Browsing by Title

Tavoitteet. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tutkia hyväksymis- ja omistautumisterapian tuloksellisuutta eri ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa aikuisilla. Katsaus keskittyy sosiaalisten tilanteiden pelkoon, yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön, paniikkihäiriöön ja julkisten paikkojen pelkoon. Näiden ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon tarkastellaan myös internet-pohjaista hyväksymis- ja omistautumisterapiaa. Aiemmissa tutkimuksissa on saatu alustavaa näyttöä hyväksymis- ja omistautumisterapian tuloksellisuudesta ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa. Menetelmät. Tutkimuksia hyväksymis- ja omistautumisterapian soveltuvuudesta ja tuloksellisuudesta ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa haettiin PubMed-tietokannasta hakusanoilla acceptance and commitment therapy ja anxiety. Haku rajattiin vuosiin 2011-2021 ajankohtaisen tutkimustiedon saamiseksi. Artikkeleita etsittiin myös manuaalisesti jo valittujen artikkeleiden kirjallisuusluetteloista. Katsaukseen valikoitui kriteerien perusteella yhteensä seitsemän tutkimusartikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Tulokset hyväksymis- ja omistautumisterapian tuloksellisuudesta eri ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa olivat moninaisia. Katsaus vahvisti alustavaa näyttöä, että yksilömuotoinen hyväksymis- ja omistautumisterapia on tehokas sosiaalisten tilanteiden pelon, yleistyneen ahdistuneisuushäiriön, paniikkihäiriön ja julkisten paikkojen pelon hoidossa. Hyväksymis- ja omistautumisterapian ja kognitiivisen käyttäytymisterapian välillä ei havaittu eroa niissä tutkimuksissa, joissa odotuslistan sijaan kontrollina käytettiin aktiivista kontrolliryhmää. Lisätutkimusta tarvitaan etenkin ryhmämuotoisesta ja internet-pohjaisesta hyväksymis- ja omistautumisterapiasta sekä aktiivisen kontrolliryhmän sisältäviä tutkimuksia useampien ahdistuneisuushäiriöiden osalta.

Hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) on kolmannen aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian suuntaus, jonka avulla pyritään kehittämään asiakkaan psykologista joustavuutta. HOT:n tavoitteena on, että psykologisen joustavuuden parantumisen myötä asiakas voisi elää mielekästä ja arvojensa mukaista elämää. Hyväksymis- ja omistautumisterapiaa on hyödynnetty muun muassa masennuksen hoidossa, sillä psykologinen joustamattomuus nähdään vaikuttavaksi tekijäksi masennuksen taustalla. Masennukseen on tärkeää kehittää entistä toimivampia hoitomuotoja, sillä se on hyvin yleinen ja helposti uusiutuva mielenterveyden häiriö sekä yleinen syy työkyvyttömyydelle. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella hyväksymis- ja omistautumisterapian vaikuttavuutta masennuksen hoidossa aikuisilla. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan HOT:n vaikuttavuuteen yhteydessä olevia tekijöitä sekä sitä, miten HOT ja perinteinen kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT) vertautuvat toisiinsa tuloksien osalta masennuksen hoidossa aikuisilla. Tutkimuksia haettiin Google Scholar- ja PubMed-tietokannoista muun muassa hakusanoilla ”acceptance and commitment therapy”, ”ACT” ja ”depress*”. Mukaan otettiin kolme lähivuosina julkaistua katsausta tai meta-analyysiä sekä neljä katsauksien ulkopuolista satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta. Lisäksi tarkasteluun otettiin mukaan neljä tutkimusta, joissa oli arvioitu HOT:n vaikuttavuuteen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimusten tulosten perusteella HOT vaikuttaa tehokkaalta hoitomuodolta etenkin lievän masennuksen hoidossa aikuisilla. HOT voi olla vaikuttava hoitomuoto masennuksen hoidossa myös internet-pohjaisena itsehoitointerventiona sekä ryhmäterapiana toteutettuna. KKT:hen verrattuna HOT vaikuttaa vähintään yhtä tehokkaalta hoitomuodolta masennuksen hoidossa aikuisilla. Komorbideissa mielenterveysongelmissa HOT voi tutkimusten perusteella olla jopa tehokkaampi hoitomuoto kuin KKT. HOT:n vaikuttavuuteen ovat tutkimusten perusteella yhteydessä muun muassa terapeutin kompetenssi ja sitoutuminen hoitoprotokollaan sekä HOT:n prosesseista hyväksynnän kasvaminen, defuusio ja arvoihin sitoutunut toiminta. Vaihtelevuutta tutkimustuloksissa oli muun muassa siinä, kuinka kauan intervention tulokset säilyivät, minkä tasoista masennusta oli hoidettu ja miten masennusta oli mitattu. Jatkotutkimuksia tarvitaan näiltä osin lisää, jotta voidaan varmistua HOT:n vaikuttavuudesta masennuksen hoidossa aikuisilla.

