Browsing by Title

Ruokahävikin minimoinnin merkitys on korostunut entistä enemmän ympäristötietoisuuden kasvaessa. Jokaisen yksilön aktiivinen osallisuus ruokahävikin minimointiin kotitalouksissaan olisi ruokahävikin ympäristövaikutusten vähentämiseksi ihanteellista. Aiemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että ruokahävikin minimointi ei ole jokaiselle itsestäänselvyys, ja siihen voi liittyä sekä esteitä että kannustimia yksilötasolta sosiaalisfysikaaliseen ympäristöön saakka. Opiskelijoiden ruokahävikin minimointipyrkimysten tarkastelu kotitalouksissaan tuo uutta näkökulmaa aiheen tarkasteluun aiempien tutkimusten keskittyessä enemmän opiskelijoiden ruokahävikkikäyttäytymiseen yliopistoruokaloissa. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää ja ymmärtää kotitalousopettajaopiskelijoiden ruokahävikin minimointipyrkimysten taustalla olevia tekijöitä kotitalouksissaan. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimusaineistona toimi sähköisellä kyselylomakkeella kerätty aineisto, joka koostui 29 kotitalousopettajaopiskelijan vastauksista. Aineiston analyysi eteni sekä aineiston että teoriatiedon ehdoilla. Aineiston analyysissä aineistoa pelkistettiin, ryhmiteltiin sekä käsitteellistettiin, jonka myötä saatiin lopulta muodostettua kaksi tutkimuskysymykseen vastaavaa luokkaa: yksilötaso ja sosiaalisfysikaalinen ympäristö. Tulokset osoittavat, että kotitalousopettajaopiskelijoiden ruokahävikin minimointipyrkimykset rakentuvat monista eri tekijöistä, jotka kietoutuvat yhteen yksilötasolta sosiaalisfysikaaliseen ympäristöön saakka. Yksilötasolla korostuivat ruokahävikkiosaaminen, asenteet ja taloudellisuus. Sosiaalisfysikaalisen ympäristön tasolla korostuivat mallit, itsestä riippumattomat tekijät sekä ympäristövastuullisuus. Tulokset osoittavat näiden tekijöiden olevan kotitalousopettajaopiskelijoiden kotitalouksissa keskeisiä vaikuttajia ruokahävikin minimointipyrkimyksiin. Aikaisempi teoriatieto tuki tutkimuksen etenemistä, ja saadut tulokset vahvistavat aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksia. Tulosten perusteella voidaan tunnistaa käytännön soveltamisen mahdollisuuksia ruokahävikin minimointipyrkimysten vahvistamiseksi kotitalouksissa muun muassa koulutus- ja yhteiskuntatasoilla toteutettujen kehittämiskeinojen avulla.

The aim of this study is to get an insight in which roles occur in children’s free play. How are these roles displayed, and how does children negotiate these roles? This study process how children interact in situations of free play. The main concepts that are discussed in the theoretical part are roles, role negotiation, play, and roleplay. The concepts are explained more profoundly in the theoretical part, which also establishes the theoretical basis of this study. This study is completed as a qualitative study with both case study and observational study as methods. As data collecting method I have been using video observation. The material for my study was collected in a Swedish speaking preschool in southern Finland. The video observations were made during two mornings in this preschool. The aim was to capture free play amongst children. Five preschoolers in total participated in the study. The results of this study indicates that role negotiations as a phenomenon is something that is not that commonly occurring in children’s free play. All of the children participated in choosing roles, but they mostly just announced which role they wanted themselves, without any further negotiation. The roles that occurred in these plays were quite ordinary and mostly permanent. No one chose a role that automatically would have indicated strong leadership, which means that all of the children were somewhat equal in status. The children also had thoughts about what characteristics their own role should have and how the other role characters should act. This could be explained as how the roles were displayed. In my study I found two main categories in how children expressed their own roles and their expectations of the other role characters. These main categories were verbally, and through action.

Varhaiskasvatuksen henkilöstö on päivittäin vuorovaikutuksessa lapsen huoltajien kanssa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että toimiva yhteistyö huoltajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välillä on lapsen edun mukaista. Toimivan yhteistyön avulla voidaan tukea lapsen turvallista kasvua ja kehitystä. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää millaista yhteistyötä huoltajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välillä on sekä mitkä tekijät vaikuttavat yhteistyön sujuvaan toteutumiseen ja toisaalta mitkä ovat vuorovaikutuksen kriittisiä pisteitä. Tutkimus kohdennettiin koskemaan päiväkodin kontekstia. Tarkoituksena oli koota systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin viime vuosina julkaistua tutkimustietoa koskien huoltajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välistä yhteistyötä. Tutkielma toteutettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin. Tutkimusaineisto koostettiin tieteellisistä artikkeleista, jotka haettiin kolmen elektronisen tietokannan avulla. Tutkielmalle asetettujen sisäänotto- ja poissulkukriteerien jälkeen, tutkimusaineistoksi muodostui seitsemän pohjoismaista tutkimusartikkelia, jotka käsittelivät huoltajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välistä yhteistyötä. Tutkielman tuloksia analysoitiin narratiivisen analyysin avulla. Huoltajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välisen yhteistyön muodot ovat monipuolisia ja moniulotteisia. Tutkielman perusteella yhteistyön voidaan todeta olevan monen tekijän summa. Aineistosta vahvimpina yhteistyöhön vaikuttavina tekijöinä nousi luottamus ja viestintä. Näiden tekijöiden näkökulmasta on tärkeää, että huoltajat tulevat henkilökohtaisesti kohdatuksi. Vastuu yhteistyön onnistuneesta toteutumisesta on yhteistyön molemmilla osapuolilla. Varhaiskasvatuksen henkilöstön on tärkeää tiedostaa ja kiinnittää huomiota niihin tekijöihin, joiden nähdään vaikuttavan yhteistyön laatuun.

