Browsing by Title
Now showing items 1422-1441 of 7170
-
(2022)Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää aikaisempien tutkimusten pohjalta, miten vanhemmuus vaikuttaa homoseksuaalisten miesten kohtaamiin asenteisiin. Tavoitteena oli myös tutkia sitä, miten perheenlisäys vaikuttaa homomiesten sosiaalisiin suhteisiin. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin Helsingin yliopiston kirjaston Helka-artikkelihaulla sekä Google Scholarin avulla. Tutkielmassa hyödynnettiin sekä suomalaisia että kansainvälisiä lähteitä. Suomalaista lähdekirjallisuutta käytettiin teoreettisen taustan rakentamiseen. Kansainväliset lähteet painottuivat tutkimuksen tuloksiin. Homoseksuaalimiesten vanhemmuudella oli vaikutusta heidän kohtaamiin asenteisiin ja vanhemmuuden havaittiin vaikuttavan homomiesten sosiaalisiin suhteisiin. Perheenlisäys vaikutti sekä positiivisesti että negatiivisesti homomiesten kokemiin asenteisiin niin lapsuudenperheiden kuin ystävien keskuudessa. Ystäväpiireissä ja yhteisöissä suhteet heteroseksuaalisiin vanhempiin vahvistuivat, mutta homoyhteisöissä perheenlisäys otettiin vastaan negatiivisemmin. Lapsuudenperheissä lapsen saapuminen saattoi lähentää perheenjäsenten välisiä suhteita.
-
(2017)The aim of this study was to investigate teaching of silver clay technique in the context of adult craft courses. In addition, information about challenges in teaching silver clay was collected. Theoretic background of this study consisted of studies and theories about learning and teaching of skills. Material was gathered in May to June of 2017 by individually interviewing three teachers who teach silver clay technique. The collected material was analyzed theory oriented, by using content analysis method. When classifying skills teaching, Romiszowski´s (1999) three phase method was utilized. The results of this study show that the silver clay teachers were mostly the same strategies and following Romiszowski’s (1999) three step model in their teaching. All the teachers introduced essential information for students to run the task in the beginning of the course. The information was shared by e-mail, paper copies or by organising a physical brief before the course. Explaining history and behaviour of the material as well as introducing the tools were considered essential by the teachers. In the second phase, every teacher said they would demonstrate working of silver clay concretely with the help of showpieces. Improvement of the students’s skills was supported by individual guidance and continuous feedback. When teaching silver clay, the teachers had faced various challenges, the most prominent of which were issues relating to people skills and unpredictability of materials. There is no previous research on silver clay teaching. Therefore, results of this study can be considered useful and applicable to teaching of the silver clay technique, but to teaching and planning of other craft techniques as well.
-
(2016)
-
(2020)Huijarisyndrooma tai huijari-ilmiö on varsinkin hyvin opinnoissaan tai työssään menestyvien yksilöiden sisäinen kokemus omasta riittämättömyydestä. Nämä yksilöt uskovat virheellisesti onnistumistensa olevan huijaamisen tulosta sen sijaan, että uskoisivat omiin kykyihinsä. Aihe on puhuttanut esimerkiksi mediassa, mutta siitä ei ole aiempaa suomalaista tutkimusta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää huijari-ilmiön esiintymistä suomalaisilla, hyvin opinnoissaan menestyvillä yliopisto-opiskelijoilla ja tarkastella miten eri opintojen vaiheessa olevat eroavat huijari-ilmiön suhteen. Lisäksi tutkittiin huijari-ilmiön yhteyttä itsetuntoon. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena ja sen aineisto kerättiin e-lomakkeella. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt (n = 120) olivat suurimmaksi osaksi 20-26-vuotiaita ja hyvin opinnoissaan menestyviä yliopisto-opiskelijoita. Huijari-ilmiötä lähestyttiin mittarilla, joka koostui kolmesta ulottuvuudesta: itsensä ja saavutustensa vähättelystä, vilpillisyyden tunteesta ja saavutusten selittämisestä onnella tai sattumalla. Itsetunnon mittarilla mitattiin yksilön kokonaisvaltaista asennetta itseään kohtaan ja käsitystä omasta arvostaan. Huijari-ilmiön yleisyyttä selvitettiin tarkastelemalla summamuuttujien frekvenssejä ja kuvaajia. Huijari-ilmiön ja opintovaiheen sekä huijari-ilmiön ja itsetunnon yhteyksiä tarkasteltiin ristiintaulukoinnin sekä korrelaatioiden avulla. Opiskelijat eivät keskimäärin kokeneet opinnoissaan paljoa huijarikokemuksia. Eri opintojen vaiheessa olevat erosivat huijari-ilmiössä ja varsinkin opintojen loppuvaiheessa näyttäisi esiintyvän selkeästi vähiten huijarikokemuksia. Huijarikokemukset liittyvät usein haastaviin uusiin tilanteisiin, mikä saattaa selittää, miksi huijarikokemuksia oli enemmän alku- kuin loppuvaiheen opiskelijoilla. Tulokset vahvistivat myös aiemmissa tutkimuksissa todettua huijari-ilmiön ja itsetunnon välistä vahvaa negatiivista yhteyttä. Mitä vahvempi itsetunto opiskelijoilla oli, sitä vähemmän he myös raportoivat huijarikokemuksia. Tulokset antavat tietoa opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä ja voivat auttaa kiinnittämään huomiota siihen, miten esimerkiksi opintojen alkuvaiheessa koettuja huijarikokemuksia voitaisiin vähentää. Huijarikokemukset varsinkin yhdistettynä heikkoon itsetuntoon ovat huolenaihe kyseisten opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opintomenestyksen kannalta, ja ne voivat myös aiheuttaa negatiivisia seurauksia yksilön myöhemmälle urakehitykselle.
-
(2022)Viime vuosikymmeninä yhteiskunnan varakkain promille on lähes kolminkertaistanut omaisuutensa. Yhteiskunnan varakkaimpien ihmisten elämä on kiehtonut ihmisiä aina, ja on muodostunut monelle tavoittelemisen arvoiseksi haavekuvaksi. Varallisuudella on jo kauan havaittu olevan moninaisia vaikutuksia ihmisten ajatteluun ja käytökseen, ja monesti hyvin varakkaita ihmisiä syytellään epäempaattisuudesta. Kysymykset varallisuuden ja empatian yhteyksistä nostavat esiin lukuisia yhteiskunnallisia, moraalisia ja poliittisia seikkoja, kuten vaikutukset ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, eettisiin arvoihin, demokraattiseen päätöksentekoon ja tuloerojen kasvuun. Empatian ja varallisuuden vuorovaikutusta on tutkittu niin kentällä kuin laboratorio-olosuhteissakin sekä kvalitatiivisissa että kvantitatiivisissa tutkimuksissa. Katsauksen tavoitteena oli kartoittaa empatian ja korkean varallisuuden välistä yhteyttä ja pohtia näiden yhteyksien mahdollisia vuorovaikutussuuntia. Katsauksen tutkimuskysymys oli seuraavanlainen: Onko korkean varallisuuden ja prososiaalisen käyttäytymisen välillä nykyisen kirjallisuuden perusteella negatiivinen vuorovaikutussuhde, eli toisin sanoen onko korkea varallisuus yhteydessä vähäisempään prososiaaliseen käyttäytymiseen? Katsauksessa empatiaa käsitteellistettiin prososiaalisen käyttäytymisen kautta ja varallisuuden perusteella jakautuva yhteiskuntaluokka oli toinen tarkasteltavista muuttujista. Katsauksessa tarkasteltiin ensisijaisesti ihmisiä, jotka kuuluvat ylimpään yhteiskuntaluokkaan. Hakusanoina käytettiin termejä ”wealth” ”social class” ”prosocial behaviour” tai ”prosociality” tiedonhakuun Ovid med ja Google Scholar tietokannoista. Katsauksessa vähäisemmän empatian ja korkean varallisuuden välillä havaittiin selkeä yhteys, ja nämä tekijät myötävaikuttivat toinen toisiinsa usein erottamattomillakin tavoilla. Vuorovaikutussuunnasta voitiin varovasti todeta, että varallisuus näyttäisi vähentävän empatiaa. Kattavamman kuvan saamiseksi tulevaisuudessa kannattaisi keskittyä tarkemmin tämän vuorovaikutussuunnan selvittämiseen esimerkiksi prospektiivisella tutkimusasetelmalla, jossa koehenkilöitä voitaisi tutkia ennen ja jälkeen rikastumisen. Lisäksi tulevaisuudessa tulisi tutkimuksessa huomioida paremmin kulttuurierot.