This bachelor's thesis is a descriptive literature review on what makes a good educational video, what kind of studies has been done on educational videos and what are the core elements of a good educational video. The goal of the review was to find concrete advice on how to make better educational videos for the creators of educational videos. In this research the focus was on the structure and technical aspects of a good educational video, not on the different ways to use educational video for teaching and learning. The research method used was narrative literary review. The material for research consists of 30 studies from the fields of pedagogy and information technology. The scope of the studies included memory and learning theories related to educational videos, how effective video is as a teaching tool, the quality of an educational video and different educational videos in YouTube. The themes rising from the literary can be divided to five main categories. These are: defining what is an educational video, learning and memory theories related to educational video, copyrights, effectiveness of educational videos and the questions about the technical quality, length, structure, signals, sound and image, pace and style of narration, subtitles, background music, interactivity and personalization of an educational video. This review includes a 24-point checklist based on the ten elements of a good educational video. This review also confirms that effectiveness of an educational video depends on how well it is planned and tested before it is released. Most of the studies stated that students appreciated high quality educational videos and using them increased the motivation of the students. The studies were only partly unanimous that the use of educational videos would improve learning results. The majority of the source material for this literary review was from the US. They didn't cover copyright matters because in the USA so called "fair use" doctrine permits using different video materials freely in education. In Finland the limited and multi-interpretable copyright rules have made it more difficult to use videos in teaching. The new EU Copyright Directive was approved on April 15th, 2019. The goal of the Directive is to update the copyrights for digital environments and Finland will pass the appropriate legislation to meet the Directive's requirements by 2021.

I studied how good and evil characters are presented in modern fairy tales. Modern fairy tales are fairy tales which are written recentIy, author is known and the stories has only one version. I wanted to know whether good and evil characters were round or flat characters. I also studied how characters goodness or evilness was presented. I studied characters ending, was it happy or unhappy. I compared modern fairy tales to folktales. My studies is qualitative research and I am using content analysis to analyse my material. At my material I used four children books which I categorise as modern fairy tales: Latte-siili Lofooteilla, Monsterijengi: vampyyrijahti, Möbiuksen maa and Uimahallin arvoitus For each book, I analysed one good and one evil character. My studies show that all good characters are round characters. Every evil character except one were simple characters. Good characters take care of other characters and save others. Evil characters were aggressive, destructive and selfishness. For good characters ending was happy and for evil characters ending was unhappy, except for one character.

