. The conclusions. Many different colour variations exist of these print designs and they have been printed on various fabrics, for example same print were printed on upholstery and curtain materials. Aino Aalto’s fabric designs have stayed as part of design history and have not been manufactured ever since. She ended up designing fabrics when she worked as Artistic Director in Artek. Alvar Aalto’s ”Siena”-fabric is still in production by Artek, perhaps because of its timeless design.

I denna avhandling undersöker jag vad som är centralt för den forskning som fokuserar på socialt arbete och AI i syfte att få svar på 1.) Vad fokuserar den publicerade litteraturen om AI och socialt arbete huvudsakligen på i anknytning till socialt arbete? Och 2.) Hur ser litteraturen på förhållandet mellan vad socialt arbete innebär och den nya teknologin AI? För detta ha jag använt mig av forskningsmetoden kunskapsöversikt där jag använt mig av kvalitativ innehållsanalys. Den andra frågeställningen besvaras utifrån globala och skandinaviska definitioner om det sociala arbetets kärna. Resultatet visar att forskning som behandlar AI och socialt arbete fokuserar på fördelar och utmaningar med AI, krav på ökade kompetenser, rekommendationer och riktlinjer kring tekniken samt att det sociala arbetet ska involvera sig mer i AI. I dessa fem kategorier kunde tre underkategorier identifieras, vilka är forskning, fortbildning och utbildning samt det sociala arbetet i allmänhet. Hur vi definierar socialt arbete kan ändras i framtiden i och med det ökade krav på kunskap som kan behövas i användningen av teknologin i arbetet. Även ett större fokus på kärnvärderingar och etik kan förväntas i och med de etiska utmaningar som teknologin för med sig samt att socialarbetare förväntas spela en större del i utvecklingen av teknologin för att försäkra om att de verktyg som utvecklas är säkra och etiska. Resultat visar även att uppgifter som berör emotionella aspekter i arbetet och bemötande hålls detsamma, då teknologin saknar dessa egenskaper. Administrativt arbete kan möjligtvis ersättas av AI-teknologin, vilket ger mer rum för socialarbetarna att fokusera på klientmöten och göra arbetet mer personcentrerat.

Aistitiedon käsittely on olennainen osa ihmisen toimintaa ja haasteet tällä alueella voivat vaikuttaa laaja-alaisesti yksilön toimintakykyyn. Aiemmat tutkimukset ovat havainneet aistiyliherkkyyksien haastavan päivittäistä toimintaa etenkin pienten lasten keskuudessa. Hermoston yliherkkyys ärsykkeille voi johtaa epätyypillisiin reaktioihin kontekstin kannalta, mikä korostaa ympäristön vaatimusten merkitystä käyttäytymiselle ja oppimiselle. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että kouluympäristö voi olla kuormittava aistiärsykkeiden osalta, sillä oppilaiden mahdollisuus hallita ärsykkeitä koulukontekstissa on vähäinen. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin aistiyliherkkyyksien ilmenemismuotoja alakouluikäisillä lapsilla sekä niiden yhteyttä osallisuuteen kouluympäristössä. Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva aistiyliherkkyyksien ilmenemisestä kouluympäristössä ja niiden vaikutuksista laajemmin lapsen koulutoimintaan. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin alkuvuonna 2024 neljästä eri tietokannasta. Aineistoon valikoitui 10 vertaisarvioitua artikkelia, joissa aistiyliherkkyyksiä tutkittiin eri kohderyhmillä. Aineisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysiä. Tutkimustulokset osoittivat, että aistiyliherkkyydet voivat ilmetä yksilöllisesti käyttäytymisessä ja tunteiden säätelyssä, mitkä voivat vaikuttaa myös akateemiseen suoriutumiseen. Ahdistuneisuus, tarkkaamattomuus, kiihtynyt käyttäytyminen sekä haasteet auditiivisen materiaalin suodattamisessa nousivat tyypillisiksi aistiyliherkkyyksien ilmenemismuodoiksi. Aistiyliherkkyydet yhdessä neurologisten häiriöiden kanssa saivat haastavampia ilmenemismuotoja, jolloin myös niiden yhteys osallisuuteen havaittiin merkittäväksi. Lievemmissä haasteissa aistiyliherkkyyksien yhteyttä osallisuuteen ei havaittu. Kouluympäristö esiintyi arvaamattomana aistiärsykkeiden osalta, mikä korostaa tarvetta kiinnittää huomiota kouluympäristön suunnitteluun. Luokkahuoneympäristön muokkaaminen aistijärjestelmiä vähemmän kuormittavaksi on keskeistä oppimis- ja toimintaedellytysten parantamiseksi.