-
(2016)The qualities required for achieving expert performance and for developing expertise have been researched a lot. According to the expertise theory and the theory of achieving expert performance, at least 10 years’ practice is needed to become a master in one’s own field. Especially being aware of one’s own strengths is seen as an important prerequisite for succeeding in sports and achieving expert performance. Part of important mental characteristics of a driver in autosports are good self-esteem and self-confidence (Pahkinen 2007, 17–18). A good self-concept in its turn is a significant part of good self-esteem. The purpose of the study was to find out what characteristics young drivers consider important for the success in autosports and how they experience their own skill level in relation to these characteristics. In this study the drivers assess themselves and their own skills in autosports. The AKK-Motorsport’s national junior team group, who represent Finnish top level in their own field, was chosen as the target of the study. Thirteen drivers aged 13 to 21 participated in the study with four of them racing in touring and formula series and nine in different karting series. The questionnaire with open-space questions about the drivers’ background and likert-scaled questions about their different characteristics were used as study material. The average results of the participants’ own characteristics and the characteristics considered important were compared with each other using Spearman’s correlation coefficient. The reliability of the analysis was examined with the help of Cronbach alfa. The characteristics that were regarded as the most important were driving skills, the will to win and self-confidence whereas drivers’ external support groups were least appreciated. Older and more experienced drivers considered their own skills better than younger and less experienced ones. Many of the characteristics that were valued the most important were psychical skills, which indicates that mental skills are a significant factor in autosports. Mental training, awareness of one’s own self-concept and the boosting of self-confidence are important qualities to be taken into consideration in autosports in addition to physical practice and the training of driving skills.
-
(2023)Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tarkastella jatkuvan oppimisen roolia teknologiateollisuuden yritysten tulevaisuudennäkymissä. Jatkuva oppiminen on ollut viime aikoina paljon esillä koulutuspolitiikan kentällä, Suomessa muun muassa Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen muodossa. Jatkuvan oppimisen strategia on nähty mahdollisena vastauksena digitalisaation aiheuttamiin työelämän muutoksiin sekä keinona nostaa valtion ja suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Keskityn tutkimaan digitalisaatiokehityksen kärjessä olevaa teknologiateollisuuden alaa ja sitä, miten merkittäväksi alan yrityksissä jatkuva oppiminen koetaan. Tutkimuskysymykseni ovat (1) uskovatko teknologiateollisuuden yritykset jatkuvan oppimisen merkityksen kasvavan liiketoiminnassaan, ja vaikuttavatko siihen yrityksen koko ja toimiala sekä (2) miten yritysten oletus jatkuvan oppimisen merkityksen kasvusta ilmenee sen lähitulevaisuuden rekrytointi- ja kehittämissuunnitelmissa. Toteutin tutkielmani kvantitatiivisena tutkimuksena, jossa analysoin Teknologiateollisuus ry:n vuonna 2021 keräämää tutkimusaineistoa. Alkuperäisaineiston keruu toteutettiin kyselynä, jossa vastaajina olivat 313 Teknologiateollisuuden jäsenyrityksen edustajaa. Aineistoni koostui (1) kolmesta yritysten yleisiin tulevaisuudennäkymiin liittyvästä kysymyksestä, (2) kahdestatoista yleisten osaamisalueiden merkitystä koskevasta kysymyksestä sekä (3) kahdesta yritysten taustatietoja koskevasta kysymyksestä. Ristiintaulukoin muiden kysymysten tulokset jatkuvan oppimisen merkitystä liiketoiminnalle käsittelevän kysymyksen mukaan. Tutkimuksen tulosten mukaan neljä viidestä teknologiateollisuuden yrityksestä uskoi jatkuvan oppimisen merkityksen kasvavan liiketoiminnassaan lähitulevaisuudessa. Jatkuvan oppimisen merkityksen tunnistaminen ei ollut riippuvainen yrityksen koosta tai toimialasta. Uskomus jatkuvan oppimisen merkityksen kasvusta korreloi positiivisesti yrityksen henkilöstömäärän kasvun kanssa. Yhteyttä ei löytynyt jatkuvan oppimisen merkityksen tunnistamisen ja kansainvälisen osaamisen rekrytoinnin tai oppilaitosten kanssa toteutettavan kehittämistoiminnan välillä.