Tavoitteet. Tutkimuksen lähtökohtana on selvittää, millä tavalla alan kirjallisuudessa ja - blogeissa kerrotaan positiivisen pedagogiikan mahdollisuuksista vaikuttaa pienten lasten syrjäytymiseen. Ohjaavana ajatuksena on positiivisen pedagogiikan kautta yksilön hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Menetelmät. Kirjallisuuskatsaukseni aiheen pohjalta lähdin orientoitumaan lukemalla aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, artikkeleita, blogeja, aiempaa kurssimateriaalia, sekä somen lähteitä. Aineisto rajautui teoksiin, joissa esiintyy syrjäytymiseen vaikuttavat tekijät lapsuudessa, syrjäytymisen ehkäisy ja siihen vaikuttavat tekijät lapsuudessa, positiivinen psykologia lapsuudessa ja sen vaikutukset kehitykseen, sekä positiivinen pedagogiikka syrjäytymisen näkö-kulmasta. Tulokset ja johtopäätökset Positiivinen pedagogiikka korostaa vuorovaikutuksen roolia lasten oppimisessa. Tutkimuksen mukaan lasten tunteiden säätely perustuu onnistumisen kokemuksiin aikuisen tuella. Kirjallisuuden kautta kävi ilmi stressin vaikuttavuus haitallisesti pienten lasten aivojen kehitykseen, ja se, kuinka turvallinen ympäristö on tässä keskeinen tekijä. Positiivisen pedagogiikan keinot voivat ehkäistä syrjäytymistä keskittymällä aikuisen tukemiseen tunteiden säätelyssä ja tarjoamalla systemaattista harjoittelua tunnetaitojen kehittämiseen varhaislapsuudessa. Lisäksi on tarpeen jatkaa tutkimusta ja kehittää käytännön toimen-piteitä syrjäytymisriskissä olevien lasten tukemiseksi.

Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää hyvinvoinnin tekijöitä käsitöissä. Taustaoletuksena on, että käsityöt vaikuttavat positiivisesti hyvinvointiin. Tutkimus on toteutettu Pölläsen (2017) teorialla, joka perustuu käsitöissä hyvinvoinnin tekijöihin kehossa, materiaaleissa ja välineissä, ajattelun ja tunteiden hallinnassa, tietojen ja taitojen kehittymisessä sekä sosiaalisissa ja kulttuurisissa tekijöissä. Aikaisempien tutkimuksien mukaan käsitöiden tekeminen rentouttaa ja auttaa käsittelemään elämässä olevia stressaavia asioita tai tapahtumia. Käsitöiden tekemisen avulla koetaan nautintoa, parannetaan tekijöiden itseluottamusta, tuodaan esille omaa persoonallisuutta ja mielipiteitä. Käsitöiden avulla tunnetaan elämänhallinnan tunteita, kun käsitellään materiaaleja, laitteita ja tehdään eri tekniikoita. Käsityöt auttavat luomaan yhteenkuuluvuuden tunteita läheisten ihmisten välillä tehtyjen tuotteiden kautta. Menetelmät. Tutkimukseen osallistui seitsemän käsityönopettaja opiskelijaa, joilla on tietoa ja kokemusta käsitöiden tekemisestä. Tutkimus toteutettiin avoimella kyselylomakkeella, johon tutkimuksen vastaajat pääsivät vastaamaan anonyymisti. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysi menetelmällä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksesta selvisi, että käsityönopettaja opiskelijat käyttävät eri aistejaan käsitöiden tekemisessä havaitsemaan käytettäviä materiaaleja, miltä ne tuoksuvat tai tuntuvat iholla. Meditatiivisen tilan he saavuttavat rytmin tai toistuvan liikkeen avulla, jota tapahtuu neuloessa. Materiaalien eri värit tai kuviot ja välineiden avulla kokeiltavat erilaiset tekniikat toimivat inspiraatioina käsitöiden tekemiseen. Ajattelun ja tunteiden hallinnassa käsityöt auttavat rauhoittumaan ja käsittelemään vaikeita tai haastavia tilanteita helpommin, sillä käsitöiden tekeminen auttaa ajatuksia kulkemaan selkeämmin ja ajattelun prosessi helpottuu. Henkilökohtaisten tietojen ja taitojen kehittyminen näkyi heillä vaikeampien tai haastavampien tuotteiden tekemisenä, koska heidän visuaalinen ja tekninen osaamisensa sekä ongelmaratkaisukykynsä ovat kehittyneet tehtyjen käsitöiden mukana. Sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vastauksissa käsitöitä oli opittu joltain tai nähty jonkun tekevän niitä, joka oli innostanut käsitöiden tekemiseen. Opitut tiedot ja taidot välittyvät heidän tekemissään töissä, joihin saattaa liittyy muistoja, jotka välittyvät ja näkyvät heidän tekemissään tuotteissa.

