Browsing by Title

Target. The purpose of this research is to search and find out what differences exist between Swedish-speaking schools' action plans for bullying. My theory about the research is that it there are differences in the action plans for bullying but that they work towards the same goal, that Stop the bullying. Previous research results show that bullying occurs in schools and approximately 50% of school students who are. Methods. This bachelor's thesis is performed as a thematic content analysis with an inductive form of analysis. The samples included in the thesis are four action plans for bullying from the schools, municipalities and cities included in the research. Research have been analysed and interpreted using thematic content analysis. Results and conclusions. A number of themes were discovered in the research results, these were the law, curriculum, Swedish schools in the Helsinki region, similarities and differences. All action plans included in this research differed to some extent, but all action plans had same goal. All action plans are based on the law and curriculum.

Introduction The purpose of this review is to point out different variants of acquired prosopagnosia and to review and discuss if the variants are distinctive of one another by their neural mechanisms and clinical symptoms. Discussion about diagnostics and rehabilitation of acquired prosopagnosia will also be made. Conclusions were based on two research questions. First, it was hypothesized that the neural findings would support the existence of different variants of acquired prosopagnosia. Second, it was questioned what forms of rehabilitation would help the most. Methods The source material was defined with help of three reviews of high quality which were published in Frontiers in Bioscience during the year 2014. Sources were rounded out with OvidMedline search. Terms of search used were prosopagnosia, acquired prosopagnosia, developmental prosopagnosia, congenital prosopagnosia, rehabilitation, covert recognition, ICD-10-CM and neural mechanism. Results and Conclusions Based on this review, a point can be made that the neural findings partly support the existence of different variants of acquired prosopagnosia; the apperceptive variant is usually a consequence of injury in the posterior occipital temporal axis whereas the anterior injury causes the associative variant in most of the cases. Distinctiveness of these variants is also supported by double dissociative symptoms which include covert recognition and the imagery of faces. There is some initial research from which a conclusion could be made that rehabilitation could benefit patients with acquired prosopagnosia. There is not much information about acquired prosopagnosia in Finland. Raised awareness of acquired prosopagnosia amongst healthcare professionals could help diagnostics and to give more optimal treatment. Patients with acquired prosopagnosia usually learn effective but cognitively demanding coping mechanisms. Research in treatment possibilities could help professionals to rehabilitate more effectively but also understand the psychosocial problems that may rise up with the disorder.

My research deals with the theme of death in children's books. My interest was primarily aimed at how the child’s experience of grief is described and how the child survives loss in the books. The primary texts researched consisted of ten children’s books originally written in Finnish between 1985 and 2010. This study was a qualitative research. It was based on a detailed and complex analysis of the material and the research method used material-based content analysis of the subject matter to find themes and commonalities in the books. The children's books deal with the theme of death by using various types of characters and stories that are close to a child's everyday life. Death is presented mainly through a secular view although religion is seen in funeral rituals and in references to heaven, God and soul. Death is described in a direct and concrete way but also in abstract terms. Children’s reactions to death in the stories are typical for their age; they do not always understand the finality of death and the fact that each of us will one day die. The children give death a strongly circular meaning and they think that the deceased person is going to live again soon. In the books children react to death with anxiety, sorrow, by crying and by fearing their own death or the death of their parents. In addition, the children experience guilt, physical pain, rage and anger and they avoid discussing death. Playing in an imaginary world, holding on to daily routines, talking to an adult as well as remembering the deceased person with affection help children recover from their loss. The stories end with an emphasis on the fact that life continues and that the grief eases over time. In my view these books can support a child’s grief work and can help answer their questions about death. These books can be read alone or with an adult, and they are both entertaining and didactic. Follow-up research material could be extended to translated children’s books and also to the analysis of the illustrations in the books.