-
(2018)The purpose of this study is to exam factors affecting dual careers, especially factors relating to educational side of it. Dual career means combining education and sports career simultaneously. Sports career at the higher levels and education have traditionally been seen exclusive to each other in Finland. Even tough sports career is relatively short and on the other hand education is often key for many important fields in our society. Aim of this study is to find out, which factors relating to education, influence development of dual careers. The study has been done by qualitative method. The data is collected from interviews, done for three persons working with dual careers. Interviews are made by using basis of half structured and theme interviews. After that, data is analyzed with content analysis as a method. In this study, content analysis is data based. From the interviews, factors affecting dual careers appears very broadly. Meanings in collected data were very diverse and connected to each other. Key findings concerns extent of the matter and quantity of affecting factors. From the data four main categories were made. Those categories were named social factors, individual factors, sports system factors and factors associating school’s motivation. Considering the development of education in dual careers, the factors outside of school are meaningful. On the other hand, schools can also benefit from athlete students
-
(2024)Huippu-urheilun ja koulunkäynnin yhdistäminen on hyvin yleistä nuorilla urheilijoilla. Näiden osa-alueiden yhdistäminen ei aina ole helppoa johtuen monista eri tekijöistä. Suomen Olympiakomitean verkkosivulla vuonna 2022 julkaistussa artikkelissa “Kaksoisuralta loikka urheilijatutkintoon” todetaankin, että molempia urapolkuja tulisi viedä tarkoituksenmukaisesti eteenpäin. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, millaisia mahdollisuuksia Suomeen on kehitelty huippu-urheilun ja koulunkäynnin yhdistämiseen. Lisäksi tarkoituksena oli esitellä haasteita, joita näiden osa-alueiden yhdistämisessä voi ilmetä. Tutkimuskysymykset nojautuvat vahvasti kaksoisuran käsitteeseen. Kaksoisuralla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa urheilijauran ja opiskelu- tai työuran yhdistämistä. Tämä tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen aineisto kerättiin käyttämällä tietokantoja Helka ja Google Scholar. Aineistonkeruussa käytetyt hakulausekkeet muodostettiin käyttämällä sanoja “huippu-urheilu”, “kaksoisura”, “koulunkäynti” sekä “opiskelu”. Englanninkielisiä sanoja, joista hakulausekkeet muodostettiin, olivat “dual-career”, “elite sports” sekä “sports in Finland”. Sisäänottokriteereinä toimivat julkaisuvuosi, julkaisun kieli, saatavuus ja aihe sekä tutkimuksessa käsiteltävä kouluaste. Julkaisun tuli olla joko suomen tai englanninkielinen. Sen julkaisuvuosi tuli olla vuoden 2005 jälkeen, ja sen oli oltava saatavilla ilmaiseksi. Lisäksi julkaisun tuli käsitellä suomalaisten urheilu-uraa ja sen yhdistämistä koulunkäyntiin tai vähintään toista näistä osa-alueista. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui lopulta 11 julkaisua edellä mainituilla sisäänottokriteereillä. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että Suomeen on luotu usealle eri koulutusasteelle erilaisia mahdollisuuksia luoda kaksoisuraa. Tulosten mukaan yläkouluissa toimi virallisia urheiluluokkia ja toisella asteella useita erityisen tehtävän saaneita koulutuksenjärjestäjiä. Esimerkiksi urheilulukiot ja urheiluakatemiaverkostot auttoivat koulunkäynnin ja huippu-urheilun yhdistämistä. Huippu-urheilun ja koulunkäynnin yhdistämisessä esiintyi myös haasteita. Etenkin korkeakouluopiskelijat joutuivat vaikeuksiin opintotukien, läsnäolopakkojen sekä kilpailukauden ja lukuvuoden päällekkäisyyksien kanssa. Lukioikäisillä esiintyi uupumusoireita sekä identiteettiin liittyviä haasteita. Tulosten perusteella voidaan todeta Suomessa olevan hyviä mahdollisuuksia luoda kaksoisuraa. Uupumusoireet tulisi jatkossakin pitää hyvin vähäisinä, jotta opiskelijaurheilijat saisivat jatkossakin onnistumisen kokemuksia molemmilta osa-alueilta. Tämä auttaisi myös identiteettiin liittyviin haasteisiin.