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata lapsen huoltajien ja varhaiskasvatushenkilöstön välistä yhteistyötä sekä tuoda esille heidän väliseen yhteistyöhön vaikuttavia tekijöitä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että varhaiskasvatushenkilöstöllä on suuri rooli yhteistyön luomisessa sekä sen ylläpitämisessä huoltajien kanssa. Varhaiskasvatus on yleistynyt vuosien varrella ja huoltajia on otettu enemmän osallisiksi päiväkodin arkeen, jonka vuoksi yhteistyön merkitys on kasvanut. Tutkimuksen tavoitteena oli saada selville, miten varhaiskasvatushenkilöstö loi yhteistyötä huoltajien kanssa ja mitkä tekijät vaikuttivat huoltajien yhteistyöhön osallistumiseen. Menetelmät. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Tutkimus koostui yhden alle 3-vuotiaiden lasten päiväkotiryhmän varhaiskasvatushenkilöstön puhelinhaastatteluista sekä kyseisen yksikön toimintasuunnitelmasta. Haastateltavia oli kolme kappaletta ja haastattelut toteutettiin yksilöllisinä ja puolistrukturoituina puhelinhaastatteluina. Haastattelun tavoitteena oli tuoda esiin varhaiskasvatushenkilöstön käsityksiä yhteistyön toteutumisesta huoltajien kanssa. Tutkimusaineisto kerättiin marraskuussa 2020. Litteroidun tutkimusaineiston analysointi toteutettiin teoriasidonnaista analyysia hyödyntäen. Yksikön toimintasuunnitelma toimi taustoittavana materiaalina, jonka sisältöä vertailtiin haastattelusta tuotettuihin tutkimustuloksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatushenkilöstö loi tiiviillä yhteydenpidolla ja erilaisilla perheiden kohtaamisien käytännöillä yhteistyötä huoltajien kanssa. Yhteistyössä oma lapsi oli huoltajien kiinnostuksen keskiössä ja yhteistyön toteutumiseen vaikutti monilla eri tavoilla huoltajan oma tausta. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että niin päiväkodin kuin huoltajien omat toimintatavat vaikuttavat merkittävästi yhteistyön toteutumiseen. Tutkimustulosten perusteella voidaan pitää tärkeänä varhaiskasvatushenkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta yhteistyöhön sekä sitä, että varhaiskasvatushenkilöstö tuo lapsen esiin myös ryhmän jäsenenä, jolloin huoltajien käsitys lapsensa varhaiskasvatuksesta sekä yhteistyöstä laajenee päiväkotiryhmän tasolle ja vuorovaikutus perheiden kanssa lisääntyy.