Islam och HBTQ-identiteter konstrueras inom många diskurser som icke-kompatibla. Trots positioneringen av dessa i ett motsatsförhållande, lever HBTQ-muslimer i det intersektionella gränssnittet, med dessa identiteter. Existensen av HBTQ-muslimer som lever med båda identiteterna, utmanar rådande uppfattningar om att islam skulle vara icke-kompatibelt med HBTQ-identitet. Tidigare studier tyder däremot på att HBTQ-muslimer ställs inför identitetrelaterade utmaningar i sociala sammanhang. Mitt syfte med denna litteraturstudie är att på basis av tidigare forskning öka förståelsen för vilka särskilda utmaningar muslimer med HBTQ-identitet ställs inför, samt hur individerna hanterar dessa identitetsrelaterade utmaningar. Litteraturstudiens huvudsakliga källor består av studier och böcker med grund i HBTQ-muslimers egna erfarenheter och upplevelser av livet som HBTQ och muslim. Resultaten tyder på att HBTQ-muslimer är i riskgruppen för både islamofobi i HBTQ-gemenskaper men även homo-/transfobi i islamgemenskaper, något som ökar HBTQ-muslimers utsatthet. För att hantera dessa utmaningar kan individen välja att prioritera islamidentiteten, prioritera HBTQ-identiteten, eller försona identiteterna. Försoning av identiteter främjar HBTQ-muslimers välbefinnande, och kan möjliggöra att identiteterna HBTQ och muslim kan stödja och stärka varandra. Sammanfattningsvis kan studier i HBTQ-muslimers sätt att hantera identitet bidra till att utmana uppfattningar som konstruerar islam och HBTQ-identiteter som icke-kompatibla.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että häpeän tunne liittyy vahvasti jo ihmisen ensimmäisiin elinvuosiin, ja lapsuuden häpeän kokemukset vaikuttavat merkittävästi myöhempiin ihmissuhteisiimme. Ne vaikuttavat meihin myös kasvattajina, sillä kasvattajat siirtävät kokemaansa häpeää tiedostamattomasti eteenpäin seuraaville sukupolville. Erityisesti suomalaisessa ”puhumattomuuden” kulttuurissa häpeällä on täysin oma ulottuvuutensa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää häpeän roolia osana suomalaisen kasvatuskulttuurin muutosta 1950-luvulta nykypäivään sekä sitä, miten lapsuuden häpeän kokemukset siirtyvät sukupolvelta toiselle kasvatuksen myötä. Tutkimus tapahtui kahden tutkimuskysymyksen kautta, jotka olivat: 1. Miten varhaiskasvatuksen opettajat käsittelevät puheenvuoroissaan häpeää suhteessa suomalaisen kasvatuskulttuurin muutokseen institutionaalisen kasvatuksen näkökulmasta? Ja 2. Onko haastateltavien mielestä lapsuuden häpeän kokemuksilla vaikutusta omaan opettajuuteen erityisesti suomalaisessa kasvatuskulttuurissa ja millaisia nämä vaikutukset ovat? Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kahta 1950-luvulla syntynyttä, pitkään alalla työskennellyttä varhaiskasvatuksen opettajaa. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin yhteismuistelua (engl. collective biography), eli ryhmähaastattelua, jossa tutkittavat saavat tukea toistensa muistoista yhteisen historiallisen muistiaineksen esiin tuomiseksi. Aineisto analysoitiin hyödyntäen laadullista sisällönanalyysia. Tutkimuksen tuloksista selviää, että tutkittavat käsittelevät puheenvuoroissaan häpeän ja suomalaisen kasvatuskulttuurin muutoksen suhdetta vertaamalla omia lapsuuden kokemuksiaan tekemiinsä havaintoihin myöhemmin aikuisuudessa, esimerkiksi opettajana. Tulokset osoittavat, ettei häpeä osana suomalaista kasvatuskulttuuria ole kadonnut, vaan se on muuttanut muotoaan, esimerkiksi alueellisen eriarvoisuuden myötä. Tutkittavien puheenvuoroista ilmenee myös, että lapsuudessa koetuilla häpeän tunteilla on ehdottoman suuri merkitys koko ihmisen elämään ja näin ollen myös opettajuuteen. Perhetaustan lisäksi myös muilla lapsen elämässä vaikuttavilla aikuisilla, kuten opettajilla, on merkitystä lapsen häpeän kierteen syntymisessä. Tutkittavat esittelevät myös kaksi erilaista näkökulmaa siihen, miten lapsuuden häpeän kokemukset muovaavat omaa kasvattajuutta. Nämä ovat yksilöllisyyden näkökulma sekä laajemmin suomalaisessa kulttuurissa ilmenevä sota-ajan vaikutus suomalaiseen nykykasvatukseen.