-
(2016)It can be challenging to combine studies and purposive sports training for a young athlete. However, education facilitates the transition to working life after the sports career. The ob-jective of this study was to explain, how purposive sports training can be combined with dif-ferent levels of education in Finland. The objective was also to observe the importance of training and talent in the development of elite athletes. This research was done as literature review. The source literature was research and litera-ture from sports, training, talent and motivation. This study also observed the research of combining a sports career and studying. Earlier studies pointed out that development of elite athletes requires physical talent and hard work, as well as versatile and high-quality training. Learning skills take place as a result of practice, so that the teaching occasion had a key role in the development of the athlete. Mo-tivation to practice was seen as the most important factor in changing potential into real abil-ity. Young athletes benefit from physical education at school, even if the sport of the athlete is not practiced during lessons. The objectives of physical education to develop students’ physical activity and fundamental motor skills also support the development of the athlete. According to previous research, children in elementary school need to move a lot, but spe-cial arrangements of combining sports and studying are not required while still in elementary school. Combining upper secondary education and a sports career worked out well in Fin-land. On the contrary, purposive sports training was difficult to combine with studies in the higher education institution. Athletes need support for combining a sports career and studies, especially after completing studies at the upper secondary level. In recent years sport acad-emies have assisted and provided possibilities for athletes to study during their sport career. The development of sport academies is important, so as to enable an increasing number of athletes to achieve success in both fields of sport and studies in the future.
-
(2017)There are many individual or social underlying factors that affect the performance in world-class team sports. Many studies of the subject concentrate on individual sports and there are less findings about the underlying factors that affect precisely teams’ performance. Every known factor affecting the performance can be determinant for success, so any information about them may help the athlete and the team to develop. In this review, the existing research results of both individual and social factors affecting teams’ performance is being analyzed. According to studies, the most significant individual underlying factors of a great performance are motivation, psychophysical well-being, psychical skills and mental toughness, which means the ability to cope better than your opponents with the many demands of sports, to remain in control under pressure and to be confident and determined. Especially confidence as a characteristic of mental toughness, appears to be strongly linked to the sports performance. There are also many social underlying factors of which the most remarkable ones are open interaction within the team, team cohesion, the actions of an athlete leader and coaches’ behavior and feedback. Some of the social factors, such as the actions of an athlete leader and the coaches´ behavior may affect the performance through the individual factors, such as athletes´ confident or motivation. Many of the studies in this review compare several different sports to get more information but it would also be beneficial to research even more, for example by making a longitudinal study of the subject or by having more representative samples. It would also be reasonable to study more the development of mental toughness by observing the training and performances of world-class athletes. The information in this review is useful for the athletics and coaches in world-class sport teams, for the developers of competitive sports and for the researchers of the field. This review raises awareness of the factors that affect the sports performance which may improve chances of successful performances. Also, the projects developing safety in world-class sports probably benefit from the knowledge of the factors affecting the sports performance.
Now showing items 1422-1441 of 7170