Bronfenbrennerin ekologisen teorian mukaan varhaiskasvatuksen aloitus on ekologinen siirtymä, jossa lapsen kaksi kasvuympäristöä, koti ja varhaiskasvatus, kohtaavat (Puroila & Karila, 2001, s.208–209). Varhaiskasvatuksen aloitukseen liittyviä lapselle ja huoltajille tärkeitä käytäntöjä on jouduttu muokkaamaan pandemiasta johtuvien rajoitusten ja suositusten vuoksi. Varhaiskasvatuk-sessa on jouduttu esimerkiksi rajoittamaan huoltajien pääsyä varhaiskasvatuksen sisätiloihin (Ope-tushallitus, 2022), jolloin lapsen ja huoltajien yhteinen tutustuminen sisätiloissa on siirtynyt ulos. Aiemman tutkimuksen (Poikonen & Lehtipää, 2009, s.75) mukaan huoltajat ovat tyytyväisiä var-haiskasvatukseen sekä kasvatusyhteistyöhön varhaiskasvattajien kanssa. Tutkielman tekeminen täs-tä aiheesta on tärkeää, koska normaalista poikkeavissa oloissa on tärkeä huomioida myös huoltajien kokemukset, jotta varhaiskasvatusta voidaan kehittää yhdessä huoltajien kanssa. Tutkielman tavoit-teena on selvittää, millaisia kokemuksia huoltajilla on varhaiskasvatuksen aloituksesta COVID-19 pandemian aikana. Tutkimuskysymykseni on, millä tavoin huoltajat ovat kokeneet varhaiskasvatuk-sen aloituksen. Tutkielmaani osallistui yhdeksän huoltajaa, joilla oli kokemusta varhaiskasvatuksen aloituksesta pandemia aikana. Rajasin tutkittavaa joukkoani pandemian kunnallisten tartuntamäärien perusteella. Tutkittaviksi kunniksi valikoituivat kolme kuntaa, joissa oli huomattavasti enemmän tartuntoja kuin muualla Suomessa: Espoo, Helsinki ja Vantaa. Keräsin aineistoni verkossa olevalla kyselylomak-keella julkaisemalla kyselylomakkeen linkin Facebookissa Puskaradio espoo, Puskaradio Helsinki sekä Vantaan Puskaradio ja palvelut ryhmissä. Analysoin aineistoni aineistolähtöisellä sisällönana-lyysillä. Huoltajien vastausten perusteella pandemia rajoitteet olivat merkityksellinen osa heidän kokemus-taan varhaiskasvatuksen aloituksesta, etenkin rajoitus, joka koski huoltajien mahdollisuutta tutustua lapsen kanssa sisällä. Osa huoltajista koki aloituksen toteutuneen hyvin, vaikka aloitus oli tapahtu-nut ulkona ja yhteiset keskustelut varhaiskasvattajien kanssa Teamsin välityksellä. Toisille näistä oli jäänyt epävarmuus ryhmän toiminnasta sekä kaipuu päästä näkemään sisätiloja myös siitä syystä, että voisi keskustella niistä lapsen kanssa. Huoltajat kertoivat myös siirtäneensä varhaiskasvatuksen aloitusta myöhemmäksi pandemian vuoksi, kun töihin paluu tai opiskelu mahdollistivat sen. Joiden-kin huoltajien mukaan varhaiskasvatuksen aloitus oli pystytty toteuttamaan normaaliin tapaan sisällä tutustuen, jolloin huoltajat eivät kokeneet siihen liittyvän haasteita.

The purpose of this thesis is to get more information about parents’ perceived trust towards kindergartens. This study will find out which themes concerning kindergarten are calling forth discussion in the internet web sites among parents of pre-schoolers. Besides that the study aims to delineate how the trust is manifested in the internet discussions. The new document of the grounds of early childhood education is coming into effect in the autumn 2017. The importance of cooperation with parents is emphasized in this document. Educators have to be conscious of parents’ opinions and be able to develop methods of cooperation with the help of that. Previous surveys have pointed out that parents’ trust towards Finnish early childhood education is quite strong. Research data in this thesis was written material in internet. The research material consisted of 23 message chains containing 1–38 messages. The messages were written during August and September 2016. The material was assembled in vauva.fi and kaksplus.fi –internet discussion areas. The thesis was executed with qualitative methods by content analysis. The material showed that parents were discussing about ways of action in separate kindergartens, characters of workers and security of kindergartens. In addition of that they inquired opinions about separate kindergartens from each other. Other families’ ways of action and public reporting news of kindergartens was also called forth discussion. The material showed that parents often perceived distrust towards kindergartens. In spite of that they trusted they have chance to influence and the principals could help if needed. The research results differ greatly from earlier findings. These results extend people’s knowledge about parents’ trust towards kindergartens. The trust is not so unambiguous that earlier findings show. The realistic picture of parents’ perceived trust towards kindergarten could be formed by studying the situation by using varied range of research methods.

Objectives. The purpose of this thesis is to study the use of the See the Good! digital application and its effects on classroom climate. I study how a class teacher uses the application and how it has affected the classroom climate. The theory of my research is based on See the Good! digital application developed by Positive Learning Oy and the five dimensions of school climate by Amrit Thapa, Jonathan Cohen, Shawn Guffey and Ann Higgins-D’Alessandro (2013). Methods. This study was conducted as a qualitative descriptive case study. It does not pursue to give general results but instead it provides a description of the examinee´s overall personal experience of the subject. The study material is based on interview conducted with a semi-structured theme interview. The study consists of 1 subject who has been teaching for over 25 years and has used the See the Good! application over a year. The responses of the interview were transcribed and analyzed by data driven qualitative content analysis. Results. The examinee used the application irregularly as a part of many positive pedagogy applications along with actual schoolwork. The use of the application was based on examinee´s own interest and motivation towards the topic of the application. Examinee used the application as a teaching material and as an assistance in planning lessons. Examinee had used all the sections in the application, of which the Teach section was the most used. The use of the application didn´t affect every dimension but it had effect on most of the dimensions. The most significant effects of using the application were on the dimension of relationships and social skills. The use of the application had positive effects on students´ social skills and it improved class spirit and respect for diversity. The use of the application had also positive impact on teacher´s work and it improved students´ work in the classroom.