Tutkielmassani tarkastelen opettajien käsityksiä työhyvinvoinnista yhteisopettamisen kontekstissa. Yhteisopettamista on laajalti aikaisempaa tutkimusta ja monissa tutkimuksissa sivutaan opettajien käsityksiä tai kokemuksia yhteisopettamisesta. Halusin nostaa tarkastelun kohteeksi vähemmän tutkitun aiheen - opettajien käsitykset työhyvinvoinnista yhteisopettamisen yhteydessä- sillä luokanopettajan työ voi olla hyvin kuormittavaa. Ensimmäinen tutkimustehtäväni on selvittää, onko luokanopettajien käsitysten mukaan yhteisopettaminen yhteydessä työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Toinen tutkimuskysymykseni on, mitkä elementit ja käytännöt lisäävät työssä jaksamista ja työhyvinvointia yhteisopettamisessa opettajien käsitysten mukaan. Tutkimukseni nojautuu laadulliseen sisällönanalyysiin. Keräsin tutkimusaineistoni haastattelemalla neljää luokanopettajaa, joilla oli monivuotista kokemusta yhteisopettamisesta. Toteutin puolistrukturoidut haastattelut keväällä 2022. Analysoin haastatteluista saamani kuullun materiaalin peilaamalla sitä Jari Hakasen teoretisointiin työhyvinvoinnista ja työn imusta.Halusin teoriapohjaisen analyysin lisäksi antaa mahdollisuuden teoriasta poikkeaville tulkinnoille aineiston analyysissa. Tutkimuksessani selvisi, että opettajat näkivät yhteisopettamisen lisäävän työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Työtehtävien sekä työn arjen jakaminen ja kollegiaalinen tuki nousivat haastatteluissa työssä jaksamista tukevina elementteinä yli muiden. Tulokset ovat samansuuntaisia aikaisemman tutkimuksen kanssa. Opettajien mukaan yhteisopettajuutta voi tukea hyvällä johtamisella, työpaikkojen toimintakulttuurin kehittämisellä avoimen vuorovaikutuksen suuntaan, jossa olisi aikaa niin arvokeskustelulle kuin pedagogisellekin keskustelulle entistä enemmän, mikä ei välttämättä vaadi taloudellisia resursseja, vaan työn organisoinnin kehittämistä.

Goals. Positive education aims to increase students’ well-being and overall happiness. It is also used in order to find out their individual strengths. These character strengths can then be used for the benefit of themselves and other students. Positive education seeks to help students flourish in all of their doing. The purpose of my study was to do an overview of positive education. My research task was to bring an understanding about the concept of positive education and to showcase arguments that support the use of positive education. I examined the methods of positive education that are being used or have been used in elementary schools and the results of these methods. In the study I highlighted what positive education actually means in practical work and what kind of results you are able to obtain using different methods. I displayed methods that are based on the PERMA model and introduced strength-based teaching. I also introduced a smaller set of other methods and an overview of teaching of well-being in elementary schools in order to explain more extensively the research field of positive education in elementary schools. Methods. I used a descriptive literature review research method in my study in which I aimed to introduce the subject as comprehensively as possible with the research material I used. I also sought out to analyze and amplify the concept of positive education with the research material. I collected the research data implicitly. The research material consists of seven sources, six of which are previous studies and one is a literary work. In the analysis I examine the methods of positive education that have been used previously and the results of using these methods. Results and conclusions. Based on the research material there are grounds for using positive education. The research shows that it has an influence on students’ well-being. Positive education increased students’ enthusiasm and positivity towards education. It also reduced symptoms of depression and stress as well as improved the relationships between the students. Positive education could be applied in many ways such as separate lectures or using different methods as part of the teaching. It could also be used as the sole basis of schools’ principles and culture. However, implementation of positive education faced challenges, one of which was that the students and teachers had negative attitudes towards the method. The subject has not been studied sufficiently at this point so further research would need to be carried out.